Kertomus teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toiminnasta vuonna 2016

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kertomus teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toiminnasta vuonna 2016 Tekninen lautakunta Kaupunkitekniikan keskus

2 2 Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus Vuoteen 2016 on liittynyt vahvasti suuria rakennusprojekteja. Nämä rakennusprojektit ovat tarkoittaneet paljon työtä myös vuoden alusta toimintansa aloittaneelle uudelle Kaupunkitekniikan keskukselle - Kakelle. Vuoden isoin organisaatioon liittyvä muutos oli Teknisen keskuksen ja Espoon kaupunkitekniikka - liikelaitoksen fuusioituminen. Ison fuusion olisi kuvitellut aiheuttavan paljonkin ongelmia, mutta organisaatioiden yhteensovittaminen on ainakin luottamushenkilön näkökulmasta sujunut yllättävän mutkattomasti. Vuoden aikana keskuksen uusi maskotti Kake on tullut monelle tutuksi ja työmies on luonut keskukselle identiteettiä ja yhteishenkeä. Alkuvuodesta tuli yllätysuutinen kun valtio lupautui maksamaan osuutensa pitkään suunnitteilla olleesta Raide-Jokerista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tiukan keskustelun jälkeen alkukesästä Raide- Jokerin rakentamisen, joten tulevat vuodet tietävät Kakessakin lisää töitä, kun tätä merkittävää hanketta aletaan toteuttaa. Suunnittelua projektiin liittyen onkin jo tehty pitkään ja lautakuntakin on hyväksynyt useita projektiin liittyviä katusuunnitelmia. Muita keskustelua herättäneitä kysymyksiä lautakunnassa ovat olleet muun muassa kaupunkipyörät. Helsingin mallia seuraten lautakunta päätti syksyllä, että tulevana kesänä voidaan toteuttaa kokeilu kaupunkipyöristä myös Espoossa. Lautakunta kuitenkin painotti, että ennen laajemman kaupunkipyörämallin mahdollista hankkimista, tulee kokeilun tulokset käydä tarkasti läpi ja pohtia onko asia hintansa väärti. Tämän kaltaisissa hankinnoissa ei tulekaan suin päin lähteä muotijuttujen vietäväksi. Vuonna 2016 lautakunnassa on esitelty jo muutamia tietomallinnuksella suunniteltuja ja toteutettavia hankkeita. Toivottavasti jatkossakin keskus voi ketterästi kehittää tietoteknisiä valmiuksiaan, jotta Espoo myös pysyy visioidensa mukaisesti tietoteknisessä kehityksessä mukana. Kaupunkitekniikan keskus on myös onnistunut vuoden 2016 aikana tehostamaan toimintaansa valtuuston linjaaman tatu-tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Puheenjohtajan ominaisuudessa haluankin kiittää Kaken mainiota henkilökuntaa kaikin puolin antoisasta vuodesta. Simo Grönroos teknisen lautakunnan puheenjohtaja

3 Tekninen lautakunta vuonna varsinaiset jäsenet varajäsenet Simo Grönroos, pj., ps./sit. Olle Smeds, ps./sit. Jaakko Mauriala, vpj., sd. Erkki Mattila, sd. Christian Ekroos, kok. Iiro Kanerva, kok. Isto Havu, kok. Antti Myyrä, kok. Kirsi Åkerlund, kok. Jaana Kauppila, kok. ( ) Hannele Hakala, kok. ( ) Tea Saarniala, kok. Kyllikki Pankakoski, kok. Hannele Hakala, kok. ( ) Leena Rehn, kok. Marketta Ruutiainen, kok. ( ) Jari Ihonen, vihr. Lari Karreinen, vihr. Marjo Matikka, vihr. Marika Visakova, vihr. Pirkko Kuusela, sd. Ritva Snabb, sd. Toni Seppänen, ps./sit. Veikko Granqvist ( ) Jarkko Korpi, ps./sit. ( ) Fred Granberg, r. Heidi Juslin-Sandin, r. Johanna Tikanmäki, kesk. Topi Haarlaa, kesk. Jyrki Myllärniemi, vihr. (kaup.hall. edustaja) Tiina Elo, vihr. (kaup.hall. varaedustaja) Teknisen lautakunnan tiejaosto Christian Ekroos, pj. kok. Antti Myyrä, kok. Olle Smeds, vpj., ps./sit. Veikko Granqvist ( ) Jarkko Korpi, ps./sit. ( ) Marjo Matikka, vihr. Marika Visakova, vihr. Jyrki Myllärniemi, vihr. (kaup.hall. edustaja) Tiina Elo, vihr. (kaup.hall. varaedustaja) Kaupunkitekniikan keskuksen johto Harri Tanska, kaupunkitekniikan johtaja Investoinnit Esa Rauhala, katupäällikkö Petri Vainio, investointipäällikkö Salla Hänninen, suunnittelupäällikkö Hannu Lehtikankare, rakennuspäällikkö Infrapalvelut Toni Korjus, infrapalvelupäällikkö Jarkko Hämäläinen, kunnossapitopäällikkö Teemu Uusikauppila, tuotantopäällikkö Merja Pöyhiä, tuotantopäällikkö Johanna Nyberg, liikenteenhallintapäällikkö Pentti Isomäki, lupapäällikkö Hallinto Kaupunkimittaus ja geotekniikka Timo Virtanen, palvelualueen päällikkö Tuomas Frösén, kaupungingeodeetti Timo Virtanen, hallintopäällikkö Annamari Räty, apul. kaupungingeodeetti Petteri Aumala, lakimies Mirja Metsälä, kiinteistöinsinööri Kaj Klinga, kiinteistöinsinööri Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö

4 4 Kaupunkitekniikan johtajan katsaus Kaupunkitekniikan keskuksen (Kake) toiminta käynnistyi vuoden 2016 alussa, kun Espoo kaupunkitekniikka-liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät. Uuden keskuksen toiminta on lähtenyt liikkeelle erinomaisesti ja iso muutos on tapahtunut todella hyvässä hengessä. Yksivuotias Kake seisoo jo tukevasti omilla jaloillaan. Toiminnan suunnan näyttäjänä on toiminut Kaken tarina, joka otsikkomuodossa kertoo, että: Kake kuuntelee, Kake hoitaa, Kake junailee, Kake kelaa ja Kake on kondiksessa. Toisena merkittävänä viittana toiminnalle on ollut teknisen ja ympäristötoimen toimialan uusi visio: Viihtyisä, toimiva ja turvallinen Espoo. Tarina ja visio on omaksuttu hyvin osaksi päivittäistä toimintaa. Toimintaa henkilöstönäkökulmasta on mitattu loppuvuodesta Kunta10 kyselyllä sekä kesällä ilmapiirikyselyllä. Molempien kyselyjen tulokset kertoivat Kaken toiminnan käynnistyneen hyvin. Aivan erityisen ilahduttavan pidin kesäisen Kake kyselyn tulosta, jossa parhaat arvosanat (yli 4 asteikolla 1-5) sai oma työ ja työilmapiiri. Kunta 10 -kyselyssä tulokset olivat parantuneet verrattiinpa niitä entiseen liikelaitokseen tai tekniseen keskukseen. Vuosi on pitänyt sisällään monia teemoja, kohokohtia ja tunnustuksiakin. Vihervuosi on ilahduttanut kaupunkilaisia mm. hyvin vastaan otetuilla kaupunkikeitailla. Itsenäisyyden juhlavuoteen on valmistauduttu istuttamalla tuhansia tulppaaneja eri puolelle kaupunkia. Kaken viherylläpito palkittiin Omnian harjottelijoiden toimesta vuoden työpaikkana ja Finnevikin silta tuli valituksi RIL:n toimesta vuoden sillaksi. Espoo sai toimintavuoden aikana yli uutta asukasta. Kasvun mahdollistajana Kaken rooli on merkittävä ja uusia asuntoja ei päästä rakentamaan ilman karttojamme, mittauksiamme tai toimivaa infraa. Vastuullamme olevat infra-investoinnit saatiin toteutettua ennätyksellisen tarkasti budjetoidun mukaisena. Länsimetron liikenteen ja liityntäliikenteen käynnistymiseen on valmistauduttu kaikkien asemien ympärillä sekä Länsiväylällä ja Kaken puolesta liikenne saa käynnistyä. Kaikkien liikkumismuotojen väyliä ja samalla liikenneturvallisuutta on saatu parannettua. Uuden keskuksen toimintaa on kehitetty onnistuneesti monella rintamalla. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on ollut päivittäinen perustehtävien tekeminen ja siitä on jokaisessa toiminnossamme suoriuduttu mallikkaasti! Kake sai huomenlahjana valtuustolta merkittävän tuottavuuden parantamistavoitteen ja meidän tulee tehdä 6 miljoonan euron tuottavuusloikka kahden vuoden aikana! Tavoitteen toteuttamisesta laadittiin kaikille palvelualueille keväällä suunnitelmat ja niitä ryhdyttiin toteuttamaan sekä seuraamaan. Ilahduttavaa on ollut nähdä suunnitelmien lähtevän toteutumaan ja tavoitteisiin on suhtauduttu tosissaan. Tavoite on haastava, mutta sen toteuttamisessa ollaan edellä aikataulusta ja uskon, että yhdessä pystymme vuoden 2017 lopussa tavoitteen saavuttamaan. Tuottavuuden paranemisella on merkittävä vaikutus siihen millaiseksi Kake visioi tulevaisuutensa. Uskomme vahvasti siihen, että omalla tekemisellä on sijaa tulevaisuudessakin. Kun tuottavuuden paranemisen tavoite saavutetaan on tulevaisuudesta päättäminen varmemmin meidän omissa käsissä.

5 5 Kaken toiminnasta tiedottaminen ja uuden Kaken profiloiminen on onnistunut hyvin. Kake on saanut oman hahmon, joka esiintyy sosiaalisen median kanavissa ja on kuvittanut Kaken tarinan. Aivan erityisen kiinnostavaksi medioissa ja keskusteluissa nousi syksyllä hankittu lumensulatuskone. Teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toimintakertomus vuodelta 2016 Asiakastulokset ovat pysyneet tuottavuuden parantamistoimista huolimatta hyvinä ja parantuneet Tekpa-tutkimusten perusteella. Tarinan mukaan Kake tekeekin kuin itselle tekisi. Yhteistyö teknisen lautakunnan kanssa on ollut toimintavuonna ja koko valtuustokaudella mutkatonta ja sujuvaa! Suuret kiitokset kaikille erinomaisesta vuodesta 2016! Harri Tanska kaupunkitekniikan johtaja

6 6 Seudullinen yhteistyö ennätysvilkasta Teknisen lautakunnan toimintaympäristön kehittymisestä käytiin vilkasta keskustelua ja monia kehittämishankkeita oli vireillä. Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen ja siihen liittyvä maakuntauudistus näyttää vaikuttavan merkittävästi kuntiin, mutta silti melko rajallisesti teknisen lautakunnan toimintakenttään. Luonnollisesti valtion paikallistason uudistukset vaikuttavat myös Espoon teknisen sektorin toimintaympäristöön, mutta sen vaikutukset eivät ole vielä arvioitavissa. Espoossa viime vuosina hyödynnetty tilaaja-tuottaja malli poistui pitkälti käytöstä. Vuoden alussa aloittanut kaupunkitekniikan keskus voi tuottaa palveluja itse tai ostaa niitä markkinoilta. Toiminnalle asetettu tuottavuuden parantamisvaatimus edellytti huomion suuntaamista kustannustehokkuuteen. Teknisen lautakunnan keskeisiä sidosryhmiä olivat mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Liikennevirasto, joiden kanssa suunniteltiin mm. Kehä I:n kattamista Keilaniemessä ja Kaupunkiradan jatketta Leppävaarasta Kauklahteen, sekä Länsimetro Oy, jonka kanssa suunniteltiin ja rakennutettiin metroasemiin liittyvää kunnallistekniikkaa. Keskeinen yhteistyökumppani oli myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), jonka kanssa Espoo suunnitteli ja toteutti useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia joukkoliikenteen tarpeisiin. Valtiovallan myönnettyä rahoitusta poikittaisliikenteeseen kaavailtuun Raide-Jokeri -pikaratikkayhteyteen ryhdyttiin pikaisesti valmistautumaan hankkeen toteuttamiseen yhdessä HSL:n, Helsingin kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Kaupunkitekniikan keskus rakensi katuhankkeiden ohessa tilaustyönä vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle (HSY). Vesihuoltohankkeissa kaupunki toimii suunnitteluttajana ja rakennuttajana, HSY puolestaan ohjasi suunnittelua ja rakentamista sekä vastaa vesihuollon kustannuksista. Myös kaupungin sisäisten taseyksiköiden, Tapiolan ja Suurpellon, tilaamia infrahankkeita toteutettiin ennätyksellisen paljon, varsinkin Tapiolassa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden johtolaitosten kanssa erilaisten johtojen ja kaapelien sijoittamisessa katualueelle sekä johtotietoinformaation keräämisessä, ylläpitämisessä ja jakelussa. Tuottavuuden parantaminen keskiössä Kaupunkitekniikan keskuksen ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli tuottavuuden parantaminen. Valtuuston asettaman tavoitteen mukaan tekninen ja ympäristötoimi tavoittelee yhteensä 10 milj. euron tuottavuuden parantamista vuoden 2017 loppuun mennessä verrattuna vuoteen Kaupunkitekniikan keskuksen osuus tavoitteesta määriteltiin 6 milj. euroksi. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana kaupunkitekniikan keskus saavutti 3,4 milj. euron tuottavuuskehityksen, mikä oli hieman ennakoitua parempi tulos. Tuottavuuden parantaminen tapahtui mm. päällekkäisiä toimintoja purkamalla, tilankäytön tehokkuutta parantamalla, prosessien ja yhteistyön kehittämisellä, oman tuotannon tehostamisella ja markkinoiden paremmalla hyödyntämisellä. Henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 30 työntekijällä, mikä on 5 % koko henkilöstöstä.

7 7 Investoinnit yleisiin alueisiin huipputasolla Metrokäytävän kohteet ja Raide-Jokeri suunnittelun painopisteinä Yleisten alueiden suunnittelu jatkui vilkkaana Espoon mittavien alueprojektien yhteydessä niin Leppävaarassa, Espoon keskuksessa, Suurpellossa, Tapiolassa, Matinkylä- Niittykummussa kuin Finnoo-Espoonlahdessakin. Länsimetron vaikutusalueelle on laadittu katu-, puisto- ja rakennussuunnitelmia sekä kaavoitukseen liittyviä kunnallisteknisiä selvityksiä mm. Otaniemessä, Matinkylässä, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa. Raide-Jokerin aikataulu nopeutui valtiovallan rahoitusratkaisujen myötä. Hankkeen suunnittelu jatkui ja loppuvuodesta Helsinki ja Espoo hyväksyivät yhteistyösopimuksen Raide- Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena. Raide-Jokerin toteuttamiseen sovelletaan allianssimallia. Vanhojen alueiden katujen suunnittelua jatkettiin suurempina kokonaisuuksina mm. Tuomarilan, Kaupunginkallion, Lintuvaaran ja Kuurinniityn alueilla. Alueita suunnitellaan ns. kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloalueiden (KTP) katujen rakentamisohjelman mukaisesti. Ohjelma käynnistyi vuosituhannen alussa ja tällä hetkellä yli puolet ohjelman kaduista on toteutettu. Viheralueita suunniteltiin mm. alueprojektien yhteydessä. Puistoja ja aukioita sekä ulkoilureittejä suunniteltiin Vermoon, Keilaniemeen, Jousenpuistoon, Tapiolaan, Niittykumpuun, Haukilahteen ja Lintuvaaraan. Matinkylän asukaspuiston suunnittelua jatkettiin kilpailuehdotuksen voittaneen idean pohjalta. Viheralueohjelmaan liittyvä leikkipaikkaselvitys valmistui. Viheralueohjelman laadinta jatkuu lähiliikuntapaikkojen, koira-aitauksien ja viljelypalstojen kartoituksella. Matinkylään suunniteltiin BMX- eli pyöräkrossirataa. Ulkoilureittejä suunniteltiin mm. Malminkartanon ja Saarnilaakson välille, Karhusuolle ja Leppävaaran sprinttiladulle. Urheilukenttien pääkohde oli Säterinniitynkenttä, jonka rakentaminen alkoi syksyllä Latokaskenniittyyn laadittiin urheilupuiston yleissuunnitelmaa. Kehä I muutosten kourissa Tiehankkeiden osalta vuonna 2016 painopiste oli Kehä I:n suunnittelussa. Kehä I:n tunnelointiurakka oli käynnissä Keilaniemessä ja rakennustyö jatkuu vuoteen 2019 saakka. Rakentamisvaiheessa olevan Keilaniemen lisäksi suunniteltiin myös Kehä I:n parantamista osuudella Kalevalantie - Turunväylä, jossa suunnittelu limittyi yhteen samanaikaisesti Raide- Jokerin kanssa. Kehä I:n tunnelointi suunniteltiin myös Hagalundinkallion kohdalla.

8 8 Pyöräilykaupunki vahvistuu Espoon pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano ja seuranta jatkuivat aktiivisena. Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Edistämistyötä tehdään Espoossa poikkihallinnollisen pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja edistämisohjelmassa esitettyjen toimenpidelinjausten mukaisesti. Pyöräilyn laatureitit ovat olleet eriasteisen suunnittelun kohteena mm. Vermossa, Kehä I:llä, Espoonlahden keskustassa ja Länsiväylällä. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen väylän (pääreitti) rakennussuunnitelma valmistui. Kilpailutus piti rakentamisen kustannukset kurissa Kunnallistekninen rakentaminen jatkui edelleen vilkkaana. Kaupunkitekniikan keskuksen rakentamistoimintoihin on organisoitu sekä oma tuotanto että kohteiden rakennuttaminen urakkamuotoisesti. Kaupunkitekniikan keskus investoi rakentamiseen 142 milj. euroa, joista valtaosa kaupungin rakennuttamana. Oman kadunrakentamisen ja viherrakentamisen osuus alihankintoineen oli 20,7 milj. euroa. Merkittävä osa kunnallistekniikkainvestoinneista toteutettiin lisäksi kunnallistekniikkasopimusten avulla esim. Länsimetro Oy:n rakennuttamana tai osana kiinteistörakentamista erityisesti Tapiolassa. Vuoden aikana oli käynnissä kaikkiaan 49 urakkaa (2015:46, 2014:52, 2013:66) ja niistä valmistui 30 (2015:23, 2014:32, 2013: 43). Ulkopuolisilla urakoitsijoilla rakennutettuja kaupunki-infran kohteita valmistui vuonna 2015 yhteensä noin 65 milj. euron arvosta (2015: 96 milj. euroa, 2014: 41 milj. euroa, milj. euroa). Vuoden aikana tehtiin 30 urakkahankintaa, joista 4 kpl puitesopimuksella, kokonaisarvoltaan 57 milj. euroa. Urakkakilpailutusten määrä oli karkeasti samalla tasolla edellisvuoden kanssa, kun poikkeuksellisen suurta Kehä I Keilaniemessä -urakkaa ei huomioida. Pääosa urakoista kilpailutetaan erillisinä hankintoina. Hankinnassa hyödynnettiin edelleen myös puitesopimusta, jolla voidaan nopeasti ja tehokkaasti toteuttaa pienempiä rakennuskohteita. Puitesopimuksen etusijalla olevalla urakoitsijalla on jatkuvaa työkantaa, kun taas erilliskohteet yleensä kilpailutetaan minikilpailutuksella. Kilpailu toimii Espoon kunnallistekniikan urakoissa erittäin hyvin. Tarjouksia saadaan yleensä Alan suhdanteet ovat edelleen olleet tilaajalle edullisia, ja hintataso on ollut keskimäärin noin 20 % alle kustannusarvioiden. Urakoitsijoiksi valikoitui 14 eri yritystä kuten edellisenäkin vuonna. Vuoden aikana valmistui 30 urakkakohdetta, joista suurimpana yli 12 milj. euron kohteena oli Leimuniityn perusparannus ja samaan urakkaan sisältyvät Tapionympyrä ja Tapiolantien parannus. Noin kymmenen milj. euron investointeja valmistui myös Perkkaalle sekä Kauklahdenväylälle Kurttilan kohdalla ja siihen liittyen Lasilaakson kadut ja kaatopaikan sulkeminen. Tapiolassa parannettiin myös koulun vieressä sijaitsevaa Tapion kenttää sekä Pohjantietä. Suomenojalla liike- ja toimitilojen kulkuyhteydet parantuvat, kun Finnoonlaaksontie ja

9 Niittyrinne valmistuivat. Uusista asuinaluekohteista valmistuivat mm. Kummelivuorentie ja9 Ullanmäentie. Urheilu- ja liikuntapalveluita parantavat uudistuneet Keski-Espoon kenttä sekä Nokkalan venesatama. Uusia ulkoilureittejä valmistui Keskuspuistoon, Harmaaniittyyn. Oman kadunrakentamisen kohteita valmistui 26 ja viherrakentamisen osalta 23 kappaletta. Oman rakentamisen toiminnan luonteesta johtuen osa kohteista on verrattain pieniä. Kadunrakentamisessa valtaosa kohteista on katujen saneerauskohteita, joita tehtiin eri puolille kaupunkia. Uusia katuja rakennettiin mm. Kalliomäessä Pohjois-Espoossa. Viherrakentaminen toteutti useita leikkipaikkoja joko täysin uusia tai vanhojen saneeraamista. Mittavin hanke oli Latokasken asukaspuiston perusparantaminen. Myös ulkoilureittejä rakennettiin eri puolille kaupunkia mm. Kuurinkallioon ja Kukkumäkeen. Oma viherrakentaminen teki useimmissa oman kadunrakentamisen kohteissa viimeistelyvaiheen vihertyöt. Katupäällikön hyväksymät puisto-, silta- ja urheilualueiden suunnitelmat 2016 Purolaakson leikkipaikka Hopeapuisto Kotitontunpuisto Niittysillanpuisto, itäisin osa Odilammen meluvalli Matinpuronsilta Matasaaren silta Odilammen Espoon valuma-alueen hulevesien hallinta Vihdintien eteläpuolella Säterinniitynkenttä Kaanaanmaa Majurinpuisto ja Perilä Runoratsupuisto ja Meriniitty, suojaviheralue ja virkistysalue Tikasniitty Tuurinmäki Tuurinniitty Väliniitty Vähäniitty Matinkartanonsilta Kartanonpuisto Matinkylän urheilupuisto, BMX-rata Tuuliniityn koira-aitaus Huhuilijanpuiston ja Itärajanpuiston ulkoilureitit

10 10 Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat 2016 Ahertajankuja Ainonaukio, Korkeakouluaukio, joukkoliikenneväylä ja pyörätie Espoonlahden keskuksen katu- ja puistosuunnitelmat (Espoonlahdenkatu plv 0-610, Maakravunkuja, Maakravunpuisto, Solmukuja, Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori, Solmutori, Espoonlahdenpuiston reuna-alueet, Merikarhunkuja, Kipparinpuiston ja Espoonlahdenpuiston reuna-alueet, Kipparinkatu plv ja lounaispuoleisen puiston reuna-alue) Espoonväylä välillä Kehä III - Espoonjoki Espoonväylän eteläosan (välillä Finnoonlaaksontie - Puolarintie) ja siihen liittyvät kadut ja puistot (Espoonväylä, Eestiläisenportti, Eestinrinteentie, Finnoonniitynkujan jkpp ja kääntöpaikka, Eestinrinne ja puisto (P1), Eestinmalmintie, Finnoontie (Puolarmetsäntie), Finnoonpuisto sekä Finnoonpuiston VP-alue, Puolarniitynkujan raitti, Puolarmetsänkatu ja puisto, Puolarintie sekä osa Finnoonpuistonlaitaa (EV)) Etelätuulentie välillä Revontulentie-Merituulentie Hansatie välillä Kauklahdenväylä Räävelintie, Valhallantie välillä Hansatie Hansavalkamanaukio, Hansavalkamanaukio Harjutie ja Kärpässienipolku Hippiäisentie, Kirvisentie, Lintumetsänpiha, Pensaskertuntie, Kultarinnantie, Punarinnantie ja Laululinnunpuisto Iltamatie Iltamatie plv ja Arpaonnenkuja Joupinpuisto välillä Joupinlaaksonkuja - Joupintie, Joupinlaaksonkuja ja LP-alue välillä Joupintie - Joupinpuisto Karakaari, Karakorventien, Karakaarenkuja, Karaportti, Karakaarenjänne Kauklahdenväylä plv ja Tillinmäentie plv sekä Kummelivuorensilta Kuninkaistenpolku Kuunkatu plv 0-96 ja Kuunsilta Kuusiniemi VE2 Kynäniekanpiha Nahkasuutarintie pp Niittyportti plv , Niittykatu plv , Niittykuja, Kappelirinne, Kappelikuja ja Koulusillankuja Otaniementie Palokunnanpuisto Puumiehenkuja plv 0-250, Otakaari plv 0-340, Konemiehentie plv ja Maarintie plv Riihitontuntie välillä Kotitontuntie - Haltijatontuntie, Tonttumuorinkuja, Nuttukuja Saunaniemi III -kaava-alueen kadut (Heimolantie, Heimolanrinne, Saunaranta, Saunarinne, Saunarannankuja, Kylmänlähteenkallio, Heimolanpolku plv 0-61,5, Saunarannanpolku, Aurinkokellonpolku plv 0-56 ja Bastvikinniityn osa) Saunaniemi III ja IV -kaava-alueiden kadut (Makasiinitie plv , Makasiinitien haara, Rahtitörmä, Tapulimäki, Pakaasiranta, Kätkökuja, Kätköpaikantie, Pakaasipolku ja Tapulipolku) Suopuronniitty, Suopuronrinne, Suopuronkuja, Suopuronpolku Tillintie ja EV-alue, Kauklahdenväylä plv ) Tuuliniitty Urpiaisenkuja ja Peipontie Vantinmäentie välillä Vantinportti-Satulamaakarintie Veininmäki, Puintimäki, Puintikuja Vermonrinne ja Sikurimyllyntie Vermontien kaava-alueen kadut (Perkkaantie plv , Vermontie plv 0-720, Anna Sahlsténin katu ja LP-alue, Runoratsunkatu ja LP-alueet, Uuno Kailaan katu ja LP-alue, Kaarlo Sarkian katu ja LP-alueet, Perilänniitty, Perilänkuja, Raviradankuja, Valjakkotie, Kössi Koskisen aukio, Majurinkatu välillä Everstinkatu - Perkkaanpolku ja Perkkaanpolku - Perkkaantie) Viherlaaksonranta

