TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KÄYTTÖTALOUDEN OSALTA

Transkriptio

1 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KÄYTTÖTALOUDEN OSALTA

2 41 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaupunkitekniikan keskuksen muodostavat neljä palvelualuetta: kaupunkimittaus- ja geotekniikka, hallinto, investoinnit sekä infrapalvelut. Palvelut ja toiminnan kehittäminen 1 Kaupunkitekniikan keskus turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön toteuttamisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hoitaa maanmittausalan viranomais- ja palvelutehtävät kaupungin alueella. Palveluita järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluina. Kaupunkitekniikan keskus tekee laajaa yhteistyötä valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Investointien painopiste on Länsimetron liikkeelle saamassa kaupunkikeskusten kehittämisessä sekä muussa kasvavan asuntotuotannon edellyttämässä kunnallistekniikassa. Kaupungin kasvu edellyttää myös pääkatuverkoston kehittämistä paremmin joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja autoilua palvelevaksi. Myös ulkoilureittiverkostoa ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään. Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3-5 prosenttia vuodessa. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Vastuullamme olevat kaupunkimittaukseen, kadunpitoon ja pysäköinninvalvontaan liittyvät viranomaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Toiminnan kehittämisen painopisteitä ovat toiminnanohjausjärjestelmä (TOIVO), 3D -aineiston kehittäminen ja hyödyntäminen suunnittelussa, rakentamisessa sekä omaisuudenhallinnassa. Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2017 Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Tekninen keskus ovat yhdistyneet alkaen Kaupunkitekniikan keskukseksi. Edellä mainittujen päätösten mukaisesti: - Jatkovalmistelun tavoite on, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä - Toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa, silloin kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on muutenkin tarkoituksenmukaista. Kilpailutukset määritellään siten, että myös pk-yritysten osallistuminen on mahdollista. Päätösten mukainen 10 milj. euron tuottavuuden parantamistavoite on jaettu Teknisen ja ympäristötoimen toimialalla siten, että Tilapalvelut -liikelaitos ja Kaupunkitekniikan keskus molemmat tavoittelevat 6 milj. euron tuottavuuden parannusta. Lähtötasona vertailussa on vuoden 2015 toteutuma ja tavoitevuotena Koko Kaupunkitekniikan keskusta koskevia tuottavuuden parantamistoimenpiteitä ovat: - Yhdistymisen mahdollistamat päällekkäisten vakanssien lakkauttamiset niiden vapautumisen mahdollistamassa tahdissa - Tukikohtaverkoston karsiminen, luopumalla erityisesti kaupungin ulkopuolelta vuokratuista tiloista. Tavoitteena toimitilasäästöjen ohella keskuksen sisäisen yhteistyön parantaminen ja synergiaetujen saavuttaminen. Hallinnon palvelualueella tavoitellaan toimintakatteen parantamista ja sen ohella asiakaspalvelun kattavuutta, sekä asiakaspalautteeseen reagoinnin nopeuttamista.

