TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Yleistä AKI yhteisön työnjaon mukaisesti Pappisliiton tehtäväalueena on vastata ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Toiminnan suuntaviivat ovat rakentuneet tulevaisuusasiakirjan ja Pappisliiton painopisteiden pohjalle. Kuluneen vuoden aikana AKIlle hyväksyttiin uusi tulevaisuusasiakirja ja Pappisliitolle uudet painopisteet vuosille Pappisliiton työelämäjäsenten jäsenmaksua korotettiin 1,1 %:sta 1,25 %:iin. Syynä tälle olivat mm. Erkon jäsenmaksun korotus ja Akavatalon remonttikustannukset. Myös ulkomailla työskentelevien, työelämän ulkopuolella olevien sekä työttömyyskassaan kuuluvien opiskelijoiden jäsenmaksua nostettiin työttömyyskassan jäsenmaksun korotuksen vuoksi. Luottamusmiehenä toimimista palkittiin myöntämällä luottamusmiehille jäsenmaksualennus kolmelta kuukaudelta edellisen vuoden tapaan. Akavatalon remontin vuoksi AKI-yhteisö muutti kesäkuussa väistötiloihin Länsi-Pasilaan noin puoleksitoista vuodeksi. 1. Jäsenet Hyvää rekrytointitoimintaa jatketaan opiskelijoiden, valmistuneiden ja niiden papiksi vihittävien parissa, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Erityisesti vastavalmistuneiden rekrytointiin kiinnitetään huomiota ja järjestetään tarvittaessa liittymiskampanjoita. Kiinnitetään huomiota jäsenpitoon. Jäsenetuja pidetään esillä ja vuorovaikutuksessa jäseniin pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta niin, että jäsenet kokisivat liiton tärkeäksi. Huolehditaan siitä, että liiton hallituksen jäsenet motivoivat pappeja jäsenyyteen omalla alueellaan.

2 Pappisliiton kokonaisjäsenmäärä oli 4523 ja se oli vähentynyt vuoden aikana 30 hengellä (4553). Täyttä jäsenmaksua maksaneiden määrä 2136 oli vähentynyt 24 hengellä (2160). Liittyneitä ja eronneita oli vuoden aikana seuraavasti (eronneet suluissa): Varsinaiset jäsenet 62 (29+11) 73 (32) 83 (23) 69 (39) Maisterijäsenet 28 (4) 18 (3) 23 (5) 23 (6) Kaksoisjäsenet 2 (2+7) 5 (3) 3 (1) 5 (1) Eläkeläisjäsenet 2 (29) 1 (29) 10 (25+47) 4 (22) Opiskelijajäsenet 111 (5) 174 (4) 154 (6) 158 (8) Yhteensä 205 (69+18) 271 (71) ) 259 (76) Vuoden aikana valmistuneita, jotka eivät olleet vuoden lopussa liittyneet liittoon, oli 96 henkilöä. Vastavalmistuneille suunniteltu jäsenkampanja toteutettiin vuoden 2014 alussa, jolle ajalle osui myös lähinnä sosiaalisessa mediassa järjestetty Akavan Fiksut pärjää aina kampanja. Täyttä jäsenmaksua maksavien vähentyminen johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyy tällä hetkellä enemmän jäseniä kuin uusia liittyy. Vastavalmistuneiden kampanjan aikana liittoon liittyi jonkin verran enemmän nuoria jäseniä, mikä näkyy maisterijäsenten suurempana liittymismääränä. Vuoden loppuun mennessä maisterijäsenistä seitsemän oli saanut pappisvihkimyksen ja siirtynyt varsinaisiksi jäseniksi. 2. Opiskelijatoiminta Opiskelija-asiamies ja opiskelijatoimikunta suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä sellaista toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa kolmessa tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti liiton opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäseniä palvellaan järjestämällä tilaisuuksia esimerkiksi edunvalvontaan, työelämään ja ammattiidentiteettiin liittyen. Opiskelijatyötä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa. Suhteet yhteistyötahoihin pidetään hyvinä ja välittöminä. Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux-lehdessä. Liiton opiskelijatoiminnasta vastasi opiskelija asiamies apunaan opiskelijatoimikunta. Opiskelijajäseniin oltiin vuoden aikana yhteydessä mm. kesätyöinfojen ja rekrytointitilaisuuksien kautta. Syksyllä opiskelijaasiamies osallistui aktiivisesti erityisesti Helsingissä uusille opiskelijoille

3 suunnattuihin tapahtumiin. Helsingissä tarjottiin tiedekunnan tutoreille infotilaisuus saunaillan muodossa. Opiskelija-asiamies oli liiton edustajana Helsingin ja Joensuun ainejärjestöjen vuosijuhlissa ja ylläpiti neuvonta ja esittelypistettä vuosijuhlapäivinä. Hallituksille järjestettiin saunailta vuoden alussa Akavatalon saunatiloissa. Hyviä yhteistyösuhteita tiedekuntien keskeisiin toimijoihin kuten Helsingin teologisen tiedekunnan rekrytointisuunnittelijaan ja tuutoriprojektisihteeriin ylläpidettiin. Yhteyksiä tiedekuntiin vaalittiin myös mm. publiikkikahvitusten muodossa. Opiskelijatoimikunnan jäsenet toimivat liiton kontaktihenkilöinä omissa opiskelijayhteisöissään ja kirjoittivat Cruxin opiskelijavinkkeleitä. Liiton opiskelijajäsenistä koottu joukkue osallistui ammattiyhdistysten jalkapalloturnaukseen AKIliittojen nimellä. Toiminta täytti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö ainejärjestöjen, yliopiston henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien kanssa on erittäin toimivaa. Pappisliitto on arvostettu toimija, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Uusia toimintamuotoja ja ideoita kehitetään jatkuvasti. Liitto tavoittaa opiskelijat hyvin ja Pappisliitto on tunnettu opiskelijoiden keskuudessa. Liitolla on ammattiliitoksi poikkeuksellisen hyvä näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa. Liiton jalkautuminen myös vapaa-ajan tapahtumissa teologiristeilystä puurojuhlaan edistää tunnettavuutta merkittävästi. Uusien opiskelijoiden rekrytointi liiton jäseniksi varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi rekrytoida uusia jäseniä. Vuonna 2014 rekrytointi ei onnistunut ihan odotetulla tavalla, uusia jäseniä liittyi selvästi vuotta 2013 vähemmän. Vähennyksiin on vaikuttanut useampi tekijä, kuten A2-linjan voimakas nousu, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aikaisempaa heikompi osallistuminen tapahtumiin ja Joensuun osin epäonnistunut jäsenhankinta. 3. Johtajuuden edistäminen ja tukeminen Johtajuutta ja alaistaitoja käsitellään Crux-lehdessä. Tiedotetaan johtajuutta tukevista koulutusmahdollisuuksista. Järjestetään kirkkoherroille jäsenristeily, jolla he saavat koulutusta, vertaistukea ja ideoita johtamiseen sekä voivat keskustella ajankohtaisista asioista. Tuotetaan kotisivuille johtajuutta tukevaa materiaalia. Johtajuuden tukeminen nähdään tärkeänä osa-alueena liiton toiminnassa. Crux-lehden hyvinvointinumerossa käsiteltiin esimiehen jaksamista. Hallituksen tekemän kyselyn mukaan kirkkoherrojen

4 päätoive liitolle on, että liitto pitäisi huolta kirkkoherrojen oikeuksista ja palkka-asioista. Toivottiin, että liitto tunnistaa kirkkoherrojen työn monipuolisuuden ja rasittavuuden myös kirkon uudessa rakennemallissa niin, että se näkyisi palkkauksessa. Toivottiin myös vertaistukea ja mahdollisuutta keskusteluun. Tähän toiveeseen vastattiin järjestämällä toukokuussa kirkkoherroille Koulutusta ja vertaistukea risteily, jolle osallistui 37 kirkkoherraa eri puolilta Suomea. Koulutuksen teemat olivat esimiehen jaksaminen työyhteisössä, muutosviestintä sekä ajankohtaisasiat, muun muassa kirkkoherrojen uusi palkkausjärjestelmä. Kouluttajina toimivat erikoispsykologi, johtava konsultti Anita Rintala-Rasmus, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma ja apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo. Liiton puheenjohtaja Eija Nivala sekä kirkkoherroina toimivat hallituksen jäsenet osallistuivat koulutusristeilyyn. Kirkkoherroille suunnattu risteily sai erittäin positiivisen vastaanoton. Aiheet koettiin tarpeellisiksi ja keskustelu oli innostunutta. Risteilyllä perustettiin Facebookiin kirkkoherrojen suljettu keskusteluryhmä, jossa on jo 188 jäsentä. 4. Jäsenten tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Käsitellään Crux-lehdessä papin työn muuttuvaa toimintaympäristöä ja siitä nousevia haasteita. Kiinnitetään erityistä huomiota pätkätöissä olevien tukemiseen. Julkistetaan hyviä käytänteitä rakennemuutosseurakuntien kokemuksista. Tiedotetaan yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja tukitoimista työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit voivat jakaa kokemuksiaan ja kehittää omaa toimintaansa. Edistetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Crux-lehtien teemoissa käsiteltiin työhyvinvointia, rakennemuutosta ja työaikaa. Meilahden seurakunnan kirkkoherra oli hallituksen kokouksessa kertomassa Meilahden työaikakokeilusta. Hän alusti myös keskustelun aiheesta keikkapappeus, mikä oli noussut ajankohtaiseksi puheenaiheeksi ja asiasta oli oltu liittoonkin yhteydessä. Papeilta on saatu hyvää palautetta AKIn hakemista ammattikohtaisista Aslak-kursseista. Nämä tarjoavat hyvän tilaisuuden vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit jakavat kokemuksiaan ja kehittävät omaa toimintaansa. Vuosittain on alkanut kaksi kurssia, jotka ovat pääsääntöisesti olleet yhteisiä papeille ja

5 kanttoreille. Kaikki kurssit sisältävät neljä viikon pituista jaksoa, joten niillä pystytään työskentelemään prosessiluontoisesti. Jäsenten tukemiseen liittyvät toiveet ovat erittäin laaja-alaisia ja siten haasteellisia toteuttaa. Cruxin avulla voidaan nostaa esille joitakin aihepiirejä. Parhaiten toimii yksilöllinen neuvonta kussakin erityistapauksessa. Pätkätyöhön ja nuorten pappien tilanteeseen pohdittiin tukimuotoja, mutta mihinkään konkreettiseen ei kuluvalla kaudella ylletty. 5. Papiston päivät Jyväskylän Paviljongissa Papiston päivien suunnittelun lähtökohtana ovat jäsenet ja heidän tarpeensa. Tavoitteena on koota noin 500 pappia ja teologian opiskelijaa yhteen virkistymään, kokemaan kollegiaalisuutta ja saamaan uusia ideoita omaan työhönsä. Päivillä kiinnitetään erityistä huomiota teologiseen antiin ja pyritään saamaan päiville nimekkäitä luennoitsijoita. Liitto sponsoroi jäsentensä osallistumista päiville opinto- ja avustusrahaston tuella. Päivillä julkistetaan Vuoden pappi, jonka valinnasta tiedotetaan aktiivisesti medialle. Tavoitteena on, että Papiston päivät ja vuoden papin valinta kohottavat pappisviran arvostusta ja luovat myönteistä pappiskuvaa mediassa ja suuren yleisön keskuudessa. Papiston päivät järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa Päivien aiheena oli pappislupaus. Päivien tunnus oli Lupauksen varassa. Päivillä pohdittiin pappislupauksen eri aspekteja, pappisidentiteettiä sekä papin käytännön työtä. Yhteisten tilaisuuksien lisäksi ohjelmassa olivat kanavat, joissa oli tiistaina yhdeksän ja keskiviikkona seitsemän eri vaihtoehtoa, joukossa yksi ruotsinkielinen kanava. Osallistujia oli noin 400 ja näytteilleasettajia 22. Päivien ohjelmasta otti vastuuta myös Lapuan tuomiokapitulin väki piispa Simo Peuran johdolla. Iltajuhlassa julkistettiin vuoden pappi, Tampereen eteläisen seurakunnan kappalainen, työpaikkapappi Ismo Kunnas. Media uutisoi runsaasti vuoden papin valinnasta ja Papiston päivistä. Erityisesti juoksukanava, Kari Latvus ja Teemu Laajasalo pääsivät otsikoihin. Aiempaa enemmän julkaistiin videomateriaalia.

6 Papiston päivät onnistuivat muilta osin tavoitteiden mukaisesti, mutta kävijämäärä jäi noin 100 henkeä odotettua vähäisemmäksi. Tämä johtui ilmeisesti seurakuntien kiristyneestä taloustilanteesta. Palaute oli kauttaaltaan erittäin myönteistä. Vastauksia saatiin 130 henkilöltä eli noin kolmannes osallistujista antoi palautetta. Tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus oli järjestelyiden osalta 93 %, ohjelmatarjonnan osalta 84 %, kanavien osalta 69 %, iltajuhlan osalta 71 % ja messun osalta 72 %. 6. Kollegiaalisuus ja paikallistoiminta Alaosastoja informoidaan ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista uutiskirjeillä. Aktivoidaan alaosastoja kokoontumaan ja järjestämään tapahtumia alaosastojen erityisavustuksen tuella. Vieraillaan alaosastojen kokouksissa ja muissakin pappien kokoontumissa. Painotetaan kollegiaalisuuden merkitystä kokoontumisissa, alaosastokirjeissä ja muussa viestinnässä. Kannustetaan alaosastojen toimihenkilöitä osallistumaan AKIn alaosastoseminaareihin. Tuetaan alaosastojen uudelleen perustamista paikkakunnilla, joilla toiminta on hiipunut. Pappisliitolla on 21 alueellista ja yhdeksän valtakunnallista alaosastoa sekä ruotsinkielinen Finlands svenska prästförbund (Borgå stift). Erikseen anottavan 570 euron lisämäärärahan suuremman tapahtuman järjestämistä varten sai 16 alaosastoa, joista viisi oli valtakunnallisia. Kollegiaalisuuden merkitystä pidettiin esillä alaosastokirjeissä ja jäsenten tapaamisissa. Liiton edustajia vieraili alaosastotapaamisissa seuraavasti: Turun arkkihiippakunnan papiston päivä, Salon Annat ja Laurit, Oulun teologit, Vankilapapit, Pohjois-Karjalan papit, Helsingin papit ja Sairaalateologit. Lisäksi järjestettiin selektiivipappien tapaaminen Papiston päivillä. AKI järjesti kaksipäiväisen alaosastoseminaarin toukokuussa molempien liittojen alaosastotoimijoille. Alaosastotoiminta on perinteisesti ollut aaltoilevaa, alaosastoja syntyy ja kuolee. Tampereen seudulle ei edelleenkään ole syntynyt alaosastotoimintaa. Turun seudulla on vakiintunut arkkihiippakunnan papiston päivä, joka kokoaa satakunta pappia koolle joka toinen vuosi tai useamminkin.

7 7. Koulutuskysymykset Pidetään koulutuskysymyksiä esillä kotisivuilla ja Crux-lehdessä. Kannustetaan pappeja kouluttautumaan ja seurataan jäsenistön koulutustarpeita. Seurataan pappien lisä- ja jatkokoulutuksen tarjontaa ja tarkoituksenmukaisuutta. Aktivoidaan äskettäin papin virassa aloittaneita huolehtimaan siitä, että he saavat riittävästi perehdytystä ja mentorointia ja pääsevät aikanaan työnohjaukseen. Järjestetään huhtikuussa opintomatka Roomaan yhdessä Naisteologien alaosaston kanssa. Matka on samalla Naisteologien 80- vuotisjuhlamatka. Jaetaan entiseen tapaan matka-apurahoja jäsenistölle ulkomaisiin opintomatkoihin. Jaetaan kaksi apurahaa, yhteensä euroa, tieteelliseen tutkimustyöhön sekä projektiin, jonka tarkoituksena on työn sisällöllinen tai menetelmällinen kehittäminen. Apurahojen saajat julkistetaan Papiston päivillä. Pappisliitto järjesti huhtikuussa yhdessä Naisteologien kanssa opintomatkan Roomaan, jolle osallistui 24 henkeä. Matkanjohtajina toimivat Merja Laaksamo ja Naisteologien edellinen puheenjohtaja Soili Juntumaa. Paikallisena oppaana toimi Silja Tuominen, joka vastasi myös käytännön järjestelyistä paikan päällä. Matkalla kuultiin Soili Juntumaan luento naisen tiestä pappisvirkaan ja naisnäkökulma oli esillä myös muussa ohjelmassa. Tieteellistä apurahaa haki 14 henkilöä euron apurahan sai Haapaveden seurakunnan kirkkoherra Mauno Soronen ylemmän pastoraalin tutkimukseensa aiheesta Seurakunnan olemus ja tehtävä rakenneratkaisujen avaimena. Käytännöllistä apurahaa haki seitsemän henkilöä euron apurahan sai merimiespastori Kari Latvus. Hänen hakemuksensa aiheena oli Merimieskirkon ja ulkomailla tapahtuvan kirkollisen työn toiminnan perustehtävän selkeyttäminen ja kehittäminen sekä siirtolaisten ja ulkomailla toimivien elämäntilannetta lähestyvän matkakatekismuksen laatiminen. Taloudellisten resurssien väheneminen seurakunnissa vaikuttaa ja on jo vaikuttanut papiston kouluttautumismahdollisuuksiin. Tämä näkyi ensimmäistä kertaa myös Papiston päivien osallistujamäärässä.

8 Erityisesti on etsittävä ratkaisuja, miten pätkätyössä olevat pääsisivät koulutukseen. 8. Kansainvälinen toiminta Nordiska Prästförbundens Samarbetsorgan NPS Pappisliitto emännöi NPS:n kokousta Ahvenanmaalla Kokoukseen osallistui 15 henkilöä pohjoismaisista pappisliitoista. Kokouksen teemoista ilmestyi Stina Lindgårdin artikkeli Crux-lehdessä. Porvoo Communion Pastoral Conference Porvoo Communion Pastoral Conference järjestettiin Islannissa Suomen edustajina kokoukseen osallistuivat Jussi Junni ja Merja Laaksamo Pappisliitosta ja kirkkohallituksen lähettämänä edustajana Tuomas Antola. Kokouksen aihe oli Kirkko ja ympäristö. Seuraavan kerran vastaava konferenssi järjestetään Suomessa vuonna Vuosittain kokoontuva NPS on erinomainen ikkuna muiden pappisliittojen toimintaan. Monet kysymykset ovat yhteisiä Pohjoismaille, joten toisten liittojen ratkaisuista ja käytännöistä on apua omaan pohdintaan.