Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2015

Transkriptio

1 Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2015

2 Sisällys Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus... 3 Tekninen lautakunta ja keskus vuonna Kaupungininsinöörin katsaus... 6 Toimintaympäristö selkeytyi... 8 Yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen... 9 Katujen ja viheralueiden ylläpito Kaupunkimittaus ja geotekniikka Muut teknisen keskuksen palvelut ja tehtävät Asukkaat tyytyväisiä liikenneoloihin Suorite- ja talousluvut Tilinpäätösluvut 2015 / tekninen lautakunta Kannen kuvassa on Tapiolan Leimuniityn kiipeilyseinä, jonka on suunnitellut Pertti Kukkonen. Kuvaaja: Kimmo Brandt/Compic (Espoon kaupunki). Muut valokuvat: Espoon kaupunki. Kuvaajat: Olli Häkämies (s. 3 ja 6), Jussi Helimäki (s. 5 avajaiskuva), Atte Mikkonen (s. 5 yökuva), Joni Viitanen (s. 12), Jussi Tiainen (s. 15), Marita Nevalainen (s. 19), Compic-Photos Oy / Kimmo Brandt (s. 17, 21 ja 25) Taitto: Espoon kaupunki, Saira Jaferi Paino: Espoon kaupungin painatuspalvelut,

3 Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus Vuosi 2015 oli kasvavassa Espoossa taas ennätyksellinen vuosi rakentamisen kannalta. Vuosi käsitti Espoon kaupungin teknisellä puolella myös monenlaisia muutoksia. Keväällä valtuusto päätti värikkäiden keskustelujen jälkeen teknisen keskuksen ja Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitoksen yhdistämisestä yhdeksi organisaatioksi. Vuodenvaihteessa aloittaneen Kaupunkitekniikan keskuksen organisointi onkin ollut iso urakka ja tekninen lautakunta on seurannut fuusion etenemistä. Toinen isompi muutos oli teknisen toimen johtajan vaihtuminen. Pitkään virassa ollut Olavi Louko jäi kesällä eläkkeelle ja häntä seurasi tehtävässään Olli Isotalo. Olavi Louko ei valitettavasti pitkään eläkepäivistään ehtinyt nauttia, mutta pitkälti hänen luomuksenaan syntyneen Länsimetron rakentaminen on edennyt vauhdilla ja tuonut myös muutoksia Etelä-Espoon katuverkostoon. Isompiin vuoden aikana valmistuneisiin infrahankkeisiin kuuluivat muun muassa Pohjois-Tapiolan ja Leppävaaran kulkuyhteyksiä parantavan Turveradantien ja Turvesolmun valmistuminen. Toinen merkittävä vuoden aikana valmistunut kohde oli Finnoon ja Matinkylän yhteyksiä parantava näyttävä Finnevikin silta. Tekninen lautakunta on ollut vuoden aikana tekemisissä katusuunnitelmien lisäksi myös muun muassa vesihuoltoon, metsänhoitoon, ja lumen vastaanottoon liittyvien kysymysten parissa. Metsänhoitokysymysten osalta lautakunta järjesti yhteisseminaarin ympäristölautakunnan kanssa aiheesta. Espoon väkimäärän kasvu on näkynyt huimassa katuverkoston rakentamisen määrässä ja suurissa Länsimetron kaltaisissa liikenneinvestoinneissa. Kaupungin nopea kasvuvauhti ei kuitenkaan ole yksin positiivinen asia. Ennen väestönkasvu merkitsi kasvavia verotuloja ja pitemmällä tähtäimellä infraan sijoitetut rahat saatiin näin takaisin. Nykyään Espoon väestönkasvusta valtaosa tulee ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun myötä, mikä tarkoittaa tällä hetkellä kasvavien verotulojen sijaan ennemmin kasvavaa palveluiden kysyntää. Varsinkin viimeaikainen turvapaikanhakijoiden suuri määrä tekee tämän ongelman erittäin ajankohtaiseksi. Simo Grönroos teknisen lautakunnan puheenjohtaja 3

4 Tekninen lautakunta ja keskus vuonna 2015 Tekninen lautakunta vuonna 2015 varsinaiset jäsenet Simo Grönroos, pj., PerusS Jaakko Mauriala, vpj., SDP Christian Ekroos, Kok. Isto Havu, Kok. Kirsi Åkerlund, Kok. Tea Saarniala, Kok. Marketta Ruutiainen, Kok. Jari Ihonen, Vihr. Marjo Matikka, Vihr. Pirkko Kuusela, SDP Toni Seppänen, PerusS Fred Granberg, RKP Johanna Tikanmäki, Kesk. varajäsenet Olle Smeds, PerusS Erkki Mattila, SDP Iiro Kanerva, Kok. Antti Myyrä, Kok. Hannele Hakala, Kok. ( ) Helena Paimela, Kok. ( ) Kyllikki Pankakoski, Kok. Leena Rehn, Kok. Lari Karreinen, Vihr. Marika Visakova, Vihr. Ritva Snabb, SDP Jarkko Korpi, PerusS Heidi Juslin-Sandin, RKP Topi Haarlaa, Kesk. kaupunginhallituksen edustaja Jyrki Myllärniemi, Vihr. Teknisen lautakunnan tiejaosto Christian Ekroos, pj., Kok. Olle Smeds, vpj., PerusS Marjo Matikka, Vihr. kaupunginhallituksen varaedustaja Tiina Elo, Vihr. ( ) Tony Hagerlund, Vihr. ( ) Antti Myyrä, Kok. Jarkko Korpi, PerusS Marika Visakova, Vihr. kaupunginhallituksen edustaja Jyrki Myllärniemi, Vihr. ( ) Tony Hagerlund, Vihr. ( ) kaupunginhallituksen varaedustaja Tiina Elo, Vihr. ( ) Jyrki Myllärniemi, Vihr. ( ) Teknisen keskuksen johto Harri Tanska, kaupungininsinööri Katu- ja viherpalvelut Esa Rauhala, katupäällikkö Petri Vainio, investointipäällikkö Salla Hänninen, suunnittelupäällikkö Toni Korjus, ylläpitopäällikkö Hannu Lehtikankare, rakennuttajapäällikkö Kaupunkimittaus ja geotekniikka Tuomas Frösén, palvelualueen päällikkö Tuomas Frösén, kaupungingeodeetti Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö Hallinto Timo Virtanen, palvelualueen päällikkö Timo Virtanen, hallintopäällikkö Petteri Aumala, lakimies 4

5 Finnevikin silta Finnoon kaupunginosassa otettiin käyttöön Espoo-päivänä Nauhaa leikkaamassa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas. Kaikkiaan 354 metriä pitkä silta sai myöhemmin Rakennusinsinöörien liiton RIL ry:n Vuoden Silta 2016 palkinnon. 5