3 2 Kaupunkimittauksen ja geotekniikan palvelualueella tavoitellaan toimintakatteen parantamista tulojen lisäämisen, prosessien parantamisen, uusien tuotantovälineiden hyödyntämisen ja yksikön sisäisen yhteistyön parantamisen kautta. Investointien palvelualueella suunniteltuja toimenpiteitä ovat: - Omana työnä tehtävän rakentamisen tuottavuuden parantaminen mm. lean-ajattelun jalkauttamisella sekä sopivan tilauskannan ylläpitämisellä - Mikäli oman rakentamisen kilpailukyky yksityisiin urakoitsijoihin verrattuna ei parane riittävästi alennetaan oman rakentamisen volyymiä ja hankitaan vastaava työ kilpailutetuilta yksityisiltä urakoitsijoilta. - Parannetaan materiaalivirtojen hallintaa omassa rakentamisessa sekä hyödynnetään omia louhevarantoja murskaamalla niistä rakentamiseen soveltuvia kiviainesjakeita. Kierrätysmateriaalien (esim. betonimurske) hyötykäyttöä lisätään. - Sopeutetaan laatutasoa rakennuskohteissa esim. edullisemmilla materiaalivalinnoilla tai suunnitteluratkaisuilla. Infrapalveluiden palvelualueella parannetaan oman työn tuottavuutta mm. toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämisellä, lean-ajattelun jalkauttamisella, tuotantotapojen kehittämisellä sekä kausiluonteisten töiden välillä tapahtuvien henkilösiirtojen edistämisellä. Lisäksi joistakin ostopalveluista on luovuttu ja siirrytty tekemään töitä itse (esim. graffittien ja luvattomien kaatopaikkojen poisto). Oman työn kilpailukyvyn kaivatessa edelleen kehittämistä on kolmas ylläpidon alueurakka kilpailutettu yksityisillä urakoitsijoilla alkaen. Tavoitteemme on työnilo ja hyvän työilmapiirin edelleen parantaminen. Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien palvelujen tuottaminen monipuolistavat henkilöstön työnkuvia. n hyvinvoinnin ja motivaation varmistaminen sekä osaamisen vahvistaminen ovat edellytys toiminnallemme. Arvostamme moniosaajuutta kaikissa keskuksen toiminnoissa. politiikkamme on työntekijöiden arvostusta sekä luottamusta tukevaa ja johtaminen avointa. Palkitsemiskäytäntöjä pyrimme monipuolistamaan. Parannamme jatkuvasti työturvallisuutta ja huolehdimme töiden tasaisesta jakautumisesta. Työn hektisyyttä hallitsemme hyvällä toiminnansuunnittelulla, sujuvilla työjärjestelyillä sekä keskittymällä olennaiseen. Panostamme olennaisen tiedon jakamiseen sekä ammattitaidon välittämiseen mentoroinnin avulla. Osaamisen korkeaa tasoa pidämme yllä täydennyskoulutuksella sekä seuraamalla aktiivisesti alan kehitystä. 41 Tekninen lautakunta (sis. nettositovan yksikön Ulkopuoliset työt) Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia sekä tulojen että menojen osalta, pois lukien 415

4 3 Ulkopuoliset työt, jonka toimintakate on sitova. Vuoden 2016 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 42,8 milj. euroa ja toimintamenot 56,250 milj. euroa. 41 Tekninen lautakunta (ilman nettositovaa yksikkö Ulkopuoliset työt) Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas HALLINTO Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat vuonna 2017 kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Palvelut Hallinto ja asiakaspalvelut tukee kuntatekniikan keskusta tuottamalla hallinnollisia palveluja sekä huolehtimalla teknisen ja ympäristötoimen keskitetyistä asiakaspalveluista. Asiakaspalvelua kehitetään koko toimialan tasoisesti ja uusia tilaratkaisuja hyödynnetään asiakaslähtöisyyden edistämisessä. Viranomaistehtävät-yksikkö huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan ja pysäköinnin kehittämisohjelman linjausten toteutumista. Mittarit / Suorittee TA Asiakaspalvelun käsittelemien palautteiden mä - kirjalliset puhelut Maksukehoituksia pysäköinninvalvonnas Ajoneuvojen siirtopäätöksiä Hallinnon muuttuviin henkilöstötarpeisiin vastataan työprosesseja ja tehtäväkuvia uudistamalla. Työkyvyn ylläpitoon ja huomioimiseen työjärjestelyissä sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan osana toimintaa.

5 4 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas INFRAPALVELUT Infrapalveluiden tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hyvin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Yksikkö huolehtii katu- ja viheralueiden ylläpidon järjestämisestä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella tehtävän työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta. Palvelut Toiminta on jaettu viiteen palveluyksikköön: katuylläpito, viherylläpito, infran ja urakoiden hallinta, alueiden käytön hallinta sekä liikenteenhallinta. Infrapalvelut järjestää yleisten alueiden ylläpidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Mittarit TA Liikenneväylien ala milj. m² 9,3 10,0 9,7 9,9 10,1 Viherhoitoala milj. m² 8,8 11,0 9,4 9,6 9,8 Katualue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², 2. luokka 1,4 1,2 1,2 1,2 Viheralue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², A3 -luokka 0,8 0,7 0,7 0,7 Toiminnan kehittäminen Uuden organisaation merkittävimpiä kehittämistavoitteita on optimoida ylläpidossa oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhde. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Palvelualueella hyödynnämme tulevaisuudessa tietomallipohjaisuutta. Kehitämme sähköisiä työkaluja ja sähköisten palveluiden tasoa jatkuvasti. määrä pysyy vuoden 2016 tasolla ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti. resurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Toimenkuvien tarkistamista jatketaan palvelemaan entistä paremmin uuden organisaation tarpeita. Talouden seuranta on merkittävässä asemassa, kun seurataan oman tuotannon kilpailukyvyn kehittymistä.

6 5 Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas ULKOPUOLISET TYÖT Ulkopuolisille tehtäviä töitä ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesi- ja viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia. Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut huolehtii maasto- ja maaperätietojen keruusta, karttojen tuottamisesta, pohjarakentamiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liittyvistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja maanalaisten johtojen sijaintitiedon hallinnasta. Palvelut Kaupunkimittauspalvelut vastaa asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostuksesta ja muista maanmittausalan palvelutehtävistä sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun pohja-, opas- ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta. Geotekniikkapalvelut huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja. Tuottamamme perusaineistot on saatettu numeerisen muotoon, mikä mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaamman tiedonsiirron erilaisten rajapintojen ja tiedonvälityskanavien välityksellä. Pääpaino on siirtynyt perusaineistojen tuottamisesta niiden täydentämiseen ja jatkuvaan ylläpitoon. Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä kartta-aineistot sekä tiedot maa- ja kallioperästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettävinä. Maanomistajien tarpeita palvelevat viranomaistehtävät hoidamme mahdollisuuksien mukaan maanomistajien

7 6 toiveiden mukaisesti mahdollistaen rakennustoiminnan ja asemakaavojen toteutumisen. Mittarit TA 2016TA Tonttijakoja Lohkottuja tontteja Lohkottuja yleisiä alueita Mitattuja monikulmiopisteitä Rakennusvalvontamittauksia Uudiskartoituksia ha Johtomittauksia Johtojen näyttöjä Rekisterissä olevien kairaus- ja mittaushavaintojen lukumäärä (1 000) Pohjatutkimusrekisterissä olevien kairauspisteiden lukumäärä Toiminnan kehittäminen Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Erityisinä kehittämiskohteina ovat kuntalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen käytön lisääminen sekä maaperä- ja rakennettavuuskartan automaattinen päivittäminen pohjatutkimusrekisterin maalajitulkinnan yhteydessä. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön mittaus- ja kairauskaluston uusimisen yhteydessä. Paikkatietojen keruussa ja ylläpidossa luodaan valmiuksia lähtötietojen tuottamiseksi kolmiulotteista kaupunkimallinnusta sekä tuotemallipohjaista suunnittelua ja toteutusta varten. Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja, kairaustietoja maa- ja kallioperästä ja tietoja pohjaveden pinnan tasoista. Sähköisten palvelujen käyttöä tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakumenettelyn yhteydessä pyritään lisäämään markkinoinnin avulla. Entistä parempien ja monipuolisempien palvelujen tuottaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen tulee laajentamaan henkilöstön työnkuvia, mikä edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Pidämme edelleen huolta henkilöstön jaksamisesta. Kaupungin investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

8 7 419 INVESTOINNIT Investointien palvelualue vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia palveluja. Palvelut Investointien palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: Ohjelmointi, suunnittelu, rakentaminen. Investoinnit järjestää yleisten alueiden ohjelmoinnin omana työnä. Suunnittelu järjestetään pääasiassa ostopalveluna. Rakentaminen järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Toiminnan kehittäminen Toimintavuoden olennaisiin kehittämistehtäviin kuuluu rakentamisen järjestäminen optimaalisella tavalla ja toimintamallilla, joka huomioi urakoittamisen, puitesopimusrakentamisen ja omajohtoisen rakentamisen. Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa vaikuttaa merkittävästi toimintaamme. Toteutettavat kohteemme keskittyvät palvelemaan Länsimetron, Espoon kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehankkeisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja toteutetaan. Pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan investoimalla keskeisiä laatureittiverkoston yhteysvälejä ja ohjelmoidaan niiden toteutus. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Tulevaisuudessa osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tuotemallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnittelumenetelmiä siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen as-built -tieto on hyödynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Tavoitteenamme on pysyä tuotemallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa. määrä vähenee jonkin verran vuoden 2016 tasosta ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. resurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä. Talouden seurantaa kehitetään siten, että saadaan luotettava tilannekuva ja ennusteet urakkahinnoista sekä niiden lisä- ja muutostöistä, aikatauluista ja laadusta sekä oman tuotannon tuottavuuden kehittymisestä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä useat omat kehityshankkeet.

9 8 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas