Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2011 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden aiheesta "Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet ". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta, professori, Biotekniikan instituutin johtaja Tomi Mäkelä Helsingin yliopistosta ja pääjohtaja Marja Makarow Euroopan tiedesäätiöstä. Kommenttipuheenvuoronsa esittivät yliopisto-opettaja Elias Pekkola Tampereen yliopistosta ja Helsingin tutkijanaiset ry:n puheenjohtaja, FT, dosentti Sirkku Manninen. Alustusten jälkeiseen paneelikeskusteluun osallistuivat: kansanedustaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sdp kansanedustaja Eeva Maria Maijala, kesk kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 SISÄLLYSLUETTELO Keskustelutilaisuuden ohjelma Tutkijakoulutuksen kehittäminen Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, Tutkijakoulutukiryhmän pj Yliopisto ja tohtorikoulutus, säilyykö taso? Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutin johtaja, Helsingin yliopisto Kommenttipuheenvuorot Yliopisto-opettaja Elias Pekkola, Tampereen yliopisto FT, dosentti Sirkku Manninen, Helsingin tutkijanaiset ry, puheenjohtaja Tutkijakoulutus murroksessa - Uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto

4 Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet keskiviikkona klo 16 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Ohjelma Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Tutkijakoulutuksen kehittäminen, työryhmän ehdotuksia Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, Tutkijakoulutukiryhmän pj Yliopisto ja tohtorikoulutus, säilyykö taso? Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutin johtaja, Helsingin yliopisto Kaksi kommenttipuheenvuoroa Yliopisto-opettaja Elias Pekkola, Tampereen yliopisto FT, dosentti Sirkku Manninen, Helsingin tutkijanaiset ry, puheenjohtaja Kahvitauko Tutkijakoulutuksemme kansainvälisessä vertailussa Pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö Paneelikeskustelu Kansanedustaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto Kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sdp Kansanedustaja Eeva Maria Maijala, kesk Kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr Tilaisuuden päätös

5 I Suomen Tutkijakoulutusjärjestelmä muutoksen alla Tulevaisuuden linjaukset ja tavoitteet TUTKAS seminaari Tutkijakoulutuksen kehittäminen, tukiryhmän ehdotuksia Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto Biolääketieteen laitos Farmakologia ja toksikologia

6 Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi Suomen Akatemialle (dnro 108/525/2007): tutkijakoulupaikkoja koskevan päätöksenteon tutkijakoulujärjestelmän kehittämis- ja seurantatehtävät kehitystyön tueksi nimitettiin Akatemian asettama, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva tutkijakoulutukiryhmä, jossa on Akatemian lisäksi OKM:n, yliopistojen, tutkijakoulujen ja elinkeinoelämän edustus (dnro 13/021/2009): jäsenet professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, puheenjohtaja ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia, varapuheenjohtaja vararehtori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto opetusneuvos Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö professori Samuel Kaski, Aalto yliopisto professori Christina Salmivalli, Turun yliopisto asiantuntijat pääjohtaja Marja Makarow, European Science Foundation johtaja Erkki Ormala, Nokia johtaja Eero Vuorio, Biokeskus Suomi sihteeri tiedeasiantuntija Eeva Sievi/tiedeasiantuntija Risto Vilkko 8/2010 alkaen/tiedeasiantuntija Vera Raivola 9/2011 alkaen, Suomen Akatemia

7 Tohtoriohjelmat Suomessa 2011 Suunnitelmallinen kehittäminen alkoi vuonna 1995 OKM/SA-rahoitteisia tohtoriohjelmia 112 kpl Biotieteet ja ympäristö n. 15 % Kulttuuri ja yhteiskunta n. 26 % Luonnontieteet ja tekniikka n. 41 % Terveys n. 18 % Kansallisia verkosto-ohjelmia noin 85 %, muut paikallisia yhden yliopiston tohtoriohjelmia Päätoimisista tohtorikoulutettavista noin 14.8 % ulkomaalaisia OKM kohdentaa tutkijakoulupaikkoihin noin 46 milj.euroa/vuosi, SA noin 5 milj.euroa/vuosi toimintamäärärahana Yliopistot ja muut partnerit vastaavat ohjaaja- ja opetusresursseista sekä tarvittavasta infrastruktuurista OKM/SA-rahoitteisia tutkijakoulupaikkoja 1600, muulla rahoituksella noin 4800

8 Tohtoriohjelmat Suomessa 2011 Tutkijalähtöisyys, joustavuus, dynaamisuus Toimivat verkostot, tutkimuksen korkea laatu Mutta... Vain noin puolet tohtoreista valmistuu tohtoriohjelmista Suuret tieteenalakohtaiset erot Tohtoriohjelmien integraatio yliopistoon, tiedekuntiin tai laitoksiin kirjavaa Tohtoriohjelmien toimintamuodot vaihtelevia

9 Tutkijakoulujärjestelmää koskevia linjauksia ja kehittämistavoitteita tohtorikoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadun parantaminen tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen tohtorintutkintoon käytetyn ajan lyhentäminen - tavoitteena päätoimista 4-vuotista opiskelua vastaava kokonaisuus tohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja ohjauksen tehostaminen suunnitelmallisen kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisen yhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminen riittävän ja korkeatasoisen tutkijakunnan kouluttaminen yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin tohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä

10 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (1) Yliopistot vastaavat nykyistä selkeämmin tutkijakoulutuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä Yliopistojen autonomian vahvistuminen Tohtorikoulutus keskeinen osa tutkimukseen perustuvaa koulutusjärjestelmää

11 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (2) Tutkijakoulujärjestelmän tulee kattaa kaikki tieteenalat ja kaikkien tohtorikoulutettavien tulee kuulua tutkijakouluun

12 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (3) Tohtorikoulutuksen järjestämisessä huomioidaan tieteen- ja koulutusalakohtaiset

13 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (4) Yliopistoissa on yksi tai muutama tutkijakoulu, jotka muodostuvat tieteen- ja koulutusalakohtaisista ja/tai monitieteisistä/monitaiteisista tohtoriohjelmista Arvioinnit määräajoin toistettavien yliopistokohtaisten tutkimuksen arviointien yhteydessä Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit Suomen Akatemian arvioinnit

14 Structured and systematic doctoral training University s doctoral program University s doctoral program with other partners National doctoral program National doctoral program with other partners International doctoral program International doctoral program with other partners

15 Structured and systematic doctoral training Director /Head of Graduate School Graduate School Board (Directors of Doctoral Programs, other members, student representation) Selection, admission, supervision, progress and evaluation, feedback mechanisms, complaints, appeals University s doctoral program Director University s doctoral program with other partners Director National doctoral program Director National doctoral program with other partners Director International doctoral program Director International doctoral program with other partners Director

16 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (5) Tutkijakoulun tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä, yliopistojen keskinäisiä, yliopiston ja muiden toimijoiden (esimerkiksi tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä) yhteisiä ja/tai kansainvälisiä verkostotohtoriohjelmia Kansainvälinen yhteistyö tohtorikoulutuksessa voi johtaa yhteis- ja kaksoistutkintoihin Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa on systemaattista ja aktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on aito yhteistyö ja sen tuoma lisäarvo tohtorikoulutettavan oppimiseen ja ohjaukseen Kaikkien tohtorikoulutettavien ei edellytetä suorittavan osaa tohtoritutkinnosta ulkomailla

17 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (6) Tohtoriohjelmat integroituvat tiiviisti yliopistoon ja ovat kiinteä osa sen tutkimusstrategiaa ja profiilia Yliopistot ottavat tutkijankoulutuksen suunnittelussa huomioon tohtorikoulutettavien työllistymisen edistämisen ja urasuunnittelun

18 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (7) Tohtorikoulutus koostuu itsenäisestä tieteellisestä/taiteellisesta tutkimuksesta sekä tieteen-, taiteen- ja tutkimusalan ja valmiustaitojen opinnoista Luennot, seminaarit, erityiskurssit, harjoitustyöt Tutkimus-, opetus- ja työelämävalmiudet Väitöskirja/väitöstyö on yliopiston tohtorintutkintoon kuuluvaksi opinnäytteeksi hyväksymä tieteellinen/taiteellinen kokonaisuus Väitöskirjan muotoa koskevat säännökset poistetaan valtioneuvoston asetuksesta yliopistojen tutkinnoista Taiteellisen tohtoritutkinnon opinnäytteiden muotovaatimukset ovat taideyliopistojen hyväksymiä Yhteensopivuus muiden maiden tohtoriohjelmien kanssa

19 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (8) Tutkijakouluissa on määritelty opiskelijoiden valintamenettely ja kriteerit sekä ohjaus-, seuranta-, arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet Läpinäkyvyys, ennakoitavuus, laatu

20 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (9) Tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi määritellään säännöksillä neljä vuotta täysipäiväistä koulutusta kuitenkin niin, että mikäli tohtoriopintoja tehdään osaaikaisesti, opintojen kesto mitoitetaan vastaamaan nelivuotista täysipäiväistä työskentelyä Nykyisin ei säännöksiä jatko-opintojen tavoiteajasta tai kestosta Tavoiteajan harkinnanvarainen pidennys Jatko-opinto-oikeuden voisi myös menettää Väitöskirjan/väitöstyön arviointiin sisältyy riippumattoman asiantuntijan lausunto Tieteen/taiteenalakohtaisuus

21 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (10) Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välistä sopimusmenettelyä kehitetään korostaen yliopistojen autonomiaa ja tohtoriohjelmien laadukkaan toiminnan turvaamista Tohtorikoulutuksen kehittäminen strategiseksi painopisteeksi vuosille osana tutkijanuraa Tutkijankoulutuksen osuutta yliopistojen rahoitusmallista yksinkertaistetaan mm. korvamerkintä poistamalla Tohtorintutkintojen määrällisistä koulutusaloittaisista tutkintotavoitteista luovutaan

22 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (11) Yliopistot päättävät opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun tohtorinkoulutusmäärän kohdentamisesta tutkimusstrategiansa sekä tieteellisen/taiteellisen tutkimuksen laadun perusteella tohtoriohjelmille eri koulutusaloille ja turvaavat kaikkien tieteen- ja koulutusalojen tohtoriohjelmien koulutuksen ja ohjauksen perusresurssit OKM päättää kansallisesta tutkintotavoitteesta sopimuskausittainen Yliopistot arvioivat omalta osaltaan koulutusalakohtaista tohtoritarvetta

23 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (12) Suomen Akatemia suuntaa rahoitusta korkeatasoisten tohtoriohjelmien kansainvälistymiseen ja muiden tutkijankoulutuksen strategisten tavoitteiden toteuttamiseen Yhteiskunnan tarpeet, tiede- ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet Uudet, lupaavat tutkimusalat Muut rahoittajat (säätiöt, tutkimuslaitokset, Tekes, elinkeinoelämä) Työelämälähtöisyys, työllistyminen, yhteiset tohtoriohjelmat Ennustettavampi ja houkuttelevampi tohtorintutkinnon jälkeinen tutkijanura

24 Tutkijakoulutus ohjaaja(t) ja tohtorikoulutettava Deepak Srivastava Professor Amy Heidersbach Graduate student Li Qian, Ph.D Post-doctoral fellow Tohtorinkoulutus perustuu tutkimukseen; itsenäinen tutkimusprojekti Tutkijakoulujärjestelmä luo ohjaamisen edellytykset ja oppimista tukevan ympäristön Tieteenalakohtaiset erot, joustavuus ja autonomia tohtorinkoulutuksen järjestämisessä Valmiudet itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen/taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa

25 Tutkijakoulujärjestelmien kansainvälinen vertailu Eri maiden tutkijakoulujärjestelmät poikkeavat toisistaan Eri yliopistojen tutkijakoulujärjestelmät samassa maassa poikkeavat toisistaan USA, Kanada, useat Euroopan maat yliopistossa tutkijakouluja (tutkijakoulu), joissa useita tohtoriohjelmia tutkijakoulu Graduate School, Doctoral School, Doctoral Academy tohtoriohjelma Doctoral program, Doctoral research program, Research-Doctorate Program Research School, DFG Research Training Group, Industrial PhD Program, Doctoral Training Centre, Industrial Doctoral Centre monipuolinen, laaja-alainen ja monivuotinen tohtorinkoulutus tieteellinen tutkimus tieteen- ja tutkimusalan opinnot (luennot, kurssit ym.) valmiustaidot (tutkimusmenetelmät, hyvät tieteelliset käytänteet, tutkimusetiikka jne.) opinnäyte (väitöskirja, väitöstyö) opiskelijoiden valintamenettely ja kriteerit; ohjaus-, seuranta-, arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet sovitaan/hoidetaan keskitetysti tai hajautetusti yliopisto, tiedekunta tai laitos

