TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET. Tiedeasiantuntija Eeva Sievi, Suomen Akatemia

Transkriptio

1 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET Tiedeasiantuntija Eeva Sievi, Suomen Akatemia TAUSTAA tutkijakoulujärjestelmä perustettu v OPM:n toimesta opetusministeriö siirsi Suomen Akatemialle (Dnro 108/525/2007): - tutkijakoulupaikkoja koskevan päätöksenteon - tutkijakoulujärjestelmän kehittämis- ja seurantatehtävät v yhteensä 119 tutkijakoulua: paikallisia tutkijakouluja n. 15 %, kansallisia verkostokouluja n. 85 % 1453 OPM-palkallista paikkaa ja n matching funds opiskelijapaikkaa (v yht. 112 tutkijakoulua ja 1600 OPM-palkallista paikkaa) tutkijakoulujen tohtorikoulutettavista ulkomaalaisia 15,8 % uusista tohtoreista n. 50 % valmistuu tutkijakouluista Perusrahoitus: - OPM: n. 42 milj. euroa/v. (tutkijakoulupalkat) - SA: n. 5 milj. eur/v. (tutkijakoulujen toimintamääräraha) Muu rahoitus - SA:n tutkimushankerahoituksesta osa kohdistuu tutkijakoulutukseen - isäntäyliopistot/-korkeakoulut vastaavat ohjaajaresursseista, opettajaresursseista sekä tarvittavasta infrastruktuurista 1

2 AJANKOHTAISET TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT LINJAUKSET JA KEHITTÄMISTAVOITTEET jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadun parantaminen väitöskirjatyöhön käytetyn ajan lyhentäminen - tavoitteena päätoimista 4-vuotista opiskelua vastaava kokonaisuus tutkimustyön ohjausvastuun selkiyttäminen ja seurantaryhmäkäytänteiden omaksuminen kaikissa tutkijakouluissa suunnitelmallisen kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisen yhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminen ulkomaisten tohtorikoulutettavien määrän kasvattaminen 20 %:iin vuoteen 2012 mennessä tohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja ohjauksen tehostaminen OPM:n hyvät käytänteet ohjeistuksen omaksuminen kaikissa tutkijakouluissa (Dnrot 6/504/2007 ja 10/504/2008) tutkijakoulujen rakenteellinen kehittäminen - koko, lukumäärä, verkottuminen - toiminnallinen osa yliopiston perusrakenteita - rahoituspohja riittävän ja korkeatasoisen tutkijakunnan kouluttaminen yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin tohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden määrän kasvattaminen TEHTÄVÄT: tohtorikoulutuksen ensisijainen tehtävä on luoda valmiudet ammattimaiselle tutkijanuralle lisäksi koulutuksen tulee tarjota edellytykset muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN kehitystyö Akatemian, OPM:n, yliopistojen, tutkijakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä kehitystyön tueksi ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva tutkijakoulutukiryhmä, jossa eri osapuolet edustettuina (dnro 13/021/2009) tutkijakoulutukiryhmän jäsenet: - vararehtori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, puheenjohtaja - ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia, varapuheenjohtaja - vararehtori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto - opetusneuvos Erja Heikkinen, opetusministeriö - professori Samuel Kaski, Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu, Teknillinen korkeakoulu - professori Christina Salmivalli, Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto - pääjohtaja Marja Makarow, ESF - johtaja Erkki Ormala, Nokia - kansleri Eero Vuorio, Turun yliopisto - sihteeri tiedeasiantuntija Eeva Sievi, Suomen Akatemia tutkijakoulutukiryhmän tehtävät vuonna 2010 järjestettävän tutkijakouluhaun valmistelu tutkijakoulujärjestelmää koskevan seurannan ja arvioinnin kehittäminen tutkijakoulujärjestelmän vaikuttavuuden arviointi tohtoritarveanalyysin toteutustapojen kartoittaminen hyvien käytänteiden ja kansainvälistymisen edistäminen tutkijakouluissa tutkijakoulutukiryhmä valmistelee suosituksia, ei tee päätöksiä 2