6 Kaupungininsinöörin katsaus R.I.P. Tekninen keskus Elokuussa saimme kuulla suruuutisen dipl.ins. Olavi Loukon kuolemasta. Hän toimi vuosina teknisen toimen johtajana ja vaikutti tänä aikana monin tavoin myös teknisen keskuksen tehtäväkenttään. Hän edisti aktiivisesti Espoon kaupunkikeskusten kehittymistä, Länsimetron rakentamista ja monia suurempia ja pienempiä rakennushankkeita. Me, joilla oli tilaisuus työskennellä hänen kanssaan, jäämme kaipaamaan hänen näkemyksellisyyttään, asiatuntemustaan, kannustavuuttaan ja huumorintajuaan. Monet hänen käynnistämänsä infrahankkeet etenevät sekä suunnittelupöydällä että maastossa vielä vuosia ja ovat valmistuttuaan muistuttamassa hänen työstään myös tuleville sukupolville. Kulunut vuosi jää historiaan teknisen keskuksen viimeisenä toimintavuotena. Teknillinen virasto aloitti toimintansa vuonna 1964 ja nimi vaihtui tekniseksi keskukseksi vuonna Samalla jää historiaan kaupungininsinööri -nimike, jonka neljäntenä kantajana sain kunnian toimia. Muutokset ovat osa Espoon tilaaja-tuottaja -toimintojen uudelleenorganisointia, josta valtuusto teki päätöksen toukokuussa ja kaupunginhallitus tarkentavia linjauksia elokuussa. Yhdistyminen Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa on iloinen uudelleentapaaminen viiden vuoden erillään olon jälkeen. Näemme uudessa paljon hyviä mahdollisuuksia ja suhtautuminen henkilöstön suunnalta muutokseen on ollut positiivista. Jatkossa olemme aidosti yhtä Espoota ja asiakkaamme hyötyvät siitä, että kaikki infra-alan asiantuntijat on koottu uuteen kaupunkitekniikan keskukseen. Uudistuksen valmistelu on vaatinut monelta meiltä ponnisteluja ja kiitokset tästä kaikille valmistelussa mukana olleille! Perustehtävämme hallinnossa, kaupunkimittauksessa ja geotekniikassa sekä katu- ja viherpalveluissa olemme saaneet uudistusten valmistelun häiritsemättä suoritettua hyvin. Tehtävät on saatu myös dokumentoitua kuvaamalla prosessit IMS -järjestelmään. Toimintavuonna on myös edetty merkittävästi sähköisten asiakaspalvelujen käyttöönotossa ja kehittämisessä, joka parantaa merkittävästi palvelujemme saatavuutta asiakkaillemme. Kiitokset myös näistä ponnisteluista kaikille! Jälleen kerran vuosi jäänee historiaan kaikkien aikojen suurimmista infrainvestoinneista, teknisen keskuksen kautta toteutettiin yhteensä 188 miljoonan euron hankkeet. Toki tätä historiallisen huipun saavuttamista on ennustettu aikaisemminkin, mutta tähän mennessä ennustamisessa on epäonnistuttu. Nyt kuitenkin ensi vuonna voimaan astuva investointikatto pakottanee suunnan alaspäin. Tuolla euromäärällä on saatu paljon valmista. Espoon pääkatuverkosto on saanut pitkään kaivatut täydennykset Suomenlahdentien, Kaitaantien ja Turveradantien valmistuttua. Samalla pyörätieverkosto on myös parantunut merkittävästi, vuosien aikana on valmistunut lähes 20 km uusia pyöräteitä. Liikennemelun haittoja on torjuttu rakentamalla kilometreittäin uusia meluesteitä Länsiväylälle, Kehä III:n varteen, Turunväylälle, Kauklahdenväylälle, Finnoontielle, Kaitaantielle ja Turveradantielle. Myös puistojen palvelutaso on saanut merkittäviä parannuksia, kun uusia leikkipaikkoja on rakennettu Saunalahteen ja Angry Birds -teemalla Leppävaaraan. Laurinlahden ja Tapiolan asukaspuiston leikkipaikat on kunnostettu. Leppävaaraan avattiin myös Espoon toinen betoninen skeittipaikka. Vanhan Albergan historiallinen puutarha on palautettu alkuperäiseen loistoonsa. Myös ulkoilijoita on muistettu: kesäisin ulkoilu- ja talvisin latureitteinä toimivia reittejä on rakennettu 6

7 Saunalahden ja Keskuspuiston sekä Suurpellon ja Keskuspuiston välille ja Hansavalkamaan. Harmaaniityn puisto on valmistunut, samoin Kukkumäen ja Nupurin puistoraitit sekä Tikankierros -luontopolku Keskuspuistoon. Huikea määrä viihtyisää, turvallista ja toimivaa Espoota! Joulun alla valtuusto teki Kehä I Keilaniemessä -hankkeen rakentamispäätöksen, joka käynnistää historian suurimman (noin 50 milj. euroa) Espoon tilaaman infrarakennushankkeen ja mullistaa maiseman tuolla kohdin. Hanke aikanaan kokonaan valmistuessaan yhdistää Tapiolan ja Keilaniemen ja poistaa Kehä I:n estevaikutuksen, lisäksi hanke mahdollistaa neljän asuintornitalon rakentamisen tunneloidun Kehätien viereen. Keilaniemen ja muidenkin asemanseutujen uusi Espoo sijoittuu moneen kerrokseen ja esimerkiksi Tapiolassa on katualuetta yhdellä kohdalla kolmessa eri kerroksessa tai kiinteistöjä päällekkäin. Tämä kaikki aiheuttaa rakentajien lisäksi erityisen mielenkiintoisia haasteita kaupunkimittaajillemme sekä kiinteistöpuolella, että karttatuotannossa. Matinkylä metron kaikkien asemanseutujen uudistus myös meidän teettämän infran osalta on ollut koko vuoden kiivaassa vauhdissa ja kirittävää riittää vielä vuodelle 2016, jotta kaikki on valmista elokuussa käynnistyvälle metron liityntäliikenteelle. Investointihuipun saavuttaminen on vaatinut meiltä monelta paljon työtä ja kiitokset siitä kaikille! Olemme aina tienneet tekevämme paljon hyvää, mutta mahdollisuutemme siitä kertomiseen ovat olleet aiemmin rajalliset. Loppuvuodesta tiedottaminen tekemisistämme on myös saatu aktivoitua uuden tiedottajamme avulla, kuten myös aktivoituminen sosiaalisen median saralla. Saamme aikaiseksi paljon hyvää ja siitä riittää kerrottavaa lähes päivittäin. Kiitokset myös tekniselle lautakunnalle sujuvasta ja mutkattomasta yhteistyöstä! Harri Tanska kaupungininsinööri 7

