Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

Transkriptio

1 Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1

2 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden hallinta, johtaminen, koordinointi, operatiivinen toiminta mikä on alueiden rooli, missä niitä tarvitaan? 2

3 Alue Aluetta ei voi määritellä, sen tunnistaa (Dennis de Rougemont) Alue on poliittisesti merkittävä, jos sillä vallitsee alueellinen tietoisuus, joka muodostuu vuorovaikutteisuudesta mentaalisten käsitysten, sosiaalisen ja poliittisen käyttäytymisen, samoin kuin konkreettisten ja materiaalisten suhteiden kesken tietyllä maantieteellisellä alueella (Caciagli 1990) 3

4 Alueellisuus Pelastustoimiuudistus 2004 Hätäkeskusuudistus 2006 Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistus 2008 Poliisilaitosuudistus Aluehallintouudistus

5 Yhteistoiminnan integraatiotasot 5

6 Luttwakin toiminnan tasot Suurstrategia Alueellinen strategia Operatiivinen Taktinen Tekninen Vallan vertikaalinen uusjako 6

7 Turvallisuuden yhteistoiminnan integraatiotasot Esimerkkinä puolustushallinto 7

8 Tilannekuvapino ja johtamisen tasot Sot Siv Strat Op Takt? Sensori Vko-kkvuosi- Keskushallinto Aluehallinto Paikallishallinto Vrk-vko- kk- Min-hvrk Sensori GIS GIS, 8 Insinöörieverstiluutnantti Mika Hyytiäinen, 2004

9 Yhteistoiminnan tasot ja turvallisuuden kontekstit Turvallisuuskontekstit (Munkki ) strateginen operatiivinen Toiminnan integraatiotasot taktinen tekninen 9

10 Turvallisuuden yhteistoiminnan dimensiot Valtakunnallinen MITTAKAAVA LUONNE Tilapäinen Alueellinen Paikallinen Jatkuva Ennaltaehkäisy Ydintoimija Reagointi TAVOITE Avainkumppani Tukitoimija ROOLI 10

11 Yhteistyön asteet (Himmelman 2002) Määritelmä Verkosto Koordinaatio, yhteensovittaminen Yhteistoiminta Yhteistyö Yhteistoimintasuhde epävirallinen virallinen virallinen virallinen Yhteistoiminnan piirteitä vähän ajallista sitoutumista, rajoitettu luottamustaso, ei tarvetta reviirijakoon, tiedon vaihto on tärkein päämäärä kohtalainen ajallinen sitoutuminen ja luottamustaso, ei tarvetta reviirijakoon, pääsy palveluihin ja resursseihin käyttäjäystävällisemmin on tärkein päämäärä merkittävä ajallinen sitoutuminen ja luottamustaso, huomatta tarve jakaa reviiri, resurssien jakaminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on tärkein päämäärä laaja-alainen ajallinen sitoutuminen, erittäin korkea luottamustaso, laajoja yhteisiä reviirialueita, suorituskykyjen yhteinen kehittäminen luo lisäarvoa, yhteisen tavoitteen saavuttaminen on tärkein päämäärä Resurssit keskinäiseen resurssijakoon ei ole tarvetta keskinäiseen resurssijakoon vähäistä tarvetta tai ei lainkaan tarve kohtalaisesta laaja-alaiseen keskinäiseen resurssijakoon, joihinkin yhteisiin riskinottoihin ja palkkioihin täysimääräinen resurssien, riskien, vastuiden ja palkkioiden jakaminen 11

12 Turvallisuuden edistäminen Turvallisuusjohtaminen, turvallisuuden hallinta, turvallisuussuunnittelu, yhteensovittaminen, koordinointi, valvonta, lainsäädäntö Tarve ja käytäntö alueellisella tasolla? 12

13 Aluehallinnon työnjako Suomen aluehallinto koostuu valtion aluehallinnosta (6*AVI+15*ELY) ja kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvasta aluehallinnosta maakunnan liitoista (19). Valtion aluehallintoviranomaiset toteuttavat keskushallinnon antamia tehtäviä alueellisella tasolla sekä ohjaavat valtion paikallishallinnon toimintaa. Maakunnan liitot toimivat lakisääteisinä aluekehitys- ja maakuntakaavoitusviranomaisina ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. 13

14 Kun jotain tapahtuu (Krijo 09) = 14

15 Varautumisen yhteensovittaminen aluetasolla (Krijo 09) 15

16 Varautumisen johtaminen (Krijo 09) 16

17 (Krijo 09) 17

18 Kunnan kriisijohtamisorganisaatio (Krijo 09) 18

19 Käytäntö nousee tarpeesta Case Etelä-Karjalan malli 19

20 Turvallisuuden suunnitelmat Turvallisuusasiat (varautuminen) eivät ole jokin erillinen hallinnon saareke - kytkettävä osaksi normaalia TS-/TTS-prosessia. (paikallinen) turvallisuussuunnittelu ja (paikallinen) valmiussuunnittelu: Molemmissa kyse varautumisesta, mikä perustuu normaaliolojen järjestelyille voitaisiinko ajaa yksillä raiteilla? Valmiuskoordinaattori Olli Lampinen, Mikkeli,

21 Varautuminen, valmius- ja turvallisuussuunnittelu Etelä-Karjalassa (-) ALUEHALLINTOVIRASTO (Etelä-Suomen lääninhallitus) AVI:n valmiustoimikunta ETELÄ-KARJALAN VALMIUSTOIMIKUNTA Yhteensovittaminen, koordinaatio maakunnan alueella Kaupunginjohtaja Lpr, pj Kuntaedustus (Imatra kj, Lpr akj, muut kunnanjohtajat 1-2) EKPelastuslaitos Poliisi Maasotakoulu EK sosiaali- ja terveyspiiri K-S Rajavartiosto Itäinen tullipiiri Valmiustoimikunnan tehtävä = Soveltuvin osin AVI:n valm.tmk:n tehtävä Sihteeristö: Kunta / EKPela / Poliisi / Maasotakoulu Laajennettu valmiustoimikunta Kaikki kunnanjohtajat, Kirkko, Yritykset, Muut yt-tahot, 3-sektori VASU- RYHMÄ Kuntien valmiussuunnittelusta vastaavat Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelu Ohjausryhmä MAASK:n yhteistyöryhmä -YT-harjoitukset -MP-koulutus Projektit Selvityshankkeet Imatran seutukunnan turvallisuussuunnittelu Ohjausryhmä 21

22 Pohdintaa ja johtopäätöksiä (1) Laajan turvallisuuden koordinaatiossa vakavimmat puutteet ovat aluehallintotasolla sot. operatiivis-taktinen taso, joka on ratkaisevassa asemassa Politiikkaa vai käytännön turvallisuusjohtamista: koordinoi, yhteensovittaa vai johtaa, vastaa Maakunta, kuntayhtymä, suurkunta paikallishallinnon ja keskushallinnon välissä on oltava koordinaatiota myös turvallisuusalalla Vrt. 7 alaisen periaate käytännön johtamisen kannalta 22

23 Pohdintaa ja johtopäätöksiä (2) Turvallisuuden yhteensovittaminen aluetasolla edellyttää Yhteistä uhka-arviota ja turvallisuusfoorumien perustamista (vrt. STO: kompastumisesta terrorismintorjuntaan) Toiminnallisten suorituskykyjen hallintaa edellyttää yhteistyötä, ei vain yhteistyöverkostoja 23

24 Kiitos mielenkiinnosta! Kysymykset ja kommentit, olkaa hyvä! 24