11 11 Katujen ja viheralueiden ylläpito tehostui Katujen ja viheralueiden ylläpidosta suurin osa tehtiin omalla porukalla organisaatiouudistuksen jälkeen. Ratkaisu näyttää onnistuneelta, sillä hoidon laatua mittaavassa TEKPA - tutkimuksessa saavutettiin korkeammat pisteet kuin aiemmin. Mittareiden osalta liikennealueiden ylläpito sai 3,47 pistettä, kun tulos vuonna 2015 oli 3,37. Puistojen hoito sai 3,53 pistettä kun tulos 2015 oli 3,42 pistettä. Toisaalta jatkuvasti kasvavaa hoidettavan infran määrää ja tuottavuuden parantamisen vaatimusta vasten ulkoistettiin Espoonlahden alueurakka yksityiselle toimijalle. Espooseen hankittiin liikuteltava lumensulatuslaite nostamaan lumitalviin varautumisen tasoa. Metro vaikutti myös liikenteenohjaukseen Metron liityntäliikenteen sujuvoittamiseksi toteuttavien joukkoliikenne-etuuksien valmistelua jatkettiin. Sekä joukkoliikenne-etuusjärjestelmä että liityntäpysäköintijärjestelmä ovat osa HSL:n (Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä) uutta lippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmää. Joukkoliikenne-etuusjärjestelmän avulla liikennevalokojeet saavat tiedon saapuvista busseista ja antavat busseille etuuden liikennevalo-ohjelmissa. Reaaliaikaisella liityntäpysäköinti-informaatiolla pyritään ohjaamaan liikennettä mahdollisimman sujuvasti eri pysäköintilaitoksiin. Molempien järjestelmien suunnittelu aloitettiin vuonna 2014 ja ne niiden toteutus jatkuu vuosina Olemassa oleviin liikennejärjestelyihin tehtiin lukuisia muutoksia, jotka yleisimmin koskivat pysäköintioikeuksien lisäämistä, poistamista tai aikarajoitusten muutoksia. Uutta tekniikkaa katuvalaistukseen Ylläpidettäviä valopisteitä oli vuoden 2016 lopussa n kappaletta. Määrä sisältää katujen, puistojen, kevyenliikenteen väylien ym. vastaavien valaistuksen, joka on liitetty katuvaloverkkoon. Kiinteistöihin liitetyt ulkovalaisimet eivät ole mukana määrässä eikä myöskään liikuntatoimen ulkovalaistukset. Espoota halkovien pääteiden valaistuksesta vastaa puolestaan Uudenmaan ELY -keskus. Jatkossa yhä useammat Espoon katuvaloista tulevat olemaan led-valoja, joita on asennettu vuoden 2016 aikana kaiken kaikkiaan n kappaletta. Määrä sisältää investointikohteiden ja perusparannus kohteiden asennukset. Lisäksi huonokuntoisten alikulkujen valaisimia on vaihdettu led-valaisimiksi n. 150 kappaletta. EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti elohopealamppujen valmistaminen EU markkinoille loppui alkuvuodesta Myös niiden tilalle asennettujen korvaavien lamppujen myyminen kiellettiin vuoden 2016 aikana. Espoossa tämä tarkoittaa sitä, että koska valtaosa ko. valaisimista on elinkaarensa päässä, jouduttiin aloittamaan valaisinten vaihtotyö, joka jatkuu useita vuosia.

12 12 Teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toimintakertomus vuodelta 2016 Katuvalaistuksen keskimääräinen polttoaika on n h vuodessa. Ylläpitourakoitsijana on ollut vuonna 2016 SEU Oy. Liikenneväyliin liittyvät vahingot vähenivät Liukastumisvahinkoihin liittyviä korvaushakemuksia hyväksyttiin 15 kappaletta, ajoneuvovaurioihin liittyviä 7 ja muita vahingonkorvaushakemuksia hyväksyttiin 12 kappaletta. Yhteensä vahingonkorvausmaksuja maksettiin n euroa kun vuonna 2015 luku oli yli euroa. Yleisten alueiden lupapalvelut sähköistyvät vauhdilla Kaupunkitekniikan keskus myöntää yleisien alueiden kaivuluvat, tilapäiset liikennejärjestelyt, aitauslupia ja kaapeleiden sijoitusluvat. Yleisten alueiden sähköisen lupapalvelun kehitystyö toi asiakkaille näkyviä tuloksia vuoden vuoden 2016 alussa. Luvat saatiin kaikki e-lupapalvelun piiriin vuonna Sijoitusluvat 2/2016 alkaen ja kaivuluvat, aitaukset sekä tilapäiset liikennejärjestelyt 5/2016 alkaen. Asiointi on nyt mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta ja käsittelyajat lyhenivät. Samalla toiminnot automatisoituivat, tiedustelut asiakaspalvelusta vähentyivät ja palvelu parani. Yleisten alueiden valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen jatkui pääkaupunkiseudun kuntien kanssa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa). PKS- kuntien kanssa yhtenäistettiin myös yleisten alueiden käytöstä veloitettavat maksut ja taksat, voimaan Espoossa Yleisillä alueilla suoritettavien töiden määräykset ja ohjeet on myös yhtenäistetty PKS-kunnissa. Yleisillä alueilla suoritettavien töiden valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen aloitettiin. Yleisille alueille myönnettiin kaivulupia 889 kappaletta, johtojen yms. sijoituslupia 514 kappaletta, tilapäisiä liikennejärjestelypäätöksiä 326 kappaletta ja tilapäisiä aitauslupia katualueella 83 kappaletta. Katukorkeusilmoituksia annettiin 453 kappaletta ja muita rakennuslupalausuntoja ja kuntalaislausuntoja lähes 500. Sijaintiselvityksiä tehtiin kpl ja maastonäyttöjä välitettiin 866 kappaletta. Johtotietoja ylläpidetään edelleen kaupunkimittauksessa. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteishanke palkittiin Kuntatekniikan saavutus -palkinnolla Kuntatekniikan saavutus -palkinto myönnettiin tänä vuonna Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan pääkaupunkiseudun katutöiden yhtenäistämishankkeelle ja siinä pilottina toimineelle PKS katutyöt -koulutus -yhteistoimintamallille. Perusteena palkinnolle oli neljän kaupungin yhteistyö katutöiden sujuvoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

13 13 Kaupunkimittaus ja geotekniikka mukana digiloikassa Länsimetron ja sen jatkeen toteuttaminen asemanseutuineen sekä monet muut kaupungin investointihankkeet ja muiden toimijoiden rakentamishankkeet vaikuttivat monella tavoin koko palvelualueen toimintaan. Toiminta oli vilkasta ja varsinkin kiinteistönmuodostus- ja rakennusvalvontamittaustehtävien määrä lisääntyi merkittävästi edellisvuoteen nähden. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyi. Yhä useammat maanomistajat oppivat hakemaan tonttijakoja ja kiinteistötoimituksia sähköisen palvelun kautta. Kartta- ja maaperätietojen saantia ja maksamista verkon välityksellä hyödynnettiin laajasti. Kehittämistyössä mukana Kaupunkimittauksen asiantuntijat osallistuivat Suomen kuntaliiton ja Espoon kaupungin teknisen toimialan käynnistämiin 3D-kaupunkimallinnuksen suuntalinjoja ja ohjeistusta kehittäviin hankkeisiin. Kantakartta-aineistoa muokattiin sellaiseksi, että se mahdollistaa 3Dmallin tuottamisen suunnittelijoiden ja rakentajien tarpeisiin. Hankkeet jatkuvat tulevina vuosina. Karttatuotanto on vastannut koko teknistä toimialaa palvelevan Trimble Locus - paikkatietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä. Järjestelmää ja sen tietopalveluja on kehitetty edelleen tiiviissä yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa. Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi osallistuttiin tiiviisti valtakunnallisiin lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin, mm. valtakunnallisen 3D-kiinteistönmuodostusprojektin toteutus- ja käyttöönottoprojektin työskentelyyn. Kohti 3-ulotteista mallintamista ja laajenevaa tietopalvelua Paikkatietoaineistojen tuotannossa on siirrytty 3D-suunnittelun pohja-aineiston tuottamiseen. Rakennuksia on mallinnettu ja samalla kehitetty työtapoja, joilla 3D-mallinnus on saatu osaksi aineiston tuotantoprosessia. Olemme osallistuneet ohjelmistotoimittajan 3Dtoiminnallisuuden kehittämiseen asiantuntijoina, määrittelijöinä ja testaajina. 3D-aineiston visualisointimahdollisuudet ovat parantuneet mm. pistepilvien visualisoinnilla. Nämä asiat tulevat kehittymään edelleen. Julkaisu- ja jakelukanavina ovat internetin kartat.espoo.fi -sivusto ja intranetin Webmap, rajapintapalvelut ja aineistotoimitukset. Webmapissa julkaistiin kuvauskopterilla otettuja viisto- ja ortokuvia ja uudistettiin Katutapahtumat -asiakokonaisuus. Olemme osallistuneet elupa-palveluiden kehittämiseen ja tarjonneet karttarajapinnat toiminnan ohjaus järjestelmätoivolle ja Kotikadulle. Valtakunnallinen Retkikartta ryhtyi päivittämään Espoota koskevat tietonsa rajapintapalvelumme kautta. Numeeristen paikkatietoaineistojen toimitusmäärät ovat säilyneet kutakuinkin entisellä tasolla. Olemme panostaneet voimakkaasti suunnittelija-asiakkaiden toiveiden mukaiseen ai-

14 14 Teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toimintakertomus vuodelta 2016 neistojen laatuun vuorovaikutuksessa suunnittelijoiden kanssa. Internetissä julkaistaan päivittyvää luetteloa Espoon avoimista paikkatietoaineistoista, joka joukko on tänäkin vuonna kasvanut. Rakennuspaikkojen synnyttäminen kaiken rakentamisen edellytyksenä Kiinteistönmuodostuksen keskeisten tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia tulee lainvoimaiseksi vuoden mittaan sekä siitä, paljonko Espoossa tehdään kiinteistökauppaa ja uudisrakentamista. Tonttijakojen ja maanomistajien tilaamien kiinteistötoimitusten määrät nousivat selvästi vuoteen 2015 nähden. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin prosessien sujuvoittamista sekä turhiksi koettujen työtehtävien karsimista. Kiinteistörekisterinpitäjän päätöksiin liittyneiden karttojen tekemisestä luovuttiin kokonaan. Asiakkaita on ohjattu sähköisten palveluiden pariin; toimitus- ja tonttijakotuotannon tilauksista tuli sähköisinä jo yli 20 prosenttia. Verottajalle toimitettiin kuukausittain kiinteistöveron perimistä varten perustiedot uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vaikutuksesta kiinteistöihin. Lisäksi verottajalle toimitettiin listaukset korotetun kiinteistöveron kohteista tammikuun 2016 lopussa. Kohteita ilmoitettiin 957 kpl. Tiedon keruu- ja jakelumenetelmät kehittyvät Vuoden 2016 matalalentokuvaus kantakartta-aineiston synnyttämistä varten kuvattiin Oittaa-Bodomin alueelta. Suppeampien alueiden maastotiedon keruuta varten hankittiin miehittämätön ilma-alus (UAV) ja tehtiin selvitys sen mahdollistaman tarkkuuden soveltuvuudesta palvelualueen tarpeisiin. Lisäksi selvitettiin tuotetun datan hyödyntämistä paikkatietojärjestelmässämme. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavat. Kopterin hankinta ja sen käyttömahdollisuuksien selvittäminen on herättänyt paljon kiinnostusta kaupungin eri organisaatioissa. Maastomittausryhmiä perehdytettiin laajemmin maaperätutkimusten yhteydessä suoritettaviin maastomallimittauksiin resurssien tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi. Uusina tiedonkeruukohteina olivat mm. liito-oravien pesimispuut. Johtolaitosten kanssa jatkettiin maanalaisten johtojen sijaintitiedon keruuseen, yhdistelmäjohtokartan ylläpitoon sekä johtotietopalveluun ja näyttötoimintaan liittyvää yhteistyötä. Kaikilta johtolaitoksilta saimme luvan ryhtyä valmistelemaan mahdollisuutta toimittaa johtoselvityksiä tarvittaessa myös sähköisen palvelun välityksellä. Tietoa maaperästä ja asiantuntija-apua pohjarakentamiseen Geoteknistä asiantuntemusta on tarjottu mm. katu- ja viherpalveluiden sekä tilakeskusliikelaitoksen käynnissä olleiden kaupungin investointikohteiden suunnitteluun. Myös osassa kaupungin kaavoituskohteita asiantuntemustamme käytettiin hyödyksi. Merkittävässä osassa hankkeista vastasimme suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä joissakin hankkeissa myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita

15 15 Teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toimintakertomus vuodelta 2016 ja haastavia pohja- sekä kalliorakennuskohteita oli vuoden aikana runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin alalla toimivia suunnittelukonsulttitoimistoja sekä maa- ja kallioperän tutkimuskonsultteja. Yhteensä kahdentoista konsulttitoimiston kanssa tehtiin puitesopimukset maa- ja kallioperätutkimuksista vuosille Pohjatutkimusrekisterissä olevien kairauspisteiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaa kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustietoja kerättiin tekemällä kairauksia mm. uudella vuonna 2016 hankitulla monitoimikairalaitteistolla itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta ja tietokannoista. Maaperä- ja rakennettavuuskartaston ominaisuutta parannettiin siten, että esim. kaavoittajilla on kaavoituksen yhteydessä käytettävissään ainutlaatuinen ja paras Suomessa käytössä oleva tietokantapohjainen kartasto. Geotekniikan pohjatutkimusrekisterin tietoja luovutetaan Pohjanpoika -ohjelmasovelluksen kautta. Ohjelman maksullisia käyttökertoja oli vuoden aikana 240 kpl. Muuta vuoden varrelta Espoon liikenneturvallisuus huippuluokkaa Myönteinen liikenneturvallisuuskehitys on jatkunut Espoossa tasaisesti koko 2000-luvun. Uusimpien käytettävissä olleiden tietojen (2015) mukaan henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui edelleen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 Espoossa tapahtui kaikkiaan 393 poliisin ilmoittamaa liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 23 % johti henkilövahinkoihin (92 kpl), neljä johti kuolemaan ja 88 loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui 121 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2014, jolloin tapahtui 483 onnettomuutta. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu noin 67 % vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2016 henkilövahinkoonnettomuudet ovat ennakkotietojen mukaan tammi syyskuussa säilyneet lähes entisellään (-3 %) vuoteen 2015 nähden. Pysäköintipaikkojen käyttöä tehostettiin Pysäköinninvalvonnan toiminnassa otettiin ennakoivasti huomioon uudet pysäköinnin periaatteet ja kehittämisohjelma. Tehostuvalla pysäköinninvalvonnalla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja tehostamaan pysäköintipaikkojen hyödyntämistä. Pysäköintivirhemaksujen määrä nousi kappaleeseen (38 216) ja niistä saatavat tulot olivat 2,32 milj. euroa. Huomautuksia jaettiin kappaletta, millä pyrittiin ohjaamaan autoilijoita oikeaan