8 Toimintaympäristö selkeytyi Teknisen keskuksen toimintaympäristössä tapahtui vuoden aikana huomattavaa selkeytymistä. Kuntien infratoiminnot olivat mukana pääkaupunkiseudun tulevaisuutta hahmottaneissa kahdessa kuntaliitosselvityksessä ja metropolihallinnon kehittämishankkeessa. Vuoden aikana selvisi, ettei ainakaan tässä vaiheessa kuntaliitoksiin ryhdytä. Samalla valtakunnan tasolla linjattiin, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään vastaisuudessa maakunnallisten itsehallintoalueiden pohjalta. Linjaukset selkeyttivät myös teknisen keskuksen tehtäväkenttää. Espoossa yleisiin alueisiin liittyviä teknisiä palveluja on joitakin vuosia tuotettu tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti, jossa tilaajana toimiva tekninen keskus hankki rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja niin kaupungin omalta Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitokselta kuin myös kilpailuttamalla markkinoilta. Mallin tulevaisuudesta käytiin vuoden mittaan vilkasta keskustelua ja tarve tehostaa julkisten palvelujen tuotantoa nousi korostetusti esille. Espoossa päätettiin luopua tilaaja-tuottaja -mallista ja palata ns. peruskaupunkimalliin, jolloin tilaaja ja tuottaja yhdistyivät vuoden 2016 alussa kaupunkitekniikan keskukseksi. Tekniselle keskukselle keskeisiä sidosryhmiä olivat mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Liikennevirasto, joiden kanssa suunniteltiin mm. Kehä I:n kattamista Keilaniemessä ja Kaupunkiradan jatketta Leppävaarasta Kauklahteen, sekä Länsimetro Oy, jonka kanssa suunniteltiin ja rakennutettiin yhteistyössä metroasemiin liittyvää kunnallistekniikkaa. Tekninen keskus rakensi myös tilaustyönä katuhankkeiden ohessa merkittävästi vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle (HSY). Vesihuoltohankkeissa kaupunki toimii suunnitteluttajana ja rakennuttajana, HSY puolestaan ohjasi suunnittelua ja rakentamista sekä vastaa vesihuollon kustannuksista. Myös kaupungin sisäisten taseyksiköiden, Tapiolan ja Suurpellon, tilaamia infrahankkeita toteutettiin ennätyksellisen paljon. Yhteistyötä tehtiin myös muiden johtolaitosten kanssa erilaisten johtojen ja kaapelien sijoittamisessa katualueelle sekä johtotietoinformaation keräämisessä, ylläpitämisessä ja jakelussa. Yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa tekninen keskus suunnitteli ja toteutti useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia, joilla parannettiin joukkoliikenteen sujuvuutta. Myös poikittaisliikenteeseen kaavailtua Raide-Jokeria suunniteltiin HSL:n, Helsingin kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. 8

9 Yleisten alueiden suunnittelu ja rakennuttaminen Suunnittelussa jälleen kiireinen vuosi Pyöräily myötätuulessa Vuonna 2015 yleisten alueiden suunnittelu jatkui vilkkaana Espoon mittavien alueprojektien yhteydessä; Suurpellossa, Leppävaarassa, Espoon keskuksessa, Tapiolassa, Matinkylä-Niittykummussa ja Finnoossa. Espoossa on poikkeuksellisesti suunnitteilla kolme isoa raidehanketta. Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara-Kauklahti hyväksyttiin Liikennevirastossa ja suunnitelma sai lainvoiman loppuvuodesta. Raide-Jokerin hankesuunnitelma Itäkeskuksesta Keilaniemeen valmistui loppuvuodesta. Länsimetron ensimmäisen osuuden asemien ympärille laadittiin katu- ja rakennussuunnitelmia mm. Tapiolassa, Otaniemessä, Niittykummussa sekä Matinkylässä. Länsimetron jatkeen osalta, Matinkylä-Kivenlahti -osuudella, laadittiin kaavoitukseen liittyviä kunnallisteknisiä selvityksiä. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano ja seuranta jatkui aktiivisena. Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Edistämistyötä tehdään Espoossa poikkihallinnollisen pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja edistämisohjelmassa esitettyjen toimenpidelinjausten mukaisesti. Pyöräilyn laatureittejä suunniteltiin Niittyraitilla, Kaitaantiellä, Vermossa, Kehä I:llä ja Espoonlahden keskustassa. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen väylän (pääreitti) rakennussuunnittelu käynnistettiin. Vanhojen alueiden katujen suunnittelua jatkettiin suurempina kokonaisuuksina mm. Tuomarilan, Kuurinniityn, Lintuvaaran, Laaksolahden, Friisilän ja Nöykkiön alueilla. Alueita suunnitellaan ns. kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloalueiden (KTP) katujen rakentamisohjelman mukaisesti. Viheralueita suunniteltiin mm. alueprojektien yhteydessä, metroon liittyviä puistoja ja aukioita suunniteltiin Keilaniemeen, Jousenpuistoon, Tapiolaan ja Niittykumpuun. Suvelan ja Latokasken asukaspuistojen perusparannussuunnitelmat valmistuivat. Matinkylän asukaspuiston suunnittelua jatkettiin kilpailuehdotuksen voittaneen idean pohjalta. Viheralueohjelmaan liittyvää leikkipaikkaselvitystä ja viljelypalstojen kartoitusta ja analysointia edistettiin. Lisäksi suunniteltiin muutamien leikkipaikkojen perusparannus mm. Mankkaalla, Martinniittyssä ja Nöykkiössä. Ulkoilureittien osalta laadittiin suunnitelmia mm. Malminmäen ja Saarnilaakson välille, Kuurinkallioon, Karhusuolle ja Leppävaaran sprinttiladulle. Urheilukenttien osalta pääkohteena oli Säterinniitynkenttä lähiliikunta-alueineen. Suurin suunnitteilla ollut tiehanke oli Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä, jonka ensimmäisen vaiheen rakentaminen on alkamassa alkuvuodesta Myös Kehä I:n suunnittelu osuudella Kalevalantie - Turunväylä oli käynnissä ja jatkuu vuodelle

10 Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat 2015 Blominmäki -kaava-alueen katu Blominmetsäntie Finnoontie (Puolarmetsäntie) plv sekä Eestinkallion ja Eestinkalliontien liittymäjärjestelyt Hannuksenpelto II asemakaava-alue ja siihen liittyvät kadut Martinsillantie, Marsbyntie, Hannuksenpelto ja Hannuksentie sekä Marsbynportin siltasuunnitelmat Holmanpuisto II -kaava-alueen kadut Kalliolähteentie ja LP-alue, Kuvastimentie ja LP-alue sekä Keelkorvenkuja Huvilaharjun sivuhaara 1 Jupperintulli, Riihiniityntie plv sekä Jupperinlaita Kaitaantie (välillä Soukanväylä - Iivisniemenkatu) Kalajärvi 1 A, Kalajärvi 1 B -kaava-alueen katu Kalajärvenranta Kalliolaaksontie Kaupunginkallio-Honkamäki ja Lugnet -kaava-alueen (Yrttikuja ja Yrttipolku, Kiuaskuja, Savutie, Palsamipolku, Mallaspolku, Tuikkukuja, Vilpolanpolku, Patakuja, Saunamäki, Allan Heikelin polku, Löylytie, Pajupolku, Honkakuja, Samariantie, Kiulupolun kääntöpaikka ja jk+pp-tie, Kalliorinne plv , Kalliohaka, Kalliorinteenkuja, Kalliorinteenpolku, Kalliopiha, Kalliohaanpää) Kavallinsuontie ja Kavallinkuja Keilalahdentie, Keilaniementie ja Keilaniementori Kuurinkallio ja Kuurinniitty -kaava-alueen kadut Jalokivikuja, Metallikuja, Platinatie, Sinkkitie, Kromitie, Lyijypolku, Pronssitie ja Kultapolku Kuurinkallio ja Kuurinniitty -kaava-alueiden kadut Kuurinniitynkuja, Metallitie, Korukuja ja Nikkelikuja Kuurinniityntie Laudetie plv ja Laudetien LP-alue Matinympyrä (Matinkartanontie - Matinkadun kiertoliittymä) Nihtisillan kaava-alueen katu Hiidentie Nihtisilta -kaava-alueen kadut Nihtimäki ja Nihtimäentie Opintie plv sekä Kaupinkalliontie plv , Kaupinkalliontie plv , Kauppamiehenaukio (Kulttuuriaukio) sekä Raitti Kauppamiehenaukiolta Aarne Ervin aukiolle Penkkikujan LP-alue Perusmäen puistotie ja Suopurontie Piikivi Pitkännotkontie plv Pohjantie välillä Merituulentie - Tapionraitti ja Tapionraitti - Opintie Pohjoinen Lintuvaarantie, Hernekertuntie, Sinirinnantie, Lintuparvenkuja, Luhtakertunkuja ja Laululinnunpolku Ruotutie Saunalahdenkuja ja Kummelimetsän luoteiskulma Saunalahdenportti, muutoskaava-alueen tori Kompassitori ja katu Kompassireitti välillä Kompassiportti ja Magneettikatu Tuomarilankuja Ullanmäentie Vanha Hämeenkyläntie välillä Uusikuja - Hilapellontie 10

