Fyysisten riskien hallintamallin juurtuminen osaksi vanhustenhuollon turvallisuusjohtamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fyysisten riskien hallintamallin juurtuminen osaksi vanhustenhuollon turvallisuusjohtamista"

Transkriptio

1 Fyysisten riskien hallintamallin juurtuminen osaksi vanhustenhuollon turvallisuusjohtamista Loppuraportti Virpi Fagerström, tutkija, TtM, ft Marjukka Laine, teemajohtaja, FT, KM Mari Järvinen, psykologi, PsM Työterveyslaitos Turussa

2 Sisällys Tiivistelmä...3 Abstract Johdanto Tutkimustavoite ja -kysymykset Tutkimusasetelma ja -menetelmät Tutkimusinterventiot Organisaatiotason interventiot Osastotason interventiot Tutkimusaineisto ja -menetelmät Koehenkilöt ja -osastot Tutkimuksessa tehdyt mittaukset Tulosten analysointi Tulokset Fyysisten riskien hallintamallin juurtuminen ja siihen vaikuttaneet tekijät Riskien arvioinnin ja suunnittelun juurtuminen Fyysisten riskien hallintamallin toteutus Toteutuksen seurannan juurtuminen Fyysisten riskien hallintamallia edistävät ja ehkäisevät tekijät Työkäytäntöjen muutos fyysisten riskien hallintamallin myötä Fyysisten riskien hallintamallin vaikutus turvallisuusilmapiiriin Fyysisten riskien hallintamallin vaikutus hoitotyön fyysiseen kuormitukseen Johtopäätökset Pohdinta Asetelma ja luotettavuus Tulosten hyödyntäminen Lähteet...35

3 Tiivistelmä Hoitotyö on fyysisesti raskasta työtä. Potilassiirrot ovat kuormittavia avustustehtäviä, jotka saattavat aiheuttaa työntekijöille tuki- ja liikuntaelin oireita. Fyysisten riskien hallintamalli tarjoaa ratkaisun näihin ongelmiin. Mallin avulla tuetaan työpaikan turvallisuutta edistävää ilmapiiriä, mikä helpottaa hoitotyöntekijöitä heidän kuormittavassa työssään sekä auttaa työnantajaa huolehtimaan työturvallisuuslain velvoitteista (Tamminen-Peter ym. 2010). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten fyysisten riskien hallintamalli oli juurtunut vanhustenhuollon organisaatioiden toimintaan ja miten se oli vaikuttanut osastojen turvallisuusilmapiiriin. Tutkimus oli kolme vuotta kestänyt monimenetelmäinen kontrolloitu interventiotutkimus vanhustenhuollon organisaatioissa. Menetelminä käytettiin toistettua kyselyä sekä organisaatioiden fyysisten riskien arviointia Lisäksi haastateltiin interventio-osastojen osastonhoitajia ja ergonomiavastaavia hallintamallin juurtumisesta työkäytäntöihin. Fyysisten riskien hallintamallin käytön myötä työntekijöiden tietoisuus turvallisista ja ergonomisista potilassiirtotavoista lisääntyi. Konkreettisia toimenpiteitä, kuten potilassiirtotaitojen koulutusta ja apuvälineiden käyttöä oli mallin käyttöönoton myötä lisätty. Fyysisten riskien arviointia tehtiin yksilötasolla päivittäin, kun hoitajat arvioivat potilaiden liikkumiskykyä ja suunnittelivat potilassiirtoja. Hallintamallin toimenpiteet organisaation systemaattisiin riskien arviointikäytäntöihin, työturvallisuuden toimenpidesuunnitelmiin tai toteutuksen seurantaan olivat juurtuneet heikommin. Toimivia käytännön ratkaisuja oli, mutta työturvallisuuslain tarkoittama systemaattinen toimintatapa ei aina toteutunut. Mallin toteutusta estivät esimerkiksi kiire, raha ja henkilöstön vaihtuvuus. Työpaikoilta puuttui konkreettisia työkaluja, miten seuranta- ja riskien arviointitietoja tietoja voitaisiin hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämisessä. Fyysisten riskien hallintamalli tukee potilassiirtoergonomian itsenäistä kehittämistä osastoilla. Lisätietoa ja tutkimusta tarvitaan, jotta malli tulisi käytännön työkaluksi sekä osastojen toimintaan että organisaation kokonaissuunnitteluun. Tavoitteena on, että käytännön työssä tapahtuneet muutokset jäisivät pysyviksi ja fyysisten riskien hallinta ymmärrettäisiin laajempana toimintana kuin yksittäisen työntekijän käyttäytymisen muutoksena. 3

4 Abstract The physical strain involved in care work, combined with incorrect work methods, causes various risks to the employees health. The management model for physical risk assessment provides a solution to these problems. It supports workplaces in creating safety awareness, which helps care workers in their work and provides the employer with means to fulfill the requirements set by law (Tamminen-Peter, 2010). This study was aimed at finding out how well the model has been incorporated into the work of elderly care organizations and how it has affected the safety culture in the departments involved. The study was a three-year multi-method controlled intervention study. A repeated questionnaire and measures for physical risks were used. In addition, head nurses and ergo-coaches were interviewed. With the use of the model, the workers became more aware of ergonomically correct work methods. There were many tangible improvements in, for example, the use of equipment. However, the more abstract levels of the model, such as the systematic assessment of risks, were less deeply rooted. Circumstances preventing the implementation of the model were, among others, the lack of time or funding and employee turnover. There was also a lack of knowledge on how to use risk assessments and the follow-up of actions taken. Elderly care organizations need more ergonomics training for patient handling, as well as information on work safety. The management model for physical risk assessment supports independent development efforts in the wards. More research and education is needed to support the adoption of the model as a working practice both on the wards and in the organization as a whole. The goal is to achieve permanent change and to establish an understanding of the management of physical risks as a wider concept than the change in an individual employee s behavior. 4

5 1. Johdanto Vanhusväestön osuuden kasvaessa samanaikainen hoitohenkilöstön puute luo hoitotyöhön haasteita. Eläköitymisen lisäksi yhä useampi hoitaja siirtyisi mielellään osa-aikatyöhön (Laine ym. 2011). Hoitohenkilöstön riittävyys, jaksaminen ja vanhustenhuollon laadun säilyttäminen ovat yhteiskunnallisia uhkia (Kivelä 2006). Työvoiman ikääntyessä ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työvoiman tarjonta supistuu voimakkaasti vuodesta 2010 lähtien huolimatta maahanmuuttajien määrän kasvusta (Tilastokeskus 2007). Kunta-alalla eläkepoistuma on vuosina osastonhoitajien kohdalla suurinta, jopa 70 % ja sairaala- ja hoitoapulaisten kohdalla kolmanneksi suurinta, 67 % (Halmeenmäki 2007). Hoitotyö etenkin vanhustenhuollossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Fyysinen kuormitus ilmenee niska-, hartia- ja selkävaivoina, kun taas psyykkisiä oireita ovat stressi ja mielenterveyden ongelmat (Sinervo 2000). Suomessa hoitohenkilöstö kärsii yleisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoista ja näistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä on hoitoapulaisilla toiseksi eniten kunta-alan ammateista (Forma 2009). Hoitajista jopa 77 % ilmoittaa pitkäaikaisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista (Perkiö-Mäkelä ym. 2010) ja potilassiirtojen yhteys vaivojen esiintyvyyteen on todettu monissa tutkimuksissa (Feng ym. 2007, Videmann ym. 2005; Hignett 2003). Paljon potilassiirtoja tekevillä hoitajilla selkävaivat ja tapaturmat ovat yleisempiä kuin muilla hoitajilla (Engkvist 1998, Zhuang ym. 1999). Arvioiden mukaan selkätapaturmista 65 % sattuu potilassiirtotilanteessa (Pompeii ym. 2009). Yksittäiset työtekniikkainterventiot, kuten nosto-opetus (Martimo ym. 2007) tai yhteen asiaan esim. apuvälineisiin kohdistuneiden interventioiden vaikutukset on koettu heikoiksi (Black ym. 2011). Suomalaisten hoitajien potilassiirtotaidot eivät vastaa nykypäivän suosituksia kevyistä avustustavoista (Rantsi 2005; Tamminen- Peter 2007) ja hoitajat käyttävät potilassiirtotilanteissa keventäviä apuvälineitä vähän (Enqkvist ym. 1999; Perkiö-Mäkelä ym. 2010). Potilassiirtotaitojen opetus tulisi nähdä laajempana ergonomiaopetuksena. Tällöin jo hoitajien peruskoulutuksessa tulisi opettaa tutkimusnäyttöön perustuvia potilassiirtotekniikoita ja apuvälineiden käyttöä (Iakovou 2008). 5

6 Laaja-alaisten interventioiden vaikutuksista, jotka kohdistuvat organisaation työturvallisuustoimintaan ja potilassiirtoergonomiaan, alkaa olla jo kohtalaista näyttöä (Tullar ym. 2010). Laaja-alaisissa interventioissa on organisaatioon pyritty juurruttamaan uutta toimintatapaa. Tällöin potilaiden nostaminen on kielletty ja osastojen tulee systemaattisesti arvioida potilassiirroista aiheutuvia riskejä ja potilaan toimintakykyä. (Nelson & Babtiste 2004, Fray 2010; Tullar ym. 2010). Lisäksi organisaatiossa tulee olla asianmukaiset apuvälineet, jotta hoitajat voivat avustaa potilaitaan turvallisesti ja terveellisesti. Tällöin potilaiden liikkumisen avustaminen tulisi nähdä osana organisaation turvallisuustoimintaa ja -johtamista (Fray 2010). Turvallisuusjohtamisen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa edistää potilasturvallisuutta (Flin ym. 2006). Tämä kehitys tukee myös työntekijöiden turvallisuutta. Turvallisuusjohtaminen vaikuttaa myönteisesti mm. henkilöstön sitoutumiseen, työilmapiiriin, toiminnan laatuun sekä onnettomuuksien ja tapaturmien esiintymiseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Se pitää sisällään jatkuvan suunnittelun, toiminnan ja seurannan. Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. (Kuusisto 2000.) Turvallisuusjohtaminen voidaan määritellä organisoiduksi ja järjestelmälliseksi johtamiseksi, jolla ehkäistään ihmisiä, ympäristöä, omaisuutta, tietoa tai mainetta vahingoittavia tapahtumia (Hämäläinen & Anttila 2008). Tässä tutkimuksessa turvallisuusjohtamista tarkasteltiin potilassiirtoergonomian näkökulmasta. Suomeen kehitetty fyysisten riskien hallintamalli tarjoaa ratkaisun hoitotyön fyysisestä kuormittavuudesta aiheutuviin ongelmiin. Mallin avulla tuetaan työpaikan turvallisuutta edistävää ilmapiiriä, mikä helpottaa hoitotyöntekijöitä heidän kuormittavassa työssään. Samalla malli auttaa työnantajaa huolehtimaan työturvallisuuslain velvoitteista. (Tamminen-Peter ym ) Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka fyysisten riskien hallintamalli oli juurtunut vanhustenhuollon organisaatioiden toimintaan ja miten se oli vaikuttanut organisaatioiden turvallisuusilmapiiriin ja avustustavoista johtuviin riskeihin. 6

7 2. Tutkimustavoite ja -kysymykset Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten fyysisten riskien hallintamalli oli juurtunut vanhustenhuollon johtamis- ja työkäytäntöihin, kun koulutusintervention päättymisestä oli kulunut vuosi. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Miten fyysisten riskien hallintamalli oli juurtunut organisaatioiden johtamis- ja työkäytäntöihin? 2. Mitkä tekijät tukivat tai heikensivät fyysisten riskien hallintamallin toteutumista? 3. Miten fyysisten riskien hallintamallin kehittäminen oli vaikuttanut vanhustenhuollon yksiköiden turvallisuusilmapiiriin? 4. Miten fyysisten riskien hallintamalli vähensi pidemmällä aikavälillä hoitajien fyysistä kuormitusta ja riskejä erityisesti potilaiden avustustavoissa? 7

8 3. Tutkimusasetelma ja -menetelmät Tutkimus oli kolme vuotta kestävä monimenetelmäinen kontrolloitu interventiotutkimus (Kuvio 1). Tutkimuksen kohderyhmänä oli 12 vanhustenhuollon osastoa. Tutkimus aloitettiin vanhustenhuollon osastojen lähtötason kartoituksella, jolloin arvioitiin osastojen fyysisiä riskejä ja kuormitusta, kartoitettiin turvallisuusjohtamiseen liittyviä työkäytäntöjä sekä turvallisuusilmapiiriä potilaiden liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Alkukartoituksen jälkeen kuudessa organisaatiossa toteutettiin prosessiohjauksessa koulutus- ja kehitysinterventioita sekä organisaatio- että osastotasolla. Interventioissa kehitettiin organisaatioiden työkäytäntöjä ja turvallisuusjohtamista potilaan avustamisessa. Interventioiden aikana vanhustenhuollon osastot (n=6) kehittivät itselleen fyysisen riskien hallintamallin, minkä juurtumista organisaatioiden johtamis- ja työkäytäntöihin selvitettiin tässä seurantatutkimuksessa. Kuvio 1. Tutkimuksen eteneminen. lokakuu joulukuu 2007 tammikuu maaliskuu 2008 Tiedottaminen ja yksiköiden rekrytoiminen Vanhustenhuollon hoitoyksiköt (n=12) Interventio-osastot (n=6) Hoitajia n=123 Alkukartoitus Verrokkiosastot (n=6) Hoitajia n=92 maaliskuu joulukuu 2008 helmikuu huhtikuu 2009 maaliskuu toukokuu 2010 Organisaatiotason interventiot - 8 tapaamista - työryhmässä: yh, oh, työntekijä, työsuojelun ja työ- Osastotason interventiot - 7 ohjausta / ryhmä - 3 ryhmää / osasto 1v. Seuranta 2v. Seuranta 8