16 16 Teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toimintakertomus vuodelta 2016 pysäköintikäyttäytymiseen. Kaikkiaan 690 ajoneuvoa jouduttiin eri syistä siirtämään vuoden aikana. Maataloushallinto toimii Inkoossa Espoon maaseutuhallinnon palvelut tuotettiin Inkoon kunnassa, joka huolehtii Länsi- Uudenmaan kuntien maaseutuhallinnon tehtävistä. Espoon osalta maaseututukien hallinnointiin, hakemusten käsittelyyn ja tukien maksatuksekseen liittyviä palveluja käytti 38 hakijaa sekä muita maataloushallinnon rekisterien päivityksiä, kuten eläintenpitäjäksi rekisteröitymistä, noin 40 muuta asiakasta. Lisäksi vastattiin kuntalaisten muihin alaan liittyviin yhteydenottoihin. Aurauslumien käsittely puhutti Aurauslumien vastaanotto oli vilkkaan keskustelun kohteena. Kaupunki selvitti erilaisia lumen käsittelyvaihtoehtojen mahdollisuutta samalla kun mahdollisuudet läjittää lunta tiivistyvässä kaupunkiympäristössä vähenevät. Lumen käsittelyä varten hankittu lumensulatuslaite herätti myös laajaa mielenkiintoa. Kaupungin maanvastaanottopaikka Kulmakorvessa palveli sekä kaupungin omaa että yksityistä rakentamista Espoossa. Massoja tuotiin lähes ennätysmäärä, yli 1,1 milj. kuutiometriä. Myös Rövargrundetin meriläjityspaikka oli tarvitsijoiden käytössä. Vihervuosi näkyi monin tavoin Espoossa vietettiin monin tavoin valtakunnallista Vihervuosi teemavuotta. Vuoden aikana järjestettiin monia tapahtumia, mm. järjestettiin retkiä, hankittiin kaupunkikeskuksiin viljelylaatikoita ja juhlittiin Viherfestareita kaupunginpuutarhalla. Syksyllä istutettiin myös ennätysmäärä sinivalkoisia sipulikukkia ennakoiden Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi korosti viherympäristön merkitystä espoolaisille ja sen teemana oli suomalainen maisema. Viljelypalstat asukkaiden käytössä Tekninen keskus vuokrasi n viljelypalstaa asukkaiden käyttöön. Palstat sijaitsevat 13 alueella eri puolella Espoota. Viljelypalstojen määrää säilyi edellisvuoden tasolla. Nykyisten alueiden kehittämistä jatkettiin ja uusien viljelypalsta-alueiden käyttöönottoa suunniteltiin.

17 Asukkaat tyytyväisiin palveluihin 17 Kaupunkitekniikan keskuksen tuottamista palveluista kerätään asiakaspalautetta asiakaspalvelun sekä erilaisten asiakastyytyväisyysmittausten avulla. Katuihin ja viheralueisiin liittyvien palvelujen asukastyytyväisyyttä mitattiin asukaskyselyllä (TEKPA). Kyselyn tulosten perusteella sekä Espoon liikennealueiden että puistojen ylläpidon taso nousi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Toisen asukaskyselyn, Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksen, mukaan kaupungin yleisiin alueisiin liittyvät palvelut saivat asukkailta hyvät arvosanat edellisten vuosien tapaan. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimus Asukkaiden tyytyväisyys palveluun asteikolla Katujen ja teiden hoito 3,38 3,45 3,43 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,82 3,85 3,85 Liikenneolot jalankulkijoiden kannalta 3,76 3,91 3,93 Liikenneolot pyöräilijöiden kannalta 3,76 3,72 3,72 Liikenneolot autoilijoiden kannalta 3,88 3,90 3,81 Esteettömyys 3,44 3,69 3,48 Liikenneturvallisuus jalankulkijoiden kannalta 3,58 3,77 3,78 Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden kannalta 3,58 3,58 3,56 Liikenneturvallisuus autoilijoiden kannalta 3,99 4,08 4,01 Luonto- ja retkeilyreitit 4,21 4,20 4,22 Huom. Ennen vuotta 2015 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä käsiteltiin tutkimuksessa yhdessä. Asukkaat ohjaavat toimintaa Asukkailta saatu palaute ohjaa kaupunkitekniikan keskuksen palveluja. Asiakaspalvelulla on kiinteä yhteistyö yleisten alueiden ylläpidosta, rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavien toimijoiden kanssa. Asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana asiakaspalautetta, joka on palautetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa (58 %) asioinnista tapahtui puhelimitse, mutta sähköisten palautteiden määrä kasvaa koko ajan. Suurimpaan osaan yhteydenotoista asiakas sai välittömästi vastauksen ottaessaan yhteyttä asiakaspalveluun. Taustaorganisaation käsittelyyn siirrettiin vajaat 21 % kaikista vastaanotetuista palautteista. Näistä on toteutettu vuoden aikana ja työohjelmaan on otettu toimenpide-ehdotusta. Toteuttamismahdollisuutta 307 palautteen osalta tarkastellaan myöhemmin.

18 18 Teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toimintakertomus vuodelta 2016 Palautteiden aihepiirit jakautuivat vuoden aikana edellisten vuosien tavoin. Tammihelmikuussa sekä marraskuussa kirjattiin katujen kunnossapitoon eniten palautteita. Suurin osa koski katujen aurausta ja liukkauden torjuntaa. Puistoihin liittyviä palautteita tuli keväällä eniten ja liikenteen sujuvuudesta oltiin harmistuneita elo-syyskuussa. Työmaa-aikaisista liikennejärjestelyistä ja reunakivistä tuli erityisen paljon palautetta pyöräilijöiltä, kun taas kävelijät kauhistelivat pyöräilijöiden kovaa vauhtia kevyenliikenteenreiteillä. Kaavoitusasioihin liittyviä asiakaskontakteja oli noin 200. Kaupunkimittaukseen liittyviä asiointimuotoja ovat tonttijako-, lohkomis- ja rasitetoimitushakemukset, rakennuksen paikan maastoon merkintä -tilaukset sekä sijaintikatselmukset. Erityisesti panostettiin neuvontaan, jolla pyrittiin lisäämään asiakkaiden ohjautumista uusien sähköisten palvelujen käyttöön. Tässä saavutettiinkin hyviä tuloksia. Kaupunkimittaukseen liittyviä asiointiyhteydenottoja oli vuoden aikana yhteensä kappaletta. Teknisen ja ympäristötoimen yhteisen asiakaspalvelun toimintatapoja on kehitetty ja yhdenmukaistettu järjestelmällisesti jo vuosien ajan. Tavoitteena on, että asiakas voisi asioida yhdessä asiointipisteessä teknisen ja ympäristötoimen asioissa. Yhteistyötä tiivistettiin nykyisten asiointipisteiden välillä. Vuonna 2016 panostettiin erityisesti tiedottamiseen sosiaalisen median kautta, verkkosivujen selkeyteen ja asiakaskommentteihin vastaamiseen. Puhelinpalvelua kehitettiin, palautteiden vastaamistekniikkaan ja vastausten selkeämpään sisältöön saatiin koulutusta vuoden aikana. Espoolaiset tekivät kaikkiaan 113 kuntalaisaloitetta, jotka liittyivät Espoon katuihin, viheralueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Aloitteissa ehdotettiin mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Valtaosa aloitteista johti toimenpiteisiin. Meidän Puisto arvostaa asukkaiden omatoimisuutta Meidän Puisto -hankkeessa vapaaehtoiset voivat pitää lähiluonnossaan sijaitsevan kaupungin puistoalueen paremmassa kunnossa kuin mihin kaupungin huoltoluokitus riittäisi. Meidän Puisto -toiminnan vakiinnuttamiseksi voimassaolevista hoitosopimuskohteista ja tähänastisista kokemuksista tehtiin kesän aikana selvitys. Uudet ja vanhat, mukaan lukien myös ennen Meidän Puisto -hanketta tehdyt kaupungin ja kuntalaisten väliset viheralueiden hoitosopimukset tarkistettiin ja kohteet käytiin kuvaamassa. Aktiiviset hoitosopimukset päivitettiin Espoon karttapalveluun. Puistokummeja ja kaupungin työntekijöitä haastateltiin tähänastisista kokemuksista. Selvityksen tuloksena toimintamallia ja sopimuspohjaa tarkennettiin. Tällä hetkellä vanhoja ja uusia aktiivisia hoitosopimuskohteita on yli 50 kpl (n. 16 ha).

19 19 Suorite ja talousluvut Kunnallistekniikan suoritteita myönnettyjä kaivulupia, kpl ) myönnettyjä johtojen ym. sijoituslupia, kpl katukorkeusilmoitukset, kpl tilapäisiä liikennejärjestelylupia, kpl tilapäiset aitausluvat katualueella Kunnossapidettävät kadut: -milj. m 2 8,9 9,3 9,8 -kilometrejä euroa/asukas 74,6 54,4 71,9 -euroa/m 2 2,26 2,25 2,02 -katuvalopisteitä (kpl) liikennevaloristeyksiä (kpl) Kunnossapidettävät viheralueet: -puistot ja liikenneviheralueet (milj. m 2 ) 7,03 6,3 6,7 -puistometsät ja niityt (milj. m 2 ) 4,9 4,9 4,9 -yhteensä viherhoitoala (milj. m 2 ) 14,08 13,26 13,4 -euroa/asukas 24,31 29,83 23,72 -euroa/m 2 0,46 0,61 0,49 Ympäristöhuolto: -ylijäämämassat, m ylijäämämassat, kuormia ruoppausmassat, m lumi, vastaanotettuja kuormia (talvikausi) Ostopalvelujen osuus* ) (%): -katujen ylläpito viheralueiden ylläpito kunnallistekniikan suunnittelu kunnallistekniikan rakentaminen *) Ennen vuotta 2016 rakentamista ja ylläpitoa ostettiin erilliseltä sisäiseltä liikelaitokselta. Luvut ei ole vertailukelpoisia vuoteen 2016 nähden.

20 20 Pysäköinninvalvonnan suoritteita: pysäköintivirhemaksuja, kpl huomautukseksi oikaisuvaatimusvaih. muutetut virhemaksut, kpl käsiteltyjä oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista, kpl huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä, kpl tulot pysäköintivirhemaksuista, milj. euroa 2,13 2,23 2,32 -siirretyt ajoneuvot, kpl Kaupunkimittaukseen liittyviä suoritteita Kiinteistönmuodostus: -tonttijakoja, kpl lohkottuja tontteja, kpl lohkottuja yleisiä alueita, kpl kiinteistön laadun- tai tunnusmuutoksia, kpl rasitetoimituksia, kpl perustettuja rasitteita, kpl rakennusten asemapiirrosten tarkistamisia, kpl uusia osoitteita, kpl asiakaspalvelun toimittamia tilauksia, kpl Maastomittaus: -mitattuja monikulmiopisteitä, kpl rakennusvalvontamittauksia, kpl johtomittauksia, kpl kartoitettuja johtoja, km johtojen näyttöjä, kpl johtojen sijaintiselvityksiä, kpl Karttatuotanto: -uudiskartoituksia, ha asemakaavan pohjakarttoja, kpl ylläpidetty ajantasa-asemakaavaa, ha numeerisen aineiston toimitukset, kpl internetkarttapalvelun käyttäjiä ulkoisten rajapintapalvelujen hakuja, kpl kopiolaitoksen karttakopiot ja -tulosteet, kpl

21 21 Geotekniikkaan liittyviä suoritteita Mittauspisteitä Painokairauksia Porakonekairauksia Siipikairauksia Maanäytetutkimuksia Pohjavesimittaukset Pohjatutkimustietokanta vuoden lopussa: -kairauspisteitä mittaushavaintoja rakeisuusmäärityksiä tehdyt kairaus- ja mittaushavaintorivit Porakaivorekisteri Henkilöstö Kaupunkitekniikan keskus: Kuukausipalkkaiset, vakinaiset Tuntipalkkaiset, vakinaiset Vakinaiset työntekijät yht (558) 539 Määräaikaiset työntekijät 7 12 (35) 20 Kesätyöntekijät (sis. kesäajan harjoittelijat) (10) Työllistettävät (vuoden aikana) Keski-ikä (koko henkilöstö) 48,2 47,7 48,41 Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä ja osuus 5 (1,8 %) 4 (1,4 %) 12 (2,5 %) Huom. Tekninen keskus ja Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos (EKA) yhdistyivät vuoden 2016 alussa kaupunkitekniikan keskukseksi. Luvut ennen vuotta 2016 ovat teknisen keskuksen lukuja, jotka eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2016 lukujen kanssa. Kursiivilla merkityt luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2016 lukujen kanssa (tekninen keskus + EKA).

22 Tilinpäätösluvut 2016 / tekninen lautakunta euroa Toimintatulot valmistus omaan käyttöön Hallinto Katu- ja viherpalvelut valmistus omaan käyttöön Infrapalvelut valmistus omaan käyttöön 0 10 Kaupunkimittaus ja geotekniikka valmistus omaan käyttöön Investoinnit valmistus omaan käyttöön Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitos ja taseyksiköt) Liikelaitos Taseyksiköt valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Hallinto Katu- ja viherpalvelut Infrapalvelut Kaupunkimittaus ja geotekniikka Investoinnit Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) Liikelaitos Taseyksiköt Toimintakate Hallinto Katu- ja viherpalvelut Infrapalvelut Kaupunkimittaus ja geotekniikka Investoinnit Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut -3 0 Laskennalliset korot Suunnitelmapoistot Teknisen lautakunnan tilikauden tulos

23 Investoinnit Aineettomat hyödykkeet 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 855 Investointitulot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 0 0 Poistot Aineettomat hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Vuoden 2016 alusta tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistyivät Kaupunkitekniikan keskukseksi. Vuoden 2016 vertailuluvut (2015) eivät ole vertailukelpoisia. Vuoden 2015 luvut eivät sisällä lakkautetun Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitoksen tuloja, jotka laskutettiin kaupungin ulkopuolisilta tahoilta ja kaupungin muilta liikelaitoksilta, n. 6,7 milj. euroa. Menoista puuttuu näihin myynteihin kohdistuneet samaa suuruusluokkaa olevat palvelu- ja aine- sekä tarvikeostot. Valmistus omaan käyttöön ja toimintamenot sisältävät Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen silloiselle tekniselle keskukselle tekemiä investointeja n. 20,5 milj. euroa, niiden menot ja siirron investointeihin ja näistä menoista noin 4,3 milj. euroa oli Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen henkilöstömenoja.