26 Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen Monitieteiset/monitaiteiset ja tieteiden/taiteidenväliset tohtoriohjelmat voivat vahvistaa tiedekuntien ja laitosten yhteistyötä Vahvat tutkimusympäristöt, kriittinen massa Tutkijalähtöisyys, dynaamisuus, joustavuus Tutkijanuran suunnittelu Yliopistojen voimakas sitoutuminen tohtoriohjelmiin Tohtoriohjelmien seuranta ja arviointi Tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen laatu ja merkitys Tutkimusaktiivisuus Tohtorikoulutettavien edistymisen seuranta, tieteelliset tuotokset Tohtorikoulutettavien ja ohjaajien tuki (yliopiston resurssien kohdentaminen tohtoriohjelmaan), ulkopuolisen rahoituksen määrä Hakupaine, läpäisyprosentti, tutkintoon käytetty aika Työllistyminen Monitieteisyys/monitaiteisuus, kansainvälisyys, yhteistyö

27 Tohtorinkoulutuksen ja väitöskirjojen laatu Tohtori Oppimistulokset Valmiudet* Ongelmanratkaisukyky Analyyttinen päättely Kriittinen ajattelu Aineistojen hallinta Vuorovaikutus- ja esiintymistaidot Yrittäjyystaidot Johtaminen *Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus

28 Dublin (2004) Descriptors Qualifications for Doctal Degree have demonstrated a systematic understanding of a field of study and mastery of the skills and methods of research associated with that field; have demonstrated the ability to conceive, design, implement and adapt a substantial process of research with scholarly integrity; have made a contribution through original research that extends the frontier of knowledge by developing a substantial body of work, some of which merits national or international refereed publication; are capable of critical analysis, evaluation and synthesis of new and complex ideas; can communicate with their peers, the larger scholarly community and with society in general about their areas of expertise; can be expected to be able to promote, within academic and professional contexts, technological, social or cultural advancement in a knowledge based society;

29 Esimerkkejä valmiustaidoista Tieteelliset tutkimusmenetelmät Tutkimusympäristö Tutkimuseettiset kysymykset mm. vertaisarviointi, julkaisupaine, luottamuksellisuus, sidonnaisuudet Tutkimuksen hallinta ja johtaminen Ajankäyttö, tutkimuksen priorisointi, realistisuus, osahankkeet, virstanpylväät Tiedonhallinta, tietojenkäsittelyn erityistaidot Esimiestaidot Kommunikointi ja esiintymistaidot Tieteellinen kirjoittaminen Suullinen esitys, posteri Tieteellinen viestintä Opetustaidot Henkilökohtaiset ominaisuudet Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Tutkimusverkostot ja ryhmätyöskentely Toimiminen monikulttuurisessa tutkimusryhmässä, yksikössä, globaalissa tiedeyhteisössä Muiden ryhmän jäsen vahvuuksien tunnistaminen Tutkimusapurahahakemuksen laatiminen Tutkimustulosten hyödyntäminen IPR, yrittäjyys Tutkijaurasuunnittelu Realistiset tavoitteet, kehittämistarpeet Yliopiston ulkopuoliset mahdollisuudet CV:n ja hakemuksen laatiminen, haastatteluun valmistautuminen Väitöskirjan kirjoittaminen

30 A Data-Based Assessment of Research-Doctorate Programs in the United States 2010 Publications per allocated faculty member Citations per publication Percent faculty with grants Awards per allocated faculty member Percent interdisciplinary faculty Percent non-asian minority faculty Percent female faculty Averages GRE scores Percent 1st-yr. Students with full support Percent 1st-yr. Students with external funding Percent non-asian minority students Percent female students Percent international students Average PhDs Average completion percentage Median time to degree Percent students with academic plans Student work space Student health insurance Number of student activities offered sites.nationalacademics.org/pga/resdoc/index.htm

31 HELSINGIN YLIOPISTO BIOTEKNIIKAN INSTITUUTTI TUTKAS : TUTKIJAKOULUTUS MURROKSESSA UUDET LINJAUKSET JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEET Kansallisesti kilpailtujen Suomen Akatemian tutkijankoulutusohjelmien lakkautus olisi virhe Suomen menestykselle Professori Tomi Mäkelä Johtaja, Biotekniikan Instituutti

32

33 Tutkijankoulutuksen uusia linjauksia Suomen tieteen tila ja taso 2009 (SA) 2008 hieman yli 40% tutkinnoista tutkijakoulujärjestelmästä; valmistumisajat lyhentyneet 2009 asetettu tutkijakoulutukiryhmän kehittämään tutkijakoulujärjestelmää Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus (TIN) Tutkijankoulutuksen laatu nostetaan kansainva liselle huipulle. Tutkijakoulujen arviointi toteutetaan vuoteen 2013 mennessa Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmän raporttiluonnos Raportti koskee lähinnä ehdotuksia yliopistojen tutkijankoulutuksen kehittämiseksi Raportissa on - epäselvästi esitetty - ehdotus lakkauttaa 1995 aloitettu tutkijakoulujärjestelmä Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat pa asiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi Tutkimusorganisaatioiden tutkijankoulutusyhteistyo toteutetaan yhteisrahoitteisesti Tutkijankoulutuksen tulee olla entista vahvemmassa yhteistyo ssa tutkimuslaitosten ja elinkeinoela ma n kanssa

34 Tutkijankoulutus Suomessa Toimintaa ohjaa 2004 asetus Yliopistojen vastuulla OKM kohdentaa yliopistoille suoraa rahoitusta 200 M / vuosi 80% tutkijankoulutuksen kokonaisrahoituksesta) Toinen rahoituskanava on 1995 aloitettu tutkijakoulujärjestelmä, jonka kautta Suomen Akatemian arvionnin perusteella jaetaan 50 M / vuosi 20% kokonaisrahoituksesta

35 Tutkijakoulujärjestelmä 1995 aloitettu rahoitusohjelma (ja 2012 alkaen kouluja nimitetään ohjelmiksi) Rahoitus nelivuotisia tutkijakoulupaikkoja ja myös kurssirahoitusta Paikkoja myönnetään avoimessa haussa hankkeille, joissa joukko tutkijoita järjestävät tutkijankoulutusohjelman omalla tutkimusalallaan. Kriteereinä hakijoiden tutkimuksen laatu ja ohjelman laatu, kansainvälistyminen jne Suomen Akatemia arvioi, OKM teki päätökset ja myönsi rahat yliopistoille 2009 alkaen Suomen Akatemia arvioi ja tekee päätökset, mutta rahat edelleen OKM korvamerkittynä rahoituksena Saatuaan rahoitusta tutkijankoulutusohjelma järjestää avoimen haun nelivuotisille paikoille

36 OECD näkemyksiä Suomen tutkijankoulutuksesta Finnish postgraduate education poorly organized and sporadic (OECD, 1987) In 1995, the Ministry of Education put in place a postgraduate scheme of fixed-term graduate schools. The selection of both the graduate schools and the students is based on competition OECD Publishing, 2005 the old centralised system has been transformed into a decentralised and flexible one in which schools have remarkable freedom to design the curricula and training programmes by themselves. Consequently, cooperation between educational institutes and industry has increased in many ways.

37 Tutkijakoulujärjestelmän etuja Insentiivi tutkijoille järjestää ja kehittää tutkijakoulutusta dynaamisesti Seurantaryhmät Kansainväliset ohjelmat ja yhteistutkinnot Koulutettavien osallistuminen päätöksentekoon Palautejärjestelmät Insentiivi nuorille tutkijoille: nelivuotinen tutkijakoulupaikka on selkeä tavoite, jonka voi uraa pohtivalle kertoa Verkottuminen korkeakoulujen välillä ja yrityksiä ja tutkimuslaitoksia välillä realistista Kuten ennenkin, parhaat tutkijankoulutuslaitokset syntyvät spontaanisti muutamien luovien, usein ulkomailla oppia saaneiden tai perinteisestä tieteestä riippumattomissa laitoksissa perusasennoitumisensa hankkineiden yksilöiden ympärille. SA:n pääjohtaja Erik Allardt, 1988

38 Miten tukiryhmän lakkautusesitys toteuttaisi Suomen tiedepoliittisia tavoitteita? Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua Kansallisen kilpailu ja merkittävä resurssi poistuisi Kilpailu yliopiston sisällä näennäistä ja vaatisi yliopiston sisäistä resursointia Kansainvälinen näkyvyys ja Suomen maine heikkenisi Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi Nuorelle väitöskirjan tekoa harkitsevalle ei olisi tarjota mitään kilpailtua rahoitusinstrumenttia johon pyrkiä Tutkijanuran selkeys ottaisi ison askelen taaksepäin: " jossain vaiheessa ehkä pätkä assistentuuria jos miellytät professoria.." Työurien pidennyksen ja tohtorien keski-iän kannalta kehitys olisi kielteinen Yliopistoille lisää autonomiaa Rahoituksen siirto pohjiin antaisi yliopistoille vapaat kädet käyttää Yliopistojen kyvyttömyys ohjata niiden jo nykyisin saama tutkijankoulutusrahoitus tähän toimintaan huono lähtötilanne

39 FINLAND The Finnish graduate school system was established in In these graduate schools older and younger researchers are working in research groups together with graduate students. The objective of the graduate schools is to provide systematic teaching and guidance for graduate students, in order for them to complete the doctoral dissertation in four years... With the range of programs offered to international graduate increasing on a yearly basis, this is one of the most vibrant and exciting aspects of higher education in Finland. Students interested in pursuing either a taught or research degree are advised to contact the university in which they are interested direct.

40 Suomen tutkijakoulujärjestelmän tuotoksia

41 Miten tukiryhmän lakkautusesitys toteuttaisi Suomen tiedepoliittisia tavoitteita? Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua Kansallisen kilpailu ja merkittävä resurssi poistuisi Kilpailu yliopiston sisällä näennäistä ja vaatisi yliopiston sisäistä resursointia Kansainvälinen näkyvyys ja Suomen maine heikkenisi Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi Nuorelle väitöskirjan tekoa harkitsevalle ei olisi tarjota mitään kilpailtua rahoitusinstrumenttia johon pyrkiä Tutkijanuran selkeys ottaisi ison askelen taaksepäin: " jossain vaiheessa ehkä pätkä assistentuuria jos miellytät professoria.." Työurien pidennyksen ja tohtorien keski-iän kannalta kehitys olisi kielteinen Yliopistoille lisää autonomiaa Rahoituksen siirto pohjiin antaisi yliopistoille vapaat kädet käyttää Yliopistojen kyvyttömyys ohjata niiden jo nykyisin saama tutkijankoulutusrahoitus tähän toimintaan huono lähtötilanne

42 Opetusministeriö 1988 Markku Linna, OPM Seminaari Korkeakoulujen yhteistyö tutkijankoulutuksessa, 1988 Tutkijankoulutuksen kehitta minen on korkeakoulupolitiikan la hivuosien kehitta miskohde ja syy lisa ntyva n taloudelliseen panostukseen. Tutkijankoulutus ei ole korkeakouluissa uusi asia vaan korkeakoulujen keskeinen tehta va alue. Myo s entisia voimavaroja on siis olemassa ja ka ytetta vissa tutkijankoulutuksen tehostamiseen. Korkeakoulujen oma asia on pa tta varojen ka yto sta eri tarkoituksiin ottaen huomioon yhteiskunnan tarpeet. Opetusministerio ei tule osoittamaan tutkijankoulutukseen korkeakouluille erityisvaroja era ita suunnittelutehta via lukuun ottamatta. Valtakunnallisten ja kansainva listen tutkijankoulutustilaisuuksien rahoitusvastuu kuuluu luontevasti Suomen Akatemialle. Erillishallintoa tutkijankoulutusta varten ei ole syyta luoda.

43 Tiedepoliittisia tavoitteita paremmin toteuttava vaihtoehto: kilpailtujen tutkijankoulutusohjelmien jatkuminen SA:ssa Jos OKM:n korvamerkitty rahoitus siirrettäisiin Suomen Akatemiaan: Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua Suomen Akatemia voisi kehittää tukijärjestelmää monella tavalla Tärkeintä että kilpailuelementti säilyy Tärkeää myös että insentiivit järjestäjille säilyvät Kansallinen kilpailu säilyisi Pienillä aloilla verkostokoulut takaisivat kansallisen kilpailukyvyn Suomen Akatemian onnistunut kansainvälistymisessä Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi Tutkijanuralle olisi tarjolla kaikilla uraportailla laadukas ja houkutteleva kilpailun kautta saavutettavissa oleva tavoite Yliopistoille lisää autonomiaa Kannustaisi yliopistoja laadun parannukseen ja todellisten profiilialueiden tunnistukseen antaen paremmat mahdollisuudet kansainväliseen rahoitukseen SA tutkijankoulutusohjelmat integroituina yliopiston ohjelmiin 80% tutkijankoulutukseen ohjatusta rahasta edelleen yliopistoissa!

44 2011: Suomen Akatemia tukee tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa 2013:??

45 Kommenttipuheenvuoro tohtorikoulutustukiryhmän ehdotukseen TUTKAS, Suomen tutkijakoulutusjärjestelmä muutosten alla, tulevaisuuden linjaukset ja tavoitteet. Puheenjohtaja, arvoisat kansanedustajat, kollegat, hyvät naiset ja herrat Toimin korkeakouluhallinnon yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Minulla on ollut etuoikeus seurata tohtorinkoulutuskeskustelua monesta eri roolista. 1. Tutkijana olen seurannut sitä erityisesti akateemisen uran näkökulmasta, 2. opettajana olen ohjannut useita töitä, joissa aihetta on sivuttu 3. jatko-opiskelijana olen luonnollisesti ollut myös itse prosessin kohde, 4. Tampereen yliopiston työntekijänä olen osallistunut omassa yksikössäni ehdotuksen kommentointiin ja tohtorin koulutuksen organisoinnin suunnitteluun 5. nyt kommentoin luonnosta asiantuntijan roolista käsin Oma roolini kuvaa hyvin jatko-opiskelun moniulotteisuutta. Itse miellän itseni akateemista työtä täyspäiväisesti yliopistosta tekeväksi sivutoimiseksi jatko-opiskelijaksi. Oma asemani ei ole mikään poikkeus vaan yksi monista eri jatko-opiskelun variaatioista kuten monissa tutkimuksissa on osoitettu. Jatko-opintojen tarkastelu on aina moniulotteista eikä ole yhtä oikeaa kansainvälistä, tieteidenvälistä tai edes kansallista mallia niiden järjestämiseen. Joka tapauksessa kansallisella tasolla jatko-opintojen hyvien käytänteiden pohtiminen on mielestäni hyödyllistä. Ehdotuksen tarkastelu on hyvä aloittaa tarkastelemalla eri intressiryhmien lausuntoja, sillä jatko-opiskelijan rooli näyttäytyy hyvin erilaisena eri näkökulmista. Lausuntojen avulla ja innoittamana haluan kommentoida ehdotusta kolmesta eri näkökulmasta: jatkoopiskelijan asemasta käsin, opintojen suunnitelmallisuuden ja pysyvyyden näkökulmasta ja jatkotutkinnon työelämävastaavuuden näkökulmasta. Tieteen tekijöidenliiton ja Suomen ylioppilaiden liiton lausunnoissa korostuu tutkijan asema. Täysipäiväisestä jatko-opiskelijasta käytetty nimike ja opiskelijan sosioekonominen asema liittää keskustelun suoraan keskusteluun akateemisesta tai yliopistouramallista, jota kutsutaan tutkijan uramalliksi. Siitä onkin aktiivisesti keskusteltava. Tieteentekijöiden liiton lausunnoissa korostetaan nimikkeen NUOREMPI TUTKIJA merkitystä tämä onkin tärkeää, neljästä eri näkökulmasta: 1. Jatko-opiskelijat tekevät itsenäistä tutkimustyötä ja heillä on maisterin tutkinto, joka pätevöittää heidät siihen. Työn itsenäisyydestä on myös näyttöä, joka valitettavasti on varsin usein kielteistä; liian moni jää paitsi ohjauksesta.

46 Karrikoiden, tutkija- tai tohtorikoulutettava paitsi passivoi toimijaa myös lupaa nykyisellä ohjauksen määrällä liikaa. 2. Nimike antaa paremman vertailukohdan myös muilla aloilla ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien kollegoiden nimikkeisiin nähden sekä eurooppalaiseen kehykseen. Käännökset ovat aina hankalia. Kotimaassa nuoritutkija antaisi kuitenkin paremman kuvan työn kuvasta. 3. Jatko-opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen ja nuorempi kollega. Vanhasta saksalaisesta professorin auktoriteettiin perustuvasta säätyajattelusta on päästävä eroon. Tässä suhteessa mallia tuleekin ottaa tukiryhmän tavoin USA-laisesta mallista. 4. Koulu- ja koulutettava eivät sovellu suomalaiseen yliopistokulttuuriin. Monissa tutkimuksissa nuoret yliopistolaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä nimikkeeseen, siis miksi ei vaihtaa sitä. Nimikekeskustelu liittää jatko-opintokeskustelun osaksi keskustelua jatko-opiskelijan muodollisesta asemasta. Opetusministeriön kanta näyttää olevan viimeaikaisien esiintymisien perusteella se, että jatko-opinnoissa kyse on uran nivelvaiheesta, johon kuuluu rooliristiriita. Ministeriö ei aio ottaa kantaa jatko-opiskelija-työntekijä-ristiriitaan ellei konkreettisia vaihtoehtoja esitetä. Myös tukiryhmän ehdotuksessa tämä teema kierretään. Keskustelu jatko-opiskelijan asemasta ja ohjauksesta tulisi liittää jatko-opiskelujen pysyvyyteen, statuskontrolliin, opiskelijan kannalta. SYL:n lausunnossa nämä teemat korostuvatkin. Mikäli jatkokoulutukseen suunnatut rahat ohjataan yliopistoille korvamerkitsemättä, jää yliopistojen päätettäväksi kuinka raha allokoidaan, tämä on tietenkin ymmärrettävä linja nykyisessä autonomia-diskurssissa. Jatko-opintojen yhteydessä yliopistojen itse myöntämien apurahojen turvin tehdystä työskentelystä tulisi kuitenkin puhua avoimesti samoin sen autonomiasta, kestosta ja apurahansaajan oikeuksista. Toisaalta, mikäli jatkoopiskelijat olisivat pääsääntöisesti työsuhteessa, tulisi heihin soveltaa työntekijöihin sovellettavia säännöksiä kuten muihinkin. Välimallin ratkaisut ovat pääsääntöisesti ongelmallisia jatkuvuuden ja pysyvyyden kannalta. Kummassakaan lausunnossa sen paremmin kuin tukiryhmän ehdotuksessakaan ei oteta kantaa vanhojen assistenttien, usein nykyisten yliopisto-opettajien, ammattikunnan kohtaloon. Mikäli akateemisesta uramallista puhutaan, tulisi myös puhua opetuksesta. Opetus on merkittävä osa monen juniorin työtä. Tulisiko jatko-opintojen mahdollistaa myös opettajana kasvaminen? Tähän tulisi ottaa suoraan kantaa. Mallia voisi hakea esimerkiksi Ruotsista. Toinen TTL ja SYL:n painottama asia on neljän vuoden määräaika jatko-opintoihin. Määräajasta puhuminen voidaan liittää myös jatko-opintojen suunnitelmallisuuden ja pysyvyyden kuvailuun. En ota tässä kantaa sen juridiseen oikeutukseen, sillä siitä on olemassa jo akateemisia mielipiteitä ja tutkimusta.