9 Vanhustenhuollon verrokkiosastojen (n=6) interventioina olivat alkukartoituksesta ja seurantamittauksista saadut tulokset. Mittausten jälkeen verrokkiosastoilla järjestettiin palautetilaisuus, jolloin tulokset esiteltiin osaston työntekijöille ja osastonhoitajalle. Tutkimustulokset annettiin verrokkiosastoille myös kirjallisena. Interventio-osastojen kehitysryhmät kestivät ajallisesti noin vuoden, jonka jälkeen sekä interventio- että verrokkiosastoilla toistettiin alkukartoituksessa tehdyt mittaukset ensimmäisen kerran. Osastot saivat palautteen osastokohtaisista tuloksista ja kutsun ensimmäisen vaiheen seminaariin, jossa kontrolloidun interventiotutkimuksen tuloksia esiteltiin välittömästi interventioiden päätyttyä. Vuoden päästä toisen vuoden seurantamittaukset toistettiin ja lisäksi interventioosastojen osastonhoitajia ja ergonomiavastaavia haastateltiin siitä, miten fyysisten riskien hallintamalli on juurtunut osaston johtamis- ja työkäytäntöihin. Myös toisesta seurantamittauksesta osastot saivat tulokset hyödynnettäväkseen ja kutsun loppuseminaariin. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista vanhustenhuollon osastojen työntekijöille. Kaikkiin mittauksiin tutkimushenkilöiltä pyydettiin kirjallinen suostumus ja heitä informoitiin sekä kirjallisesti että suullisesti ennen mittauksia. Suostumusta pyydettäessä henkilö sai tiedon tutkimuksen kulusta ja sen eettisistä tietosuojanäkökohdista. Tutkimuksella oli Työterveyslaitoksen eettisen työryhmän hyväksyntä. Tutkimusta rahoittivat Työelämän kehittämiskeskus (Tykes) , Työsuojelurahasto (TSR) ja Työterveyslaitos. 3.1 Tutkimusinterventiot Tutkimusinterventiot toteutettiin kaksitasoisesti: organisaatio- ja osastotasolla. Organisaatiotason interventioissa keskityttiin organisaation toimintatapaan potilassiirtoergonomiassa ja fyysisten riskien hallintamallin luomiseen. Osastotasolla keskityttiin toimintatavan juurruttamiseen käytännön potilassiirtotehtävissä. Taustaajatuksena oli jatkuva parantaminen ja työturvallisuus- ja terveysjärjestelmä, jossa riskit arvioidaan, suunnitellaan toimenpiteet, toteutetaan ja arvioidaan toteutusta (OHSAS 18001:fi). 9

10 3.1.1 Organisaatiotason interventiot Vanhustenhuollon interventio-osastojen (n=6) organisaatiotason kehitysryhmään osallistuivat työsuojelun, työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän edustajat, jotka loivat prosessiohjauksessa omille osastoilleen fyysisten riskien hallintamallin potilaiden liikkumisen ja siirtämisen avustamiskäytäntöihin. Nämä kehitysryhmät kokoontuivat 8 kertaa kaksi tuntia kerrallaan asiantuntijavetoisesti. Asiantuntijoina toimivat kaksi työterveyteen ja potilassiirtoergonomiaan perehtynyttä henkilöä, jotka molemmat olivat pohjakoulutukseltaan työfysioterapeutteja. Toinen asiantuntijoista ohjasi Länsi-Suomessa sijaitsevien kolmen interventio-osaston kehittämistä. Toinen asiantuntijoista ohjasi Itä-Suomen kolmea interventio-osastoa. Kehitysryhmän tavoitteena oli luoda vanhustenhuollon osastolle toimintatapa ja pelisäännöt fyysisten riskien hallintaan potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Fyysisten riskien hallintamallin tausta-ajatuksena oli jatkuva parantaminen ja työturvallisuus- ja terveysjärjestelmä, jossa riskit arvioitiin, suunniteltiin toimenpiteet, toteutettiin ja arvioitiin toteutusta (Tamminen-Peter ym. 2010). (Kuvio 2.) Kuvio 2. Fyysisten riskien hallintamallin prosessin eteneminen. Koska organisaatioiden toimintatapa vaihteli organisaatioittain, kussakin interventioryhmässä toiminta aloitettiin joko riskien arvioinneilla tai aikaisempiin 10

11 riskiarviointeihin tutustumalla. Organisaatiot asettivat itselleen tavoitteet, hankkivat riskien arviointien perusteella osaston avustustilanteisiin soveltuvia apuvälineitä ja keskustelivat avustustapoihin liittyvistä työkäytännöistä yrittäen samalla löytää toimivia ratkaisuja raskaisiin ja riskialttiisiin avustustapoihin. Samalla kehitysryhmässä työstettiin osastolle työohjetta fyysisten riskien hallintaan ja tehtiin työnjakoa eri vastuualueiden, kuten apuvälineiden suhteen. Kokoontumisten välillä ryhmien jäsenet työstivät mallia eteenpäin ja sen osioiden toimivuutta kokeiltiin osastoilla. Organisaatiotason interventiolla tuettiin ja mahdollistettiin työyhteisöjen toimintatapojen muutos ja luotiin jatkuvan kehittymisen edellytyksiä. Asiantuntijoiden roolina kehittämisessä oli prosessinohjaajina toimiminen, tutkimustulosten ja hyvien työkäytäntöjen välittäminen muista organisaatioista ryhmän käyttöön sekä uusien toimintatapojen ohjaaminen osastolla. Asiantuntijat tukivat henkilöstön ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä ja auttoivat työkäytäntöjen kehittämisessä, uusien työvälineiden valinnassa sekä uusien ja yhteisesti sovittujen käytäntöjen juurruttamisessa osaksi jokapäiväistä työtä Osastotason interventiot Osastotason kehitysryhmissä interventio-osastojen työntekijät saivat koulutusta turvallisiin työkäytäntöihin potilaan liikkumisen avustamisessa. Osastotason interventiot järjestettiin kolmessa pienryhmässä, jotta vuorotyötä tekevillä oli mahdollisuus osallistua koulutukseen joka kerta. Yhteensä osastotason kehitysryhmät kokoontuivat 7 kertaa 4 tuntia kerrallaan. Kehittämismenetelmänä käytettiin yhteistoiminnallisen kehittämisen menetelmiä sekä henkilökohtaista ohjausta yhdistettynä kokemuksellisen oppimisen ja ongelmalähtöisen kehittämisen työtapoihin. Osastotason kehitysryhmissä oli tavoitteena juurruttaa organisaatiotason kehitysryhmässä luotua toimintatapaa potilaan liikkumisen avustamisessa. Fyysisten riskien hallintaan liittyvien pelisääntöjen, kuten potilassiirron apuvälineiden käyttöä harjoiteltiin kehitysryhmissä työntekijöiden kesken, jotta avustajalle turvalliset ja terveelliset potilassiirtotaidot siirtyisivät potilastyöhön. Osastotason kehitysryhmät toimivat samojen asiantuntijoiden kouluttamina kuin organisaatiotason kehitysryhmät. Asiantuntijat ohjasivat kehitysryhmissä avustajalle turvallisia ja 11

12 terveellisiä tutkimustietoon perustuvia potilassiirtotaitoja (Hignett 2003, Nelson & Babtiste 2004), joissa lähtökohtana on potilaan toimintakyvyn arvioinnin perusteella ohjata ja aktivoida potilas itsenäisesti siirtymään tai avustaa häntä vain sen verran kuin on tarve. Potilaiden nostaminen ei ollut sallittua, vaan nostamiseen käytettiin potilasnostimia. Kehitysryhmissä harjoiteltiin vuodesiirtoja, potilaan asennon korjaamista, sängystä pyörätuoliin avustamista sekä WC- ja pesutiloissa tapahtuvia avustustehtäviä. Osastolla olevien potilassiirron apuvälineiden käyttöä harjoiteltiin ja nostimien käytön hallintaan kiinnitettiin erityishuomiota. 3.2 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimusaineistona olivat sekä yksilöt että osastot. Lähestymistapana käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvalitatiivisilla menetelmillä selvitettiin interventio-osastoilla tapahtunutta juurtumista fyysisten riskien hallinnassa poikkileikkaustyyppisesti. Kvantitatiivisilla menetelmillä mitattiin fyysisten riskien hallintamallin vaikutusta interventio- ja verrokkiryhmissä heti interventioiden päätyttyä ja vuoden kuluttua päättymisestä Koehenkilöt ja -osastot Tutkimukseen osallistui 12 vanhustenhuollon organisaatiota, joiden työntekijöistä 215 vastasi tutkimuksen alkukyselyyn (vastausprosentti 85,3 %). Osastojen vastausaktiivisuus eri kyselyihin vaihteli 66,5-86 % (Kuvio 3.) Vastaajista suurin osa oli naisia, keski-ikä oli 44 vuotta ja keskimääräinen työskentelyaika hoitoalalla 16,5 vuotta. Organisaatioiden tutkimukseen hyväksymiskriteerit olivat: vapaaehtoisuus, sitoutuneisuus mittauksiin ja mahdolliseen interventioon, osastojen keskimääräinen potilasmäärä 30, hoitohenkilökunnan määrä / potilas vähintään 0.5. Organisaatioissa oli sekä isoja että pieniä organisaatioita. Samasta organisaatiosta saattoi mukana olla sekä interventio- että verrokkiosasto. Interventio-osastoiksi valikoituivat ne osastot, jotka ensimmäisinä ilmaisivat kiinnostuksensa osallistumiseen. Osastoista 7 oli Länsi-Suomesta ja 5 oli Itä-Suomesta. 12

13 Kuvio 3. Koehenkilöiden kyselyyn suostuminen ja vastaaminen tutkimusryhmittäin. Kysely Alku-, väli-, loppu- ja seurantakysely Interventioryhmä 6 osastoa, jossa n = 153 hoitajaa Verrokkiryhmä 6 osastoa, jossa n = 158 hoitajaa Alkukysely n = 143, joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n = 123 (86 %) Alkukysely n = 109 joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n = 92 (84,4 %) Välikysely n = 143, joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n = 95 (66,4 %) Loppukysely n = 131, joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n = 101 (77,1 %) Loppukysely n = 122, joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n = 92 (75,4 %) Seurantakysely n = 125, joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n= 102 (81,6 %) Seurantakysely n = 122, joilta suostumus kyselyn lähettämiseen - vastaajia n= 84 (68,9 %) 13

14 3.2.2 Tutkimuksessa tehdyt mittaukset Fyysisten riskien hallintamallin juurtumisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaaminen Haastattelut. Fyysisten riskien hallintamallin juurtumista organisaation johtamis- ja työkäytäntöihin tutkittiin osastojen osastohoitajia ja ergonomiavastaavia haastattelemalla. Haastatteluissa kysyttiin, miten fyysisten riskien hallintamalli toteutuu organisaatiossa ja miten se toimii osaston arjessa. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät edistävät tai estävät fyysisten riskien hallintamallin toteutumista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto litteroitiin. Analysoinnissa hyödynnettiin osaston fyysisten riskien hallintamalli-asiakirjaa, johon kirjattujen asioiden toteutumista peilattiin haastatteluihin. Organisaation työkäytännöt fyysisten riskien hallintaan potilassiirtoergonomiassa. Patient Handling Organizational Question Set -menetelmällä (=PHOQS) arvioitiin osastojen potilassiirtoergonomiaan liittyviä työkäytäntöjä. Osastohoitajalta kysyttiin 11 kysymystä, joissa kartoitettiin organisaation toimintatapaa potilassiirtoergonomian 1) auditointiprosessissa (kysymykset 1-3), 2) riskien arvioinnissa ja hallintatavoissa (kysymykset 4-6), 3) potilaiden toimintakyvyn arvioinnissa (kysymykset 7-8) ja 4) organisaatiokulttuurissa (kysymykset 9-11). Haastateltavat kohdat pisteytettiin kyselylomakkeen kriteerien mukaan (max. 30 pistettä), jonka jälkeen lopputulos muutettiin prosenttiluvuksi. Menetelmä oli validoitu ja kehitelty Englantiin. Menetelmän suositukset perustuivat englantilaiseen The Royal College of Nursingin suosituksiin organisaation potilassiirtoergonomian toimintapolitiikasta, rakenteista ja hierarkkisista rooleista. (Hignett & Crumpton 2005). Menetelmää käytettiin hoitotyön fyysisesti kuormittavien ja riskialttiiden työtehtävien turvallisuusjohtamisen arvioimiseen. Kysely toteutettiin myös verrokkiosastoilla, jotta pystyttiin selvittämään niissä mahdollisesti tapahtunutta luonnollista riskien hallinnan kehittymistä. Turvallisuusilmapiirin mittaaminen Turvallisuusilmapiirin kartoittamisessa hyödynnettiin validoituja Patient Safety Culture survey-kyselyä (Sorra & Nieva 2004) ja Patient Safety Climate in Healtcare 14

15 Organisations Survey-kyselyä (= PSCHO) (Singer ym. 2007). Kyselyssä tiedusteltiin myös psykososiaalisia tekijöitä, joiden on todettu olevan yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, kuten työn hallinta, työtyytyväisyys, johtamisen oikeudenmukaisuus ja yhteistyön laatu (Sinervo 2000). Kyselyssä selvitettiin, onko fyysisten riskien hallintamallilla ollut vaikutuksia edellä mainittuihin asioihin. Hoitajien fyysisen kuormituksen ja riskien mittaaminen Vanhustenhuollon osastojen potilassiirtoergonomian riskitekijöitä arvioitiin Movement and Assistance of Hospital Patients (= MAPO) menetelmällä. Menetelmässä osastonhoitajaa haastateltiin kyselylomakkeella, jonka avulla kartoitettiin osastolla olevien potilaiden toimintakykyä, potilassiirron apuvälineitä ja henkilökunnan koulutusta potilassiirtotaidoissa, ja havainnoitiin osastolla potilassiirtoergonomiaan vaikuttavia tekijöitä, kuten toimintaympäristöä (kylpyhuoneet, Wc:t, potilashuoneet), liikkumisen apuvälineitä (pyörätuolit) sekä potilassiirron apuvälineitä (nostimet ja pienoisapuvälineet). Haastattelu- ja havainnointikohteet arvioitiin kriteerien avulla, joiden perusteella saatiin lukuarvoja eri faktoreille (potilaiden toimintakyky, potilassiirron apuvälineet, toimintaympäristö, liikkumisen apuvälineet ja koulutus). Potilaiden toimintakykyluokitus (täysin avustettavat, osittain avustettavat ja ei avustusta tarvitsevat) suhteutettiin henkilöstön määrään, kun taas muiden faktoreiden lukuarvot luokiteltiin ja luokitellut faktorit siirrettiin laskukaavaan, jonka avulla saatiin menetelmän lopputulos eli MAPO-indeksi. MAPO-indeksillä kuvattiin hoitotyössä tehtävien potilassiirtoergonomian riskitasoa. MAPO-indeksi luokiteltiin 3- luokkaisen liikennevalo-mallin mukaisesti. Jos MAPO-indeksin riskitaso oli 0-1,5 potilassiirtoergonomian altistumistaso oli mitätön. Arvot 1,51-5 tarkoittivat keskinkertaista altistumistasoa, kun taas MAPO-indeksi ollessa enemmän kuin 5 potilassiirtoergonomian riskitaso oli korkea. (Battevi ym ) Tulosten analysointi Kvalitatiivisten tulosten analysointi Haastatteluaineistot analysoitiin sisällön analyysillä kahden analysoijan toimesta. Toinen oli tutkimuksen suunnitteluun ja aineiston keruuseen osallistunut tutkija, kun 15

16 taas toinen oli vasta tulosten analysointivaiheeseen osallistunut psykologi, jolla ei ollut aikaisempia yhteyksiä tutkimukseen. Tutkijan lähtökohtana oli deduktiivinen lähestyminen, jolloin luokittelussa hyödynnettiin fyysisten riskien hallintamallin käsitejärjestelmää. Psykologi lähestyi aineistoa induktiivisesti eli aineistolähtöisesti ja hyödynsi Grounded Theory -menetelmää, jolloin aineistolle ei aseteta hypoteeseja syntyvän uuden tiedon suhteen (Koskennurmi-Sivonen, 2007). Tuloksina analysoitiin vain selvästi ilmaistuja viestejä ja analyysiyksiköksi valittiin lauseet ja ajatuskokonaisuudet. Aineisto luokiteltiin yläkategorioihin; deduktiivisessa lähestymistavassa fyysisten riskien hallintamallin käsitteiden mukaisesti ja aineistolähtöisessä lähestymistavassa luonnollisesti aineistosta muodostuneiden kategorioiden mukaisesti. Deduktiivisen lähestymistavan yläkategoriat olivat riskien arviointi, suunnittelu, toteutus ja toteutumisen seuranta. Kukin yläluokka jaettiin pienempiin alaluokkiin, jotka taas muodostuivat analyysiyksiköistä nousseista pelkistetyistä ilmaisuista. Alaluokkien nimeämisessä käytettiin joko fyysisten riskien hallintamallin käsitteitä tai uutta käsitteistöä. Uusien käsitteiden myötä aineistolle annettiin mahdollisuus puhua. Ajoittain aineistoa kvantifioitiin, jotta pystyttiin havainnoimaan asian yleisyys. Analyysin luotettavuutta lisättiin käyttämällä kahta luokittelijaa ja facevaliditeettia. Face-validiteetilla tarkoitettiin, että tulokset esitettiin sekä kehittämisryhmiä pitäneelle asiantuntijalle että tutkimusilmiön kanssa tutulle henkilölle, jolla ei ollut kytköksiä tähän tutkimukseen. Aineistolähtöisessä lähestymisessä yläkategorioiksi muodostuivat yksilöön, yhteisöön ja organisaatioon vaikuttavat tekijät. Yksilöön liittyviä alakategorioita olivat yksilön motivaatioon, jaksamiseen tai oppimiseen liittyvät tekijät. Työyhteisökategoriaan sijoittuivat esimerkiksi osaston sisäisiin käytäntöihin, ilmapiiriin ja yhteistyöhön liittyvät tekijät. Organisaatioon liittyviksi kategorioiksi laskettiin oman osaston ulkopuolelta määräytyvät olosuhteet, kannusteet ja rajoitteet. Kategorioiden muodostamisen jälkeen aineisto käytiin uudestaan läpi ja kuhunkin valittuun tekijään merkittiin + tai - sen mukaan edistikö vai estikö tekijä mallin juurtumista sekä kategoria, johon tekijän katsottiin kuuluvan. Tekijän sijoittuessa kahden kategorian rajamaille laskettiin se kuuluvaksi molempiin kategorioihin. 16

17 Kvantitatiivisten tulosten analysointi Kvantitatiiviset mittaustulokset analysointiin joko SPSS 17.0 tilasto- tai Microsoft Office Excel 2003 taulukkolaskentaohjelmalla. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin ryhmäkohtaisia tunnuslukuja. PHOQS-menetelmän summapistemäärää ja MAPO - indeksiä tarkasteltiin tutkimusryhmittäin. Kyselyn tutkimuskysymysten vastauksia luokiteltiin uudelleen viisiluokkaisista vastausvaihtoehdoista kolmiluokkaisiksi. Koehenkilöiden käsityksistä työyhteisön toiminnasta sekä johdon ja työntekijöiden suhtautumisesta työturvallisuuteen muodostettiin summamuuttujia, jotka keskiarvoistettiin ja sen jälkeen uudelleen luokiteltiin kolmeen eri luokkaan. Kyselyn tuloksia tarkasteltiin tutkimusryhmittäin positiivisten vastausten kautta alku- ja seurantatilanteiden mukaisesti. Summamuuttujien muodostamisessa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjä muuttujakokonaisuuksia, kuten Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010 kyselyä (Laine ym. 2011) ja Patient Safety Culture surveykyselyä (Sorra & Nieva 2004). 17

18 4. Tulokset Haastatteluaineiston tuloksina oli interventio-osastojen osastohoitajan ja ergonomiavastaavien näkemys fyysisten riskien hallintamallin juurtumisesta. Kyselyaineistosta tarkasteltiin sekä interventio- että verrokkiosastojen työntekijöiden mielipiteen muutosta turvallisuusilmapiiristä ja työyhteisön psykososiaalisista tekijöistä eri mittauskerroilla. 4.1 Fyysisten riskien hallintamallin juurtuminen ja siihen vaikuttaneet tekijät Osastohoitajien ja ergonomiavastaavien teemahaastattelu oli jaettu fyysisten riskien hallintamallin yläkategorioiden mukaisesti 1) riskien arviointiin ja suunnitteluun, 2) toteutukseen, 3) toteutuksen seurantaan ja 4) toteutumiseen vaikuttaneisiin tekijöihin. Taulukoihin 1 ja 2 on tiivistetty, miten fyysisten riskien hallintamalli oli juurtunut organisaatio- työyhteisö- ja yksilötasolla. Kuviossa 4 esitetään hallintamallin edistäviä ja estäviä tekijöitä eri tasoilla Riskien arvioinnin ja suunnittelun juurtuminen Haastattelija: "Onko teillä käytössä jokin mittari, joilla arvioitte fyysisiä riskejä?" Osastohoitaja: "No, mitä kun näitä mittareita käytiin, käytiin läpi, ei meillä sillä tavalla ole, ainut on sitten, kun tulloo, tulloo näitä tilanteita, niin onhan meillä ne läheltä piti-tilanteet ja vaara-tilanteet, ne ilmoitukset tehhään, se on yks mittari. Haastattelija: "Onko riskien arvioinnissa tapahtunut muutoksia fyysisten riskien hallintamallin luomisen (=asiantuntijavetoisen projektin) jälkeen?" Osastohoitaja: "No, ei oikeastaan." Organisaatioiden riskien arvioinnissa ja suunnittelussa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia asiantuntijavetoisen intervention päättymisen jälkeen. Haastateltavien oli usein vaikea ymmärtää riskien arviointikäsitettä eikä sitä aina osattu yhdistää omakohtaiseen työturvallisuuteen, vaan asia nähtiin vain potilaan toimintakyvyn arviointina. Organisaatiotason muutokset olivat vähäisempiä, kun taas työyhteisö- ja 18

19 Taulukko 1. Fyysisten riskien hallintamallin riskien arvioinnin ja suunnittelun juurtuminen organisaatio-, työyhteisö ja yksilötasolla. Tulokset kuvaavat aineistosta esiin tulleita esimerkkejä eivätkä ole yleistettävissä kaikkiin interventio-osastoihin. Arvioi riskit Suunnittele - Tarkastele aikaisempia riskien arviointeja - Tee lisäselvityksiä - Kokoa olemassa olevat ohjeet - Aseta tavoitteet - Suunnittele toimenpiteet - Sovi yhteistyöstä ja vastuualueista - Aseta aikataulu Organisaatio Työyhteisö Yksilö Sitaatteja aineistosta - Ei muutoksia organisaation toimintatapoihin riskien arvioinnissa - Riskien arviointikäsitettä ei ymmärretä tai arviointimenetelmiä ei tunneta - Ergonomiavastaavien toiminta ohjataan organisaatiossa (vastaavien tapaamiset ja koulutukset) - Koulutussuunnitelmissa huomioidaan avustustaidot - Koulutusajankohdat sovitaan ja budjetti määritellään - Tavoitteita ei ole asetettu tai niitä ei ole kirjattu / julkilausuttu - Riskien arviointi ymmärretään potilaan toimintakyvyn arviointina, mutta ei oman työturvallisuuden arviointina - Toimintakyvyn arvioinnin myötä avustustapa ja apuvälineet kirjataan potilaspapereihin - Avustustavoista keskustellaan avoimesti ja säännöllisesti esim. kokouksissa - Ergonomiavastaavat on nimetty ja toimenkuvaa on selkiytetty - Apuvälineiden hankinta suunnitellaan yhdessä - Apuvälineiden hankintasuunnitelmat tehdään pidemmällä tähtäimellä - Kokouksissa käsitellään avustustapoja ja sovitaan työyhteisön avustustavoista - Tietoisuus avustustavoista, apuvälineistä ja työasennoista on lisääntynyt - Potilaan toimintakyvyn arviointi on tullut systemaattisemmaksi - Potilaan avustustavan suunnittelu on tietoisempaa " Ainakin se, että jokaisen meidän potilaan kohdalla mietitään apuvälineet erikseen, liikkuminen, nostetaan se hoidon suunnitteluun..." "No, niitä (riskien arviointeja) ei ole tehty sen jälkeen kuin tämän hankkeen tiimoilta." "Erilaisia hankintoja on tehty, mm. nostimia hankittu. ergonomiatiimi ja - vastaavat kokoavat, keräävät listaa tarvittavista, hankittavista apuvälineistä..." "Ei varsinaisesti mitään tavoitteita ole tehty, tilanne elää, tavoitteet ja suunnitelmat muuttuvat sen mukaan." 19

20 Taulukko 2. Fyysisten riskien hallintamallin toteutuksen ja seurannan juurtuminen organisaatio-, työyhteisö ja yksilötasolla. Tulokset kuvaavat aineistosta esiin tulleita esimerkkejä eivätkä ole yleistettävissä kaikkiin interventio-osastoihin. Toteuta Seuraa - Valitse turvalliset työkäytännöt - Varmista osaaminen - Kevennä työtä apuvälineillä - Ohjeista toimenpiteet vahingon varalle - Seuraa tavoitteiden saavuttamista - Huolehdi turvallisten työkäytäntöjen toteutumisesta - Seuraa koulutuksiin osallistumista - Varmista apuvälineiden kunto - Raportoi vaaratapahtumien määrä - Tutki liikuntaelinvaivojen ja sairauspoissaolojen määrä Organisaatio Työyhteisö Yksilö Sitaatteja aineistosta - Apuvälineitä on hankittu (mm. nostimia, pienoisapuvälineitä) - Koulutukset toteutumassa - Vaaratilanteiden raportointijärjestelmä otettu käyttöön (mm. HaiPro) - Organisaatioissa ei ole selkeää ja systemaattista seurantajärjestelmää - Jos tietoa kerätään, sitä ei hyödynnetä johtamisessa - Apuvälineiden käyttöä avustustilanteissa on lisätty (mm. nostimet) - Avustustavoista keskustellaan ja pohditaan ratkaisuja yhdessä - Yhteisistä avustustavoista sovitaan esim. raportilla - Apuvälineiden huolto ei ole säännöllistä tai systemaattista - Apuvälineet korjataan, kun ne menevät epäkuntoon - Apuvälineiden korjauskäytännöt ovat hitaita ja työjako on epäselvää - Vaaratapahtumien ilmoittaminen on vähäistä - Työasentojen huomiointi on lisääntynyt - Potilaan avustustapa kirjataan potilaspapereihin - Potilaalle annetaan mahdollisuus osallistua avustustilanteessa - Tietoisuus eri apuvälineiden käyttömahdollisuuksista on kasvanut - Vaaratilanneraportointi on epäselvää - Potilaan toimintakyvyn muutoksia seurataan havainnoimalla - Työkaverien avustustapoja seurataan havainnoimalla ja suullisesti palautetta antamalla "Onhan meille tullut tietoa lisää ja sitten meillä on nämä kuntoutusvastaavat ja eri tavalla varmaan tehhään sitä työtä, osataan me nyt käyttää näitä apuvälineitä paremmin ja me ollaan saatu apuvälineitä, sitten niin kuin nää tukivyöt ja.." "En mä nyt kerkee jatkuvasti noit kaikkii apuvälineit kattoo, mutt mä toivon, et ku kumminki joka ryhmässä on, et he sitt pitää huolen niist omistas.." 20

21 yksilötasolla muutos näkyi keskustelun lisääntymisenä. Potilaan avustustavoista ja apuvälineiden tarpeesta keskusteltiin työyhteisöissä enemmän ja kirjaamiseen kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota. (Taulukko 1.) Fyysisten riskien hallintaan liittyvien tavoitteiden asettaminen oli puutteellista eivätkä osastohoitajat tai ergonomiavastaavat maininneet suurista organisaatiotasolla tapahtuneista käytäntöjen muutoksista. Kaikilla interventioosastoilla oli nimetty ergonomiavastaavat, mutta ergonomiavastaavien toimenkuva oli valittujen henkilöiden aktiivisuudesta ja annetuista resursseista riippuvainen. Apuvälineiden käyttöön ja hankintaan oli tullut interventioiden myötä suunnitelmallisuutta. Apuvälinehankinnoista keskusteltiin työyhteisössä yhteisesti ja osalla interventio-osastoista on pitkän aikavälin suunnitelma apuvälineiden hankintaan. Jos organisaatio tai esimiehet edellyttivät ergonomiavastaavien verkostoitumista, koulutusten suunnittelu- ja järjestäminen onnistui paremmin kuin ainoastaan työyhteisön tai yksilön aktiivisuuden varassa olevassa toiminnassa. Työntekijöiden avustuskäytäntöjen ja apuvälineiden käytön suunnitelmallisuus oli lisääntynyt haastateltavien havaintojen mukaan. (Taulukko 1.) " No, koetaan, sitä, niinku, suunnitella sitten, siirtoja ja muuta toimintaa, niinku paremmin ja pyrkii sitt, tietty, käyttään apuvälineitäkin..." Fyysisten riskien hallintamallin toteutus Osastohoitaja: "No, siin on nämä ergonomiavastaava kyll aika hyvässä asemassa ja vastuussa, tietenkin, et jos huomaa, niin he sitt sanovat ja. Ja sitt tietenkin, jos jotain simmosii apuvälineitä puuttuu nii he sitte informoiva mua. Ja, ja kaiken kaikkiaan se projekti teki sen, ett jokainen kiinnittää enemmin huomiota sitt siihen turvallisuuteenkin. Kyllä. Me ollaan aika oltu, aina tämmösiä... ett asiasta saa sanoa!" Interventioiden myötä koko henkilökunnan tietoisuus turvallisista avustustavoista, apuvälineiden tarpeellisuudesta ja hyvistä työasennoista oli lisääntynyt ja niistä keskusteltiin ja annettiin toisille palautetta avoimesti. Apuvälineiden käyttö oli lisääntynyt ja etenkin potilasnostimia, joita oli interventioiden myötä hankittu, 21

22 käytettiin ahkerasti. Potilaan avustuskäytäntöä pohdittiin yksilöllisesti ja siirroissa pyrittiin hyödyntämään potilaan luonnollista liikkumista enemmän kuin aikaisemmin. (Taulukko 2.) "Sitten meillä puuhataan sitä koulutusta." Neljällä osastolla kuudesta oli tiedossa tai jo toteutunut turvallisten avustustapojen kertaus tai uusien työntekijöiden perehdytys. Koulutus oli yleisimmin ergonomiavastaavien ja osastolla toimien fysioterapeuttien vastuulla. Loput kaksi osastoa joko suunnittelivat koulutuksen järjestämistä tai pohtivat sitä, miten sijaiset saataisiin perehdytettyä osaston avustuskäytäntöihin. Perehdytys oli yleensä koko työyhteisön vastuulla, mutta kahdella osastolla se oli sisällytetty ergonomiavastaavien toimenkuvaan. Fyysisten riskien hallintamallin myötä ainakin kahteen perehdytyskansioon oli lisätty osaston avustustapojen työkäytännöistä ohjeet. (Taulukko 2.) Vaaratapahtumien raportointia oli yhdessä organisaatiossa kehitetty organisaatiomuutoksen myötä, mutta yksilötasolla haastateltavilla oli epäselvää vaaratilanteiden raportointiprosessi. Kaatumistilanteissa työntekijät avustivat potilaan lattialta ylös joko parityöskentelynä tai apuvälineitä, kuten potilasnostimia hyödyntäen. Toimenpiteinä kaatumisten jälkeen ilmoitettiin potilaspapereihin asian kirjaaminen, mutta työyhteisö- tai organisaatiotason toimenpiteitä ei juurikaan tehty. Osastoilla ei ollut vaara- ja läheltä piti -tilanteisiin vakiintuneita tai systemaattisia raportointikäytäntöjä. Haastatteluissa ilmeni, että raportoituja asioita ei aina käsitelty kokouksissa, vaan käsittely jäi epävirallisten keskustelujen varaan. (Taulukko 2.) Haastattelija: Miten toimitte, jos potilas esim. kaatuu tai putoaa lattialle avustustilanteessa?" Ergonomiavastaava: "No, mä luulen, ett nyt aika hyvin ohjeen mukaan, elikkä autetaan potilas turvallisesti siihen ja oikaistaan nivelet ja haetaan tyynyy ja peittoo ja sitten aletaan miettimään, miten. Ett tota meillä on aika usein nosturi tai sitten yöaikaan tai sitt haetaan muilt osastoilta apua..." Haastattelija: "Onko teillä käytössä vahinkoilmoitus?" 22

23 Ergonomiavastaava: "Kyllä, satunnaisesti, joku tekee ehkä vähän helpommin, joku ei tee ehkä koskaan. Vähän persoonasta riippuu... Mut ehkä sitäkin tarvis enemmän tuoda esiin." Osastohoitaja: "Kyll meill sellainen oma lomake on olemassa. Mutt tosiaan niin, varmaan pitäis ehkä vähän enemmän varmaan tuoda sitä, tai mainostaa, ett pitää tällaiset tilanteet sitten aina niin ku kirjata." Toteutuksen seurannan juurtuminen Vaaratapahtumien ilmoittaminen kuvattiin usein työyhteisön tasolla vähäiseksi ja työntekijöiden tiedossa ei ollut, että niitä seurattaisiin systemaattisesti organisaatiotasolla. Kokonaisuudessaan fyysisten riskien hallintaan liittyvien asioiden seuranta oli organisaatioissa vähäistä eikä niitä tietoja, joita kerättiin, hyödynnetty esimiestasolla. Fyysisten riskien hallintamallin toteutuksen seuranta jäi lähinnä yksilötasolle, jossa työntekijät seurasivat omia ja työkaverien avustustapoja sekä apuvälineiden kuntoa. Näistä asioista keskusteltiin työyhteisössä interventioiden myötä joko kokouksissa tai avoimesti työkaverien kesken. (Taulukko 2.) Apuvälineiden huoltokäytäntöihin ei tullut juurikaan muutoksia hallintamallin luomisen jälkeen. Systemaattiset huoltokäytännöt useimmiten puuttuivat. Apuvälineet korjattiin, mikäli ne menivät epäkuntoon, mutta niiden kuntoa ei ylläpidetty säännöllisillä huolloilla. Tehtävien jako epäkuntoisen apuvälineen korjausprosessin aloittamiseksi oli lähinnä yksilön vastuulla. (Taulukko 2.) Haastattelija: "Miten huollatte potilassiirtojen apuvälineitä?" Ergonomiavastaava: " No, se on...sitt kun huomaa, ett ne on huonossa kunnossa, nii...siin ei oo mitään ollut sellaista, säännöllistä...et ollaan odotettu, et joku on alkanut renklaamaan niin sitten on..." Työkäytäntöjen muutos fyysisten riskien hallintamallin myötä Interventioryhmien potilassiirtoergonomiaan liittyvissä työkäytännöissä tapahtui selkeitä parannuksia interventioiden jälkeen. Muutokset näyttivät juurtuneet osastojen toimintaan toisessa seurantamittauksessa. Interventio-osastojen muutosta selitti ergonomiavastaavien toiminnan systemaattisuus, sillä kokouksissa käsiteltiin 23

24 ergonomiavastaavien toimenkuvaan liittyviä asioista, potilaan avustustapa kirjattiin potilaspapereihin ja ergonomiavastaavien koulutuksia oli järjestetty. Myös verrokkiosastoilla tapahtui kehitystä. Kahden vuoden seurannassa verrokkiosastojen työkäytännöt olivat muuttuneet, kun verrokkiosastoilla oli tehty riskien arviointeja. Myös verrokkiosastoille oli nimetty ergonomiavastaavia. Organisaatioista, joista tutkimushankkeessa oli mukana sekä interventio- että verrokkiosasto, oli molempien osastojen ergonomiavastaavien toiminta kehittynyt toisen vuoden seuranta-aikana. (Kuva 5.). Kuva 5. Organisaation työkäytäntöjen muutos potilassiirtoergonomiassa PHOQSmenetelmällä (0-30p, jossa 0= vähän potilassiirtoergonomiaan liittyviä työkäytäntöjä, kun taas 30= paljon työkäytäntöjä) mitattuna tutkimusryhmittäin PHOQS (0-30) mittarin keskiarvot eri ryhmissä 0 Alku Seuranta 1 Seuranta 2 Interventio Verrokki Fyysisten riskien hallintamallia edistävät ja ehkäisevät tekijät Estävinä tekijöinä kuvattiin yleisimmin organisaatiotason tekijöitä, kun taas edistävinä tekijöinä kuvattiin eniten myönteisiä työyhteisöön liittyviä asioista. Yksilötason estäviä tekijöitä nousi esiin kaikkein vähiten. (Taulukko 3). YKSILÖ YHTEISÖ ORGANISAATIO Taulukko 3. Fyysisten riskien hallintamallin juurtumista edistävien ja estävien tekijöiden jakaumat organisaatio-, työyhteisö- ja yksilötasolla. 24

25 Organisaation vaikutus hallintamallin toteutumiseen oli joko myönteinen tai kielteinen (Kuva 4). Organisaatiomuutokset ja työyhteisön fyysiseen työympäristöön vaikuttaneet suuret hankkeet, kuten osastojen remontoinnit, vaikeuttivat fyysisten riskien hallinnan toteuttamista. Kun asia nähtiin tärkeäksi ylempänä organisaatiossa, se edisti mallin juurtumista, kun taas esimerkiksi määrärahat rajoittivat usein uusia hankintoja. Ylemmän johdon suhtautuminen vaikutti apuvälineiden hankintaan ja fyysisten riskien hallintamallin systemaattiseen toteuttamiseen, kuten avustustapojen koulutuksiin, vaaratilanneraportointiin, apuvälineiden saatavuuteen ja tilaratkaisuihin. Edistävänä tekijänä nähtiin se, että osastotason interventiot oli toteutettu laajamittaisena, johon kaikilla oli ollut mahdollisuus osallistua. "Iso etu, kun kaikki sai sen saman tiedon, täällä ja se oli vieras, ulkopuolinen kouluttaja, ja kaikilla oli sama mahdollisuus nähdä ja kuulla asiat samalla tavalla. Kuva 4. Fyysisten riskien hallintamallin toteutumista edistävät ja ehkäisevät tekijät organisaatio-, työyhteisö- ja yksilötasolla. 25

26 Yhteisön vaikutus oli myös pääosin positiivinen ja yhteistyön koettiin lisääntyneen mallin myötä, mikä myös kannusti käyttämään uusia toimintatapoja. Myös palautteen antamisella ja ergonomiavastaavan roolilla koettiin olleen positiivinen vaikutus uusien toimintatapojen juurtumiseen. Toisaalta yhteisön sisäiset yhteistyöongelmat, kiire ja sijaisten perehdytyksen haasteet olivat joissakin tapauksissa estäneet uuden toimintamallin juurtumista. (Taulukko 3.) "Et se on aika tärkeetä, että ergomiavastaavien asema on niinku sillai hyväksytty täällä, tässä työporukassa." "Yhen päivän sijainen ko tänne tulloo, niin eihän sitä kerkii millään paneutua siihen perehdytykseen ko sitä tarvitaan akuuttitilanteessa." Yksilöön liittyvien tekijöiden koettiin ensisijaisesti edistäneen mallin juurtumista. Tähän olivat kannustaneet esimerkiksi hyvät kokemukset uusien apuvälineiden käytöstä ja fyysisten vaivojen väheneminen uusien työtapojen myötä. Uuden tiedon ja asennemuutosten myötä kirjaaminen oli kehittynyt ja avustustapojen valinta oli tullut systemaattisemmaksi. "Ihan oikeesti alkoi paikat jo niin palj prakaamaan, et he tajus itsekin, et jotain täytyy tehdä, että näihin on pakko nyt ruveta kiinnittämään huomiota." " kun me kirjataan asioit, niit tulee mietittyä, että simmonen asennemuutos, ennen tehtiin vaan hoitosuunnitelmii, että se ei oo hoitotyötä, mut se on myöskin sitä, sitä suunnittelua, ja se on ihan yhtä tärkeetä, et istutaan alas ja mietitään" 4.2 Fyysisten riskien hallintamallin vaikutus turvallisuusilmapiiriin Tutkimusryhmien turvallisuusilmapiirin ja psykososiaalisten tekijöiden muutosta tarkasteltiin sekä yhden että kahden vuoden seurannassa. Psykososiaalisista tekijöistä tarkasteltiin työ- ja työyhteisötyytyväisyyttä sekä käsityksiä oman työn tärkeydestä. Työtyytyväisyys oli verrokkiryhmässä lähtötilanteessa hieman korkeampi kuin interventioryhmässä, mutta 1v. seurannassa tyytyväisyyskokemukset olivat lähes samat. Verrokkiosastoilla työyhteisötyytyväisyys oli lisääntynyt seurantaaikana enemmän kuin interventioryhmässä (12,5 vs. 8 prosenttiyksikköä). Omaa työtään tärkeänä piti kaikilla mittauskerroilla suurin osa vastaajista kummastakin ryhmästä, ryhmien välillä ei siis ollut eroja. (Kuva 5a ja 5b.) 26

27 Kuvat 5a-b. Työyhteisöön ja työhön tyytyväisten sekä omaa työtään tärkeänä pitävien osuudet tutkimusryhmittäin alku- ja seurantatilanteiden mukaan. Interventio Verrokki Työyhteisötyytyväisyys Alkutilanne 1. Seuranta 2. Seuranta Työyhteisötyytyväisyys Alkutilanne 1. Seuranta 2. Seuranta Työtyytyväisyys Työtyytyväisyys Työn tärkeys Työn tärkeys Kuvat 6a-b. Työntekijöiden suhtautuminen työyhteisön toimintaan ja työturvallisuuteen sekä arviot johdon suhtautumisesta työturvallisuuteen. Myönteisesti suhtautuvien osuudet alku- ja seurantamittauksissa. Interventio Verrokki Käsitykset työyhteisöstä Alkutilanne 1. Seuranta 2. Seuranta Käsitykset työyhteisöstä Alkutilanne 1. Seuranta 2. Seuranta Johdon suht. turvallisuuteen Johdon suht. turvallisuuteen Suhtautuminen turvallisuuteen Suhtautuminen turvallisuuteen

28 Verrokkiryhmän työntekijät olivat alkutilanteen arvioissa myönteisempiä sekä työyhteisön toimintaan liittyvissä käsityksissä että arvioissaan johdon suhtautumisesta turvallisuusilmapiiriin. Fyysisten riskien hallintamallin myötä interventioryhmän käsitykset muuttuivat myönteisemmiksi ja muutos verrokkiryhmään verrattuna oli suurempaa. Etenkin johdon suhtautuminen turvallisuusilmapiiriin oli työntekijöiden mukaan muuttunut selvästi positiivisemmaksi. Interventioryhmässä muutos oli jopa 27 prosenttiyksikköä, kun taas verrokkiryhmässä muutos oli 8 prosenttiyksikköä. Myös käsitykset työyhteisöstä olivat muuttuneet interventioryhmässä enemmän kuin verrokkiryhmässä. Interventioryhmän muutos myönteiseen suuntaan oli 20 prosenttiyksikköä ja verrokkiryhmän 15 prosenttiyksikköä. Verrokkiryhmässä (65,1 %) käsitykset työyhteisöstä pysyttelivät kuitenkin myönteisempinä kuin interventioryhmässä (58,2 %). Työntekijöiden suhtautuminen työturvallisuuteen oli kaikissa ryhmissä erittäin korkeaa, noussen jopa 100 % 2v. seurannassa. 4.3 Fyysisten riskien hallintamallin vaikutus hoitotyön fyysiseen kuormitukseen Hoitotyön fyysinen riskitaso laski interventioryhmässä MAPO-menetelmällä mitattuna keskinkertaisesta riskitasosta mitättömään. Toisen seuranta vuoden aika interventioosastojen riskitaso pysyi samana. Riskitason vähenemistä edesauttoivat potilassiirron apuvälineiden käyttö ja potilassiirtoergonomiasta saatu koulutus. Verrokkiryhmän riskitaso pysyi eri mittauskerroilla lähes samana. Verrokkiryhmän keskinkertainen riskitaso oli jo lähtötilanteessa interventioryhmään verrattuna korkeampi, sillä yhden verrokkiosaston työympäristö ei soveltunut kyseisellä osastolla olevien potilaiden hoitoon. Kaikki osaston potilaat olivat täysin avustettavia, heitä oli ylipaikoilla ja osaston tilat eivät mahdollistaneet apuvälineiden käyttöä. Kyseisen osaston riskitaso potilassiirtoergonomiassa oli kaikilla mittauskerroilla korkea vaikuttaen koko verrokkiryhmän riskitason keskiarvoon. (Kuva 6.) 28

29 Kuva 6. Intervetio- ja verrokkiosastojen (n=12) fyysiseen kuormitukseen liittyvän riskitason keskiarvojen muutos MAPO-menetelmällä mitattuna, jossa < 1,5 = mitätön riski, kun taas > 5 = korkea riski. 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Interventioryhmä (n=6) Verrokkiryhmä (n=6) 4,7 4,6 4,7 2,8 1,2 1,3 Lähtötaso 1v. seuranta 2v. seuranta MAPO indeksin tulkinta / riskitaso > 5 = korkea 1,51-5 = keskinkertainen 0-1,5 = mitätön 29

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto, joka perustettiin huhtikuussa 2004 ja johon kuuluu yli 500 jäsentä kokoaa ja välittää viestiä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tervetuloa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergon seminaariin. Anna Kukka

Tervetuloa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergon seminaariin. Anna Kukka Tervetuloa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergon seminaariin Anna Kukka Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Yhtymävaltuuston seminaari Suomu 14.6.2011 Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Marika Pitkänen Hankekoordinaattori, HTM Antti Syväjärvi 2008 2 Inhimillisesti tehokas sairaala - hanke Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot