Kertomus teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toiminnasta vuonna 2017

Transkriptio

1 Kertomus teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toiminnasta vuonna

2 TEKNISEN LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2017 oli teknisessä lautakunnassa muutosten vuosi, sillä huhtikuussa käytyjen kunnallisvaalien myötä vanhan lautakunnan toimikausi päättyi ja uuden alkoi. Omalta osaltani ensimmäinen kausi valtuustossa ja lautakunnan puheenjohtajana sai jatkoa vaalienkin jälkeen. Lautakunnassa taas kokoonpano vaihtui suurelta osin vaalien jälkeen ja lautakunnan väki koostuu nyt muutamasta vanhasta jäsenestä, useammasta uudesta kasvosta ja on joukossa jokunen lautakunnan vielä aikaisemmissa kokoonpanoissakin vaikuttanut. Vuoden aikana on useampikin isompi kysymys työllistänyt lautakuntaa ja moni kysymys vaati useamman käsittelyn lautakunnassa. Kaupunginvaltuustossa hyväksytty kaupungin uusi hallintosääntö antoi kesällä teknisen lautakunnan tehtäväksi hyväksyä metsienhoidon toimintamallin ja luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmat. Uutta metsienhoidon toimintamallia käsiteltiinkin vuoden mittaan useissa kokouksissa ja lopullinen muoto saatiin tiukkojen äänestysten jälkeen hyväksyttyä loppuvuodesta. Kaupungin pysäköintistrategiassa päätetty kokeilu maksullisesta kadunvarsipysäköinnistä oli lautakunnan käsiteltävänä vanhan lautakunnan viimeisessä kokouksessa, jossa suunnitelma palautettiin valmisteluun kriittisen keskustelun jälkeen. Uusi lautakunta ei kesän jälkeen suhtautunut suunnitelmaan sen lämpimämmin ja asia palautettiin tuolloin jälleen valmisteluun. Nähtäväksi jää koska käydään kolmas ja kenties ratkaiseva erä asiasta. Kesällä tekninen keskus aloitti kaupunkipyörien pilottikokeilun Matinkylän ja Olarin suunnalla. Pienellä alueella suoritettu kokeilu ei suurta viisautta tuonut kaupunkipyörien toimivuudesta kaupungissa, sillä verkoston täytyy olla varsin kattava, jotta ihmiset kokevat mielekkääksi palvelun käyttämisen. Lautakunta jalkautui loppukesästä tutustumaan kaupunkipyöriin ja rantaraittiin aiheesta järjestetyn ekskursion muodossa. Kun päätöksenteon hetki tuli, painoivat varmasti oletettua alempi hinta ja järjestelmän yhteen sovitettavuus Helsingin kaupunkipyöräverkoston kanssa päätöksenteon siihen suuntaan, että Espooseen päätettiin ottaa kaupunkipyörät käyttöön ensi kesästä lähtien. Lautakunta päätti vielä laajentaa verkostoa mahdollisimman nopeasti metron varresta myös Leppävaaraan, jotta verkostoa saataisiin mahdollisimman kattavaksi. Aika näyttää osoittautuvatko kaupunkipyörät yhtä suosituiksi kuin Helsingissä. Suurimpia käyntiin lähteneitä rakennusprojekteja vuoden aikana oli Kehä ykkösen kattamisurakka Keilaniemessä, jonka vapun alla vietetty peruskiven muuraamispäivä on erityisesti jäänyt mieleen. Paljon Espoon liikennejärjestelyihin vaikuttanut Länsimetro taas saatiin valmiiksi ja käyttöön viimein loppuvuodesta. Omasta puolestani haluan kiittää vanhaa ja uutta lautakuntaa sekä kaupunkitekniikan keskuksen väkeä rakentavasta yhteistyöstä vuoden aikana. Simo Grönroos teknisen lautakunnan puheenjohtaja 2

3 KAUPUNKITEKNIIKAN JOHTAJAN KATSAUS Kaupunkitekniikan keskuksen (Kake) toinen toimintavuosi on saatu päätökseen. Kahden vuoden aikana Kake on löytänyt paikkansa ja osoittanut vahvuutensa. Toimintaa on kirittänyt päätöksentekijöiden meille asettama haastava tuottavuuden parantamisen tavoite, jonka onnistuimme saavuttamaan ja ylittämään. Parannus on saavutettu yhdessä tekemällä ja yhteistyö Kaken sisällä on kehittynyt. Aiemman tilaaja-tuottaja -mallin päällekkäisyydet on saatu purettua ja turhat sisäiset jännitteet tai vastakkainasettelut ovat väistyneet tekemisen meiningin tieltä. Tuottavuuden parantamiseksi on ponnisteltu menestyksekkäästi kaikilla Kaken palvelualueilla. Kake-hahmo on tehnyt meidän toimintaamme tutuksi sosiaalisessa mediassa ja olemme aktiivisesti esitelleet toimintaamme ja valmistuneita kohteitamme, joita on kerätty yhteen seuraavilla sivuilla. Metron jatke Matinkylään saatiin liikenteelle loppuvuodesta ja metron liityntäliikenne käynnistyi vuoden vaihteessa. Kakelaiset ovat olleet mukana metron suunnittelussa ja rakentamisessa jo vuosikymmeniä ja työ jatkuu vielä muutaman vuoden Kivenlahden metron parissa. Varsinaisesti Kaken vastuulla ovat olleet metron liityntäliikenteen järjestelyt, jotka valmistuivat hyvissä ajoin ennen metroliikenteen aloittamista. Kaikkiaan liityntäliikennettä palvelevan katuverkoston rakentamiseen ja parantamiseen on investoitu lähes sata miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen sujuvuuden ohella on samalla parannettu kävelyn, pyöräilyn ja autoliikenteen sujuvuutta. Metro on saanut liikkeelle maankäytön todella mittavan kehittämisen jokaisen metroaseman vaikutusalueella. Tämän maankäytön mahdollistamisessa meille kaikille Kakessa riittää töitä vielä pitkäksi aikaa. Uusi valtuusto hyväksyi syksyllä päivitetyn Espoo tarinan ja siihen liittyen suuren määrän valtuustokauden tavoitteita. Näiden perusteella on päivitetty myös Kaken tarina, joka viitoittaa toimintamme kehittämistä tulevina vuosina perustehtäviämme unohtamatta. Uusi tekninen lautakunta aloitti työnsä elokuussa ja yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kiitos kaikille kakelaisille ja tekniselle lautakunnalle erinomaisesti onnistuneesta vuodesta 2017! Harri Tanska kaupunkitekniikan johtaja 3

4 KUVAT KANSI: HEIDI-HANNA KARHU MUUT KUVAT: SIMO GRÖNROOS, OLLI HÄKÄMIES, HEIDI-HANNA KARHU, HANNA KIEMA, JYRKI VESA, OLLI URPELA, MARKO OIKARINEN, MARITTA NEVALAINEN TAITTO ESPOON KAUPUNKI, VIESTINTÄ PAINO NEWPRINT OY, 2018

5 SISÄLLYS Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus... 2 Kaupunkitekniikan johtajan katsaus... 3 Tuottavuustavoite saavutettiin... 6 Raidehankkeet etenivät yhteistyössä... 7 Investoinnit yleisiin alueisiin huipputasolla... 8 Infran suunnittelussa kiireinen vuosi... 8 Viheralueohjelmassa määritellään palveluverkkoa... 8 Pyöräily valtaa Espoon... 8 Länsimetro sävytti infran rakentamista...9 Pieniä kohteita rakennettiin itse Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat Katupäällikön hyväksymät puisto-, silta- ja urheilualueiden suunnitelmat Infrapalvelut tehostivat toimintaansa...12 Suomi 100 -juhlavuosi näkyi Katu- ja viherkunnossapito kehittyi Kaupunkipyörät tulivat Espooseen Yleisten alueiden lupakäsittely sähköiseksi Kaupunkimittauksen ja geotekniikan sähköisiä palveluja hyödynnettiin...14 Kehittämistyössä mukana Monipuolista tiedon keruuta ulotteista mallintamista ja laajenevaa tietopalvelua Tietoa maaperästä ja asiantuntija-apua pohjarakentamiseen Rakennuspaikkojen synnyttäminen kaiken rakentamisen edellytyksenä Muuta vuoden varrelta...16 Espoon liikenneturvallisuus myötätuulessa Pysäköinnin periaatteet edellyttivät valvontaa Maataloushallinto ostetaan Inkoon kunnalta...17 Vilkas rakentaminen näkyi maanvastaanotossa...17 Yhdistykset laajemmin mukaan viljelypalstojen hoitoon...17 Tyytyväisyys palveluihin kasvoi...18 Aloitteilla voi vaikuttaa Asukkaat antoivat aktiivisesti palautetta Asukkaat omatoimisia Suorite ja talousluvut...20 Tilinpäätösluvut 2017 / tekninen lautakunta...23 Tekninen lautakunta ja tiejaosto Tekninen lautakunta vuonna Kaupunkitekniikan keskuksen johto

6 TUOTTAVUUSTAVOITE SAAVUTETTIIN Kaupunkitekniikan keskuksen toiminnan keskiössä oli edellisen vuoden tapaan tuottavuuden parantaminen. Valtuuston asettaman tavoitteen mukaan tekninen ja ympäristötoimi tavoitteli yhteensä 10 milj. euron tuottavuuden parantamista vuoden 2017 loppuun mennessä verrattuna vuoteen Kaupunkitekniikan keskuksen osuus tavoitteesta määriteltiin 6 milj. euroksi. Kaupunkitekniikan keskus saavutti kahden vuoden jaksolla 7,8 milj. euron tuottavuuskehityksen, mikä oli hieman ennakoitua parempi tulos. Tuottavuuden parantaminen tapahtui mm. päällekkäisiä toimintoja purkamalla, tilankäytön tehokkuutta parantamalla, prosessien ja yhteistyön kehittämisellä, oman tuotannon tehostamisella ja markkinoiden paremmalla hyödyntämisellä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni kahden vuoden aikana 35 työntekijällä ollen vuoden 2017 lopussa 523 henkilöä. Myös vuoden 2017 toimintakate muodostui 3,9 milj. euroa talousarviota paremmaksi. Kuva: Heidi-Hanna Karhu 6

7 RAIDEHANKKEET ETENIVÄT YHTEISTYÖSSÄ Havainnekuva Raide-Jokerin Leppävaaran aseman hankesuunnitteluvaiheesta. Kuva: Hanna Kiema Teknisen lautakunnan toimintaympäristö pysyi vakaana. Vireillä olevalla maakuntauudistuksella arvioidaan olevan vain rajallisia vaikutuksia lautakunnan toimintakenttään. Kaupunkitekniikan keskus toimi nyt toista toimintavuottaan sisäisen tilaaja-tuottaja mallin poistuttua käytöstä. Kaupunkitekniikan keskus hallinnoi Espoon kuntateknisiä palveluja ja tuottaa niihin liittyviä palveluja itse tai ostaa niitä markkinoilta. Toimintatapa on osoittautunut joustavaksi ja mahdollistanut tuottavuuden parantamisen. Teknisen lautakunnan keskeisiä sidosryhmiä ovat valtion liikenteestä vastaavat organisaatiot sekä monet seudulliset toimijat. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneviraston kanssa mm. toteutettiin Kehä I:n kattamista Keilaniemessä, edistettiin Kaupunkiradan jatketta Leppävaarasta Kauklahteen sekä monia pienempiä kohteita. Länsimetro Oy:n kanssa suunniteltiin ja rakennutettiin metroasemiin liittyvää kunnallistekniikkaa. Metroliikenteen käynnistyminen Matinkylään vuoden lopussa testasi monien yhteistyössä tehtyjen järjestelyjen toimivuuden. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa suunniteltiin ja toteutettiin useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia joukkoliikenteen tarpeisiin. Seudulliseen poikittaisliikenteeseen rakennettavan Raide-Jokeri -pikaratikkayhteyden valmistelutyöt etenivät ripeästi yhdessä HSL:n, Helsingin kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Hanke toteutetaan ns. allianssihankintana ja rakennustyöt alkanevat laajemmin vuonna Kaupunkitekniikan keskus rakensi katuhankkeiden ohessa vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle (HSY). Vesihuoltohankkeissa kaupunki toimii suunnitteluttajana ja rakennuttajana, HSY puolestaan ohjasi suunnittelua ja rakentamista sekä vastaa vesihuollon kustannuksista. Kaupunkitekniikan keskus toteutti myös kaupungin sisäisten taseyksiköiden, Tapiolan ja Suurpellon, tilaamia infrahankkeita. Painopiste oli Tapiolan taseyksikön alueella. Muiden johtolaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä erilaisten johtojen ja kaapelien sijoittamisessa katualueelle sekä johtotietoinformaation keräämisessä, ylläpitämisessä ja jakelussa. Verkkoinfrastruktuurin rakentamistietoja kerätään valtakunnallisesti Viestintäviraston tietopisteeseen, jonne toimitetaan tietoja myös Espoon infrahankkeista. 7

8 INVESTOINNIT YLEISIIN ALUEISIIN HUIPPUTASOLLA Infran suunnittelussa kiireinen vuosi Vuonna 2017 yleisten alueiden suunnittelu jatkui vilkkaana Espoon mittavien alueprojektien yhteydessä; Leppävaarassa, Espoon keskuksessa, Suurpellossa, Tapiolassa, Matinkylä-Niittykummussa ja Finnoo-Espoonlahdessa. Länsimetron vaikutusalueella laadittiin katu-, puisto- ja rakennussuunnitelmia sekä kaavoitukseen liittyviä kunnallisteknisiä selvityksiä mm. Matinkylässä, Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa. Raide-Jokerin suunnittelua jatkettiin vuoden 2017 aikana. Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena toteutettavassa Raide-Jokerin rakentamisprojektissa saavutettiin loppuvuodesta jälleen yksi virstanpylväs, kun hankkeen osapuolet allekirjoittivat kehitysvaiheen allianssisopimuksen. Tämä käynnisti noin vuoden kestävän kehitysvaiheen, jossa tarkennetaan raitiotiejärjestelmän rakentamisen aikataulua ja kustannuksia. Vanhojen alueiden katujen suunnittelua jatkettiin suurempina kokonaisuuksina Lintuvaaran ja Laaksolahden alueilla. Alueita suunnitellaan ns. kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloalueiden (KTP) katujen rakentamisohjelman mukaisesti. Viheralueita suunniteltiin mm. alueprojektien yhteydessä. Puistoja ja aukioita suunniteltiin esim. Keilaniemeen, Kivenlahteen ja Tapiolaan. Ulkoilureittejä suunniteltiin mm. Latokasken, Harmaakallion ja Vanttilan välille sekä Karhusuolle. Leppävaaraan suunniteltiin latu-ja ulkoilureittejä sekä toteutettiin sprinttilatu. Urheilukenttien suunnitelmia laadittiin mm. Matinkylän urheilupuistoon, Tapion kentälle ja Telaniittyyn. Rantaraitille on suunniteltu pitkään kaivattu puuttuva osuus raittia Koukkuniemenrantapuistossa Villa Kolin (Villa Kolikarin) edustalla merenrantaan tontin ja rannan väliin. Merellisiin palveluihin liittyviä suunnittelukohteita olivat mm. Haukilahden venesatama, Ämmäsmäen ja Skatanniityn veneiden talvisäilytysalue, Pentalan yhteysaluslaituri sekä Iso Vasikkasaaren laituri. Tiehankkeiden painopiste oli edelleen Kehä I:n suunnittelussa. Rakentamisvaiheessa olevan Keilaniemen lisäksi suunnittelussa oli Kehä I:n parantaminen osuudella Kalevalantie - Turunväylä, jota on suunniteltu samanaikaisesti Raide-Jokerin kanssa. Seuraavaksi käynnistyy Kehä I:n parantaminen Laajalahti-Ruukinranta -osuudella, joka kehätien tasauksen laskun vuoksi mahdollistaa Raide-Jokerin toteuttamisen suunnitellusti. Espoo ja Liikennevirasto ovat sopineet erillisellä aiesopimuksella pohjoisosuuden toteuttamisesta. Lisäksi laadittiin tiesuunnitelmia Kehä III:lle Espoonkartanon meluntorjunnasta ja Nupurintielle Karhusuon kohdalle sekä Nupurintien kevyen liikenteen väylästä Brobackantieltä Kirkkonummen rajalle. Viheralueohjelmassa määritellään palveluverkkoa Espoon Viheralueohjelmaa uudistetaan aihepiireittäin ns. osaohjelmina, jotka konkreettisesti ohjaavat ja linjaavat viheralueiden palveluiden kehittämistä seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Viheralueohjelmassa määritellään monien yleisten alueiden palveluverkko. Tekninen lautakunta hyväksyi Metsien ja niittyjen hoidon toimintamallin ja on aikaisemmin hyväksynyt mm. Espoon leikkipaikkaohjelman Viheralueohjelmaan liittyvä viljelypalstaselvitys valmistui. Ohjelman laadinta jatkuu lähiliikuntapaikkojen ja koira-aitauksien kartoituksella. Pyöräily valtaa Espoon Espoon pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano ja seuranta jatkuivat aktiivisena. Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Edistämistyötä tehdään Espoossa poikkihallinnollisen pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja edistämisohjelmassa esitettyjen toimenpidelinjausten mukaisesti. Kaupunkitekniikan keskus käynnisti vuonna 2017 pyöräilijöiden pitkään toivoman suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden reunakivijärjestelyjen tyyppipiirustusten päivittämisen. Päivitystyötä on tehty yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa. Kesän 2017 aikana valmistui kaksi uuden ratkaisun koekohdetta; Piispansilta ja Auroranportti. Koekohteiden perusteella tyyppipiirustusten viimeistely on käynnissä. Pyöräilyn laatureittejä suunniteltiin mm. Kehä I:lle, Espoonlahden keskustaan, Espoon keskukseen ja Länsi- 8

9 Keilaniemi oli yksi vuoden aikana käyttöönotetuista metroasemista. Kuva: Jyrki Vesa väylän yhteyteen. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen väylän (pääreitti) rakennussuunnitelmia päivitettiin vesihuollon osalta tavoitteena käynnistää kohteen rakentaminen v Länsimetro sävytti infran rakentamista Kunnallistekninen rakentaminen jatkui edelleen vilkkaana. Kaupunkitekniikan keskuksen rakentamistoimintoihin on organisoitu sekä oma tuotanto että kohteiden rakennuttaminen urakkamuotoisesti. Kaupunkitekniikan keskuksen infrarakentamisen arvo oli 145 milj. euroa, josta pääosa toteutettiin rakennuttamalla. Oman kadunrakentamisen ja viherrakentamisen osuus alihankintoineen pieneni jonkin verran ja oli 19,5 milj. euroa. Kaupunkitekniikan keskuksen kunnallistekniikkainvestoinneista merkittävä osa toteutettiin kunnallistekniikkasopimusten avulla Länsimetron rakennuttamana tai osana kiinteistörakentamista erityisesti Tapiolassa. INFRA-URAKAT Vuosi Käynnissä olleet rakennusurakat, kpl Valmistuneet urakat, kpl Valmistuneiden urakoiden arvo, milj. Tehtyjen urakkasopimusten arvo, milj. Tehtyjen urakkasopimusten määrä, kpl Vuoden aikana tehtiin 38 urakkahankintaa, joista 7 puitesopimuksella, kokonaisarvon ollessa 48 milj. euroa. Urakkakilpailutusten määrä kasvoi hieman, mutta kokonaisarvo pienentyi edellisvuodesta. Pääosa urakoista kilpailutettiin erillisinä hankintoina. Hankinnassa hyödynnettiin edelleen myös puitesopimusta, jolla voitiin nopeasti ja tehokkaasti toteuttaa pienempiä rakennuskohteita. Samaa puitesopimusta käytettiin sekä oman tuotannon valvomissa kohteissa ja alihankintana että myös erillisissä urakkakohteissa. Puitesopimuksen etusijalla olevalla urakoitsijalla on jatkuvaa työkantaa, kun taas erilliskohteet yleensä kilpailutetaan minikilpailutuksella. Kilpailu toimii Espoon kunnallistekniikan urakoissa hyvin. Tarjouksia saadaan yleensä 5-10 kappaletta. Alan suhdanteet ovat edelleen olleet tilaajalle edullisia, joskin hintataso on ollut hieman nousussa. Tarjoushinnat ovat olleet keskimäärin noin 16 % alle kustannusarvioiden. Urakoitsijoiksi valikoitui 17 toimijaa, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Vuoden aikana valmistui 29 urakkakohdetta, joista suurimpana yli 14 milj. euron kohteena oli Niittykummun metroaseman ympäristön katujen parantaminen. Metroasemien ympäristössä valmistui suurempia katutöitä myös Suomenlahdentiellä Matinkylässä ja Koivu-Mankkaantiellä Urheilupuiston metroaseman luona sekä Tapiolan Pohjantiellä. Muita suurempia valmistuneita kohteita olivat mm. Vihdintien kiertoliittymä sekä Perkkaantie ja Vermontien pohjoisosa. Uusista asuinaluekohteista valmistuivat mm. Holmanpuiston alueen kadut ja Marinkallio Kivenlahdessa. Liikunta- ja ulkoilualueita kehitettiin mm. parantamalla Westendin uimarantaa ja rakentamalla sprinttilatu Leppävaaran urheilupuistoon, Säterinnniityn kenttä Leppävaraan ja Espoonlahden urheilupuiston parkkialue. 9

10 Pieniä kohteita rakennettiin itse Oman kadunrakentamisorganisaation toteuttamia kohteita valmistui 44 ja viherrakentamisen osalta 17 kappaletta. Oman rakentamisen toiminnan luonteesta johtuen osa kohteista on verrattain pieniä. Kadunrakentamisessa valtaosa kohteista oli katujen saneerauskohteita, joita tehtiin eri puolille kaupunkia. Katuja saneerattiin mm. Friisilässä, Lintuvaarassa, Kaupunginkalliossa ja Nöykkiössä. Uusia katuja valmistui edelleen mm. Kalliomäessä, Pohjois-Espoossa ja Nöykkiössä. Viherrakentaminen toteutti useita puistokohteita; mm. Kaskenkaatajan leikkipuiston Tapiolassa, Valkamanpuiston leikkipaikan ja Karaniityn puiston. Myös ulkoilureittejä rakennettiin eri puolille kaupunkia mm. Pentinpeltoon Latokaskessa sekä Turvesolmuun ja Säterinniittyyn. Oma viherrakentaminen teki useimmissa oman kadunrakentamisen kohteissa viimeistelyvaiheen vihertyöt. Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat 2017 Kurttilan alueen kadut Lusikkatie, Lusikkakuja, Puulusikanpolku, Kauklahdenväylä paaluväli ja EV-alue välillä Hepmortinportti Lusikkatie Hahlakuja, Pestuukallionpuisto Juppinlaita, Kurttilantie välillä Pulpettipolku Juppinlaita, Korttelin LP-alue, Juppinmetsänpolku Kaskimäenpää Kurttilantie välillä Pilkkumitie Lambronpolku, Pestuutie, Pestuukuja, Pestuuportti, Komutintie, Taltrikinmäki Kurtinniityntie paaluväli 0-400, Kurtinniityntie paaluväli ja puisto (VL), Kurtinniityntie paaluväli , Salakuljettajantie, Kallvikinkartano + LP, Kallvikinkuja ja puisto (VP), Kanisterikuja, Kapsäkinkuja, Kanisteritie, Kallvikinrinne, Kallvikinkukkula, Ranatie, Mustalahdentie ja puistot (VP), Ranakulma, Ranakuja ja LP-alue, Rengasuunintie, Palkollisentie, Alustalaisentie ja LP-alue, Alustalaisenpolku Kallionalustantie, Kallionalustankuja ja jk + pp-tie Tapiolan alueen kadut (Niittykumpu) Piilopolku Niittykummuntie Keski-Espoon alueen kadut (Muurala, Kirkkojärvi, Kauklahti) Kiltaraitti, Kiltapenger ja Valapuisto Kirkkojärventie paaluväli , Espoonkatu ja Vaakunatori Liitutie Bassenmäki, LP-alue ja Frans Olinin polku Leppävaaran alueen kadut (Kilo, Viherlaakso) Ravitie paaluväli 0 530, Ravitie paaluväli Kilonkartanontie paaluväli ja Vanha Kilontie, Multahaankuja, Forstmestarinpiha ja LP-alue, Mullhagen, Hagen ja Kartanonsyrjä Olarin alueen kadut (Henttaa, Mankkaa) Lillhemtintie paaluväli (länsipää), Väli-Henttaantie paaluväli 0-30, Lillhemtintie paaluväli (länsipää), Lillhemtintie paaluväli 328-Tuurinmäenympyrä (länsipää), Tea Istan aukio, Tuurintie, Tuurinmäentie, Maakirjantie paaluväli 0-70, Lillhemtinkuja, Lillhemtinpuisto, Linda Tannerin kuja, Linda Tannerin polku, Lillhemtinpelto, Vanha Lillhemtintie, Lillhemtinpuisto Lillhemtintie välillä Tuurinmäenympyrä - paalu -54 sekä muutos paaluväli Klovinportti, Klovinmäki 10

11 Katupäällikön hyväksymät puisto-, silta- ja urheilualueiden suunnitelmat 2017 Harjuviita Keilaniemenpuisto Koukkuniemenranta, länsiosa Lintukorvenpuisto, Lintukorpi Lähdesilmän leikkipaikka Niittykummunpuisto, itä- ja keskiosa Pikimetsä, Pitkäniitty, Pitkäniityn ulkoilureitit Sammonsilta ja Merituulentori Tuulikinsilta Tuuliniityn leikkipaikka ja Hakalehdonpuisto Veräjäkallio, Kaivoskallio sprinttilatu ja spinttisilta Matinkylä alueen kadut (Haukilahti) Tynnyritie, Suomenlahdentie paaluväli , Suomenlahdentien osa paaluväli ja Markkinakadun osa, Pyyntitie paaluväli ja Tiistiläntien osa, Pyyntikuja, Pyyntiaukio, Tynnyriaukio Kiiskitie, Ukkohauentie paaluväli 0 70 Kaitaan ja Finnoon alueen kadut Kaitaantie paaluväli , Kaitaantie paaluväli , Finnoonsilta paaluväli 0-350, Finnoonsilta paaluväli , Suomenlahdentie paaluväli Hyljetie paaluväli 0-371, Hyljekaari paaluväli Sentraalinpelto: Hyljekaari paaluväli 0-48 ja Norppapolku paaluväli Lapintilankatu, Syvänsalmenkatu, Flyetinpolku paaluväli Hylkeenpyytäjänpuisto: Hylkeenpyytäjänpolku paaluväli ja Flyetinpolku paaluväli 0-20 Hyljemäenportti ja Hylkeenpyytäjänpuisto: Hylkeenpyytäjänpolku paaluväli Lapiarinpolku paaluväli 0-154, Lapiarinkäytävä, Lapinsarka ja Syvänsalmenpolku paaluväli 0-50 Syvänsalmenpuisto: Hylkeenpyytäjänpolku paaluväli 0-138, Lapiarinpolku paaluväli , Vikängeninpolku ja Syvänsalmenpolku paaluväli Peijinkatu, Peijinkäytävä, Peijinpolku ja Hannuksenpuisto Laaksolahden alueen kadut (Lippajärvi, Viherlaakso) Olkipolku Vanha Turuntie paaluväli 0 520, Vanha Turuntie paaluväli , Vanha Turuntie välillä Siestankuja - Turuntie ja Pähkinälehdon puisto Viherlaaksontori, Rajamännynpolku, Kievarinraitti, Rajamännynkuja, Rajamännynahde Pohjois-Espoon alueen kadut (Karhusuo, Niipperi) Karhuniityntie, Bifrostinkuja, Karhunkuoppa, Karhuniitynkuja Purolaaksonpiha 11

12 INFRAPALVELUT TEHOSTIVAT TOIMINTAANSA Infrapalvelut vastaavat Espoon katujen ja viheralueiden kunnossapidosta, liikenteenhallinnasta sekä yleisten alueiden käytön hallinnasta. Kaupungin oman kunnossapidon kustannustehokkuus verrattuna ulkoistettuihin alueurakoihin parantui merkittävästi tehtyjen tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Espoon katu- ja viherkunnossapitotyöt on jaettu kymmeneen alueurakka-alueeseen, joista kahta hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Vuonna 2017 suurin muutos oli Tapiolan alueurakan ottaminen omaan tuotantoon. Uudistus suunniteltiin yhdessä kunnossapidon henkilöstön kanssa. Toiminta organisoitiin niin, että 60 prosenttia tarvittavista henkilö- ja koneresursseista saatiin tehostamalla muiden alueiden toimintaa ja vain 40 prosenttia resursseista ostettiin ulkoa. Toimintatapa osoittautui tuottavuuden parantamisen kannalta onnistuneeksi ja kaikki asetetut toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin. Koko yleisten alueiden kunnossapidon kustannustehokkuus parantui vuonna 2017 merkittävästi. Valtakunnallisen ylläpidon kustannusvertailun (KUVE) raportin mukaan Espoon katujen- ja viheralueiden kunnossapidon kustannukset laskivat 3 % (n euroa). Tulokset ovat vuodelta 2016 ja muutos on esitetty vuoteen 2015 verrattuna. Vuoden 2017 tulokset saadaan 2018 aikana, ja kirjanpidon mukaan trendi on jatkunut samanlaisena tuottavuuden kehittymisen osalta. Kustannusten lasku kohdistui erityisesti katujen muuhun kunnossapitoon, joka käsittää katualueiden puhtaana- ja kunnossapitotyöt. Kunnossapidon tuottavuuden paranemisen merkittävimpiä syitä oli kaupunkitekniikan keskuksen sisäisen yhteistyön syventyminen ja tukikohtaverkoston kehittäminen. Samanaikaisesti TEKPA -tutkimuksessa, jossa mitataan asukkaiden tyytyväisyyttä yhdyskuntateknisiin palveluihin, saavutettiin korkeammat laatupisteet kuin edellisenä vuonna, joten kuntalaisten mielestä laatutaso säilyi hyvällä tasolla huolimatta merkittävästä tuottavuuden tehostumisesta. Suomi 100 -juhlavuosi näkyi Viherkunnossapidossa Suomi 100 -juhlavuosi näkyi monella tavalla. Kuntalaisille järjestettiin avoin kysely, jossa kuntalaiset saivat vaikuttaa uusien penkkien sijoittamispaikkoihin. Uusia penkkejä asennettiin juhlavuoden kunniaksi 100 kappaletta. Muita juhlavuoden tapahtumia olivat mm. tulppaanien istuttaminen Kaunialan sotavammasairaalan pihapiiriin, sekä valovuosihanke, jossa valaistiin erilaisia kohteita näyttävästi, sekä Kotinurkilta kallioille Espoon luontokohteet julkaisun päivittäminen. Katu- ja viherkunnossapito kehittyi Viherkunnossapito tehostui ottamalla käyttöön uusia innovatiivisia toimintatapoja. Näillä toimintatavoilla voitiin mm. parantaa työntekijöiden työturvallisuutta vilkkailla katualueilla ja kohdentaa henkilöresurssit oikeisiin kohteisiin. Myös viheralueiden kunnossapidon laadun omavalvontaan on panostettu useita vuosia ja kehittäminen jatkuu. Liikenneväyliin liittyviä liukastumisvahinkoja hyväksyttiin aiempaa vuotta enemmän. Talven vaihtelevat keliolosuhteet olivat haastavia, ja haasteeseen pyrittiin vastaamaan ajoneuvoseurannan sekä kelitiedon kehittämisen keinoin. Talvikunnossapidon kalustoon asennettiin ajoneuvoseurantalaitteet, joiden avulla voidaan seurata aurauksen ja liukkaudentorjunnan edistymistä luotettavasti ja reaaliaikaisesti. Espoo on mukana Smart City -hankkeessa, jossa tutkitaan mm. konenäön hyödyntämisen mahdollisuutta yleisten alueiden kunnossapidossa. 12

13 Kaupunkipyöriä kokeiltiin kesän 2017 aikana. Laajemmin palvelu otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Kuva: Olli Urpela / Pintaliitodesign Kaupunkipyörät tulivat Espooseen Kaupunkipyöräjärjestelmän kokeilu ja sitä seurannut pysyvämmän järjestelmän hankinta toivat mukanaan aivan uudenlaista liikkumista Espooseen. Kaupunkipyörät ovat käytössä Tapiolan, Matinkylän ja Leppävaaran alueella vuodesta 2018 alkaen. Uusi liikennevalojen ohjauskeskus aloitti toimintansa Tapiolassa. Samalla aloitettiin liikennevalojen ohjausjärjestelmien päivittäminen, millä varmistetaan valo-ohjauksen toimintavarmuus pitkälle tulevaisuuteen. Myös sähköautoilua edistettiin laatimalla ohje sähköautojen latauspisteiden sijoittamisen periaatteista. Espoo toteutti myös julkisen latauspisteen Nuuksioon yhteistyössä luontokeskus Haltian kanssa. Energiatehokkuuden parantamiseksi vanhojen katuvalojen uusimista LED -valaisimiksi nopeutettiin. Yleisten alueiden lupakäsittely sähköiseksi Alueiden käytön hallinnassa käsiteltiin yleisillä alueilla tehtävien töiden lupia, kuten esim. kaivu-, sijoitus- ja tilapäisten liikennejärjestelyjen lupia. Lupakäsittelyssä siirryttiin sähköiseen käsittelyyn, mikä parantaa palvelutasoa merkittävästi. Lupahakemuksen voi nyt täyttää ajasta riippumatta verkossa. Sähköisen käsittelyn myötä myös työmaavalvontatyökaluja on kehitetty valvontatyön tehostamiseksi. Espoon kasvaessa ja kehittyessä käsiteltävien lupahakemusten ja valvottavien töiden määrä on kasvussa. Tehokas valvonta on sekä kuntalaisten että kunnossapidon edun mukaista, sillä valvonnan avulla työmaiden haitat ympäristölle saadaan minimoitua ja kunnossapidolle ei koidu ylimääräisiä kustannuksia viimeistelemättömien työmaiden vuoksi. Vuonna 2016 Kuntatekniikan saavutus palkinnolla palkittu pääkaupunkiseudun kuntien katutöiden yhtenäistämishanke PKS-katutyöt-koulutus on saanut jatkoa mm. PKS-katutöiden valvonnan yhteistoimintamallihankkeesta. Tarkoituksena on saada valvontakäytännöt yhtenäisiksi seudullisesti ja tukea myös muiden kuntien vastaavia toimijoita. 13

14 KAUPUNKIMITTAUKSEN JA GEOTEKNIIKAN SÄHKÖISIÄ PALVELUJA HYÖDYNNETTIIN Länsimetron ja sen jatkeen toteuttaminen asemanseutuineen sekä monet muut kaupungin investointihankkeet ja muiden toimijoiden rakentamishankkeet vaikuttivat monella tavoin koko tehtäväalueen toimintaan, joka pysyi edelleen vilkkaana. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyi. Yhä useammat maanomistajat oppivat hakemaan tonttijakoja ja kiinteistötoimituksia sähköisen palvelun kautta. Kartta- ja maaperätietojen saantia ja maksamista verkon välityksellä hyödynnettiin laajasti. Kehittämistyössä mukana Karttatuotanto vastasi koko teknistä toimialaa palvelevan paikkatietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä. Järjestelmää ja sen tietopalveluja on kehitetty laajamittaisesti yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa. Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi Espoo osallistui tiiviisti valtakunnallisiin lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin. Vuonna 2017 valmisteltiin erityisesti vaiheittain muutettavan asemakaavan uutta prosessia. Monipuolista tiedon keruuta Koko Espoon alue laserkeilattiin ja luokitellusta pistepilviaineistosta tuotettiin uusi maanpintamalli. Koko Espoon alueelta tuotettiin myös viistoilmakuva-aineisto kaupunkimallin ja muun visualisoinnin tarpeisiin. Yksittäisten suunnittelukohteiden kuvauksia jatkettiin miehittämättömällä ilma-aluksella (UAV) ja selvitettiin tuotetun datan hyödyntämistä paikkatietojärjestelmässämme. Kopterin käyttömahdollisuudet ovat herättäneet paljon kiinnostusta kaupungin eri organisaatioissa. Seudullisena yhteistyönä tuotettiin uusi ilmakuvista oikaistu ortokuva-aineisto. Maastomittausryhmiä perehdytettiin edelleen maaperätutkimusten yhteydessä suoritettaviin maastomallimittauksiin resurssien tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi. Johtolaitosten kanssa jatkettiin maanalaisten johtojen sijaintitiedon keruuseen, yhdistelmäjohtokartan ylläpitoon sekä johtotietopalveluun ja näyttötoimintaan liittyvää yhteistyötä. 3-ulotteista mallintamista ja laajenevaa tietopalvelua Paikkatietoaineistojen tuotannossa painopiste oli 3D-suunnittelun pohja-aineiston tuottamisessa. Rakennuksia on mallinnettu erityisesti vilkkaan suunnittelu- ja rakentamistoiminnan alueilla. Paikkatieto-ohjelmiston 3D-toiminnallisuuden kehittämiseen osallistuttiin asiantuntijoina, määrittelijöinä ja testaajina. Kaupunkimallin jatkuvaa, ajantasaista ylläpitoa varten kehitettiin toimintatapaa peruspaikkatietoaineistomme rikastamiseksi ilmakuvilta saatavilla seinä- ja kattotekstuureilla. Tässä työssä oli mukana kaksi espoolaista ohjelmistotoimittajaa. Julkaisu- ja jakelukanavina ovat internetin kartat.espoo. fi-sivusto ja intranetin Webmap, ulko- ja sisäverkon rajapintapalvelut sekä aineistotoimitukset. Vuoden lopulla pääsimme testaamaan kansainvälisen mallin mukaisen kaupunkimalli-aineiston tuottamista ja jakamista rajapinnan kautta. Rajapinta otetaan tuotantokäyttöön vuonna Numeeristen paikkatietoaineistojen toimitusmäärät lisääntyivät. Suunnittelija-asiakkaiden toiveiden mukaiseen aineistojen laatuun panostettiin voimakkaasti vuorovaikutuksessa suunnittelijoiden kanssa. Internetissä julkaistaan Espoon avoimista paikkatietoaineistoista päivittyvää luetteloa, jonka sisältö laajentuu jatkuvasti. Tietoa maaperästä ja asiantuntijaapua pohjarakentamiseen Geoteknistä asiantuntemusta hyödynnettiin mm. katu- ja viheraluehankkeiden sekä tilakeskus-liikelaitoksen käynnissä olleiden kaupungin investointikohteiden suunnittelussa. Myös osassa kaupungin kaavoituskohteita asiantuntemustamme käytettiin hyödyksi. Merkittävässä osassa hankkeista vastasimme suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä joissakin hankkeissa myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita ja haastavia pohja- sekä kalliorakennuskohteita oli vuoden aikana runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin alalla toimivia suunnittelukonsulttitoimistoja sekä maa- ja kallioperän tutkimuskonsultteja. Pohjatutkimusrekisterissä olevien kairauspisteiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaa kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustietoja kerättiin ostopalveluna, digitoimalla kairauksia rekisteriin rakennus- 14

15 Espoon paikkatietoja hallitaan sähköisesti. Kuva: Heidi-Hanna Karhu valvonnan arkistosta ja tietokannoista sekä tekemällä kairauksia ajantasaisella monitoimikairakalustolla, josta uusin kairavaunu saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2017 lopulla. Maaperä- ja rakennettavuuskartaston ominaisuutta parannettiin siten, että esim. kaavoittajilla on kaavoituksen yhteydessä käytettävissään ainutlaatuinen ja paras Suomessa käytössä oleva tietokantapohjainen kartasto. Maaperätutkimukset maastossa vaativat järeää kalustoa. Kuva: Heidi-Hanna Karhu Rakennuspaikkojen synnyttäminen kaiken rakentamisen edellytyksenä Kiinteistönmuodostuksen keskeisten tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia tulee lainvoimaiseksi vuoden mittaan sekä siitä, paljonko Espoossa tehdään kiinteistökauppaa ja uudisrakentamista. Tonttijakojen ja maanomistajien tilaamien kiinteistötoimitusten määrät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin prosessien sujuvoittamista sekä turhiksi koettujen työtehtävien karsimista. Prosessien sujuvoittamisen myötä tilaustehtävät tehtiin vähemmällä työvoimalla kuin aiempina vuosina. Asiakkaita ohjattiin sähköisten palveluiden pariin; toimitus- ja tonttijakotuotannon tilauksista tuli sähköisinä jo yli 23 prosenttia. Verottajalle toimitettiin kiinteistöveron perimistä varten perustiedot uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vaikutuksesta kiinteistöihin. Lisäksi verottajalle toimitettiin listaukset korotetun kiinteistöveron kohteena olevista, asemakaava-alueilla sijaitsevista rakentamattomista rakennuspaikoista tammikuun 2017 lopussa. Kohteita ilmoitettiin 909 kpl. 15

16 MUUTA VUODEN VARRELTA Espoon liikenneturvallisuus myötätuulessa Myönteinen liikenneturvallisuuden kehitys on jatkunut Espoossa tasaisesti koko 2000-luvun. Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2016 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 369 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 25 % johti henkilövahinkoihin (91 kpl). Kaikki henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet olivat loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei vuonna 2016 tapahtunut. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui 118 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2015 (2015 tapahtui 395 onnettomuutta). Vuonna 2016 tapahtuneista onnettomuuksista noin 51 % (189 kpl) tapahtui katuverkolla ja 37 % (138 kpl) maanteillä. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 11 % kaikista onnettomuuksista (42 kpl). Ennakkotietojen mukaan Espoossa poliisin tilastoimien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski vuonna 2017 verrattuna vuoteen Kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui Espoossa vuonna kappaletta, joissa kuoli yhteensä 6 ihmistä. Espoon kuolemaan johtaneisiin liikenneonnettomuuksiin ei olisi voitu puuttua kaupungin toimesta rakenteellisin keinoin. Espoo oli mukana kansallisessa Vuosisadan liikenneteko -kampanjassa, jolla lisättiin liikenneturvallisuuden tietämystä. Pysäköinnin periaatteet edellyttivät valvontaa Kaupunginhallitus hyväksyi Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelman, joka edellytti mm. pysäköintipaikkojen tehokkaampaa käyttöä ja valvonnan tehostamista. Ohjelmaa ei voitu vielä toteuttaa täysimääräisesti, koska pysäköinnin maksullisuuskokeilun käsittely siirtyi vuodelle Tällä hetkellä Espoon yleisillä alueilla ei ole maksullista pysäköintiä. Pitkäaikainen työ liikenneturvallisuuden parantamiseksi näkyy myönteisenä kehityksenä. Kuva: Olli Urpela, Pintaliitodesign Pysäköintivirhemaksujen määrä putosi noin kappaleella ollen kappaletta. Pysäköinninvalvonta pyrki toimimaan yhä enemmässä määrin ohjaavasti ja ilahduttavaa olikin kentällä jaettujen kirjallisten huomautusten määrän jatkuva kasvu (suullisia huomautuksia ei tilastoida). Kirjallisia huomautuksia jaettiin kappaletta. Espoon pysäköinninvalvonnan pyrkimys ohjata pysäköintikäyttäytymistä huomautusten kautta poikkeaa muiden kaupunkien toiminnasta. Espoossa noin 7 % kentällä tehtävistä kirjallisista toimenpiteistä johtaa huomautuksen käyttöön, joka on suurempi osuus kuin muilla kaupungeilla. Oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista tehtiin kappaletta ja oikaisuvaatimuksien keskimääräinen käsittelyaika oli 7 päivää. Kaikkiaan 569 ajoneuvoa jouduttiin eri syistä siirtämään vuoden aikana. 16

17 Palstaviljelyä Suurpellon alueella. Kuva: Marko Oikarinen Maataloushallinto ostetaan Inkoon kunnalta Espoon maaseutuhallinnon palvelut tuotettiin Inkoon kunnassa, joka huolehtii Länsi-Uudenmaan kuntien maaseutuhallinnon tehtävistä. Espoon osalta maaseututukien hallinnointiin, hakemusten käsittelyyn ja tukien maksatuksekseen liittyviä palveluja käytti 39 hakijaa. Maataloustukia alueelle maksettiin n. 1,1 milj. euroa. Muita maataloushallinnon rekisterien päivityksiä, kuten eläintenpitäjäksi rekisteröitymistä, käytti noin 40 muuta asiakasta. Lisäksi vastattiin kuntalaisten muihin alaan liittyviin yhteydenottoihin. Maaseutuhallinnon tulevat järjestelyt ovat olleet esillä maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Vilkas rakentaminen näkyi maanvastaanotossa Aurauslunta vastaanotettiin noin kuormaa, mikä on vain kymmenesosa huippuvuosista. Lunta vastaanotettiin sekä poistuvalla Turvesuon läjitysalueella, että Vanttilan vastaanottopisteessä. Tulevien talvien varalta selvitettiin erilaisia lumen käsittelyn vaihtoehtoja, joita tarvitaan, kun lumelle on yhä vähemmän tilaa tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Kaupungin maanvastaanottopaikka Kulmakorvessa palveli sekä kaupungin omaa, että yksityistä rakentamista Espoossa. Massoja tuotiin edelleen lähes ennätysmäärä, yli 1,1 milj. m 3. Ruoppausmassoja tuotiin Rövargrundetin meriläjityspaikalle m 3. Lähinnä Länsimetro Oy:n työmailta saatua louhetta murskattiin tonnia kaupungin oman infrarakentamisen tarpeisiin. Yhdistykset laajemmin mukaan viljelypalstojen hoitoon Kaupunkitekniikan keskuksen hallinnassa oli 11 viljelypalsta-aluetta, joilla oli viljelyssä yhteensä viljelypalstaa. Kaupungin hallitsemien palsta-alueiden lisäksi kaupunki on vuokrannut yhdistyksille ja seuroille maata palstaviljelyä varten. Vuokramailla toimii 7 viljelypalsta-aluetta. Espoossa sijaitsee myös kolme siirtolapuutarha-aluetta, joista yhtä hallinnoi seura ja kahta asuntoyhtiö. Tekninen lautakunta päätti siirtää nykyiset kaupungin hallinnoimat viljelypalsta-alueet yhdistysten hoitoon lähivuosien aikana. Vaikka hallinnointi siirtyykin kaupungilta pois, huolehtii kaupunki edelleen viljelypalstojen perusparantamisesta. Tätä varten laadittiin erityinen kaupunkiviljelyohjelma osana viheralueohjelmaa. 17

18 TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN KASVOI Kaupunkitekniikan keskuksen palveluista kerätään palautetta mm. asiakaspalvelun ja erilaisten asiakasmittausten avulla. Lähinnä katuihin ja yleisiin alueisiin keskittyvän TEKPA -kyselyn tulosten perusteella Espoon ylläpidon taso on noussut lähes kaikilla kyselyn osa-alueilla. Myös Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksen mukaan kaupunkitekniikan keskuksen järjestämien palvelujen arvosanat ovat joko pysyneet hyvällä tasolla tai parantuneet. Aloitteilla voi vaikuttaa Espoolaiset tekivät kaikkiaan 98 kuntalaisaloitetta, jotka liittyivät Espoon katuihin, viheralueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Aloitteissa ehdotettiin mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Aloitteista valtaosa johti johonkin toimenpiteeseen. Asukkaat antoivat aktiivisesti palautetta Asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana asiakaspalautetta. Suurin osa (61 %) asioinnista tapahtui puhelimitse, mutta Espoon verkkosivulla annettavan e-palautteen määrä kasvaa koko ajan. Suurimpaan osaan yhteydenotoista vastattiin välittömästi ja taustaorganisaation käsittelyyn siirrettiin noin 23 % kaikista palautteista. Näistä kuntalaisten palautteista ja toimenpide-ehdotuksista toteutettiin yli puolet ja neljännes siirrettiin työohjelmaan tai niiden toteuttamismahdollisuus tutkitaan myöhemmin. Palautteiden aihepiirit jakautuivat vuoden aikana edellisten vuosien tavoin. Tammi-helmikuussa sekä marraskuussa vastaanotettiin katujen kunnossapitoon liittyviä palautteita eniten. Ne koskivat usein katujen aurausta ja liukkauden torjuntaa. Puistoihin liittyviä palautteita saatiin keväällä ja liikenteen asiat harmittivat elo-syyskuussa. Pyöräilijät olivat aktiivisia palautteidenantajia kesällä mm. työmaa-aikaisista liikennejärjestelyistä ja reunakivistä. Kaupunkimittaukseen liittyviä tonttijako-, lohkomis- ja rasitetoimitushakemuksia, sijaintikatselmuksia sekä tilauksia rakennuksen paikan maastoon merkinnästä otettiin vastaan. Myös asemakaavojen toteuttamiseen liittyvää opastusta ja neuvontaa annettiin. Kaupunkimittauksessa KAUPUNKI- JA KUNTAPALVELUT ESPOOSSA TUTKIMUS Asukkaiden tyytyväisyys palveluun asteikolla Katujen ja teiden hoito 3,45 3,43 3,33 Puistojen ja viheralueiden hoito Liikenneolot jalankulkijoiden kannalta Liikenneolot pyöräilijöiden kannalta Liikenneolot autoilijoiden kannalta 3,85 3,85 3,87 3,91 3,93 3,89 3,72 3,72 3,80 3,90 3,81 3,89 Esteettömyys 3,69 3,48 3,51 Liikenneturvallisuus jalankulkijoiden kannalta Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden kannalta Liikenneturvallisuus autoliikenteen kannalta 3,77 3,78 3,79 3,58 3,56 3,70 4,03 4,01 4,05 Luonto- ja retkeilyreitit 4,20 4,22 4,27 panostettiin erityisesti neuvontaan, jolla on pyritty lisäämään asiakkaiden ohjautumista sähköisten palvelujen käyttöön. Kaupunkimittaukseen liittyviä yhteydenottoja tuli vuoden aikana yhteensä asiakasta. Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelulla on kiinteä yhteistyö yleisten alueiden ylläpidosta, rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavien toimijoiden kanssa. Asukkailta saadut palautteet otetaan huomioon palveluissa ja kehittämisessä. Toimintatapoja on yhdenmukaistettu ja kehitetty järjestelmällisesti jo vuosien ajan. Tavoitteena on, että asiakas voisi asioida yhdessä asiointipisteessä toimialan asioissa ja saisi vastauksen kysymyksiinsä ajantasaisesti. Vuoden aikana kehitettiin toiminnanohjausprosessia, joka 18

19 otetaan kevään 2018 aikana käyttöön. Yhteistyö on ollut tiivistä muiden kaupungin asiointipisteiden välillä ja koko kaupungin asiointia kehitettiin kohti ns. yhden luukun periaatetta. Toimialan asioista tiedotettiin vilkkaasti sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Meidän Puisto -kohteessa Matinkylänrannassa asukkaat huolehtivat lähipuistonsa kunnossapidosta. Kuva: Maritta Nevalainen Asukkaat omatoimisia Meidän Puisto hankkeessa vapaaehtoiset pitävät lähiluonnossaan sijaitsevan kaupungin puistoalueen paremmassa kunnossa kuin mihin kaupungin resurssit riittäisivät. Kesällä tarkistettiin kaikki kohteet ja hoitotoimenpiteet todettiin sopimuksen mukaisiksi. Meidän Puisto -toiminta on vakiintunut ja ja uusia hoitosopimuksia tehtiin tehtiin vilkkaasti; kohteita on tällä hetkellä noin 80. Aktiiviset hoitosopimukset löytyvät Espoon karttapalvelusta. 19

20 SUORITE JA TALOUSLUVUT KUNNALLISTEKNIIKAN SUORITTEITA Yleisten alueiden käyttö: -myönnettyjä kaivulupia (kpl) myönnettyjä johtojen ym. sijoituslupia (kpl) katukorkeusilmoitukset (kpl) tilapäisiä liikennejärjestelylupia (kpl) tilapäiset aitausluvat katualueella (kpl) Kunnossapidettävät kadut: -milj. m 2 9,3 9,8 10,1 -kilometrejä euroa/asukas 54,4 71,9 66,4 -euroa/m 2 2,25 2,02 1,83 -katuvalopisteitä (kpl) liikennevaloristeyksiä (kpl) Kunnossapidettävät viheralueet: -puistot ja liikenneviheralueet (milj. m 2 ) 6,3 6,7 6,8 -puistometsät ja niityt (milj. m 2 ) 4,9 4,9 4,8 -yhteensä viherhoitoala (milj. m 2 ) 13,26 13,4 16,7 -euroa/asukas 29,83 23,72 22,7 -euroa/m 2 0,61 0,49 0,44 Ympäristöhuolto: -ylijäämämassat, m ylijäämämassat, kuormia ruoppausmassat, m lumi, vastaanotettuja kuormia (talvikausi) Ostopalvelujen osuus* ) (%): -katujen kunnossapito viheralueiden kunnossapito kunnallistekniikan suunnittelu kunnallistekniikan rakentaminen *) Ennen vuotta 2016 rakentamista ja ylläpitoa ostettiin erilliseltä sisäiseltä liikelaitokselta. Luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosiin nähden. 20

21 PYSÄKÖINNINVALVONNAN SUORITTEITA: pysäköintivirhemaksuja (kpl) huomautukseksi oikaisuvaatimusvaiheessa muutetut virhemaksut (kpl) käsiteltyjä oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista (kpl) huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä (kpl) tulot pysäköintivirhemaksuista, milj. euroa 2,23 2,32 2,16 -siirretyt ajoneuvot (kpl) KAUPUNKIMITTAUKSEEN LIITTYVIÄ SUORITTEITA Kiinteistönmuodostus: -tonttijakoja (kpl) lohkottuja tontteja (kpl) lohkottuja yleisiä alueita (kpl) kiinteistön laadun- tai tunnusmuutoksia (kpl) rasitetoimituksia (kpl) perustettuja rasitteita (kpl) rakennusten asemapiirrosten tarkistamisia (kpl) uusia osoitteita (kpl) asiakaspalvelun toimittamia tilauksia (kpl) Maastomittaus: -mitattuja monikulmiopisteitä (kpl) rakennusvalvontamittauksia (kpl) johtomittauksia (kpl) kartoitettuja johtoja (km) johtojen näyttöjä (kpl) johtojen sijaintiselvityksiä (kpl) Karttatuotanto: -uudiskartoituksia (ha) asemakaavan pohjakarttoja (kpl) ylläpidetty ajantasa-asemakaavaa (ha) numeerisen aineiston toimitukset (kpl) internetkarttapalvelun käyttäjiä ulkoisten rajapintapalvelujen hakuja (kpl) kopiolaitoksen karttakopiot ja -tulosteet (kpl)

22 GEOTEKNIIKKAAN LIITTYVIÄ SUORITTEITA Mittauspisteitä Painokairauksia Porakonekairauksia Siipikairauksia Maanäytetutkimuksia Pohjavesimittaukset Pohjatutkimustietokanta vuoden lopussa: -kairauspisteitä mittaushavaintoja rakeisuusmäärityksiä tehdyt kairaus- ja mittaushavaintorivit Porakaivot (rekisteriin tallennetut) HENKILÖSTÖ Kaupunkitekniikan keskus: Kuukausipalkkaiset, vakinaiset Tuntipalkkaiset, vakinaiset Vakinaiset työntekijät yht. 266 (558) Määräaikaiset työntekijät 12 (35) Kesätyöntekijät (sis. kesäajan harjoittelijat) Työllistettävät (vuoden aikana) Keski-ikä (koko henkilöstö) 47,7 48,41 48,6 Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä ja osuus 4 / 1,4 % 12 / 2,5 % 11 / 2 % Huom. Tekninen keskus ja Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos (EKA) yhdistyivät vuoden 2016 alussa kaupunkitekniikan keskukseksi. Luvut ennen vuotta 2016 ovat teknisen keskuksen lukuja, jotka eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2016 ja 2017 lukujen kanssa. Suluissa olevat vuoden 2015 luvut ovat vertailukelpoisia myöhempien lukujen kanssa. 22

23 TILINPÄÄTÖSLUVUT 2017 / TEKNINEN LAUTAKUNTA 1000 euroa Toimintatulot valmistus omaan käyttöön Hallinto Katu- ja viherpalvelut valmistus omaan käyttöön Infrapalvelut valmistus omaan käyttöön Kaupunkimittaus ja geotekniikka valmistus omaan käyttöön Investoinnit -palvelualue valmistus omaan käyttöön Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitos ja taseyksiköt) Liikelaitos Taseyksiköt Oma rakentaminen valmistus omaan käyttöön Huom. Vuoden 2015 "Valmistus omaan käyttöön" -luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia myöhempien lukujen kanssa. 23

24 Toimintamenot Hallinto Katu- ja viherpalvelut Infrapalvelut Kaupunkimittaus ja geotekniikka Investoinnit -palvelualue Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) Liikelaitos Taseyksiköt Toimintakate Hallinto Katu- ja viherpalvelut Infrapalvelut Kaupunkimittaus ja geotekniikka Investoinnit -palvelualue Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut Laskennalliset korot Suunnitelmapoistot TELA:n tilikauden tulos Investoinnit Aineettomat hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Investointitulot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Poistot Aineettomat hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Vuoden 2016 alusta tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistyivät Kaupunkitekniikan keskukseksi. Vuoden 2015 luvut eivät ole vertailukelpoisia myöhempien lukujen kanssa. 24

25 TEKNINEN LAUTAKUNTA JA TIEJAOSTO VARSINAISET JÄSENET Simo Grönroos, pj., PerusS Jaakko Mauriala, vpj., SDP Christian Ekroos, Kok. Isto Havu, Kok. Kirsi Åkerlund, Kok. Tea Saarniala, Kok. Hannele Hakala, Kok. Jari Ihonen, Vihr. Marjo Matikka, Vihr. Pirkko Kuusela, SDP Toni Seppänen, PerusS Fred Granberg, RKP Johanna Tikanmäki, Kesk. Jyrki Myllärniemi, Vihr. (kaup.hall. edustaja) VARAJÄSENET Olle Smeds, PerusS Erkki Mattila, SDP Iiro Kanerva, Kok. Antti Myyrä, Kok. Jaana Kauppila, Kok. Kyllikki Pankakoski, Kok. Leena Rehn, Kok. Lari Karreinen, Vihr. Marika Visakova, Vihr. Ritva Snabb, SDP Veikko Granqvist, PerusS Heidi Juslin-Sandin, RKP Topi Haarlaa, Kesk. Tiina Elo, Vihr. (kaup.hall. varaedustaja) Teknisen lautakunnan tiejaosto Christian Ekroos, pj. Kok. Olle Smeds, vpj., PerusS Marjo Matikka, Vihr. Jyrki Myllärniemi, Vihr. (kaup.hall. edustaja) Antti Myyrä, Kok. Veikko Granqvist, PerusS Marika Visakova, Vihr. Tiina Elo, Vihr. (kaup.hall. varaedustaja) 25