11 Katupäällikön hyväksymät puistosuunnitelmat 2015 Blominmäen viheralueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Ulkoilureitti välillä Alamäentie - kuntorata Tapiolan urheilupuisto II-nurmi, rakennussuunnitelma Mikkelänpelto Blominmetsänpolku, ajoyhteys välillä Blominmäentie - Blominmäen jätevedenpuhdistamo Espoon kaivon puisto, Kirkkojärvenranta Niittysillanpuisto, Itäisin osa, Niittykumpu Keskuspuiston reitit ja portit, Olari - Suurpelto - Puolarmetsä, reitti 2 ja reitti 4, ulkoilureittien yleissuunnitelma sekä Suurpellon Kettuportin asemapiirros Keskuspuiston reitit ja portit, Olari - Suurpelto - Puolarmetsä, ulkoilureittien yleissuunnitelma, reitti 5 ja Vedakärrinpolku Keskuspuiston reitit ja portit, Olari - Suurpelto - Puolarmetsä, ulkoilureittien yleissuunnitelma, reitti 8 Miilukorpi, Patoranta, Myllypato, VL-alue välillä Ylämyllyntie - Patokuja, Pihkametsä, Nupurintie- Pihkametsä välinen EV-alue ja VL1 -alue Purohyrränniitty, Rattaansiipi, Rattaanpyöränranta, Smörklinten, Tunberget, Vesirattaanmäki Lillhemt, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Opinpolku, Tapionkenttä, Silkkiniitty Harmaaniitty, Vesiselkä Kalliolähteenpuisto, Kalliolähteenkulma, EV-alue, Keelkorvenpuisto, Keelkorvenmäki, Keelkorvenhaka, Lähteenojanko Kirjoniityn vesijohtolinja, ulkoilutie Kevyenliikenteen raitti välillä Malminkäki - Keskuspuisto Kevyenliikenteen raitti välillä Malminmäki - Malminkorpi Malminkorpi Kevyenliikenteen raitti Söderskoginpellot Torpanhaka, Riimuniitty, Huuhkajakallio Saarnilaakso, Sunanlaakso Hannuksenpelto ja Bondasbergen Topparoikanmäki Leppävaaran urheilupuisto, ulkoilureitti välillä Kuntokihara - pallokenttä Puutarhapuisto Kavallinsuo ja Karininpuisto Jousenpuisto ja viereinen suojaviheralue Kummelinmetsä ja EV-alue Karaniitty, Kelkkamäki Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Matinkylän urheilupuiston graffittiaita Suvelan asukaspuisto, Suvelanpuisto 11

12 12

13 Rakennuttaminen vilkasta Rakentamisen volyymi oli edelleen erittäin korkealla tasolla. Teknisen keskuksen rakennuttamien kohteiden urakkalaskutuksen määrä kohosi edelleen hieman ollen lähes 80 milj. euroa. Vuoden aikana oli käynnissä kaikkiaan 46 urakkaa (2014: 52, 2013: 66, 2012: 45) ja niistä valmistui 23 (2014: 32, 2013: 43, 2012: 26). Ulkopuolisilla urakoitsijoilla rakennutettuja kaupunki-infran kohteita valmistui vuonna 2015 yhteensä noin 96 milj. euron arvosta (2014: 41 milj. euroa, 2013: 84 milj. euroa). Vuoden aikana tehtiin 32 urakkahankintaa, joista 11 kpl puitesopimuksella, kokonaisarvoltaan 102 milj. euroa. Jos suurin yksittäinen urakka jätettään huomioimatta, hankintojen arvo oli 53 milj. euroa eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (v urakkasopimusta arvoltaan 95 milj. euroa). Kehä I Keilaniemessä -urakka arvoltaan n. 50 milj. euroa oli suurin yksittäinen hankintakohde. Sen monimuotoinen hankinta- ja valmisteluprosessi vaati paljon resursseja kesän ja syksyn aikana sekä suunnittelun että rakennuttamisen osalta. Pääosa urakoista kilpailutettiin erillisinä hankintoina. Hankinnassa hyödynnettiin edelleen myös puitesopimusta, jolla voidaan nopeasti ja tehokkaasti toteuttaa pienempiä rakennuskohteita. Kilpailu toimii Espoon kunnallistekniikan urakoissa erittäin hyvin. Tarjouksia saadaan yleensä Alan suhdanteet ovat olleet tilaajalle edullisia, ja hintataso oli keskimäärin vajaa 20 % alle kustannusarvioiden. Urakoitsijoiksi valikoitui 14 eri yritystä. Teknisen keskuksen kunnallistekniikkainvestoinneista merkittävä osa toteutettiin Länsimetron rakennuttamana tai osana kiinteistörakentamista erityisesti Tapiolassa. Vuoden aikana valmistuivat viime vuosien suurimmat, yli 20 milj. euron urakat: Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie sekä Kaitaantie, Suomenlahdentie ja Finnnevikin silta. Muita suuria kohteita olivat Kauklahdenväylän parantaminen Harmaaniityn kohdalla, Länsiväylän parantaminen Suomenojan eritasoliittymän kohdalla, Läkkitorin peruskorjaus ja Laaksolahdentie. Asuinaluekohteista valmistuivat mm. Pellaksenmäen alue, Mäkkyläntien perusparannus sekä Huhtamäentien ja Korpilammentien parantaminen. Uusina urheilu- ja liikuntarakenteina saatiin käyttöön mm. Tapiolan urheilupuiston tekonurmikenttä sekä ulkoilureittejä Kirjoniittyyn ja keskuspuistoon. Tapiolan tekojääradan toimintaa parannettiin edelleen. Useat urakat jatkuvat talven yli. Joissakin kohteissa työt keskeytyvät sydäntalvella, mutta useimmissa kohteissa työt jatkuvat läpi vuoden. Viheralueita rakennettiin omana työnä Kaupungin omalta Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitokselta (EKA) tilattiin kaikkiaan 68 katu-, vesihuolto- ja puistorakentamiskohteen rakentaminen. Kohteiden tilauksien mukainen arvo oli 16,6 milj. euroa. Suurin osa rakennetuista viheralueista oli EKA -liikelaitoksen toteuttamia. Normaalin urakkahinnan lisäksi joissakin kohteissa käytettiin bonusmenettelyä nopean valmistumisen edistämiseksi ja vähäisen haitan saavuttamiseksi. 13

14 Katujen ja viheralueiden ylläpito Yleisten alueiden ylläpito tilattiin pääosin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta, joka vastasi kahdeksan urakka-alueen ylläpidosta. Espoon kymmenestä urakka-alueesta kaksi on kilpailutettu yksityisen toimijan hoidettavaksi. Tapiolan alueurakkaa hoitaa VRJ Service Oy ja Pohjois-Espoossa toimii Lemminkäinen Infra Oy. Talvi 2015 oli edeltäjänsä tavoin leuto ja vähäluminen, joka lisäsi katujen kunnostustarvetta. Katujen ja viheralueiden kunnossapidon kustannukset olivat n. 22 milj. euroa sisältäen sekä liikelaitokselta tilatun työn, että yksityisten urakoitsijoiden kustannukset. Katujen uudelleen päällystämiseen ja rakenteiden parantamiseen käytettiin n. 2,6 milj. euroa. Yksityisiä tiekuntia avustettiin eurolla. Siisti Espoo -projekti jatkui edelleen töhryjen ja luvattomien kaatopaikkojen siistimiseksi, mutta toimintoja järjesteltiin uudelleen projektin sulauttamiseksi päivittäisiin prosesseihin. Olemassa oleviin liikennejärjestelyihin tehtiin lukuisia muutoksia, jotka yleisimmin koskivat pysäköintioikeuksien lisäämistä, poistamista tai aikarajoitusten muutoksia. Vuoden 2015 aikana Espoossa otettiin käyttöön liikennetiedotepalvelu, josta kaupunkilaiset saavat tietoa voimassa olevista työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Uutta tekniikkaa katuvalaistukseen Yleisillä alueilla ylläpidettäviä valopisteitä oli yhteensä kappaletta. Määrä sisältää katujen, puistojen, kevyenliikenteen väylien ym. vastaavien valaistuksen. Katuvalaistuksen uudisrakennus- ja perusparannuskohteissa energiaa säästävien LED-valojen osuus kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Uusien valaisimien osalta LED-valojen osuus oli noin kolmannes. Liikenteenohjauksella tuetaan metron liityntäliikennettä Liikennevaloja oli vuoden lopussa käytössä 212 kohteessa. Uudet liikennemerkki- ja liikennevalosuunnitelmat liittyivät pääosin katujen ja liikenteen pääväylien parannushankkeisiin (mm. Finnoonsilta ympäristöineen, Lähderannantie, Turveradantie ja Turvesolmu), Tapiolan kehittämishankkeeseen sekä Länsimetroon liittyviin katuhankkeisiin (Niittykumpu, Koivu-Mankkaantie). Tilapäiset liikennejärjestelyt ja valo-ohjaukset liittyivät pääosin metron rakennustöihin Tapiolassa, Niittykummussa ja Kivenlahdessa sekä Länsiväylän eritasoliittymien parantamishankkeisiin kuten Suomenojan eritasoliittymä ja Matinsolmu. Metron liityntäliikenteen sujuvoittamiseksi toteutetaan joukkoliikenne-etuuksia merkittävimpiin liikennevalo-ohjattuihin liittymiin sekä reaaliaikaista tietoa liityntäpysäköintialueiden täyttöasteesta viitoitustauluissa kadun varsilla. Sekä joukkoliikenne-etuusjärjestelmä että liityntäpysäköintijärjestelmä ovat osa HSL:n (Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä) uutta lippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmää. Joukkoliikenne-etuusjärjestelmän avulla liikennevalokojeet saavat tiedon saapuvista busseista ja antavat busseille etuuden liikennevalo-ohjelmissa. Reaaliaikaisella liityntäpysäköinti-informaatiolla pyritään ohjaamaan liikennettä mahdollisimman sujuvasti eri pysäköintilaitoksiin. Molempien järjestelmien suunnittelu aloitettiin vuonna 2014 ja ne niiden toteutus jatkuu vuosina Vahingonkorvaukset vähenivät edelleen Liikenneväylistä yms. tehtyjä vahinkoilmoituksia käsiteltiin vuoden aikana yhteensä 108 kappaletta. Määrä on laskenut jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Näistä liukastumisvahinkoja koskevia ilmoituksia oli 33 kappaletta, joista 22 hyväksyttiin. Auto- ja muita vahinkoja koskevia ilmoituksia tuli yhteensä 75 kappaletta ja näistä 28 hyväksyttiin. Vahingonkorvauksia maksettiin vahinkoilmoitusten perusteella yhteensä euroa (vuonna euroa ja vuonna euroa). Yleisten alueiden käytön palvelut sähköistyvät Yleisille alueille myönnettiin kaivulupia kappaletta, johtojen yms. sijoituslupia 373 kappaletta, tilapäisiä liikennejärjestelylupia 340 kappaletta ja tilapäisiä aitauslupia katualueella 40 kappaletta. Rakennuslupalausuntoja, katukorkeusilmoituksia ja kuntalaislausuntoja annettiin yhteensä 900 kappaletta. Yleisten alueiden sähköisen lupapalvelun kehitystyö tuo asiakkaille näkyviä tuloksia vuoden 2016 alussa. Asiointi on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta ja käsittelyajat lyhenevät. Samalla toiminnot automatisoituvat, tiedustelut asiakaspalvelusta vähentyvät ja palvelu paranee. Asiakaslähtöisyyttä parannettiin yhdistämällä johtotietoihin liittyvä asiakaspalvelu yhteen kaivu- ja sijoituslupien kanssa. Johtotietoja ylläpidetään edelleen kaupunkimittauksessa. 14

15 15

16 Kaupunkimittaus ja geotekniikka Länsimetron ja sen jatkeen toteuttaminen asemanseutuineen sekä monet muut kaupungin investointihankkeet ja muiden toimijoiden rakentamishankkeet vaikuttivat monella tavoin koko palvelualueen toimintaan. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyi. Yhä useammat maanomistajat oppivat hakemaan tonttijakoja ja kiinteistötoimituksia sähköisen palvelun kautta. Varsinkin kartta- ja maaperätietojen saantia ja maksamista verkon välityksellä hyödynnettiin laajasti. Numeeristen kartta- ja maaperäaineistojen tilauksista ja toimituksista jo yli 30 % hoitui sähköisen kauppapaikan välityksellä. Säät suosivat etenkin maastomittauksia ja maaperätutkimuksia, sillä jo toisena vuotena peräkkäin vietimme varsin vähälumisen talven. Maastotiedon keruun osalta käynnistettiin selvitys miehittämättömän ilma-aluksen (UAV) ja sen mahdollistaman tarkkuuden soveltuvuudesta kaupunkimittauksen tarpeisiin. Kolmiulotteinen mallinnus tulossa myös kaupunkimittaukseen Monenlaisia seuraavaan ja tuleviin vuosiin vaikuttavia asioita käynnistettiin. Valtakunnallinen pysyvä rakennustunnus otettiin Espoossa käyttöön. Käyttöönotto vaikutti moniin kaupungin tietojärjestelmiin ja niiden yhteen toimivuus oli käyttöönoton yhteydessä erityisesti varmistettava. Kaupunkimittausyksikön asiantuntijat osallistuivat Suomen Kuntaliiton ja Espoon kaupungin teknisen toimialan käynnistämiin 3D-kaupunkimallinnuksen suuntalinjoja ja ohjeistusta kehittäviin hankkeisiin. Maaston kolmiulotteista mallintamista ja sen edellyttämiä käytössä olevan paikkatietojärjestelmän sovelluksia kehitettiin yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Espoo on tässä kehittämistyössä edelläkävijä. Kantakartta-aineistoa muokattiin sellaiseksi, että se mahdollistaa 3D-mallin tuottamisen suunnittelijoiden ja rakentajien tarpeisiin. Hankkeet jatkuvat tulevina vuosina. Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi osallistuttiin tiiviisti valtakunnallisiin lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin. Kaupunkimittausyksikkö osallistui valtakunnallisen 3Dkiinteistönmuodostusprojektin työskentelyyn. Kartta-aineisto monipuolisesti saatavilla Karttatuotanto vastaa kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen kannalta oleellisten peruspaikkatietoaineistojen yläpidosta, jakelusta ja julkaisusta. Keskeisiä aineistoja ovat kantakartta, ajantasakaava, osoite- ja opaskartat sekä maanalaisten johtojen yhdistelmäkartta. Kantakartan kehityksessä painopiste on siirtynyt aineiston 3D-ominaisuuksien parantamiseen. Rakennuksia on mallinnettu erityisesti metron vaikutusalueelta ja samalla kehitetty työtapoja, jotta 3D-mallinnus olisi osa aineiston tuotantoprosessia. Julkaisu- ja jakelukanavina ovat internetin kartat.espoo.fi -sivusto ja intranetin (Webmap) rajapintapalvelut ja aineistotoimitukset. Ajantasainen opaskartta on aina nähtävillä internetin välityksellä. Talven tullen julkaistiin myös katujen talvikunnossapitoluokitus. Ajantasakaavan osalta parannettiin karttapalvelun käytettävyyttä ja ohjeistusta kaavamääräysten löytämisen helpottamiseksi. Historiatieto on viime aikoina kiinnostanut yleisöä, ja karttapalvelussa on julkaistu mm. vanhoja opaskarttoja. Webmapissa julkaistiin vuoden mittaan useita uusia aihekokonaisuuksia, mm. Meidän puisto -aineisto ja rantaraitti ja uudistettiin museon asiakokonaisuus. Valtakunnallinen Retkikartta valmistautui päivittämään Espoota koskevat tietonsa rajapintapalvelumme kautta. Numeeristen paikkatietoaineistojen toimitusmäärät säilyivät kutakuinkin entisellä tasolla. Noin 30 prosenttia kantakarttaaineiston myynnistä hoituu sähköisen myyntipalvelun kautta. Internetissä julkaistiin päivittyvä luettelo Espoon avoimista paikkatietoaineistoista, joihin on pääsy rajapinnan kautta. Kaupunkimittausyksikkö vastasi koko teknistä toimialaa palvelevan Trimble Locus -paikkatietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä. Järjestelmää ja sen tietopalveluja kehitettiin edelleen tiiviissä yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa. 16

17 17

18 Kiinteistötoimitusten asiakirjat kattavasti sähköiseen muotoon Kiinteistönmuodostuksen keskeisten tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia tulee lainvoimaiseksi vuoden mittaan sekä siitä, paljonko Espoossa tehdään kiinteistökauppoja ja rakennetaan. Tonttijakojen ja maanomistajien tilaamien kiinteistötoimitusten määrät vähenivät huomattavasti edellisvuoteen nähden. Tämä mahdollisti resurssien suuntaamisen entistä enemmän muihin tehtäviin. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin toimitusasiakirjojen sähköisen käyttöarkiston perustamista. Kiinteistötoimitusten pöytäkirjat ja kartat sekä niihin liittyvät rasitesopimukset ovat nyt kattavasti sähköisen käyttöarkiston kautta kaikkien käytettävissä. Verottajalle toimitettiin kuukausittain kiinteistöveron perimistä varten perustiedot uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vaikutuksesta kiinteistöihin. Lisäksi verottajalle toimitettiin listaukset korotetun kiinteistöveron kohteista tammikuun 2015 lopussa. Kohteita ilmoitettiin 978 kappaletta. Espoossa otettiin pysyvät rakennustunnukset käyttöön vuonna Väestörekisterikeskus oli toteuttanut vastaavan muutoksen omissa tietojärjestelmissään jo marraskuussa Lennokit avuksi maastomittauksiin Vuoden 2015 matalalentokuvaus (kartoituskuvaus) kuvattiin Nuuksion alueelta ja kuvauksen kokonaispinta-ala oli noin ha. Ortokuvaus toteutettiin neljännen kerran peräkkäin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä ja varsinainen kuvaus tehtiin kesän 2015 aikana, mutta aineiston käsittely ja muokkaaminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Kuvauksessa olivat mukana Espoo, Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, HSY ja HSL. Johtotietopalvelussa johtoselvitysten kokonaismäärä jatkoi edelleen laskua. Maastonäyttöjen osalta vuoden suoritemäärä oli hiukan edellistä vuotta suurempi. Kartoitettujen johtojen metrimäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna merkittävästi. Maastomittauksissa on jo toista vuotta panostettu saariston tekemättömien mittausten purkamiseen. Vanhat työkohteet saatiin melkein kokonaan puretuksi kesän aikana. Maastomittauksissa tutustuttiin meille uuteen UAS/UAV (unmanned air system/vehicle) lennokki/helikopteri -kuvaustoimintaan. Maastomittaukset suorittikin loppuvuonna oman UAV koetyön yhteistyössä Metropolia oppilaitoksen kanssa. Lopulliset tulokset saadaan vuoden 2016 aikana. Rakentamisessa hyödynnettiin geotekniikan asiantuntemusta Geotekniikan asiantuntijat toimivat yhteistyössä mm. katuja viherpalveluiden sekä tilakeskus-liikelaitoksen kanssa ja osallistuivat asiantuntijoina lähes kaikkiin käynnissä olleisiin kaupungin investointikohteiden suunnitteluihin. Myös osassa kaupungin kaavoituskohteista geoteknistä asiantuntemusta käytettiin hyödyksi. Merkittävässä osassa hankkeista geotekniikkayksikkö vastasi suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä osassa hankkeista myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita ja haastavia pohja- sekä kalliorakennuskohteita oli vuoden aikana runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin alalla toimivia suunnittelukonsulttitoimistoja sekä maa- ja kallioperän tutkimuskonsultteja. Pohjatutkimusrekisterissä oli vuoden lopussa yli kairauspistettä, joiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaisi kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustiedot on kerätty tekemällä kairauksia itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta ja tietokannoista. Pohjatutkimusrekisterin lisäksi ylläpidetään myös muita tietorekistereitä kuten maalämpökaivorekisteriä, johon on kertynyt lyhyessä ajassa jo yli maalämpökaivon tiedot. Geotekniikan pohjatutkimusrekisterin tietoja luovutetaan tarvitsijoille Pohjanpoika -ohjelmasovelluksen kautta. Ohjelman maksullisia käyttökertoja oli vuoden aikana noin 200. Muita rekistereissä olevien tutkimustietojen toimituksia asiakkaille sekä asiakaspalvelutapahtumia pohjarakentamiseen liittyvissä kysymyksissä oli noin 350 kertaa. 18

19 Muut teknisen keskuksen palvelut ja tehtävät Espoossa on turvallista liikkua Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on jatkunut Espoossa tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2015 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui edelleen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 henkilövahinkoonnettomuuksien määrä putosi kahdellatoista prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 2011 jatkuneen tarkastelun aikana Espoossa on jatkuvasti tapahtunut vähemmän onnettomuuksia kuin Helsingissä ja Vantaalla. Inkoon kunta huolehti Espoon maaseutuhallinnosta Espoon maaseutuhallinnon palvelut tuotettiin Inkoon kunnassa, joka huolehtii Länsi-Uudenmaan kuntien maaseutuhallinnon tehtävistä. Espoon osalta maaseututukien hallinnointiin, hakemusten käsittelyyn ja tukien maksatuksekseen liittyviä palveluja käytti 40 tilaa sekä muita maataloushallinnon rekisterien päivityksiä, kuten eläintenpitäjäksi rekisteröitymistä, 40 muuta asiakasta. Metroasemat esteettömiksi Työ esteettömyyden parantamiseksi jatkui aktiivisena. Esteettömyystarkastukset tehtiin valmistuvien metroasemien suunnitelmille niin sisä- kuin ulkotilojen osalta. Leppävaaran asemalle valmistuivat 3D-mallinnetut kohokartat, jotka ohjaavat näkövammaiset ja heikkonäköiset julkisiin kulkuvälineisiin ja palveluihin. Esteettömyysneuvoja jatkoi työtään Esteetön Espoo -hankkeen parissa. Esteettömyysasiamiehen toimi siirrettiin teknisestä keskuksesta rakennusvalvontaan loppuvuodesta Viljelypalstat asukkaiden käytössä Tekninen keskus vuokrasi n viljelypalstaa asukkaiden käyttöön. Palstat sijaitsevat 13 alueella eri puolella Espoota. Viljelypalstojen määrää säilyi edellisvuoden tasolla. Nykyisten alueiden kehittämistä jatkettiin ja uusien viljelypalstaalueiden käyttöönottoa suunniteltiin. Pysäköinninvalvonnalla myös monia yksityisiä asiakkaita Pysäköintivirhemaksuja kirjoitettiin kappaletta, joka on hieman edellisvuotta vähemmän. Huomautuksia jaettiin viime vuotta enemmän, kappaletta. Pysäköinninvirhemaksuista saatiin tuloa 2,3 milj. euroa. Virhemaksuista noin kymmenesosasta tehtiin oikaisuvaatimus. Espoon pysäköinninvalvonta valvoi pysäköintiä yleisien alueiden lisäksi sopimuspohjaisesti myös monilla yksityisillä kiinteistöillä. Ajoneuvojen siirtopäätöksiä tehtiin 649 kappaletta. 19

20 Asukkaat tyytyväisiä liikenneoloihin Teknisen keskuksen tuottamista ns. julkishyödykkeistä (kadut, puistot jne.) sekä tilauspohjaisista palveluista (mm. kaupunkimittaus) kerätään asiakaspalautetta asiakaspalvelun sekä erilaisten asiakastyytyväisyysmittausten avulla. Katuihin ja viheralueisiin liittyvien palvelujen asukastyytyväisyyttä mitattiin asukaskyselyllä kunnan yhdyskuntateknistä palveluista (TEKPA) keväällä Kyselyn lähetettiin espoolaiseen kotitalouteen, joista 29 % vastasi kyselyyn. Kyselyn tulosten perusteella Espoon ylläpidon taso oli osapuilleen samalla tai hiukan alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Vertailun mukaan kuntalaisten tyytyväisyys Espoon yleisten alueiden hoidon tasoon laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tutkimuksen perusteella tärkein kehittämiskohde vertailukuntiin nähden on kevyen liikenteen väylien lumenauraus, jonka senkin arvosana oli Espoon osalta parantunut edellisestä vuodesta. Toisen asukaskyselyn, Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksen, mukaan kaupungin yleisiin alueisiin liittyvät palvelut saivat osakseen miltei kauttaaltaan kasvavaa tyytyväisyyttä (kts. oheinen taulukko). Asiakaspalvelu yhä monikanavaisempaa Asiakaspalvelu laajeni vuoden aikana entistä korostetummin koko teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluksi. Katuihin, viheralueisiin, pysäköinninvalvontaan sekä kaupungin toimitiloihin liittyvien asioiden lisäksi myös kaupunkisuunnitteluun, kaavoitukseen ja niihin liittyviin lupa-asioihin liittyvät palvelut tulivat asiakaspalvelun osaksi. Kuukausittain vastaanotettujen palautteiden määrä oli lähes edellisen vuoden kaltainen. Alkuvuonna katujen kunnossapidosta tuli paljon palautetta. Maaliskuussa oli taas hieman edellisvuotta hiljaisempaa. Kesällä viheralueiden hoito askarrutti kuntalaisia. Syksyllä koulujen alettua katuvaloista, koulutien turvallisuudesta ja pysäköinnistä saatiin paljon yhteydenottoja. Etenkin marras-joulukuu olivat pysäköinninvalvonnan kannalta vilkkaita ja valvontapyyntöjä saatiin runsaasti. Liikenteenohjauksesta, liikennemerkeistä ja -valoista saatiin loppuvuonna erityisen paljon palautetta. Kaupunkisuunnitteluasioissa palveltiin välisenä aikana yhteensä 804 asiakasta. Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa tutkimus ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUUN ASTEIKOLLA Katujen ja teiden hoito 3,26 3,38 3,45 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,81 3,82 3,85 Liikenneolot jalankulkijoiden kannalta 3,73 3,76 3,91 Liikenneolot pyöräilijöiden kannalta 3,73 3,76 3,72 Liikenneolot autoilijoiden kannalta 3,87 3,88 3,90 Esteettömyys 3,40 3,44 3,69 Liikenneturvallisuus jalankulkijoiden kannalta 3,59 3,58 3,77 Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden kannalta 3,59 3,58 3,58 Liikenneturvallisuus autoilijoiden kannalta 3,99 3,99 4,08 Luonto- ja retkeilyreitit 4,18 4,21 4,20 Huom. Ennen vuotta 2015 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä käsiteltiin tutkimuksessa yhdessä. 20

21 Asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana asiakaspalautetta. Tämä on lähes edellisvuotta enemmän. Suurin osa (57 %) asioinnista tapahtui puhelimitse. Asiakaspalvelu selvitti ja antoi asiakkaalle välittömästi vastauksen suurimpaan osaan yhteydenotoista. Taustaorganisaation käsittelyyn siirrettiin vain 22 % kaikista vastaanotetuista palautteista eli kappaletta. Näistä eteenpäin välitetyistä palautteista toteutettiin vuoden aikana kappaletta ja työohjelmaan otettiin toimenpide-ehdotusta. Palautteen perusteella tehtiin katujen kunnossapitotöitä eniten Leppävaaran ja Tapiolan alueella. Asiakaspalvelulla on kiinteä yhteistyö yleisten alueiden ylläpidosta, rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavien yksiköiden kanssa. Näin taataan se, että asukkaiden tarpeet otetaan huomioon palveluissa ja niiden kehittämisessä. Meidän Puisto -hanke, joka on yksi lähitekemisen projekti Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa, eteni vuonna 2015 myönteisesti ja herätti paljon kiinnostusta kuntalaisissa ja mediassa. Vapaaehtoiset voivat pitää lähiluonnossaan sijaitsevan kaupungin puistoalueen paremmassa kunnossa kuin mihin kaupungin huoltoluokitus riittäisi. Teknisessä keskuksessa toimii myös kaupunkimittauspalveluja tarjoava asiakaspalvelupiste, joka ottaa vastaan tonttijako-, lohkomis- ja rasitetoimitushakemuksia, rakennuksen paikan maastoon merkintä -tilauksia sekä sijaintikatselmustilauksia. Asiakaspalvelupisteessä asioi puhelimitse, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti yhteensä asiakasta. Asiakaspalvelussa panostettiin neuvontaan, jolla pyritään lisäämään asiakkaiden ohjautumista uusien sähköisten palvelujen käyttöön. Asiakaspalvelun Vision 80/20 contact center puhelinjärjestelmään tehtiin asiakkaiden jonotusta helpottavia toimintoja, ohjaavia viestejä paranneltiin ja raportointia kehitettiin. Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelun toimintatapoja on kehitetty ja yhdenmukaistettu järjestelmällisesti jo vuosien ajan. Internetsivuja on muokattu asiakaslähtöisemmiksi ja tekstejä on korjattu ymmärrettävämpään muotoon. Sosiaalisen median kanavien kautta pyritään tavoittamaan uusia kohderyhmiä. Facebookin, Twitterin ja Instagramin avulla tiedotettiin kuntalaisille ahkerasti teknisen keskuksen ajankohtaisista asioista. Espoolaiset tekivät kaikkiaan 134 kuntalaisaloitetta, jotka liittyivät Espoon katuihin, viheralueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Aloitteissa ehdotettiin mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Aloitteista kaksi kolmannesta johti toimenpiteeseen. 21

22 Suorite- ja talousluvut KUNNALLISTEKNIIKAN SUORITTEITA myönnettyjä kaivulupia, kpl myönnettyjä johtojen ym. sijoituslupia, kpl katukorkeusilmoitukset, kpl tilapäisiä liikennejärjestelylupia, kpl tilapäiset aitausluvat katualueella, kpl Kunnossapidettävät kadut: milj. m 2 8,6 8,9 9,3 kilometrejä euroa/asukas 76,1 74,6 54,4 euroa/m 2 2,31 2,26 1,58 katuvalopisteitä (kpl) liikennevaloristeyksiä (kpl) Kunnossapidettävät viheralueet: puistot ja liikenneviheralueet (milj. m 2 ) 6,83 7,03 6,3 puistometsät ja niityt (milj. m 2 ) 4,9 4,9 4,9 yhteensä viherhoitoala (milj. m 2 ) 13,67 14,08 13,26 euroa/asukas 24,8 24,31 29,83 euroa/m 2 0,47 0,46 0,61 Huom. Vuoden 2015 viheralueiden luvuista on vähennetty liikuntatoimen hoitamat alueet. Ympäristöhuolto: ylijäämämassat, m ylijäämämassat, kuormia ruoppausmassat, m lumi, vastaanotettuja kuormia (talvikausi) Ostopalvelujen osuus*) (%): katujen ylläpito viheralueiden ylläpito kunnallistekniikan suunnittelu kunnallistekniikan rakentaminen Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen osuus rakentamisesta *) Tekninen keskus osti palveluja sekä kaupungin liikelaitokselta että markkinoilta. 22

23 PYSÄKÖINNINVALVONNAN SUORITTEITA: pysäköintivirhemaksuja, kpl huomautukseksi oikaisuvaatimusvaih. muutetut virhemaksut, kpl käsiteltyjä oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista, kpl huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä, kpl tulot pysäköintivirhemaksuista, milj. euroa 2,28 2,13 2,23 siirretyt ajoneuvot, kpl KAUPUNKIMITTAUKSEN LIITTYVIÄ SUORITTEITA Muunnettu suorite vanha/uusi / 3848 Kiinteistönmuodostus: tonttijakoja, kpl lohkottuja tontteja, kpl lohkottuja yleisiä alueita, kpl kiinteistön laadun- tai tunnusmuutoksia, kpl rasitetoimituksia, kpl perustettuja rasitteita, kpl rakennusten asemapiirrosten tarkistamisia, kpl uusia osoitteita, kpl asiakaspalvelun toimittamia tilauksia, kpl Maastomittaus: mitattuja monikulmiopisteitä, kpl rakennusvalvontamittauksia, kpl johtomittauksia, kpl kartoitettuja johtoja, km johtojen näyttöjä, kpl johtojen sijaintiselvityksiä, kpl Karttatuotanto: uudiskartoituksia, ha asemakaavan pohjakarttoja, kpl ylläpidetty ajantasa-asemakaavaa, ha numeerisen aineiston toimitukset, kpl internetkarttapalvelun käyttäjiä ulkoisten rajapintapalvelujen hakuja, kpl kopiolaitoksen karttakopiot ja -tulosteet, kpl

24 GEOTEKNIIKKAAN LIITTYVIÄ SUORITTEITA Mittauspisteitä Painokairauksia Porakonekairauksia Siipikairauksia Maanäytetutkimuksia Pohjavesimittaukset Pohjatutkimustietokanta vuoden lopussa: kairauspisteitä mittaushavaintoja rakeisuusmäärityksiä tehdyt kairaus- ja mittaushavaintorivit ASIAKASPALVELUN SUORITTEITA Vastatut puhelut (yleiset alueet ja pysäköinnivalvonta) Sähköiset palautteet (yleiset alueet ja pysäköinnivalvonta) Käynnit (yleiset alueet ja pysäköinnivalvonta) Kiinteistönhoidon palvelupyynnöt Vastatut puhelut (kaupunkimittaus) Sähköpostit (kaupunkimittaus) Käynnit (kaupunginmittaus) HENKILÖSTÖ Tekninen keskus: Kuukausipalkkaiset, vakinaiset Tuntipalkkaiset, vakinaiset Vakinaiset työntekijät yht Määräaikaiset työntekijät Kesätyöntekijät (sis. kesäajan harjoittelijat) Työllistettävät (vuoden aikana) Keski-ikä (koko henkilöstö) 48,5 48,2 47,7 Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä ja osuus 4 (1,5 %) 5 (1,8 %) 4 (1,4 %) 24

25 Asiakaspalvelussa voi käydä myös paikan päällä, mutta nykyisin useimmat asiakkaat asioivat sähköisesti. 25

26 Tilinpäätösluvut 2015 / tekninen lautakunta 1000 euroa TOIMINTATULOT valmistus omaan käyttöön Katu- ja viherpalvelut valmistus omaan käyttöön Hallinto Kaupunkimittaus ja geotekniikka valmistus omaan käyttöön Ulkopuoliset työt valmistus omaan käyttöön Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) valmistus omaan käyttöön Liikelaitokset valmistus omaan käyttöön Taseyksiköt TOIMINTAMENOT Katu- ja viherpalvelut Hallinto Kaupunkimittaus ja geotekniikka Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) Liikelaitokset Taseyksiköt TOIMINTAKATE Katu- ja viherpalvelut Hallinto Kaupunkimittaus ja geotekniikka Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut

27 LASKENNALLISET KOROT SUUNNITELMAPOISTOT TEKNINEN LAUTAKUNNAN TILIKAUDEN TULOS INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet 22 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINTITULOT Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOT Aineettomat hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto

28 Espoon kaupunki / kaupunkitekniikan keskus Esbo stad / stadsteknikcentralen Puh. / tel