Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet"

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2011 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden aiheesta "Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet ". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta, professori, Biotekniikan instituutin johtaja Tomi Mäkelä Helsingin yliopistosta ja pääjohtaja Marja Makarow Euroopan tiedesäätiöstä. Kommenttipuheenvuoronsa esittivät yliopisto-opettaja Elias Pekkola Tampereen yliopistosta ja Helsingin tutkijanaiset ry:n puheenjohtaja, FT, dosentti Sirkku Manninen. Alustusten jälkeiseen paneelikeskusteluun osallistuivat: kansanedustaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sdp kansanedustaja Eeva Maria Maijala, kesk kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 SISÄLLYSLUETTELO Keskustelutilaisuuden ohjelma Tutkijakoulutuksen kehittäminen Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, Tutkijakoulutukiryhmän pj Yliopisto ja tohtorikoulutus, säilyykö taso? Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutin johtaja, Helsingin yliopisto Kommenttipuheenvuorot Yliopisto-opettaja Elias Pekkola, Tampereen yliopisto FT, dosentti Sirkku Manninen, Helsingin tutkijanaiset ry, puheenjohtaja Tutkijakoulutus murroksessa - Uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto

4 Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet keskiviikkona klo 16 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Ohjelma Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Tutkijakoulutuksen kehittäminen, työryhmän ehdotuksia Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, Tutkijakoulutukiryhmän pj Yliopisto ja tohtorikoulutus, säilyykö taso? Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutin johtaja, Helsingin yliopisto Kaksi kommenttipuheenvuoroa Yliopisto-opettaja Elias Pekkola, Tampereen yliopisto FT, dosentti Sirkku Manninen, Helsingin tutkijanaiset ry, puheenjohtaja Kahvitauko Tutkijakoulutuksemme kansainvälisessä vertailussa Pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö Paneelikeskustelu Kansanedustaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto Kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sdp Kansanedustaja Eeva Maria Maijala, kesk Kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr Tilaisuuden päätös

5 I Suomen Tutkijakoulutusjärjestelmä muutoksen alla Tulevaisuuden linjaukset ja tavoitteet TUTKAS seminaari Tutkijakoulutuksen kehittäminen, tukiryhmän ehdotuksia Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto Biolääketieteen laitos Farmakologia ja toksikologia

6 Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi Suomen Akatemialle (dnro 108/525/2007): tutkijakoulupaikkoja koskevan päätöksenteon tutkijakoulujärjestelmän kehittämis- ja seurantatehtävät kehitystyön tueksi nimitettiin Akatemian asettama, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva tutkijakoulutukiryhmä, jossa on Akatemian lisäksi OKM:n, yliopistojen, tutkijakoulujen ja elinkeinoelämän edustus (dnro 13/021/2009): jäsenet professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, puheenjohtaja ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia, varapuheenjohtaja vararehtori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto opetusneuvos Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö professori Samuel Kaski, Aalto yliopisto professori Christina Salmivalli, Turun yliopisto asiantuntijat pääjohtaja Marja Makarow, European Science Foundation johtaja Erkki Ormala, Nokia johtaja Eero Vuorio, Biokeskus Suomi sihteeri tiedeasiantuntija Eeva Sievi/tiedeasiantuntija Risto Vilkko 8/2010 alkaen/tiedeasiantuntija Vera Raivola 9/2011 alkaen, Suomen Akatemia

7 Tohtoriohjelmat Suomessa 2011 Suunnitelmallinen kehittäminen alkoi vuonna 1995 OKM/SA-rahoitteisia tohtoriohjelmia 112 kpl Biotieteet ja ympäristö n. 15 % Kulttuuri ja yhteiskunta n. 26 % Luonnontieteet ja tekniikka n. 41 % Terveys n. 18 % Kansallisia verkosto-ohjelmia noin 85 %, muut paikallisia yhden yliopiston tohtoriohjelmia Päätoimisista tohtorikoulutettavista noin 14.8 % ulkomaalaisia OKM kohdentaa tutkijakoulupaikkoihin noin 46 milj.euroa/vuosi, SA noin 5 milj.euroa/vuosi toimintamäärärahana Yliopistot ja muut partnerit vastaavat ohjaaja- ja opetusresursseista sekä tarvittavasta infrastruktuurista OKM/SA-rahoitteisia tutkijakoulupaikkoja 1600, muulla rahoituksella noin 4800

8 Tohtoriohjelmat Suomessa 2011 Tutkijalähtöisyys, joustavuus, dynaamisuus Toimivat verkostot, tutkimuksen korkea laatu Mutta... Vain noin puolet tohtoreista valmistuu tohtoriohjelmista Suuret tieteenalakohtaiset erot Tohtoriohjelmien integraatio yliopistoon, tiedekuntiin tai laitoksiin kirjavaa Tohtoriohjelmien toimintamuodot vaihtelevia

9 Tutkijakoulujärjestelmää koskevia linjauksia ja kehittämistavoitteita tohtorikoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadun parantaminen tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen tohtorintutkintoon käytetyn ajan lyhentäminen - tavoitteena päätoimista 4-vuotista opiskelua vastaava kokonaisuus tohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja ohjauksen tehostaminen suunnitelmallisen kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisen yhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminen riittävän ja korkeatasoisen tutkijakunnan kouluttaminen yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin tohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä

10 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (1) Yliopistot vastaavat nykyistä selkeämmin tutkijakoulutuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä Yliopistojen autonomian vahvistuminen Tohtorikoulutus keskeinen osa tutkimukseen perustuvaa koulutusjärjestelmää

11 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (2) Tutkijakoulujärjestelmän tulee kattaa kaikki tieteenalat ja kaikkien tohtorikoulutettavien tulee kuulua tutkijakouluun

12 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (3) Tohtorikoulutuksen järjestämisessä huomioidaan tieteen- ja koulutusalakohtaiset

13 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (4) Yliopistoissa on yksi tai muutama tutkijakoulu, jotka muodostuvat tieteen- ja koulutusalakohtaisista ja/tai monitieteisistä/monitaiteisista tohtoriohjelmista Arvioinnit määräajoin toistettavien yliopistokohtaisten tutkimuksen arviointien yhteydessä Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit Suomen Akatemian arvioinnit

14 Structured and systematic doctoral training University s doctoral program University s doctoral program with other partners National doctoral program National doctoral program with other partners International doctoral program International doctoral program with other partners

15 Structured and systematic doctoral training Director /Head of Graduate School Graduate School Board (Directors of Doctoral Programs, other members, student representation) Selection, admission, supervision, progress and evaluation, feedback mechanisms, complaints, appeals University s doctoral program Director University s doctoral program with other partners Director National doctoral program Director National doctoral program with other partners Director International doctoral program Director International doctoral program with other partners Director

16 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (5) Tutkijakoulun tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä, yliopistojen keskinäisiä, yliopiston ja muiden toimijoiden (esimerkiksi tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä) yhteisiä ja/tai kansainvälisiä verkostotohtoriohjelmia Kansainvälinen yhteistyö tohtorikoulutuksessa voi johtaa yhteis- ja kaksoistutkintoihin Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa on systemaattista ja aktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on aito yhteistyö ja sen tuoma lisäarvo tohtorikoulutettavan oppimiseen ja ohjaukseen Kaikkien tohtorikoulutettavien ei edellytetä suorittavan osaa tohtoritutkinnosta ulkomailla

17 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (6) Tohtoriohjelmat integroituvat tiiviisti yliopistoon ja ovat kiinteä osa sen tutkimusstrategiaa ja profiilia Yliopistot ottavat tutkijankoulutuksen suunnittelussa huomioon tohtorikoulutettavien työllistymisen edistämisen ja urasuunnittelun

18 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (7) Tohtorikoulutus koostuu itsenäisestä tieteellisestä/taiteellisesta tutkimuksesta sekä tieteen-, taiteen- ja tutkimusalan ja valmiustaitojen opinnoista Luennot, seminaarit, erityiskurssit, harjoitustyöt Tutkimus-, opetus- ja työelämävalmiudet Väitöskirja/väitöstyö on yliopiston tohtorintutkintoon kuuluvaksi opinnäytteeksi hyväksymä tieteellinen/taiteellinen kokonaisuus Väitöskirjan muotoa koskevat säännökset poistetaan valtioneuvoston asetuksesta yliopistojen tutkinnoista Taiteellisen tohtoritutkinnon opinnäytteiden muotovaatimukset ovat taideyliopistojen hyväksymiä Yhteensopivuus muiden maiden tohtoriohjelmien kanssa

19 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (8) Tutkijakouluissa on määritelty opiskelijoiden valintamenettely ja kriteerit sekä ohjaus-, seuranta-, arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet Läpinäkyvyys, ennakoitavuus, laatu

20 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (9) Tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi määritellään säännöksillä neljä vuotta täysipäiväistä koulutusta kuitenkin niin, että mikäli tohtoriopintoja tehdään osaaikaisesti, opintojen kesto mitoitetaan vastaamaan nelivuotista täysipäiväistä työskentelyä Nykyisin ei säännöksiä jatko-opintojen tavoiteajasta tai kestosta Tavoiteajan harkinnanvarainen pidennys Jatko-opinto-oikeuden voisi myös menettää Väitöskirjan/väitöstyön arviointiin sisältyy riippumattoman asiantuntijan lausunto Tieteen/taiteenalakohtaisuus

21 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (10) Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välistä sopimusmenettelyä kehitetään korostaen yliopistojen autonomiaa ja tohtoriohjelmien laadukkaan toiminnan turvaamista Tohtorikoulutuksen kehittäminen strategiseksi painopisteeksi vuosille osana tutkijanuraa Tutkijankoulutuksen osuutta yliopistojen rahoitusmallista yksinkertaistetaan mm. korvamerkintä poistamalla Tohtorintutkintojen määrällisistä koulutusaloittaisista tutkintotavoitteista luovutaan

22 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (11) Yliopistot päättävät opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun tohtorinkoulutusmäärän kohdentamisesta tutkimusstrategiansa sekä tieteellisen/taiteellisen tutkimuksen laadun perusteella tohtoriohjelmille eri koulutusaloille ja turvaavat kaikkien tieteen- ja koulutusalojen tohtoriohjelmien koulutuksen ja ohjauksen perusresurssit OKM päättää kansallisesta tutkintotavoitteesta sopimuskausittainen Yliopistot arvioivat omalta osaltaan koulutusalakohtaista tohtoritarvetta

23 Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (12) Suomen Akatemia suuntaa rahoitusta korkeatasoisten tohtoriohjelmien kansainvälistymiseen ja muiden tutkijankoulutuksen strategisten tavoitteiden toteuttamiseen Yhteiskunnan tarpeet, tiede- ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet Uudet, lupaavat tutkimusalat Muut rahoittajat (säätiöt, tutkimuslaitokset, Tekes, elinkeinoelämä) Työelämälähtöisyys, työllistyminen, yhteiset tohtoriohjelmat Ennustettavampi ja houkuttelevampi tohtorintutkinnon jälkeinen tutkijanura

24 Tutkijakoulutus ohjaaja(t) ja tohtorikoulutettava Deepak Srivastava Professor Amy Heidersbach Graduate student Li Qian, Ph.D Post-doctoral fellow Tohtorinkoulutus perustuu tutkimukseen; itsenäinen tutkimusprojekti Tutkijakoulujärjestelmä luo ohjaamisen edellytykset ja oppimista tukevan ympäristön Tieteenalakohtaiset erot, joustavuus ja autonomia tohtorinkoulutuksen järjestämisessä Valmiudet itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen/taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa

25 Tutkijakoulujärjestelmien kansainvälinen vertailu Eri maiden tutkijakoulujärjestelmät poikkeavat toisistaan Eri yliopistojen tutkijakoulujärjestelmät samassa maassa poikkeavat toisistaan USA, Kanada, useat Euroopan maat yliopistossa tutkijakouluja (tutkijakoulu), joissa useita tohtoriohjelmia tutkijakoulu Graduate School, Doctoral School, Doctoral Academy tohtoriohjelma Doctoral program, Doctoral research program, Research-Doctorate Program Research School, DFG Research Training Group, Industrial PhD Program, Doctoral Training Centre, Industrial Doctoral Centre monipuolinen, laaja-alainen ja monivuotinen tohtorinkoulutus tieteellinen tutkimus tieteen- ja tutkimusalan opinnot (luennot, kurssit ym.) valmiustaidot (tutkimusmenetelmät, hyvät tieteelliset käytänteet, tutkimusetiikka jne.) opinnäyte (väitöskirja, väitöstyö) opiskelijoiden valintamenettely ja kriteerit; ohjaus-, seuranta-, arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet sovitaan/hoidetaan keskitetysti tai hajautetusti yliopisto, tiedekunta tai laitos

26 Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen Monitieteiset/monitaiteiset ja tieteiden/taiteidenväliset tohtoriohjelmat voivat vahvistaa tiedekuntien ja laitosten yhteistyötä Vahvat tutkimusympäristöt, kriittinen massa Tutkijalähtöisyys, dynaamisuus, joustavuus Tutkijanuran suunnittelu Yliopistojen voimakas sitoutuminen tohtoriohjelmiin Tohtoriohjelmien seuranta ja arviointi Tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen laatu ja merkitys Tutkimusaktiivisuus Tohtorikoulutettavien edistymisen seuranta, tieteelliset tuotokset Tohtorikoulutettavien ja ohjaajien tuki (yliopiston resurssien kohdentaminen tohtoriohjelmaan), ulkopuolisen rahoituksen määrä Hakupaine, läpäisyprosentti, tutkintoon käytetty aika Työllistyminen Monitieteisyys/monitaiteisuus, kansainvälisyys, yhteistyö

27 Tohtorinkoulutuksen ja väitöskirjojen laatu Tohtori Oppimistulokset Valmiudet* Ongelmanratkaisukyky Analyyttinen päättely Kriittinen ajattelu Aineistojen hallinta Vuorovaikutus- ja esiintymistaidot Yrittäjyystaidot Johtaminen *Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus

28 Dublin (2004) Descriptors Qualifications for Doctal Degree have demonstrated a systematic understanding of a field of study and mastery of the skills and methods of research associated with that field; have demonstrated the ability to conceive, design, implement and adapt a substantial process of research with scholarly integrity; have made a contribution through original research that extends the frontier of knowledge by developing a substantial body of work, some of which merits national or international refereed publication; are capable of critical analysis, evaluation and synthesis of new and complex ideas; can communicate with their peers, the larger scholarly community and with society in general about their areas of expertise; can be expected to be able to promote, within academic and professional contexts, technological, social or cultural advancement in a knowledge based society;

29 Esimerkkejä valmiustaidoista Tieteelliset tutkimusmenetelmät Tutkimusympäristö Tutkimuseettiset kysymykset mm. vertaisarviointi, julkaisupaine, luottamuksellisuus, sidonnaisuudet Tutkimuksen hallinta ja johtaminen Ajankäyttö, tutkimuksen priorisointi, realistisuus, osahankkeet, virstanpylväät Tiedonhallinta, tietojenkäsittelyn erityistaidot Esimiestaidot Kommunikointi ja esiintymistaidot Tieteellinen kirjoittaminen Suullinen esitys, posteri Tieteellinen viestintä Opetustaidot Henkilökohtaiset ominaisuudet Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Tutkimusverkostot ja ryhmätyöskentely Toimiminen monikulttuurisessa tutkimusryhmässä, yksikössä, globaalissa tiedeyhteisössä Muiden ryhmän jäsen vahvuuksien tunnistaminen Tutkimusapurahahakemuksen laatiminen Tutkimustulosten hyödyntäminen IPR, yrittäjyys Tutkijaurasuunnittelu Realistiset tavoitteet, kehittämistarpeet Yliopiston ulkopuoliset mahdollisuudet CV:n ja hakemuksen laatiminen, haastatteluun valmistautuminen Väitöskirjan kirjoittaminen

30 A Data-Based Assessment of Research-Doctorate Programs in the United States 2010 Publications per allocated faculty member Citations per publication Percent faculty with grants Awards per allocated faculty member Percent interdisciplinary faculty Percent non-asian minority faculty Percent female faculty Averages GRE scores Percent 1st-yr. Students with full support Percent 1st-yr. Students with external funding Percent non-asian minority students Percent female students Percent international students Average PhDs Average completion percentage Median time to degree Percent students with academic plans Student work space Student health insurance Number of student activities offered sites.nationalacademics.org/pga/resdoc/index.htm

31 HELSINGIN YLIOPISTO BIOTEKNIIKAN INSTITUUTTI TUTKAS : TUTKIJAKOULUTUS MURROKSESSA UUDET LINJAUKSET JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEET Kansallisesti kilpailtujen Suomen Akatemian tutkijankoulutusohjelmien lakkautus olisi virhe Suomen menestykselle Professori Tomi Mäkelä Johtaja, Biotekniikan Instituutti

32

33 Tutkijankoulutuksen uusia linjauksia Suomen tieteen tila ja taso 2009 (SA) 2008 hieman yli 40% tutkinnoista tutkijakoulujärjestelmästä; valmistumisajat lyhentyneet 2009 asetettu tutkijakoulutukiryhmän kehittämään tutkijakoulujärjestelmää Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus (TIN) Tutkijankoulutuksen laatu nostetaan kansainva liselle huipulle. Tutkijakoulujen arviointi toteutetaan vuoteen 2013 mennessa Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmän raporttiluonnos Raportti koskee lähinnä ehdotuksia yliopistojen tutkijankoulutuksen kehittämiseksi Raportissa on - epäselvästi esitetty - ehdotus lakkauttaa 1995 aloitettu tutkijakoulujärjestelmä Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat pa asiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi Tutkimusorganisaatioiden tutkijankoulutusyhteistyo toteutetaan yhteisrahoitteisesti Tutkijankoulutuksen tulee olla entista vahvemmassa yhteistyo ssa tutkimuslaitosten ja elinkeinoela ma n kanssa

34 Tutkijankoulutus Suomessa Toimintaa ohjaa 2004 asetus Yliopistojen vastuulla OKM kohdentaa yliopistoille suoraa rahoitusta 200 M / vuosi 80% tutkijankoulutuksen kokonaisrahoituksesta) Toinen rahoituskanava on 1995 aloitettu tutkijakoulujärjestelmä, jonka kautta Suomen Akatemian arvionnin perusteella jaetaan 50 M / vuosi 20% kokonaisrahoituksesta

35 Tutkijakoulujärjestelmä 1995 aloitettu rahoitusohjelma (ja 2012 alkaen kouluja nimitetään ohjelmiksi) Rahoitus nelivuotisia tutkijakoulupaikkoja ja myös kurssirahoitusta Paikkoja myönnetään avoimessa haussa hankkeille, joissa joukko tutkijoita järjestävät tutkijankoulutusohjelman omalla tutkimusalallaan. Kriteereinä hakijoiden tutkimuksen laatu ja ohjelman laatu, kansainvälistyminen jne Suomen Akatemia arvioi, OKM teki päätökset ja myönsi rahat yliopistoille 2009 alkaen Suomen Akatemia arvioi ja tekee päätökset, mutta rahat edelleen OKM korvamerkittynä rahoituksena Saatuaan rahoitusta tutkijankoulutusohjelma järjestää avoimen haun nelivuotisille paikoille

36 OECD näkemyksiä Suomen tutkijankoulutuksesta Finnish postgraduate education poorly organized and sporadic (OECD, 1987) In 1995, the Ministry of Education put in place a postgraduate scheme of fixed-term graduate schools. The selection of both the graduate schools and the students is based on competition OECD Publishing, 2005 the old centralised system has been transformed into a decentralised and flexible one in which schools have remarkable freedom to design the curricula and training programmes by themselves. Consequently, cooperation between educational institutes and industry has increased in many ways.

37 Tutkijakoulujärjestelmän etuja Insentiivi tutkijoille järjestää ja kehittää tutkijakoulutusta dynaamisesti Seurantaryhmät Kansainväliset ohjelmat ja yhteistutkinnot Koulutettavien osallistuminen päätöksentekoon Palautejärjestelmät Insentiivi nuorille tutkijoille: nelivuotinen tutkijakoulupaikka on selkeä tavoite, jonka voi uraa pohtivalle kertoa Verkottuminen korkeakoulujen välillä ja yrityksiä ja tutkimuslaitoksia välillä realistista Kuten ennenkin, parhaat tutkijankoulutuslaitokset syntyvät spontaanisti muutamien luovien, usein ulkomailla oppia saaneiden tai perinteisestä tieteestä riippumattomissa laitoksissa perusasennoitumisensa hankkineiden yksilöiden ympärille. SA:n pääjohtaja Erik Allardt, 1988

38 Miten tukiryhmän lakkautusesitys toteuttaisi Suomen tiedepoliittisia tavoitteita? Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua Kansallisen kilpailu ja merkittävä resurssi poistuisi Kilpailu yliopiston sisällä näennäistä ja vaatisi yliopiston sisäistä resursointia Kansainvälinen näkyvyys ja Suomen maine heikkenisi Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi Nuorelle väitöskirjan tekoa harkitsevalle ei olisi tarjota mitään kilpailtua rahoitusinstrumenttia johon pyrkiä Tutkijanuran selkeys ottaisi ison askelen taaksepäin: " jossain vaiheessa ehkä pätkä assistentuuria jos miellytät professoria.." Työurien pidennyksen ja tohtorien keski-iän kannalta kehitys olisi kielteinen Yliopistoille lisää autonomiaa Rahoituksen siirto pohjiin antaisi yliopistoille vapaat kädet käyttää Yliopistojen kyvyttömyys ohjata niiden jo nykyisin saama tutkijankoulutusrahoitus tähän toimintaan huono lähtötilanne

39 FINLAND The Finnish graduate school system was established in In these graduate schools older and younger researchers are working in research groups together with graduate students. The objective of the graduate schools is to provide systematic teaching and guidance for graduate students, in order for them to complete the doctoral dissertation in four years... With the range of programs offered to international graduate increasing on a yearly basis, this is one of the most vibrant and exciting aspects of higher education in Finland. Students interested in pursuing either a taught or research degree are advised to contact the university in which they are interested direct.

40 Suomen tutkijakoulujärjestelmän tuotoksia

41 Miten tukiryhmän lakkautusesitys toteuttaisi Suomen tiedepoliittisia tavoitteita? Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua Kansallisen kilpailu ja merkittävä resurssi poistuisi Kilpailu yliopiston sisällä näennäistä ja vaatisi yliopiston sisäistä resursointia Kansainvälinen näkyvyys ja Suomen maine heikkenisi Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi Nuorelle väitöskirjan tekoa harkitsevalle ei olisi tarjota mitään kilpailtua rahoitusinstrumenttia johon pyrkiä Tutkijanuran selkeys ottaisi ison askelen taaksepäin: " jossain vaiheessa ehkä pätkä assistentuuria jos miellytät professoria.." Työurien pidennyksen ja tohtorien keski-iän kannalta kehitys olisi kielteinen Yliopistoille lisää autonomiaa Rahoituksen siirto pohjiin antaisi yliopistoille vapaat kädet käyttää Yliopistojen kyvyttömyys ohjata niiden jo nykyisin saama tutkijankoulutusrahoitus tähän toimintaan huono lähtötilanne

42 Opetusministeriö 1988 Markku Linna, OPM Seminaari Korkeakoulujen yhteistyö tutkijankoulutuksessa, 1988 Tutkijankoulutuksen kehitta minen on korkeakoulupolitiikan la hivuosien kehitta miskohde ja syy lisa ntyva n taloudelliseen panostukseen. Tutkijankoulutus ei ole korkeakouluissa uusi asia vaan korkeakoulujen keskeinen tehta va alue. Myo s entisia voimavaroja on siis olemassa ja ka ytetta vissa tutkijankoulutuksen tehostamiseen. Korkeakoulujen oma asia on pa tta varojen ka yto sta eri tarkoituksiin ottaen huomioon yhteiskunnan tarpeet. Opetusministerio ei tule osoittamaan tutkijankoulutukseen korkeakouluille erityisvaroja era ita suunnittelutehta via lukuun ottamatta. Valtakunnallisten ja kansainva listen tutkijankoulutustilaisuuksien rahoitusvastuu kuuluu luontevasti Suomen Akatemialle. Erillishallintoa tutkijankoulutusta varten ei ole syyta luoda.

43 Tiedepoliittisia tavoitteita paremmin toteuttava vaihtoehto: kilpailtujen tutkijankoulutusohjelmien jatkuminen SA:ssa Jos OKM:n korvamerkitty rahoitus siirrettäisiin Suomen Akatemiaan: Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua Suomen Akatemia voisi kehittää tukijärjestelmää monella tavalla Tärkeintä että kilpailuelementti säilyy Tärkeää myös että insentiivit järjestäjille säilyvät Kansallinen kilpailu säilyisi Pienillä aloilla verkostokoulut takaisivat kansallisen kilpailukyvyn Suomen Akatemian onnistunut kansainvälistymisessä Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi Tutkijanuralle olisi tarjolla kaikilla uraportailla laadukas ja houkutteleva kilpailun kautta saavutettavissa oleva tavoite Yliopistoille lisää autonomiaa Kannustaisi yliopistoja laadun parannukseen ja todellisten profiilialueiden tunnistukseen antaen paremmat mahdollisuudet kansainväliseen rahoitukseen SA tutkijankoulutusohjelmat integroituina yliopiston ohjelmiin 80% tutkijankoulutukseen ohjatusta rahasta edelleen yliopistoissa!

44 2011: Suomen Akatemia tukee tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa 2013:??

45 Kommenttipuheenvuoro tohtorikoulutustukiryhmän ehdotukseen TUTKAS, Suomen tutkijakoulutusjärjestelmä muutosten alla, tulevaisuuden linjaukset ja tavoitteet. Puheenjohtaja, arvoisat kansanedustajat, kollegat, hyvät naiset ja herrat Toimin korkeakouluhallinnon yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Minulla on ollut etuoikeus seurata tohtorinkoulutuskeskustelua monesta eri roolista. 1. Tutkijana olen seurannut sitä erityisesti akateemisen uran näkökulmasta, 2. opettajana olen ohjannut useita töitä, joissa aihetta on sivuttu 3. jatko-opiskelijana olen luonnollisesti ollut myös itse prosessin kohde, 4. Tampereen yliopiston työntekijänä olen osallistunut omassa yksikössäni ehdotuksen kommentointiin ja tohtorin koulutuksen organisoinnin suunnitteluun 5. nyt kommentoin luonnosta asiantuntijan roolista käsin Oma roolini kuvaa hyvin jatko-opiskelun moniulotteisuutta. Itse miellän itseni akateemista työtä täyspäiväisesti yliopistosta tekeväksi sivutoimiseksi jatko-opiskelijaksi. Oma asemani ei ole mikään poikkeus vaan yksi monista eri jatko-opiskelun variaatioista kuten monissa tutkimuksissa on osoitettu. Jatko-opintojen tarkastelu on aina moniulotteista eikä ole yhtä oikeaa kansainvälistä, tieteidenvälistä tai edes kansallista mallia niiden järjestämiseen. Joka tapauksessa kansallisella tasolla jatko-opintojen hyvien käytänteiden pohtiminen on mielestäni hyödyllistä. Ehdotuksen tarkastelu on hyvä aloittaa tarkastelemalla eri intressiryhmien lausuntoja, sillä jatko-opiskelijan rooli näyttäytyy hyvin erilaisena eri näkökulmista. Lausuntojen avulla ja innoittamana haluan kommentoida ehdotusta kolmesta eri näkökulmasta: jatkoopiskelijan asemasta käsin, opintojen suunnitelmallisuuden ja pysyvyyden näkökulmasta ja jatkotutkinnon työelämävastaavuuden näkökulmasta. Tieteen tekijöidenliiton ja Suomen ylioppilaiden liiton lausunnoissa korostuu tutkijan asema. Täysipäiväisestä jatko-opiskelijasta käytetty nimike ja opiskelijan sosioekonominen asema liittää keskustelun suoraan keskusteluun akateemisesta tai yliopistouramallista, jota kutsutaan tutkijan uramalliksi. Siitä onkin aktiivisesti keskusteltava. Tieteentekijöiden liiton lausunnoissa korostetaan nimikkeen NUOREMPI TUTKIJA merkitystä tämä onkin tärkeää, neljästä eri näkökulmasta: 1. Jatko-opiskelijat tekevät itsenäistä tutkimustyötä ja heillä on maisterin tutkinto, joka pätevöittää heidät siihen. Työn itsenäisyydestä on myös näyttöä, joka valitettavasti on varsin usein kielteistä; liian moni jää paitsi ohjauksesta.

46 Karrikoiden, tutkija- tai tohtorikoulutettava paitsi passivoi toimijaa myös lupaa nykyisellä ohjauksen määrällä liikaa. 2. Nimike antaa paremman vertailukohdan myös muilla aloilla ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien kollegoiden nimikkeisiin nähden sekä eurooppalaiseen kehykseen. Käännökset ovat aina hankalia. Kotimaassa nuoritutkija antaisi kuitenkin paremman kuvan työn kuvasta. 3. Jatko-opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen ja nuorempi kollega. Vanhasta saksalaisesta professorin auktoriteettiin perustuvasta säätyajattelusta on päästävä eroon. Tässä suhteessa mallia tuleekin ottaa tukiryhmän tavoin USA-laisesta mallista. 4. Koulu- ja koulutettava eivät sovellu suomalaiseen yliopistokulttuuriin. Monissa tutkimuksissa nuoret yliopistolaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä nimikkeeseen, siis miksi ei vaihtaa sitä. Nimikekeskustelu liittää jatko-opintokeskustelun osaksi keskustelua jatko-opiskelijan muodollisesta asemasta. Opetusministeriön kanta näyttää olevan viimeaikaisien esiintymisien perusteella se, että jatko-opinnoissa kyse on uran nivelvaiheesta, johon kuuluu rooliristiriita. Ministeriö ei aio ottaa kantaa jatko-opiskelija-työntekijä-ristiriitaan ellei konkreettisia vaihtoehtoja esitetä. Myös tukiryhmän ehdotuksessa tämä teema kierretään. Keskustelu jatko-opiskelijan asemasta ja ohjauksesta tulisi liittää jatko-opiskelujen pysyvyyteen, statuskontrolliin, opiskelijan kannalta. SYL:n lausunnossa nämä teemat korostuvatkin. Mikäli jatkokoulutukseen suunnatut rahat ohjataan yliopistoille korvamerkitsemättä, jää yliopistojen päätettäväksi kuinka raha allokoidaan, tämä on tietenkin ymmärrettävä linja nykyisessä autonomia-diskurssissa. Jatko-opintojen yhteydessä yliopistojen itse myöntämien apurahojen turvin tehdystä työskentelystä tulisi kuitenkin puhua avoimesti samoin sen autonomiasta, kestosta ja apurahansaajan oikeuksista. Toisaalta, mikäli jatkoopiskelijat olisivat pääsääntöisesti työsuhteessa, tulisi heihin soveltaa työntekijöihin sovellettavia säännöksiä kuten muihinkin. Välimallin ratkaisut ovat pääsääntöisesti ongelmallisia jatkuvuuden ja pysyvyyden kannalta. Kummassakaan lausunnossa sen paremmin kuin tukiryhmän ehdotuksessakaan ei oteta kantaa vanhojen assistenttien, usein nykyisten yliopisto-opettajien, ammattikunnan kohtaloon. Mikäli akateemisesta uramallista puhutaan, tulisi myös puhua opetuksesta. Opetus on merkittävä osa monen juniorin työtä. Tulisiko jatko-opintojen mahdollistaa myös opettajana kasvaminen? Tähän tulisi ottaa suoraan kantaa. Mallia voisi hakea esimerkiksi Ruotsista. Toinen TTL ja SYL:n painottama asia on neljän vuoden määräaika jatko-opintoihin. Määräajasta puhuminen voidaan liittää myös jatko-opintojen suunnitelmallisuuden ja pysyvyyden kuvailuun. En ota tässä kantaa sen juridiseen oikeutukseen, sillä siitä on olemassa jo akateemisia mielipiteitä ja tutkimusta.

TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto

TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, 3.2.2010 Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto 1 4.2.2010 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi 1.1.2008

Lisätiedot

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksia yliopistojen, Suomen Akatemian hallituksen ja tieteellisten toimikuntien kommentoitavaksi 29.1.2010 1 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012 Aallonhuiput Aalto University Doctoral Student Association Lauri Kovanen, November 8th 2012 What? Founded in 2009 Common ground for different backgrounds Represents PhD students in Aalto and AYY Aalto

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Miten parannetaan tutkimuksen tekemisen perusedellytyksiä?

Miten parannetaan tutkimuksen tekemisen perusedellytyksiä? Miten turvataan tutkimuksen perusta? Edistyksellinen tiedeliitto ry Tieteiden talo, Helsinki 12-5-2011 Miten parannetaan tutkimuksen tekemisen perusedellytyksiä? Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto Biolääketieteen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Tohtorikoulutettaville suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot Sukupuoli o nainen

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta)

Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä 05.11.2007 Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Kaksi näkökulmaa Tyvestä puuhun noustaan: hyvät käytänteet

Lisätiedot

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Ritva Dammert 16.6.2014 Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen 16.6.2014 1. Tervetulosanat / kehitysjohtaja Ritva Dammert 2. Yliopistojen rahoitusmallit

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti

Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti Peda-forum päivät 16. 17.8.2017 Teemaryhmä 2F: Työelämän ja opintojen vuorovaikutus Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Taustatiedot Sukupuoli nainen mies Ikä alle

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Suomen Akatemian toimikuntarakenne

Suomen Akatemian toimikuntarakenne Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö

Lisätiedot

TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa

TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UUSI NIMIKKEISTÖ Tutkijakoulu: Jyväskylän yliopistossa on yksi tutkijakoulu, jonka ohjauksessa eri tiedekuntien

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Systemaattisella tutkijakoulutuksella on pitkä

Systemaattisella tutkijakoulutuksella on pitkä Hely Häggman Mikä on olennaista tutkijan ammatissa ja miten siihen voidaan valmistautua koulutuksen aikana? e e m t a Tohtorit tulevaisuuden haasteissa Systemaattisella tutkijakoulutuksella on pitkä historia

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU -UTUGS. Elise Pinta, FT Koordinaattori, UTUGS

TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU -UTUGS. Elise Pinta, FT Koordinaattori, UTUGS TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU -UTUGS Elise Pinta, FT Koordinaattori, UTUGS TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU UTUGS http://www.utu.fi/tutkimus/tutkijakoulu/ YLEISTÄ Perustettu 1.8.2011 Kattaa kaikki TY:n edustamat

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta Avoin tiede ja avoin koulutus Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015 Elina Kirjalainen ja Tytti Pintilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Tohtoreiden ura- ja työmarkkinaseuranta. Vuosina 2010 2011 Oulun yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille

Tohtoreiden ura- ja työmarkkinaseuranta. Vuosina 2010 2011 Oulun yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Tohtoreiden ura- ja työmarkkinaseuranta Vuosina 2010 2011 Oulun yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Saatteeksi Tässä annetut tiedot tohtoreiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 (69 graduated doctors in 2014) 22 % answered to the survey 1. Department

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT

TAMPEREEN YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT 22.12.2011 D1765/401.03/2011. / TAMPEREEN YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2/8 TOHTORIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Tohtorikoulutus Tampereen yliopistossa tapahtuu yliopiston tutkijakoulussa,

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu - Tohtoriohjelmalla

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

2) Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (s. 34-35)

2) Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (s. 34-35) Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Lausunto 18.10.2011 Asia: Kommentit koskien dokumenttia: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos 13.9.2011

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot