Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu Lahden tiedepäivä

2 TUTKIMUSVAIHE Ideaali hoivan laatu: organisaatiokulttuuri ja laatujohtaminen Opetussuunnitelmien analysointi kevät 2014 DEVELOPMENT PHASE Osaamisen määrittely 2014 Moduulien kuvaukset ja vastuumoduulit syksy 2014 IMPLEMENTATION PHASE Yhteistutkintosopimukset syksy 2014 Yhteiset moduulit Valmistuvien osaaminen

3 Hoivan laatu Hoiva määritellään hankkeessa sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen tuottamaksi palveluksi, erityisesti julkisella sektorilla Hoivan laadun tutkimusta löytyy runsaasti terveysalalta sosaalipalveluista puuttuu systemaattinen, palveluja yhdistävä viitekehys, jonka avulla luodaan ja arvioidaan laatua tietyssä kontekstissa ja tietyissä olosuhteissa. (Megivern ym. 2007)

4 Laatutyö auttaa 1. määrittelemään asiakkaan ja ymmärtämään paremmin asiakkaan tarpeita, toiveita; 2. tunnistamaan palvelun laadun parantamisalueet ja 3. lisää systeemilähestymistavan omaksumista (TQM) (Gremyr & Raharjo 2013). Rakenne Prosessi Tulokset Henkilöstö Taitojen ja osaamisen kokonaisuus ja yhteensopivuus Tiimityö Johtaminen Kliininen hoiva Tarpeiden määrittely Tarpeiden yhteensovittaminen ja palvelujen koordinointi Ihmisten ja professioiden välinen toiminta asiakastyössä Terveyden ja hyvinvoinnin koettu tila Toiminnallinen oireiden / ongelmien helpottuminen Käyttäjän arvio Tyytyväisyys Mahdollisuus vaikuttaa (mukaillen Campbell ym. 2000)

5 Hoivan laatuun liitetään Asiakaslähtöisyys / - keskeisyys Palvelujen saavutettavuus (sisältää määrän) Riittävät henkilöstöresurssit Hoivan jatkuvuus Hyvä palvelukoordinaatio Edullisuus (eri yhteiskuntaluokat ja palvelun taloudellinen saavutettavuus) Riittävä palveluinformaatio Ammattirajat ylittävä yhteistyö Tekninen osaaminen ja taidot Ymmärtävä ja tunneälykäs palveluasenne Laadun merkitys tulevaisuuden palveluissa kasvaa (uhkakuva, että laskee) (Antonsson et al. 2012; Woo et al. 2011; Megivern et al. 2007; Campbell et al. 2000)

6 Sidosryhmät laadun määrittäjinä Eri sidossyhmien näkemykset tärkeitä ja kaikkilla on roolinsa (Antonsson et al 2012; Firbank 2012; Tepponen 2009; Kahanpää et al. 2006) Näkemys laadusta ja laadun osatekijöistä vaihtelee (Tepponen 2009; Megivern et al. 2007; Campbell et al. 2000) ja on jopa ristiriitainen sidosryhmien välillä ja sisällä (Firbank 2012, 404; Kahanpää et al. 2006) Ideaalitilanteessa sidosryhmillä on yhteinen näkemys laadusta ja sen arvioinnista (Kahanpää et al 2006; Antonsson et al 2012, 742; Kahanpää et al. 2006) Laatuun liittyvät kontekstitekijät merkityksellisiä Yleensä laatua arvioivat asiakkaat, professiot ja johto (Firbank 2012) Työntekijät Yhteiskunta Asiakkaat Johto

7 Yhteiskunta Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ylläpito Lainvalmistelu ja laillisuuden turvaaminen Resurssien allokointi kansallisella tasolla Toimivan koulutusjärjestelmän varmistaminen Sosiaalinen ja poliittinen eheys, rehellisyys ja lahjomattomuus Asiakaslähtöisyys- ja keskeisyys Jatkuva oman osaamisen kehittäminen Yhteinen vastuu johdon kanssa (toim.ajatus, visio ja strategiset tavoitteet) Työyhteisötason eri ammattialat ylittävä vuorovaikutus ja yhteistyö Aloitteellinen laatutyö Vuorovaikutus ja keskustelu: miten laatu määritellään, arvokeskustelu o h Johto Strateginen johtaminen Palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuus Laatujohtaminen Resurssien allokointi Henkilöstön johtaminen ja osaamisen varmistaminen, työsuorituksen arviointi Aktiivisuus ja informaatio omasta tilanteesta ja hoivan tarpeista Vastuullinen palvelujen käyttö (kun siihen on edellytykset) Laadun vaatiminen Työntekijöiden ammatin ja osaamisen arvostaminen ja kunnioittaminen Työntekijät Asiakkaat

8 YHTEENVETOA Kaikilla sidosryhmillä on omanlaisensa vastuu hoivan laadusta ja sen turvaamisesta Järjestelmälähtöinen ajattelu laadun kehittämisessä yhteiskunnan, johtamisen ja myös työntekijän tasolla. Keskeisintä on avoin, tavoitteellinen ja sidosryhmien rajat ylittävä vuorovaikutus Yhteiskunta ja johto laativat reunaehdot ja järjestelmät, työntekijät ja asiakkaat todentavat käytännössä Kumppanuus: johto, työntekijät ja asiakkaat Tuloksissa nähtävissä kolmen eri maan historia Talouden epävarmuus, ikääntyvä väestö sekä sosiaali- ja terveysalojen rakenteelliset muutokset korostavat laatukeskustelun merkitystä entisestään (arvo)keskustelu ja yhteistyö tärkein väline parempiin palveluihin Laatu on yhteiskunnan, johdon ja työntekijöiden strateginen valinta