3 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET(1/4) TUTKIJAKOULUJEN TOIMINTA - minimivaatimukset: jokaisella tohtorikoulutettavalla on henkilökohtainen väitöskirjatyön ohjaaja(t) tutkijakouluun on avoin opiskelijahaku sekä läpinäkyvä ja objektiivinen opiskelijavalintaprosessi - arviointi- ja valintakriteerit tulee julkistaa ennen hakua - tutkijakouluun hyväksytään tohtorikoulutettavia vain yksillä kriteereillä - tutkijakouluun ei voi ilmoittautua/rekisteröityä - kaikille tutkijakoulupaikoille, sekä OPM-palkallisille että muulla rahoituksella oleville paikoille, tulee olla samat pääsyvaatimukset - kaikkien tutkijakoulupaikoille valittujen nimet tulee julkistaa päätöksenteon jälkeen - päätöksentekijän tulee tietää, ketkä hakijoista jäivät ilman tutkijakoulupaikkaa tutkijakoulussa muulla kun OPM-rahoituksella olevat tohtorikoulutettavat ovat tutkijakoulun täysivaltaisia jäseniä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin OPM-palkallisilla tohtorikoulutettavilla (ainoana erona palkan lähde) tutkijakoulun tuki tohtorikoulutettavalle on aina enintään 4 vuotta, palkkarahoituksen lähteestä riippumatta (pidennystä ainoastaan äitiys-/isyys-/vanhempain- /hoitovapaista ja varusmies-/siviilipalvelusta) tutkijakoulu rekrytoi aktiivisesti ulkomaalaisia tohtorikoulutettavia tutkijakoulujen tulee noudattaa OPM:n Tutkijakoulujen hyvät käytänteet ohjeistusta (Dnrot 6/504/2007 ja 10/504/2008), mm. - lyhyitä palkkamääräyksiä ei hyväksytä - väitöskirjatyö tutkijakoulussa on päätoimista - tutkijakoulu noudattaa vastuuyliopiston henkilöstöpolitiikkaa yhteisrahotteisuus tutkijakouluissa tulee olla tohtorikoulutettavia myös muulla kuin OPM-rahoituksella, rahoituspohjaa tulee monipuolistaa tutkijankouluissa tohtorikoulutuksen tulee olla systemaattista ja korkeatasoista ja luoda edellytykset väitöskirjan valmistumiselle neljän vuoden tavoiteajassa ( HOPS /ohjaus- ja työsuunnitelma) - päävastuu yliopistolla - määrittelee tutkintovaatimukset ja myöntää tutkinnot TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET (2/4) Tutkijakoulujen toiminta - minimivaatimukset (jatkuu): laadukkaan toiminnan, dynaamisuuden ja uudistumiskyvyn takaamiseksi - tutkijakoulun vastuullisen johtajan tehtävä on määräaikainen - johtoryhmän jäsenten tulee vaihtua tietyin väliajoin HUOM! vähemmistösukupuolen osuus vähintään 40 % (tasa-arvolaki) - tutkijakoulun johtajan, johtoryhmän jäsenten ja ohjaajien tulee sitoutua tutkijakouluun, jonka toiminnassa he ovat mukana - tutkijakoulun johtajan ei tule toimia toisen tutkijakoulun johtoryhmässä tutkijakouluun affilioituneet viralliset ohjaajat - ovat dosentti-/professoritasoisia (yliopistot edellyttävät väitöskirjatyön ohjaajilta) - osallistuvat aktiivisesti tutkijakoulun toiminnan kehittämiseen - valitaan tutkijakoulun piiriin laatukriteerien perusteella - tutkijakoulun taustalla olevan tutkimusyhteisön tulee olla tieteellisesti korkeatasoinen ja riittävän suuri (kriittinen massa), tutkijakoulun tulee olla toiminnaltaan yleishyödyllinen: tutkijakoulu tutkimushanke opiskelijakeskeisyys - tohtorikoulutettavat valitaan tutkijakouluun hakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien ja meriittien, EI tutkimusryhmän meriittien perusteella - tutkijakoulupalkka seuraa tohtorikoulutettavaa (palkka EI OLE tutkimusryhmän resurssi) - mahdollisimman monet tohtorikoulutettavat kuuluvat tutkijakoulun systemaattisen jatkokoulutuksen piiriin - tohtorikoulutettavien tasa-arvoisuus - HUOM! tutkijakoulussa jatko-opiskelu on päätoimista! 3

4 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET (3/4) TOHTORIKOULUTUKSEN SUUNNITELMALLISUUS JA LAATU, KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN VERKOTTUMINEN 1) suunnitelmallinen kansainvälinen yhteistyö: opetus- ja tutkimusyhteistyö työskentely ulkomailla, vierailut luennoitsijavaihto kansainväliset kokoukset (järjestäminen ja osallistuminen) ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi 2) kansallinen ja sektoreiden välinen yhteistyö verkottuminen opetus- ja tutkimusyhteistyön kautta työelämäyhteydet, kontaktien luominen akateemisen maailman ulkopuolelle kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen helpottuu - toteutetaan SA:n toimintamäärärahalla - muodostavat tutkijakoulujen lisäarvon ja kilpaillun rahoituksen perustan 3) systemaattinen ja korkeatasoinen koulutus tieteenalakohtainen koulutus yleiset valmiustaidot ja uranhallinta - tohtorinkoulutus neliportaisen tutkijanuran ensimmäinen vaihe, jonka tulee taata monipuoliset valmiudet paitsi ammattimaiselle tutkijanuralle myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET (4/4) tutkijakoulujen rakenteellinen kehittäminen: - tutkijakoulut nykyistä suurempia, laaja-alaisempia ja verkottuneempia kokonaisuuksia ja niitä lukumääräisesti merkittävästi vähemmän - yliopistojen sitoutuminen tutkijakouluihin ja tutkijakoulujen nykyistä selkeämpi integroituminen osaksi yliopistojen toimintaa tutkijakoulut kiinteä osa yliopiston tutkimusstrategiaa tutkijakoulutukiryhmän alustava ehdotus tutkijakoulujen rakenteelliseksi kehittämiseksi - kussakin yliopistoissa vain yksi tai muutama tutkijakoulu, joissa tieteenalakohtaisia tohtorinkoulutusohjelmia (vrt. Imperial College 2 tk/n tohtorikoulutettavaa) - lisäksi koko maassa muutamia tieteenalakohtaisia, fokusoituja tutkijakouluja, jotka ovat valtakunnallisesti/kansainvälisesti vahvasti verkottuneita - työnjako: - tieteellinen tutkimus ohjaaja(t), tutkimusryhmä - tieteen- ja tutkimusalan opinnot tohtorinkoulutusohjelma, tieteenala - yleiset valmiustaidot yliopisto 4

5 TUTKIJAKOULUTUKIRYHMÄN ALUSTAVA EHDOTUS TUTKIJAKOULUJEN UUDEKSI RAKENTEEKSI Tutkimusvararehtori/yliopiston tutkijakoulutuksen johtaja ja johtoryhmä Yleiset valmiustaidot (transferable skills) Tieteen- ja tutkimusalan opinnot Tieteellinen tutkimus Koordinaattori Yliopiston tohtoriohjelma Johtaja Yliopiston tohtoriohjelma Johtaja Kansallinen tohtoriohjelma Johtaja Kansallinen tohtoriohjelma Johtaja Kansainvälinen tohtoriohjelma Johtaja Tutkijakoulu TUTKIJAKOULUJEN TOIMINTA - HYVÄT KÄYTÄNTEET Tutkijakoulun tehtävänä on - luoda edellytykset väitöskirjan valmistumiselle neljässä vuodessa - valvoa tohtorikoulutettaviensa etuja ja varmistaa, että heidän kohtelunsa on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista - noudattaa isäntäyliopiston henkilöstöpolitiikkaa - pitää systemaattisesti kirjaa tutkijakouluun kuuluvien tohtorikoulutettavien perustiedoista, aktiviteeteista, sijoittumisesta työelämään väitöksen jälkeen (ainakin 1. työpaikka), ohjaajien osallistumisesta tutkijakoulun toimintaan jne. - edellyttää, että - jokaisella tutkijakoulun tohtorikoulutettavalla on henkilökohtainen väitöskirjatyöohjaaja - jokaiselle tutkijakoulun tohtorikoulutettavalle asetetaan seurantaryhmä - väitöskirjatyö tutkijakoulussa on päätoimista - tohtorikoulutettavilla on henkilökohtainen opintosuunnitelma(valmistellaan yhdessä ohjaajan kanssa) - tohtorikoulutettavalla on toteuttamiskelpoinen ja realistinen tutkimussuunnitelma (valmistellaan ja päivitetään vuosittain yhdessä ohjaajan kanssa) - tohtorikoulutettava osallistuu aktiivisesti tutkijakoulun jatko-opetustarjontaan ja on tietoinen tutkinnon myöntävän tiedekunnan formaalisia jatko-opintoja koskevasta ohjeistuksesta - tohtorikoulutettavan urasuunnitteluun ja hallintaan kiinnitetään huomiota - ohjaaja ja tohtorikoulutettava ovat selvillä vastuistaan ja velvollisuuksistaan - ongelmatilanteita varten on olemassa selkeät toimintatavat - tohtorikoulutettava kuuluu vain yhteen tutkijakouluun - HUOM! tutkijakoulu ei voi elää yli varojensa esim. allokoimalla tohtorikoulutettaville palkallisia paikkoja ennen kuin päätös paikoista on tehty Lisäksi tulee huomioida, että Suomen Akatemia ja Suomen yliopistojen rehtorin neuvosto allekirjoittivat sitoumuksen eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja työhönoton säännöstöstä (the European Charter for Researchers and the Code of Conduct for Recruitment of Researchers) 5

6 KYMMENES TUTKIJAKOULUHAKU V rahoitus nelivuotiskaudelle hakuaika: touko-elokuu 2010 HUOM! tämä on alustava esitys, hakuaikaa ei ole vielä päätetty haettavana - tutkijakoulupaikat (n. 700 kpl) - tutkijakoulujen toimintamäärärahaa päätökset alkuvuodesta 2011 HUOM! tavoitteena on, että - tietoa kerätään aikaisempaa enemmän numeerisena/taulukkomuodossa - tutkijakouluhakemukset arvioidaan semi-kansainvälisessä paneelissa hakemukset tultaneen pyytämään englanninkielisinä hakuinfotilaisuus klo 10.00, Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) seminaari tohtoritarvetta koskevasta ennakointihankkeesta klo (OPM:n tohtoritarpeen ennakointihanke käynnistynyt keväällä 2009) JATKOSSA TUTKIJAKOULUHAKU 2 VUODEN VÄLEIN tavoitteena, että - tutkijakoulupaikkoja tasaisesti tohtorikoulutettavien haettavana - tutkijakoulut raportoivat toiminnastaan kahden vuoden välein MUUTA HUOMIONARVOISTA FiDiPro EUI IIASA 6

7 FiDiPro FINLAND DISTINGUISHED PROFESSOR PROGRAMME vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelma rahoituksen avulla tutkimusryhmät voivat kutsua kansainvälisiä tai ulkosuomalaisia huippututkijoita työskentelemään Suomeen 2 5 vuodeksi rahoitusta haetaan Suomen Akatemialta tai Tekesiltä hakijana aina suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos kaksivaiheinen haku: aiehaun perusteella valitaan varsinaiseen hakuun kutsuttavat hankkeet FiDiPro-rahoitusta haetaan tutkimusprojektille rahoitus voi kattaa esim.: FiDiPro-tutkijan palkkakuluja, perheen muuttokuluja tutkimustyöstä aiheutuvia kuluja, tutkimusryhmän kuluja, materiaali- ja matkakustannuksia tms. mukaan voi tulla myös FiDiPro-tutkijan oman kansainvälisen ryhmän avaintutkija/tutkijoita HUOM! antaa mahdollisuuden tukea tutkijakoulujen toimintaa - tutkijakoulu voi toimia FiDiProesityksen tekijänä yliopistolle haku lokakuussa 2009 kts. ja LISÄTIETOJA: johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki (puh. (09) , hannele.kurki@aka.fi) EUI YLIOPISTOLLINEN EUROOPPA -INSTITUUTTI (European University Institute) Historian ja kulttuurintutkimuksen, taloustieteen, oikeustieteen ja yhteiskuntatieteiden laitokset perustettu vuonna 1972, sijaitsee Firenzessä järjestää tutkijakoulutusta ja tarjoaa tutkimusapurahoja väitelleille tutkijoille noin 55 professoria, 570 tohtoriopiskelijaa, 100 post.doc. opiskelijaa, 150 vierailevaa tutkijaa ja 135 hallintohenkilökunnan jäsentä yli 60 maasta

8 TUTKIJAKOULUTUS EUI:ssa nelivuotinen tohtoriohjelma EUI valitsee tohtorikoulutettavat, väittely EUI:hin erittäin korkea valmistumisprosentti haku vuosittain 31.tammikuuta mennessä Suomesta valittu vuosittain 1-4 opiskelijaa Suomen Akatemia tukee apurahalla ohjelmaan valittuja tutkijoita apuraha lukuvuonna /kk (2160 /kk euroa opiskelijoille, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia), jos opiskelijalla ei ole muuta rahoitusta POST DOC TUTKIMUSMAHDOLLISUUDET EUI:ssa Suomen Akatemian tutkijatohtorin projektiin voidaan sisällyttää määräraha 1-2 vuoden tutkimusjaksoon EUI:ssa. Suomen Akatemia voi myös osoittaa yhden akatemiatutkijan viran tutkimustyöhön EUI:ssa LISÄTIETOJA: Tiedeasiantuntija Floora Ruokonen ) IIASA - INTERNATIONAL INSTITUTE FOR APPLIED SYSTEMS ANALYSIS ( ) Perustettu 1974, Suomi jäseneksi 1976 Sijainti: Itävalta, Laxenburg (20 km Wienistä), Habsburgien suvun kesälinna Kansainvälinen, ei-hallitusten välinen (tiedeyhteisöjen keskeinen) Ongelmakeskeistä (problem-driven) moni- ja poikkitieteistä tutkimusta, jossa sovelletaan systeemimenenetelmiä IIASAlla vahvat verkostot tutkimustiedon hyödyntäjiin niin kv. tasolla (YK, EU) kuin kansallisella tasolla (poliittinen päätöksenteko), mutta myös liike-elämään IIASAssa tutkijoita noin 200, tutkimustyö perustuu vahvaan kansainväliseen verkostoyhteistyöhön Lisäksi korkeatasoisia seminaareja ja konferensseja (puhujina mm. nobelisteja), nuorten tutkijoiden kesäohjelma (Young Scientists Summer Program, YSSP) ja postdoc-ohjelma Jäsenet 2009 (jäsenyyden ehtona on, että maassa on vahvaa tutkimusta; jäsenmäärän ylärajaksi päätetty n. 25): Austria, China, Egypt, Finland, Germany, India, Japan, Republic of Korea, Neatherlands, Norway, Pakistan, Poland, Russia, South Africa, Sweden, Ukraine, USA

9 IIASA-TUTKIMUS Environment & Natural Resources Population and Society Energy and Technology Special Projects Health & Global Change Integrated Modeling Cross-cutting Activities Greenhouse Gas Initiative Methodology Forum Water Activities UUSI STRATEGIA teemat: food and water; energy and climate change; poverty and equity - yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa vahvistetaan IIASA:n NUORTEN TUTKIJOIDEN KESÄOHJELMA YSSP ( Haku avautuu loka-marraskuussa IIASAn kotisivulla, määräaika tammikuun alkupuolella (hakemus sähköisesti IIASAan) Hyväksytään noin 50 tohtoriopiskelijaa yli 20 maasta Ohjelman toteutus: osallistujat jatkavat omaa tutkimustyötään ja osallistuvat työllään johonkin IIASAn monitieteisistä hankkeista, osallistuvat luentoihin, seminaareihin, esittelevät omaa työtään seminaareissa ja laativat artikkelin kesän kuluessa. Myös sosiaalinen toiminta on vilkasta. Ohjelman kesto: Suomen Akatemia myöntää jokaiselle Suomesta hyväksytylle YSSP-osallistujalle rahoituksen, joka kattaa matkan, asumisen ja 30% päivärahasta IIASA:n POST DOC -OHJELMA vuosittain muutama postdoc-paikka tarjolla, hakemuksia toistaiseksi vähän kk Haku avautuu lokakuussa IIASAn kotisivuilla Rahoitus kotimaasta; esim. Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus LISÄTIETOJA Tiedeasiantuntija Tiina Forsman (Tiina.forsman@aka.fi, puh

10 KIITOS! LISÄTIETOJA: tiedeasiantuntija Eeva Sievi ( , ROAD SHOW -MATERIAALI: Tiede yhteiskunnassa Tutkijanura Tutkijakoulut lisätietoja-otsikon alla linkki RoadShow-artikkeliin , jonka alalaidassa linkit materiaaliin