Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Transkriptio

1 Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede. 4. uudistettu painos, Sanoma. Pro oy, Helsinki Arviointikriteerit: 1. Tieteellisen tiedon kriteerit ja niiden sisältö 4,5 p a) Julkisuus 0,25 p tieto on julkisesti saatavilla 0,25 p keinot: max 0,75p o väitöskirjat ja muut monografiat 0,25p o referee-julkaisut 0,25 p o kongressit ja niihin liittyvät julkaisut 0,25 p o tieteellisten seurojen muu toiminta 0,25 p b) Objektiivisuus 0,25 p tutkijan puolueettomuus 0,25 p omien ennakko-oletusten tuominen esiin 0,25 p tutkimustulosten puolueeton arviointi 0,25 p tieteenalan käytäntöjen puolueetonta arviointia 0,25 p c) Perustelevuus 0,25 p perusteiden kirjoittaminen näkyville 0,25 p lähteiden käyttäminen 0,25 p kykyä arvioida erityyppisiä perusteita 0,25 p d) Kommunikoivuus 0,25 p selkeät käsitteet 0,25 p kansainvälinen kieli 0,25 p tutkimusten tekijöiden ja käyttäjien yhteisymmärrys 0,25 p 2. Vastauksen kieli ja rakenne 0,5 p kieli 0,25 p rakenne 0,25 p

2 Kysymys 2. Mitkä ovat hoitotieteellisen tiedon käyttämisen edellytykset, ja miten hoitotieteellistä tietoa voidaan tehdä tunnetuksi? ( 5 pistettä) (Sivut ) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen- Julkunen K, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede. 4. uudistettu painos, Sanoma. Pro oy, Helsinki Hoitotieteellisen tiedon käyttämisen edellytykset (1,0 p) a) tuntee oman alan tutkimuksia, 0,25 p b) arvostaa tutkimustietoa 0,25 p - sisältää myönteisen asenteen c) tutkimusten lukutaito 0,25 p - sisältää koulutuksessa opitut taidot ja tiedon arvioinnin d) riittävät resurssit tai voimavarat 0,25 p e) oman alan arvostaminen 0,25p HUOM. täydet pisteet (1,0 p) tulee, jos mainittu neljä em. viidestä kohdasta 2. Hoitotieteellisen tiedon tunnetuksi tekeminen (3,5 p) a) tutkimuskokoukset 0,5 p - sisältää artikkelien referoinnin ja tulosten pohtimisen b) tutkijoiden vierailut 0,5 p c) osallistuminen tutkimukseen (0,25 p) ja kehittämistyöhön (0,25 p) 0,5 p d) osallistuminen seminaareihin (0,25 p) ja kongresseihin (0,25 p) 0,5 p e) osallistuminen väitöstilaisuuksiin 0,5 p f) tutkimusten omaehtoinen lukeminen (0,25 p) ja niiden soveltaminen omaan työhön (0,25p) 0,5 p g) myönteinen asenne 0,5 p h) tutkimustarpeen tunnistaminen omassa työssä (0,25 p) ja yhteisten keskustelukanavien hyödyntäminen (0,25 p) 0,5 p HUOM. täydet pisteet (3,5 p) tulee, jos mainittu seitsemän kohtaa em. kahdeksasta kohdasta 3. Vastauksen kieli ja rakenne 0,5 p kieli 0,25 p rakenne 0,25 p

3 Kysymys 3. Kuvaa tutkimusprosessin käsitteellisen vaiheen sisältö. (5 pistettä) Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos. Sanoma Pro, Helsinki 2013 (myös edellinen painos käy.) ( luku 3) 1) Tutkimusprosessin käsitteellisen vaiheen sisältö (4,5 pistettä) Käsitteellinen vaihe sisältää tutkimusaiheen valinnan (0,25 p.) ja rajaamisen (0,25 p.). Myös kirjallisuuskatsauksen laatiminen (0,25 p.), tutkimuskontekstiin tutustuminen (0,25 p.) ja teoreettisen taustan laatiminen (0,25 p.) ovat keskeisiä tutkimuksen käsitteellisiä vaiheita. Tutkimuskontekstiin tutustuminen tarkoittaa selvittämistä, missä (0,25 p.) ja miten (0,25 p.) ilmiötä on aiemmin tutkittu. Myös tutkimusasetelman määrittäminen (0,25 p.) kuuluu käsitteelliseen vaiheeseen. Tällöin määritellään tutkimuksen otos (0,25 p.). Otoksesta määritellään keitä (0,25 p.) ja kuinka paljon (0,25 p.) otetaan mukaan tutkimukseen. Samoin määritellään konteksti (0,25 p.), eli missä aineisto kerätään (0,25 p.) ja käytettävät tutkimusmenetelmät (0,25 p.). Menetelmien valinnassa määritellään, miten aineisto kerätään (0,25 p.) ja onko saatavilla valmiita mittareita (0,25 p.). Käsitteelliseen vaiheeseen kuuluu myös tutkimussuunnitelman laatiminen (0,25 p.). Kvantitatiivisen tutkimuksen vaiheet ovat selkeämmin erotettavissa kuin kvalitatiivisen (0,25 p.) 2) Vastauksen kieli ja rakenne (0,5 pistettä) - kieli 0,25 p. - rakenne 0,25 p.

4 Kysymys 4. Kuvaa artikkelista (Härkänen ym. 2013) kvantitatiivisen tutkimusprosessin käsitteellisten vaiheiden ilmenemistä Kankkusen ja Vehviläinen-Julkusen (2013) kirjassaan esittelemän jaottelun mukaisesti. (5 pistettä) Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos. Sanoma Pro, Helsinki 2013 (myös edellinen painos käy.) (luku 3) Artikkeli: Härkänen M Turunen H, Saano S, Vehviläinen-Julkunen K Terveydenhuollon henkilöstön näkemykset lääkityspoikkeamien estämisestä erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede, 25(1), ) Tutkimusprosessin käsitteelliset vaiheet ja niiden mukainen artikkelin tarkastelu (4.5 p). Jokaisesta vaiheen nimeämisestä saa 0.25 p, ts. maks p. Tutkimusaiheen valinnasta ja tutkimusaiheen rajaamisesta perustuen artikkeliin saa kummastakin erikseen enintään 0.5 pistettä. Jokaisesta muun vaiheen tarkentavasta kuvauksesta saa enintään 0.25 p, ts. enintään yhteensä 2.50 p. Tutkimusaiheen valinta -vaihe nimetty 0.25 p + valinnasta kerrottu suhteessa artikkeliin 0.5 p. Yhteensä 0.75 p. Suhteessa artikkeliin kerrottu ainakin yhdestä seuraavista näkökulmista: o aiheen tärkeyden perustelua o perustellaan mitä uutta tietoa tuo o perustellaan tutkimuksen merkitystä hoitotyölle, hoitotyön koulutukselle ja/tai johtamiselle Tutkimusaiheen rajaaminen -vaihe nimetty 0.25 p + valinnasta kerrottu suhteessa artikkeliin 0.5 p. Yhteensä 0.75 p. o selvitetään erikoissairaanhoidon henkilöstön (sairaanhoitajat, muut hoitajat, farmaseutit sekä lääkärit) (0.25 p) kuvauksia lääkityspoikkeamista ja näkemyksiä niiden estämisestä (0.25 p) Kirjallisuuskatsauksen laatiminen

5 o ko. artikkelissa ei selkeästi ilmene, miten kirjallisuuskatsaus on tehty Teoreettisen taustan laatiminen o ko. vaihe yhdistetty tutkimuksen lähtökohdat -osioon Kontekstiin tutustuminen (missä ja miten ilmiötä on aiemmin tutkittu?) Suhteessa artikkeliin kerrottu esim. jostakin seuraavasta näkökulmasta: o poikkeamaraportteja ei ole juurikaan hyödynnetty tutkimusaineistona o organisaatiotasoisia selvityksiä on Suomessa tähän mennessä tehty niukasti o kansainvälisissä tutkimuksissa on raportointijärjestelmiin kertynyttä aineistoa käytetty tutkimusaineistona, mutta näissä tutkimuksissa ei ole analysoitu hoitohenkilökunnan näkemyksiä poikkeamien estämiseksi Otoksen määrittely (keitä ja kuinka paljon otokseen otetaan mukaan?) Suhteessa artikkeliin kerrottu esim. jostakin seuraavasta näkökulmasta: o tutkimusaineistona käytettiin ns. sekundaariaineistoa eli Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) HaiPro tietokantaan kirjattuja poikkeamaraportteja o lopullinen tutkimuksessa analysoitujen raporttien määrä oli 671 Kontekstin määrittely (missä aineisto kerätään?) o Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) HaiPro tietokantaan kirjattuja poikkeamaraportteja Menetelmien valinta (miten aineisto kerätään ja onko saatavilla valmiita mittareita?) Suhteessa artikkeliin kerrottu esim. jostakin seuraavasta näkökulmasta: o Aineisto haettiin retrospektiivisesti ja sitä tarkasteltiin organisaatiotasolla vuoden 2010 ajalta o aineistona on HaiPro-raporteista kerättävä tieto 2) Vastauksen kieli ja rakenne (0.5 p) - kieli 0.25 p - rakenne 0.25 p

6