Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Transkriptio

1 Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

2 Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä paikallistasolla Kokonaan julkisia kuntien yhteisiä organisaatioita Yksityisen sektorin kanssa yhteistyössä rakennettuja organisaatioita Kolmannen sektorin mukaan ottavia yhteistyökuvioita Organisaatioita, joissa on osia kaikista näistä

3 Mitä? Tiivistettynä suomalainen hallinto on käymässä läpi muutosta, jota voidaan luonnehtia siirtymäksi byrokraattisista hallintojärjestelmistä itseohjautuvien toimintayksiköiden muodostamien ja yhteistyötä yli rajojensa tekevien konsernien suuntaan. Myös hyvinvointipalvelujen tuottamista on yhä useammin toivottu uudelleen järjestettäviksi kuntien, valtion ja kolmannen sektorin kesken.

4 Miksi? Hallinnon sopeuttaminen yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin kuten kansantaloudellisiin ongelmiin, tietoyhteiskunnan vaatimuksiin ja kansainvälistymiseen. Maailman muuttuessa yhä dynaamisemmaksi, monimutkaisemmaksi ja samalla monimuotoisemmaksi, on ajateltu, että myös hallintorakenteiden on muututtava näiden mukaisiksi

5 Miksi esimerkiksi kolmas sektori? Taloudellisten säästöjen lisäksi perusteluina käytetään kolmannen sektorin joustavuutta, hyvin toimivia sosiaalisia verkostoja ja toimijoiden parempaa yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuun logiikalla toimivaa koordinaatiota. Kolmatta sektoria pidetään oivallisena kumppanina etenkin nk. Ilkeissä ongelmissa, jotka eivät kunnioita hallintoyksiköiden rajoja ja joiden kanssa julkisen sektorin toimijat kokevat voimattomuutta.

6 Mistä on kyse eri sektoreiden välisen yhteistyön johtamisessa? Osittain kyse on siitä historiallis-institutionaalisesta kontekstista, jossa organisaatiot toimivat ja joiden vankeja ne osin ovat Osin kyse on toimintatavan muutoksesta, joka aiheuttaa aina kriisin Jos kaikki jatkuu ennallaan, ei ehkä kriisiydytä, jos valtatasapaino muuttuu kriisi syntyy Osin kyse on järjestelmästä, jossa tarvitaan monenlaista johtamista Osin kyse on järjestelystä, joka ei automaattisesti ratkaise kaikkia ongelmia ja tuo mukanaan uusia

7 Johtaminen On yksinkertaisimmillaan ihmisten, ryhmien ja toimintojen ohjaamista siten, että organisaatiolle määritellyt tavoitteet saadaan parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua. Johtamisen tavoitteet, kohteet ja yleisöt eivät kuitenkaan enää kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyössä ole yksiselitteisiä, Käsitys oikeista ja sopivista johtamisen välineistä, toiminnan rajoista ja mahdollisuuksista vaihtelee Erilaiset palveluiden organisointimallit vaikuttavat palveluorganisaation johtamiseen eri tavoin. Pohjimmiltaan siitä, että johtaminen on vahvasti sidoksissa organisaation perustehtävään, joka näyttäytyy erilaisissa palveluiden organisaatiomalleissa ja eri näkökulmista erilaisena. Sama johtaminen voi näyttäytyä sekä onnistuneena ja epäonnistuneena näkökulmasta riippuen.

8 Johtamisen moniulotteisuus Professiojohtamisen, ammattijohtamisen, poliittisen johtamisen ja verkostojen johtamisen tasapainottelua Kunnan ja kolmannen sektorin välinen suhde edustaa johtamisen verkostomaista ulottuvuutta, jossa on sovitettava yhteen asukkaiden edustajien, asiakkaiden, järjestelmän kehittäjien, paikallisten yhteisöjen ja julkisen vallan näkemyksiä Lisäksi johtamiseen sisältyy yhteisen palveluorganisaation johtamisen hierarkiamainen ulottuvuus, jossa palveluiden tehokkuus, taloudellisuus ja innovatiivisuus ovat kytköksissä siihen, miten onnistunutta johtamisen palveluorganisaatiossa koetaan olevan. Jos palveluorganisaation hierarkiamainen rakenne ei ole sopiva tai jos rakennetta ei hyväksytä, vaarantuu organisaation toimivuus ikään kuin sisältä käsin.

9 Johtamisen moniulotteisuus Jos organisaatiossa sovelletaan tilaaja-tuottaja-asetelmaa, tuo se johtamiseen verkostoelementtien lisäksi sopimuksellisuutta sekä pitkäaikaisiin kumppanuussuhteisiin rinnastettavaa johtamista logiikka on erilainen kuin verkostossa Järjestämisvastuun ollessa esim. PARAS-lain mukaisilla yhteistoiminta-alueella myös asukkaiden tarpeiden määrittely tapahtuu pääosin alueellisella tasolla, Alueellinen poliittinen johtaminen yhdistyy kuntien uudenlaiseen omistajaohjausrooliin. Kuntajohtamisen ja etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen erityislaatuisuus syntyy osittain siitä, että se on kiinteässä yhteydessä sekä valtionpolitiikkaan että paikalliseen politiikkaan. Nämä kaikki vaikuttavat selkeästi palveluiden johtamisen tilaan ja käytäntöihin.

10 Mahdollisia ristiriitojen siemeniä Paikallista hallintoa ja sosiaali- ja terveystoimen hallintoa ohjataan erilaisin välinen ja eri kautta, mikä osaltaan lisää mahdollisuuksia myös paikallisesti lehahtaviin ristiriitoihin. Eri logiikalla toimivien palveluita tuottavien yksiköiden tarpeet ja odotukset saattavat erota toisistaan. Asiakkaan tarve tai halu ei välttämättä aina kohtaa yhteisön etua Taloudellinen niukkuus ja tarpeiden lisääntyminen aiheuttavat vaikean yhtälön Joudutaan sovittelemaan myös ristiriitoja, jotka kumpuavat poliittisten intohimojen ja esimerkiksi henkilöstön tarpeiden välisistä eroista.

11 Kehittäminen Suuremmat organisaatiot kehittäminen liian kaukana asiakasrajapinnasta? Miten tieto kulkee sinne, missä resursseja kohdistetaan? Organisaatioiden erilaiset kulttuurit sekä ongelma että potentiaalinen vahvuus Kuinka paljon pitää yhtenäistää? Rationalisointilogiikasta ja -jäykkyydestä pitää päästä eroon T & K Panostukset Omistajien epärealistinen kehittämisnäkemys (resurssiton, spontaani kehittäminen joka vain tapahtuu ) Liian ohuiden organisaatioiden riski (anoreksiaorganisaatiot)

12 Historiallis-institutionaalinen konteksti Yhteistyösuunnat: uudet ja perinteiset Käsitys toiminnan rajoista ja mahdollisuuksista Organisaatiokulttuurit Poliittiset voimasuhteet Muut yhdistävät ideologiat: koti, uskonto ja isänmaa

13 Mitä opimme tästä? Yhteistyöhön perustuva järjestelmä vaatii toimiakseen tasapainoisen suhteen verkostojohtamisen, professiojohtamisen, ammattijohtamisen ja poliittisen johtamisen välille. Ainoa tapa tällaisen järjestelmän kehittämiselle on vuorovaikutus, jatkuva näkemysten vaihtaminen ja yhteisen todellisuuden luominen, johon keskustelu myös valta -ja vastuusuhteista kuuluu olennaisesti.

14 Johtamisen tehtävä? Kaikkien kehittyneiden terveydenhuoltojärjestelmien toimijat muodostavat heimoja, joilla on oma tulkintansa siitä, mitä on hyvä, sujuva ja kustannustehokas terveydenhuolto Johtamisen tehtävänä on tuoda heimot yhteen tekemään työtä yhdessä ja osoittamaan lojaalisuutta organisaatiolle eikä vain omalle professiolle haasteellista etenkin lääkäriprofession osalta, jonka tiedetään kiinnittyvän ensisijaisesti kollegaan, toissijaisesti läheiseen professioon, esim. hoitajat, sitten potilaaseen ja vasta sitten organisaatioon. Sopimusohjauksen tiedetään siirtävän valtaa ainakin väliaikaisesti professioilta yleisjohtajille, jotka vastaavat verkoston toimivuudesta Tätä ei välttämättä oteta riemulla vastaan Kaikkien sopimusohjausjärjestelmien toimivuus on kuitenkin riippuvainen heimojen kommunikaatiosta.

15 Kiitos mielenkiinnostanne