VALTUUSTO 2015/KEVÄT LIITE ESITYSLISTAN KOHTA 7

Transkriptio

1 VALTUUSTO 2015/KEVÄT LIITE ESITYSLISTAN KOHTA 7 Hyväksytty AKIn valtuustossa KERTOMUS AKI R.Y.:N JA SEN PERUSLIITTOJEN TOIMINNASTA VUODELTA 2014

2 Yleistä Toiminnan painopisteet Tässä kertomuksessa esitetään AKIn ja sen perusliittojen toiminta suhteessa vuodelle 2014 vahvistettuihin toimintasuunnitelmiin. Kukin kertomus esitetään käsiteltäväksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten ao. valtuustossa. Muut kertomukset merkitään tiedoksi. Kertomuksen liitetiedot koskevat koko AKI yhteisöä. Toiminnan lähtökohtana oli liitolle vahvistettu tulevaisuusasiakirja VUOSIEN PAINOPISTE Jäsenyyden vahvistuminen Suunnitelma: Keskeisiä käsitteitä jäsenyyden vahvistumisessa ovat jäsentietoisuus ja jäsenyyden merkityksen ymmärtäminen, jäsenyyden edistyminen ja syveneminen sekä AKI-yhteisön keskinäinen kollegiaalisuus ja koulutukseen perustuvan ammattitaidon korostaminen. AKI-yhteisön jäsenstrategia : Korkeaa järjestäytymisastetta, onnistunutta jäsenhankintaa ja hyvää jäsenpitoa tarvitaan, jotta AKI on ammatillisesti edustava kanttoreita ja pappeja koskevissa asioissa tehokas edunvalvoja molempia ammattiryhmiä koskevissa palkkaus- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä painoarvoltaan huomattava vaikuttaja kirkollisessa päätöksenteossa (valtakunnallisessa ja paikallisessa) sekä akavalaisella ja jukolaisella kirkkosektorilla Jäsenhankinta: opiskelijatoiminta säilytetään nykyvahvuudessaan vastavalmistuneisiin (v ja 2014) kohdistetaan erityinen jäsenkampanja viranmuuttajien (erityisesti kanttorit virantäytön siirryttyä seurakunnan kokonaan hoidettavaksi) katkeamaton jäsenyys pyritään säilyttämään järjestöjen palveluksessa olevia liiton ulkopuolisia kutsutaan erityisesti 1

3 Jäsenpito: Jäsenpalveluja kehitetään laadullisesti; palveluiden määrää ei ole tarpeen lisätä eikä toisaalta karsia. Huolehditaan siitä, että AKIn jäsenetuja ja jäsenpalveluita saavat vain AKIn perusliittojen jäsenet. Viestinnän osuus jäsenyyden vahvistumisessa: jäseniin ollaan säännöllisesti yhteydessä uutiskirjeiden ja Cruxin välityksellä viestinnällä sitoutetaan jäseniä perusliittoihin ja AKIin luodaan vuorovaikutteista AKI-yhteisöllisyyttä Facebook-sivulla ja keskusteluryhmässä Toiminta: Vuosina valmistuneille suunnattiin jäsenhankintakampanja, jossa potentiaalisia jäseniä lähestyttiin kirjeitse. Jäsenpalvelujen laatu pidettiin korkeana, jäsenten kysymyksiin vastattiin nopeasti ja asiantuntevasti. Jäsenpalveluita tarjottiin ainoastaan liiton jäsenille. Jäseniä kutsuttiin vaikuttamaan liiton toimintaan tammikuussa järjestetyissä AKIn ja perusllittojen valtuustojen vaalissa sekä vaalin yhteydessä toteutetussa jäsentutkimuksessa. Jäsenviestintä on kuvattu jaksossa Viestintä. Arviointi: Jäsenhankintakampanjan aikana liittoihin liittyi tavanomaista enemmän uusia jäseniä, minkä johdosta aktiivista jäsenhankintaa on tulevina vuosina syytä jatkaa. Vastavalmistuneiden lisäksi jäsenhankintaa lienee suunnattava myös niihin, jotka ovat olleet pidempään työelämässä, sekä kirjeiden lisäksi esimerkiksi puhelimitse. Siirtyminen sähköiseen äänestykseen laski äänestysprosenttia neljän vuoden takaisesta 32,1 %:sta 19,0 %:iin (Kanttori-urkuriliitto 33 %:sta 22 %:iin ja Pappisliitto 32 %:sta 19 %:iin). Muutos äänestysaktiivisuudessa oli siten huomattavan suuri. Seuraavan valtuuston vaalin suhteen on mietittävä, onko lasku korjattavissa paremmalla tiedotuksella vai onko tarpeen palata paperiseen äänestykseen. 2

4 VUOSIEN PAINOPISTE Seurakuntien rakennemuutokseen vaikuttaminen ja jäsenten tukeminen muutoksessa Suunnitelma: Lähtökohtatilanne: Muutokseen on suostuttava ainakin hallinnossa ja rakenteissa. On valmistauduttava myös toiminnallisiin muutoksiin ja henkilöstön vähentymiseen. Kokemus tähän mennessä toteutetuista muutoksista on yksiselitteinen: muutosprosessia ei ole osattu tai tahdottu hoitaa henkilöstön kannalta onnistuneesti. Tiedon kerääminen: Jatketaan ajantasaisen tiedon keruuta toimistoon kuntauudistuksesta, vireillä olevista seurakuntarakenteen muutoksista ja henkilöstöön kohdentuvista toimenpiteistä. Erityisesti seurataan kokonaiskirkon rakennemuutoshankkeita. Luottamusmiesverkoston kautta pyritään pysymään ajan tasalla paikallistason suunnitelmista ja päätöksistä. AKIn keskeiset tavoitteet: kanttorin ja papin virkoja ei lakkauteta tai lakkautetaan mahdollisimman vähän pidetään yllä näkökulmaa, mitä rakennemuutokset vaikuttavat työn määrään ja sisältöön korostetaan, että rakennemuutoksen aiheuttamat muutokset työssä on heijastettava myös palkkaukseen, kuten uudistettu palkkausjärjestelmä edellyttää rakennemuutoksen avulla lisätään yhteistoiminnallisuutta seurakunnissa Jäsenten tukeminen: yksittäisiä jäseniä tuetaan erityisesti edunvalvonta-neuvontapalstalla ja puhelinneuvonnassa Toiminta: Luottamusmiehiä on koulutettu uuden virkaehtosopimuksen ja yhteistoimintamenettelyn säädöksistä ja toimintatavoista. Liitossa valmisteltiin kannanottoa puhelinpäivystyksen järjestämiseen ja korvaamiseen seurakunnissa. Kannanoton julkaisu siirtyi vuodelle

5 Arviointi: Suunnitelman mukaisiin systemaattisiin tiedonkeruisiin ei toimistossa nykyisellään ole mahdollisuuksia. Ajankohtaisen tiedon tarve on kuitenkin jatkuva, minkä vuoksi tiedontuotantoon on jatkossa pyrittävä suuntaamaan resursseja. Neuvottelutoiminta Evankelis-luterilaisen kirkon sopimusalue Suunnitelma: Seurakunnissa tehdään paljon henkilöstön asemaan ja työllisyyteen vaikuttavia ratkaisuja. Liiton neuvottelu- ja vaikuttamistoiminnalle tulee kokonaan uudenlaiset haasteet, ainakin määrällisesti. Keskustason neuvottelutoiminta määräytyy hyväksytyn Kasvu- ja työllisyyssopimuksen ja sen pohjalle rakennetun KirVESTES:n pohjalle. Poikkeuksellisen pitkä sopimuskausi johtanee suhteellisen rauhalliseen neuvottelutoimintaan. Sovitut sopimuskorotukset eivät enää edellytä keskustason sopimista, ellei v:n 2015 korotukseen vaikuttavia tekstimuutoksia tehdä. Vuoden 2016 mahdollinen paikalliserä vaikuttaa luottamusmieskoulutukseen ja neuvontaan. Liitto on edelleen mukana Havan edistämisessä. Tarkoituksena on keskustason neuvotteluissa tarkastella kirkon yleistä palkkausjärjestelmää kokonaisuutena, mm. vaativuusryhmittelyä. Työnantajan aloitteesta selvitellään myös erityisen kannustuslisän käyttömahdollisuuksia; kyseessä on työnantajan yksipuolisesti päättämä palkkaelementti, joka muistuttaa vanhan palkkausjärjestelmän vastuulisää. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän uudistamiskokeilu lisää liiton neuvontapalvelun tarvetta ja asettaa myös selkeän seurantavelvollisuuden. Leirikysymyksiä valmistellaan työryhmässä, jolle ei ole määritelty aikataulua. Sopimus sisältää myös eräänlaisen kriisityöryhmän, jolle ei kuitenkaan ole määritelty aikataulua eikä selkeää toimeksiantoakaan. Hengellisen työn työaikakokeilu alkaa Keravan seurakunnassa. Tuetaan jäsenistöä työaikakokeiluun osallistumisessa. Kannustetaan jäseniä lähtemään mukaan työaikakokeiluihin. Työaikamääräysten uudistamisessa pyritään siihen, että työja vapaa-aikajärjestelyt selkiytyvät ja perustuvat suunnitelmallisuuteen, jossa yhteistoiminnallisuus on otettu huomioon. Toiminta: KirVESTES:n kodifioinnissa on ilmennyt useita kodifiointilapsuksia, joiden korjaamisesta neuvotellaan työantajan kanssa vuoden 2015 aikana. 4

6 Allekirjoituspöytäkirjan mukaisista työryhmistä (työaikatyöryhmä, paikallisen jouston työryhmä, leirityöryhmä sekä työelämätyöryhmä) ainoastaan työelämätyöryhmän toiminta käynnistyi vuoden 2014 aikana. Työryhmä liittyi työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaan Työelämä hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa työolosuhteita vuoteen 2020 mennessä. Työryhmä on toteuttanut kirkon työelämän kehittämiseen tähtäävän verkkoaivoriihen, osallistunut Työturvallisuuskeskuksen työelämänkehittämistoimintaan, järjestänyt seurakuntien työelämävastaavien verkostoitumispäiviä sekä esitellyt näiden tuloksia hiippakuntadekaanien kokoukselle. Työelämä hankkeelle annettiin kuntapuolen vastaavaa hanketta (KunTeKo) myötäilevä nimi (KirTeKo, kirkon työelämän kehittämisohjelma). Liitto otti kantaa syksyllä peruspalkan määrittämiseen yleisessä palkkausjärjestelmässä. Valtuusto äänesti syyskokouksessaan työaikaan siirtymisen puolesta. Hengellisen työn työajasta keskusteltiin myös JUKOn kirkon neuvottelukunnan tavoiteseminaarissa syksyllä. Myös Diakoniatyöntekijöiden Liitto ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto asettuivat tukemaan hengellisen työn työaikaa niin, että työaika kirjattiin JUKOn kirkon sektorin tavoitteisiin. Arviointi: Uuteen virkaehtosopimukseen siirtyminen sujui pääosin juohevasti. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilu, yleisen palkkausjärjestelmän uusi terminologia sekä erityisesti puhelinpäivystyskorvaussäännös ovat herättäneet kysymyksiä ja yhteydenottoja liiton toimistoon. Kirteko-hankkeen keräämä tieto ja järjestämät työelämävastaavien verkostoitumistilaisuudet ovat olleet tarpeen, mutta hankkeen tavoitteiden edistäminen on vaikeaa kirkossa, jossa päätösvalta on hajautettua. Eräiden hiippakuntadekaanien taholta on tullut palautetta, että kaikkea tavoiteltua tehdään jo. Hengellisen työn työaikaan suhtaudutaan suopeasti sekä työnantajapuolella että JUKOn sisällä. Jäsenistön keskuudessa se jakanee mielipiteitä ja siihen liittyy ennakkoluuloja, jotka ovat oikaistavissa tietoa jakamalla. Kristillisten järjestöjen sopimusalue Suunnitelma: Kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaiset korotukset maksetaan kuten muilla sektoreilla. Korotusten toteuttamiseen ei liity paikallista harkintaa eikä sopimismahdollisuutta. Työryhmissä valmistellaan palkkausjärjestelmän uudistamista (mm. uusi vaativuusryhmä) ja ulkomaan työhön liittyvien sopimusmääräysten kehittämistä. Toiminta: Kristillisiä järjestöjä koskeva uusi työehtosopimus astui voimaan Sopimus on voimassa asti, ellei sitä irtisanota päättymään loppuun sillä edellytyksellä että keskustason työmarkkinaratkaisua (TYKA) ei löydy mennessä. Sopimuskorotukset on toteutettu TYKAn mukaisina. 5

7 Työryhmätyöskentely kolmessa allekirjoituspöytäkirjan mukaisessa työryhmässä (vaativuusryhmätyöryhmä, vapaakristillisten yhteisöjen työryhmä ja ulkomaantyötä koskevien määräysten työryhmä) ei alkanut vuoden 2014 aikana. Arviointi: Sopimusalan toiminta on edennyt odotetusti. Kirkollinen vaikuttaminen Suunnitelma: Toiminnan painopiste on paikallistason vaikuttaminen. Erityisesti vaikutetaan suurimpien seurakuntien ja yhtymien henkilöstöpoliittisiin linjauksiin ja päätöksiin. Kirkolliskokouksen rakennepoliittisiin päätöksiin vaikutetaan yleisesti ja verkostoitumalla edustajien kanssa. Muusta vaikuttamista vaativista kysymyksistä tulee esille ainakin kirkkoherrojen ja talouspäälliköiden toimivaltaan liittyvät kysymykset, jotka samalla liittyvät rakennemuutoksiin. Kaikissa kysymyksissä vaikuttamisen suunta ja tavoite määräytyy AKIn aikaisemmin tekemien ja erikseen tehtävien linjausten perusteella. Toiminta: Kirkon paikallistason rakenteiden kehittämisestä annettiin liiton lausunto kirkkohallitukselle. Liitto myös antoi JUKOn kautta kommenttinsa diakonivirkaesitysluonnokseen. Kirkolliskokousedustajia tavattiin kirkolliskokouksen istuntokausien yhteydessä. Myös muita epävirallisia tapaamisia kirkollisten vaikuttajien kanssa pidettiin. Arviointi: Rakenneuudistuksen suhteen AKIn tavoitteet ovat toteutuneet esityksessä kohtuullisesti. Esitettyä muutosta kanttorien ottamisesta mukaan diakoniviran alaan ei esityksessä otettu huomioon. Vuonna 2015 tulee tehdä vaikuttamistyötä näiden kysymysten suhteen ennen kirkolliskokouskäsittelyä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Suunnitelma: Huolehditaan siitä, että AKIn omissa henkilövalinnoissa toteutuu sukupuolten tasapainoinen edustus (60 40). Otetaan huomioon kaikissa valinnoissa. Kannustetaan viestinnässä jäsenten parempaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kyseessä on monivuotinen vaikuttaminen. Uusi yhdenvertaisuuslaki on eduskunnan käsiteltävänä. Sen mukaan seurakuntienkin on entistä tarkemmin otettava huomioon yhdenvertaisuusnäkökohdat. AKI vaikuttaa lain hengen toteutumiseksi. Kyseessä on monivuotinen vaikuttaminen. Vaikutetaan siten, että perhevapaiden pitäminen jakaantuu tasa-arvoisemmin sukupuolten kesken. Lakimuutokset johtavat siihen, että perhevapaiden tasapuolisempi käyttäminen lisääntyy. Kyseessä on monivuotinen vaikuttaminen. AKI pyrkii tältäkin osin edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista kirkossa. 6

8 Toiminta: Tasa-arvokysymyksiin on vastattu silloin, kun luottamusmiehet ovat niitä liitosta kysyneet. Tyypillisimmät yhdenvertaisuuskysymykset ovat liittyneet työtehtävien ja vapaa-ajan yhdenvertaiseen jakamiseen. Arviointi: AKIn omien henkilövalintojen osalta tasa-arvosuunnitelma ei AKIn ja Pappisliiton hallitusten osalta toteutunut sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Viestintä Suunnitelma: AKIn viestintää toteutetaan viestintästrategian pohjalta. AKIlla on viestinnän kehittämistä ja arviointia varten pysyvä viestintätoimikunta, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Viestinnällä sitoutetaan jäseniä pysymään liitossa ja tuetaan jäsenyyden vahvistumista. AKIn perusarvoista vuorovaikutteisuuden toteutumiseen kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Viestinnällä tuetaan jäseniä rakennemuutoksessa ja tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen sosiaalisen median kautta. Sähköisellä viestinnällä tavoitetaan jäsenkuntaa nopeimmin ja tehokkaimmin. Uutiskirjeellä saavutetaan kaikki työelämäjäsenet, opiskelijat sekä suurin osa eläkeläisjäsenistä. Uutiskirjeitä lähetetään kaikille jäsenille 5 6 kertaa vuodessa sekä lisäksi kohdennettuja uutiskirjeitä eri jäsenryhmille. Sosiaalisella medialla on yhä suurempi osuus vuorovaikutuksessa jäsenistön kanssa ja jäsenistön kesken. Tätä varten ylläpidetään AKIn Facebook-sivua ja AKItaattori-keskusteluryhmää. Painettu jäsenlehti Crux ilmestyy viisi kertaa vuodessa ja puolustaa edelleen paikkaansa ammatillisten ja identiteettiin liittyvien asioiden käsittelyssä. Crux on saatavana myös internetissä pdf-versiona. Toimintakaudella uudistetaan Cruxin ilmettä. Paperilaatu vaihdetaan ympäristöystävälliseksi mattapaperiksi. Taittoa ja otsikkotyyppejä kevennetään ja kuvitusta lisätään. Näin parannetaan lehden luettavuutta. Netin kautta annettavaa Cruxin lukijapalautetta seurataan säännöllisesti. Vuoden 2014 aikana uusitaan perusliittojen esitteet ja tuotetaan myös AKIlle paperiesite. Käteen jaettavalle esitteelle löytyy edelleen käyttöä viestinnän sähköistymisestä huolimatta. Jäseniä kohdataan kasvotusten paikallisissa tilaisuuksissa, hallinnon kokouksissa ja yhä enenevässä määrin erilaisten neuvottelu- ja koulutuspäivien yhteydessä, joiden ohjelmaan pyritään saamaan AKI-info yhteistyössä järjestäjien kanssa. Viestintää voidaan arvioida vuonna 2014 toteutettavassa jäsenkyselyssä saatavien vastausten pohjalta. Toiminta: Viestintätoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Se käsitteli muun muassa Cruxin ja kotisivujen uudistusta, päivitti viestintästrategian, kävi läpi perusliittojen esitteet ja antoi evästystä AKIn ja perusliittojen esitteiden uudistamiseen. 7

9 Uudistunut Crux ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa. Lehden koko pysyi samana, mutta fontit, värit ja paperilaatu uudistuivat. Lukijoilla on mahdollisuus antaa lehdestä palautetta netissä. Mahdollisuutta on käyttänyt hyväkseen kuukausittain vaihtelevasti lukijaa. Cruxin toimituskunta kokoontui neljä kertaa. Uutiskirjeitä lähetettiin 37 (20) kertaa, yhteensä (37 708) kirjettä. Lähetysmäärien lisääntyminen johtui vaalivuodesta ja Papiston päivistä. Näistä kaikille jäsenille suunnattuja uutiskirjeitä oli seitsemän kappaletta, työelämäjäsenille kuusi, papeille viisi ja kanttoreille kolme kappaletta. Loput olivat kohdennettuja uutiskirjeitä, esimerkiksi kirkkoherroille, luottamusmiehille, opiskelijoille tai perusliittojen jäsenille. Kotisivujen uudistus jäi suurimmalta osin lepäämään viime vuodeksi, koska resursseja sivujen loppuunsaattamiseen ei ollut. Kotisivujen sisällön läpikäyminen osoittautui niin suureksi urakaksi, ettei sitä ehditty toteuttaa. Kotisivujen kävijämäärät ovat tästä huolimatta viime vuoden aikana huomattavasti nousseet: kävijää (39 640), keskimäärin kävijää/kk. Kävijämääriä nostavat mm. linkitykset Facebookista. Seuratuin linkki oli uuden toiminnanjohtajan valinta, joka oli tuonut kävijän Facebookista kotisivuille lähes 400 kertaa. AKIn ja perusliittojen uusien esitteiden teettäminen jäi seuraavalle vuodelle. AKIn mukana olo sosiaalisessa mediassa on toistaiseksi vakiintunut Facebooksivun ja suljetun AKItaattori-keskusteluryhmän ylläpitoon. AKItaattorissa on jäseniä mukana yli 700 (noin 600). Keskustelu AKItaattorissa on edelleen vilkastunut jäsenmäärän lisääntyessä. AKIn Facebook-sivulla on tykkääjiä yli 500 (noin 370). Arviointi: Cruxin palautekyselyn kautta tulleen tiedon mukaan Cruxin uudistus oli onnistunut. Jäsentutkimuksen tulosten mukaan jäsenet ovat tyytyväisiä viestintään. Melko tai erittäin tyytyväisiä Cruxiin oli 74,5 % jäsenistöstä. 75 % jäsenistöstä pitää uutiskirjettä ja 90 % Cruxia tärkeänä. Tutkimustulokset tukevat valittuja viestintälinjauksia ja tällä hetkellä eniten käytettyjä viestintäkanavia pidettiin tutkimuksen mukaan tärkeimpinä. Sosiaalisen median laajempaa käyttöönottoa on jatkossa tutkittava. Asia on tulossa mukaan seuraavaan jäsenkyselyyn, jossa kysytään, mitä sosiaalisen median välineitä jäsenet käyttävät ja millä tavalla he haluavat olla liittonsa kanssa vuorovaikutuksessa. 8

10 Koulutus- ja työvoima-asiat Koulutus- ja työvoimapolitiikka Suunnitelma: Koulutusasioiden käsittely on siirtynyt perusliittojen hallituksiin. Kanttorien ja pappien koulutukseen liittyvä edunvalvonta hoidetaan yhdessä aina silloin kuin se on tarkoituksenmukaista. Työvoimapolitiikan vastuut ovat siirtyneet AKIn hallitukseen. Valmistellaan keskusteluforumia, jonka aiheena on seurakuntien henkilöstöstrategia. Pidetään yhteyttä tahoihin, joiden kanssa yhteistyössä voidaan edistää opiskelijoiden kasvua kirkon virkaan ja hengelliseen työhön. Tuetaan kirkkohallituksen Kirkon työhön -hanketta. Seurataan uuden henkilöstön kehittämissopimuksen vaikutusta kanttorien ja pappien jatko- ja täydennyskoulutukseen pääsyyn ja korvausten saamiseen. Seurataan kanttorien täydennyskoulutuksen uudistushanketta ja pappien koulutuspolku -hanketta. Seurataan kanttorien ja pappien peruskoulutuksen tilannetta ja otetaan tarvittaessa kantaa sen turvaamiseksi, että perus- ja jatkokoulutuksella on käytettävissään riittävästi voimavaroja. Pyritään vakiinnuttamaan liiton mahdollisuudet vaikuttaa kirkon koulutussuunnitteluun työmarkkinoiden ns. kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Toiminta: Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta lakkautettiin vuodesta 2014 alkaen, minkä johdosta koulutus- ja työvoimapoliittisten asioiden käsittely on toimintavuonna ollut vähäistä. Seurannassa havaittiin erityisesti teologian alan työttömyyden kasvaneen edelleen. Liitto on osallistunut vuoden 2016 Kirkollisen johtamisen forumin valmisteluihin. Valmistelua koordinoi Kirkkopalvelut. Forumissa on tarkoitus käsitellä ajankohtaisia johtamisen, henkilöstöstrategian ja talouden kysymyksiä. Liitto osallistui kirkon kouluttajafoorumiin sekä kirkkomusiikin kouluttajafoorumiin joulukuussa. Arviointi: Liitolla olisi hyvä olla valmiita linjauksia koulutus- ja työvoimapoliittisista kysymyksistä. Ajankohtaisiin kysymyksiin ja esimerkiksi Akavasta tuleviin lausuntopyyntöihin ei ole mahdollista vastata ilman hallituksen linjauksia. Koulutus- ja työvoimapoliittista työskentelyä linjausten suhteen on syytä vahvistaa tulevina vuosina. 9

11 Koulutustoiminta Suunnitelma: Liitolla ei ole edustusta piispainkokouksen alaisissa teologikoulutus- ja kanttorikoulutustoimikunnissa, vaikka muilla liitoilla on edustus vastaavissa kirkkohallituksen alaisissa koulutuksen seurantaryhmissä. Vaikutustyötä edustajan saamiseksi näihin ryhmiin on jatkettava. Järjestetään kaksi koulutustilaisuutta JUKOn luottamusmiehinä toimiville jäsenille. Kehitetään koulutustoimintaa yhdessä luottamusmiesten kanssa luottamusmiesstrategian mukaisesti. Tarjotaan alaosastojen edustajille ja luottamusmiehille mahdollisuuksia osallistua TJS:n kursseille. Järjestetään Kanttori-urkuriliiton ja Pappisliiton alaosastoille seminaari paikalliseen edunvalvontaan liittyvistä asioista. Toiminta: Liitto järjesti JUKOn kahden keväällä pidetyn luottamusmieskurssin lisäksi kaksi omaa kurssia syksyllä, sekä teemalla Virkaehtosopimuksen uusi ilme. Molemmilla kursseilla oli 27 osallistujaa. Alaosastoseminaari järjestettiin Tikkurilassa teemalla Liiton ja alaosaston jäsenyys turvana työelämässä. Osallistujia oli 20. Arviointi: Liiton omille luottamusmieskursseille on edelleen kysyntää, etenkin kun JUKOn kurssit ovat avoimia vain varsinaisille luottamusmiehille. Yhteinen alaosastoseminaari toteutui muutaman vuoden tauon jälkeen. Paikallista edunvalvontaa tukevalle koulutukselle on tarvetta. Opiskelijatoiminta Suunnitelma: AKIn opiskelijatoiminta on ensisijaisesti perusliittojen vastuulla. Yhteistä opiskelijatoimintaa valmistellaan Kanttori-urkuriliiton ja Pappisliiton opiskelijatoimikunnan yhteisissä kokouksissa muutaman kerran vuodessa, joista yksi toteutetaan kaksipäiväisenä. AKIn opiskelijatyöryhmä valitsee keskuudestaan edustajan Akavan opiskelijavaltuuskuntaan AOVAan. Lisäksi liittojen opiskelija-asiamiehet osallistuvat AOVAn toimintaan. Opiskelija-asiamiehet edustavat AKIn opiskelijatoimintaa erilaisissa yhteyksissä ja työryhmissä sekä osallistuvat tärkeisiin tapahtumiin, kuten Studia-messuihin. Toiminta: Maaliskuun lopussa järjestettiin teologian- ja kirkkomusiikin opiskelijoille yhteinen seminaari teemalla Kirkon työn tulevaisuus. Kirkon päivä järjestettiin marraskuussa yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa Helsingin tuomiokirkossa, johon osallistui teologian ja kirkkomusiikin opiskelijoita. Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa liitolla oli edustus, samoin valtuuskunnan työjaostossa (Vesa 10

12 Engström). Opiskelija-asiamiehet osallistuivat myös Akavan opiskelijavastaavien verkoston kokouksiin ja koulutuksiin. Liitto osallistui kansainväliseen ammattiyhdistysten jalkapallon mestaruusturnaukseen. Studia-messuihin liittyvä yhteistyötä ei jatkettu. Arviointi: Opiskelijaseminaari sai erinomaisen palautteen ja seminaarin ohjelmaa kiitettiin. Kirkon päivään osallistui kiitettävästi kirkkomusiikin ja teologian opiskelijoita. Tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittiin paljon opiskelija-asiamiesten ja opiskelijatoimikuntien panosta, vaikka päävastuu olisi pitänyt olla Kirkkohallituksella. Tapahtumaa ei järjestetä enää tulevaisuudessa samalla tavalla. Liiton opiskelijaedustajat toimivat valtuuskunnassa aktiivisesti. Työjaostossa toimimisen kautta liiton painoarvo valtuuskunnassa on huomattavasti kokoamme suurempi. Työjaoston jäsenet edustavat opiskelijoita Akavan toimikunnissa, nyt vuorossa oli elinkeinopoliittinen toimikunta. Akavan opiskelijavastaavien verkosto kehitti toimintaansa huomattavasti. Liiton opiskelija-asiamiehet olivat kehittämisessä aktiivisesti mukana. Mestaruusturnaus sujui liiton joukkueelta aikaisempia vuosia tuloksekkaammin. Järjestötoiminta ja AKIn ulkosuhteet Suunnitelma: Yhteistyötä Kirkon alat r.y.:n kanssa jatketaan vakiintunein muodoin ja edunvalvontaan painottuen. Jos uusia järjestöjä ilmoittautuu AKIn jäseniksi, hallitus ratkaisee tapauskohtaisesti, voidaanko jäsenneuvotteluihin lähteä. Toiminta: Yhteistyötä Kirkon alojen kanssa jatkettiin hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen ja vakiintuneiden toimintamuotojen mukaisesti. AKI järjesti vuorollaan järjestöjen johdon yhteisen seminaarin touko-kesäkuun vaihteessa. Jäsenten taajaan käyttämä lakimiesneuvonta ostettiin Kirkon aloilta. Kirkon alojen julkaisemia Järjestön töissä ja Kirkon töissä -palvelussuhdeoppaita hankittiin AKIn jäsenille jäsenetuna annettavaksi. Lisäksi toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan epävirallisesti useita kertoja vuoden aikana. Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton kanssa tehtiin yhteistyötä JUKOn kirkon neuvottelukunnassa. Lisäksi toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan epävirallisesti kahteen kertaan syksyn aikana. Mahdollisia yhteistyömuotoja kartoitettiin näissä keskusteluissa. Akavalaisten pienten liittojen yhteistyöelin Vakava ry:n taholta esitettiin toive, että AKI harkitsisi liittymistä takaisin Vakavan jäseneksi. Marraskuussa käynnistyi pääasiassa SAK:laisten ja STTK:laisten liittojen aloitteesta työ uuden keskusjärjestön perustamiseen tähtäävän selvityshankkeen aloittamiseksi. AKI päätti jättäytyä muiden akavalaisten liittojen tapaan selvityshankkeen ulkopuolelle ja järjestäytyä edelleen Akavaan. 11

13 Toiminnanjohtajavaihdoksen yhteydessä saatiin säilytettyä AKIn edustuspaikat eri toimielimissä ennallaan. Arviointi: Suhteet sekä Kirkon aloihin että akavalaisiin sisarliittoihin ovat avoimet. Hyvää yhteistyötä ja synergiaetujen kartoittamista on syytä jatkaa tulevaisuudessakin. Jättäytyminen uuden keskusjärjestöhankkeen ulkopuolelle osoittautunee korkeakoulutettujen edunvalvonnan kannalta oikeaksi ratkaisuksi. Vakavan jäsenyyttä on syytä jatkossa harkita Akavan sisäisen vaikuttamistyön kannalta edellyttäen että siirtyminen suorasta JUKOn jäsenyydestä välilliseen jäsenyyteen Vakavan kautta ei aiheuta muutoksia liiton edustuspaikoissa JUKOssa. Yhteinen paikallistoiminta Suunnitelma: Paikallista toimintaa suunnitellaan toisaalta sopimus- ja järjestötoimintaan liittyen (luottamusmiehet, jäseninformaatio), toisaalta perinteisenä perusliittokohtaisena alaosastotoimintana. Pyritään järjestämään liitolle puheenvuoro ajankohtaisista edunvalvonnan asioista hiippakunnallisiin ja valtakunnallisiin kanttoreiden ja pappien koulutus- ja muihin tilaisuuksiin. Kannustetaan perusliittojen alaosastoja järjestämään kanttorien ja pappien yhteisiä paikallisia tilaisuuksia ajankohtaisten palvelussuhdeasioiden sekä ammatillisesti yhteisten asioiden käsittelemiseksi. Järjestetään alaosastoseminaari, jonka tavoitteena on parantaa alaosastojen edellytyksiä vahvistaa jäsenyyttä ja turvata kanttorin ja papin virat seurakunnissa. Toiminta: Paikallistoiminnan tukeminen on ollut perusliittojen vastuulla. Liiton toimihenkilöt ovat vierailleet alaosastojen kokouksissa kutsusta. Alaosastoseminaari on kuvattu kohdassa Koulutustoiminta. Arviointi: Alaosastojen rakennetta on syytä tarkastella tulevaa seurakuntayhtymärakennetta vasten siinä vaiheessa, kun seurakuntarakenne on vahvistettu ja uudet yhtymät alkavat muotoutua. Hallinto, talous ja toimisto Suunnitelma: Uusi valtuusto aloittaa nelivuotisen toimikautensa. Valtuuston kokoukset pidetään kaksipäiväisinä. 12

14 Valtuuston vaalin yhteydessä toimitetaan jäsentutkimus entiseen tapaan yhteistyössä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Syysvaltuustossa 2013 hyväksytyt sääntömuutokset tulevat voimaan Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistuksen jälkeen. Henkilövaalit syysvaltuustossa toimitetaan uudistettujen sääntöjen mukaisesti. Tulevaisuusasiakirjaa käsitellään molemmissa valtuuston kokouksissa. Asiakirjan hyväksyminen tapahtuu syyskokouksessa. Puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja jatkavat sen selvittelyä, tarvitaanko jäsenmaksujen korotusta liittojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Toiminta: Uusi valtuusto järjestäytyi ja valtuuston kokoukset pidettiin kaksipäiväisinä huhtikuussa ja marraskuussa. Liiton toimisto muutti kesällä väistötiloihin Maistraatinportti 2:een. Nelivuotistutkimuksen liiton jäsenistä toteutti Kirkon tutkimuskeskus. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti AKIn ja sen perusliittojen vuonna 2013 hyväksymät sääntömuutokset lokakuussa Henkilövaalit syysvaltuustossa toimitettiin uudistettujen sääntöjen mukaisesti. AKIn ja sen perusliittojen tulevaisuusasiakirjoja vuosille käsiteltiin luonnoksena valtuustojen kevätkokouksissa ja ne hyväksyttiin valtuustojen syyskokouksissa. AKIn jäsenmaksua päätettiin korottaa 0,05 %-yksikköä Cruxille vuoden 2014 alusta tulleen arvonlisäveron, Akavatalon väistötilojen kulujen sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ERKOn kassamaksukorotusten johdosta. Perusliitot päättivät nostaa jäsenmaksujaan 0,15 %-yksikköä AKIn jäsenmaksukorotuksen sekä Akavatalon korjauskustannusten johdosta. Arviointi: Uudet valtuustot osoittautuivat keskusteleviksi ja kantaaottaviksi. Valtuutetut esittivät kiitettävästi mielipiteensä liittojen toiminnan kehittämiseksi. Jäsentutkimukseen vastanneiden osuus laski 39 %:sta 25 %:iin (Kanttori-urkuriliitto 34 %:sta 23 %:iin ja Pappisliitto 39 %:sta 26 %:iin). Jäsentutkimus sai palautetta myös pituudesta. Jatkossa jäsentutkimuksia lienee syytä toteuttaa lyhempinä, toisaalta vuosittain toteutettavat jäsenkysely voivat palvella lyhytaikaisempia tiedontarpeita laajoja jäsentutkimuksia paremmin. Väistötiloihin siirtyminen teetti muuttovaiheessa ylimääräistä työtä ja tilat rasittavat liiton taloutta vuosina

15 Jäsenpalvelut Suunnitelma: Crux-lehti Jäsenneuvontaa Lakimiespalvelut Verotusneuvontaa Koulutustilaisuudet ja neuvottelukokoukset Alaosastotoimintaa Vakuutuspalvelut (kuuluvat jäsenetuihin) - ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus (Pohjola-yhtiöt) - vapaa-ajan ryhmämatkavakuutus (AIG Europe). - työttömyysturva Erityiskoulutettujen Työttömyyskassa Lisäksi liiton jäsen voi liittyä edullisiin ryhmäetuvakuutuksiin (Pohjola-yhtiöt) Kuntoutuspalvelut Liittojen matka-apurahat ja stipendit Yhteiskustannuksen julkaisemat nuotit (SKUL) Kotimaa-konsernin jäsenedut A-lomatoiminta ( - A-Lomat ry. - Lomatuki. - Lomaosakkeet. - Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ( - Intervac Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS Opintokeskus ( AKI on mukana jäsenetujärjestelmässä Jäsenedut.fi. Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut akavalaisille Toiminta: Jäsenpalvelut ja jäsenedut toteutettiin suunnitelman mukaan. Arviointi: Lakimiespalvelujen kysyntä on ollut vuoden aikana suurta. On myös osoittautunut että nykyinen neuvontapalvelu ei ole täysin riittävä. Jäsenvakuutukset ovat herättäneet kysymyksiä ja palvelutarjonta tältä osin on syytä tarkistaa vuoden 2015 aikana. 14

16 Perusliittojen tiedoksi merkittävät toimintakertomukset: Suomen Kanttori-urkuriliiton toimintakertomus 2014 Yleistä 1. Jäsenet Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä. Seuraavassa rajaudutaan AKI-yhteisön työnjaon mukaisesti perusliitolle kuuluviin asioihin, ja muiden ammattijärjestön tehtäviin kuuluvien asioiden katsotaan tulevan käsitellyiksi AKIn toimintasuunnitelmassa edellä. Toimintavuoden aikana liiton toimisto siirtyy tilapäisiin väistötiloihin Akavatalon peruskorjauksen ajaksi. Tämä vaikuttaa sekä liiton toimintaan että talouteen. Suunnitelma Valmistuvien kanttoreiden saamiseksi liiton varsinaisiksi jäseniksi aikaisempaa suuremmalta osin kehitetään yhteistyötä hiippakuntien ja kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Jäsenpidon ja jäsenrekrytoinnin parantamiseksi kiinnitetään jäsenistön huomiota siihen, että liiton palvelut, informaatio ja edunvalvonta kuuluvat vain jäsenille. Uudistetaan liiton jäsenrekrytointimateriaali. Toiminta Jäsenpainopiste on ollut säännönmukaisesti esillä hallituksen kokouksissa toimintavuoden aikana. Hallituksen kokouksissa ja alaosastovierailuilla on pidetty esillä sitä, että liiton informaatio ja palvelut kuuluvat vain jäsenille. Hidas jäseneksihyväksymismenettely ei ole enää esteenä liittoon liittymiselle. Arviointi AKI-yhteisön esitteitä ei ole vielä uudistettu ja tätä myöten myöskään SKULn jäsenrektyrointimateriaalia ei ole uudistettu. Liiton toimistosta annetun yleisen tason neuvonnan kautta on saatu pari uutta varsinaista jäsentä sekä kannattajajäsentä. Positiivisen kuvan antaminen liitosta edesauttaa uusien jäsenten rekrytointia. Samalla on tasapainoiltava sen seikan kanssa, että liiton palvelut kuuluvat vain jäsenille. 15

17 2. Opiskelijatoiminta Suunnitelma Opiskelija-asiamies vierailee oppilaitoksissa kevät- ja syyslukukaudella tiedottamassa liiton ja työelämän asioista sekä rekrytoimassa uusia opiskelijoita liiton jäseniksi. Kevätlukukaudella aiheena ovat kesätyöt. Rekrytoinnissa apuna on opiskelijatoiminnan oma esite. Opiskelijanäkökulmaa pidetään esillä sekä liiton toiminnassa että Crux-lehdessä. Oppilaitosten opiskelijaedustajista koostuva opiskelijatoimikunta ideoi ja toteuttaa yhdessä opiskelija-asiamiehen kanssa toimintaa. Toimintaa järjestetään niin oppilaitoksissa kuin valtakunnallisestikin mm. osallistumalla Kirkon päivä 2014 järjestämiseen. Liiton kotisivuilla olevia opiskelijoiden omia sivuja päivitetään aktiivisesti pitäen ne ajantasaisina. Viestintää liiton ja opiskelijoiden sekä eri oppilaitoksissa opiskelevien välillä pyritään kehittämään edelleen. Opiskelijatoiminnan esite uudistetaan yhtä aikaa AKI-yhteisön muiden esitteiden kanssa. Toiminta Opiskelija-asiamies vieraili perinteisin aihein kaikissa oppilaitoksissa sekä kevät- että syyslukukaudella. Myös muut perinteiset toimintamuodot olivat käytössä. Opiskelijatoimikunta kokoontui vuoden aikana kolmeen kokoukseen, joista yksi pidettiin Oulussa ja kaksi Helsingissä. Tampereen ja Kuopion opiskelija-edustajat vaihtuivat syyskaudella, muuten toimikunnan kokoonpano säilyi ennallaan. Marraskuussa Helsingin Tuomiokirkossa järjestettiin Kirkon päivä, johon osallistui teologian ja kirkkomusiikin opiskelijoita. Arviointi 3. Kanttorikoulutus Oppilaitosvierailut sekä yhteistyö oppilaitosten henkilökunnan kanssa sujuivat hyvin ja oppilaitosvierailujen yhteydessä saatiin rekrytoitua hyvin uusia jäseniä. Tapahtumat ja oppilaitosvierailut ovat tärkeitä tilaisuuksia tavoittaa opiskelijoita, sekä saada näkyvyyttä liitolle. Opiskelijatoimikunnan jäsenet osallistuivat kokouksiin ja muuhun toimintaan aktiivisesti. Kirkon päivään osallistui kiitettävästi kirkkomusiikin opiskelijoita. Tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittiin paljon opiskelija-asiamiesten ja opiskelijatoimikuntien panosta, vaikka päävastuu olisi pitänyt olla Kirkkohallituksella. Tapahtumaa ei järjestetä enää tulevaisuudessa samalla tavalla. Suunnitelma Liitto tukee kirkkomusiikin koulutuksen säilymistä korkeatasoisena ja itsenäisenä. Liiton hallitus osallistuu keskusteluun ja valmistelee tarvittaessa lausuntoja ja kannanottoja koskien muun muassa yliopistotasoisen kanttorikoulutuksen säilymistä nykylaajuudessaan. 16

18 Liitto osallistuu kirkkomusiikin koulutusfoorumiin, jossa kirkon koulutuskeskuksen, hiippakuntien, Sibelius-Akatemian ja ammattikorkeakoulujen kouluttajat kohtaavat. Liiton näkökulmana ovat sekä seurakuntatyön tarpeet että kanttorin viran asema. Jatketaan yhteydenpitoa kirkkomusiikin oppilaitosten opettajakunnan kanssa mm. opiskelijatapaamisten yhteydessä. Toiminta Kirkkomusiikin koulutusfoorumissa oli aiheena ennakointityöskentely. Liiton edustajat osallistuivat myös Kirkon kouluttajafoorumiin, jonka aiheena oli myös ennakointityöskentely. Työskentelyissä haettiin mielikuvia siitä, mitä musiikillisia taitoja kaikilla kirkon työntekijöillä tulisi olla vuonna 2035 ja toisaalta mitä yleisiä, työntekijöille yhteisiä taitoja tulisi olla kaikilla kirkon työntekijöillä vuonna Liitto järjesti tapaamisen hiippakuntakanttoreiden kanssa alkuvuodesta. Oppilaitosten opettajakuntaa tavattiin oppilaitosvierailujen ja kanttoripäivien suunnittelutyöryhmän merkeissä. Arviointi Liiton näkyminen kirkkomusiikin koulutusfoorumissa on hyvä ja tärkeä asia. Liitto saa hyvin näkyvyyttä kyseisessä foorumissa (3 hlöä). Yhteydenpito oppilaitosten opettaja- ja henkilökuntaan voisi olla aktiivisempaa ja tavoitteellisempaa. Liitto ei ollut vuonna 2014 kovin aktiivinen kysymyksissä, jotka koskivat koulutuksen järjestämistä. Toisaalta tarvetta juuri tällaiseen aktiivisuuteen ei ollut. 4. Uusien kanttoreiden rekrytointi Suunnitelma Liiton, alaosastojen ja jäsenten kautta välitetään innostavaa ja asiallista kuvaa kanttorin ammatista. Tarpeen mukaan ollaan yhteistyökumppaneina oppilaitosten ja kirkon rekrytointihankkeissa. Toiminta Vuoden kanttorin valinnan julkistamisen yhteydessä nostettiin esille se, että vuoden kanttori on ollut innostamassa alalle useita nuoria. Vuonna 2014 ei osallistuttu rekrytointihankkeisiin. Opiskelijatoiminta oli mukana järjestämässä Kirkon päivää. Arviointi Vuoden kanttorin saaman julkisuuden myötä onnistuttiin hyvin välittämään innostavaa ja asiallista kuvaa kanttorin ammatista. Vuoden kanttorin saama julkisuus on yksi tärkeimmistä keinoista ja kanavista liitolle välittää tietoa kanttorin ammatista suurelle yleisölle. 17

19 5. Kanttorin virka, työ ja identiteetti Suunnitelma Liiton kannanotoissa tuodaan esille kanttorin viran ja tehtävien keskeinen rooli suomalaisessa kirkollisessa perinteessä ja seurakuntien jumalanpalveluselämässä. Kanttorin virka tulee säilyttää jokaisessa seurakunnassa. Liitto pitää esillä sitä, että korkeatasoisen suomalaisen kirkkomusiikin elinehto on riittävä määrä laajaa yliopistotutkintoa edellyttäviä kanttorin virkoja sekä kirkkomusiikin korkeimman opetuksen riittävä resursointi. Virkojen määrään ja tasoon sekä virantäyttöihin kiinnitetään erityistä huomiota, kun kirkon virkasuhdelainsäädännön uudistus on astunut voimaan ja tuomiokapitulit eivät enää hallinnoi kanttorin virkaa. Liitto pyrkii edistämään kanttorien urakehitysmahdollisuuksia sekä taiteellisissa että hallinnollisissa tehtävissä. Ansioituneelle ja edustavalle jäsenelle myönnetään Vuoden kanttori palkinto. Toiminta Liitto otti kantaa seurakuntarakenteen kehittämiseen liittyviin kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen muutosehdotuksiin. Tämä kannanotto tapahtui AKIn lausunnon kautta. Liitto pitää tärkeänä sitä, että jokaisessa seurakunnassa on jatkossakin pakollinen kanttorin virka ja että tämä määritellään jatkossakin kirkkojärjestyksessä. Vuoden 2014 SKUL-valtuuston puheenjohtaja on myös pitänyt tätä asiaa esillä kirkolliskokoustyöskentelyssä sekä kirkolliskokouksen valiokuntatyöskentelyssä. Vuoden 2014 lopulla liitolta kysyttiin kantaa vielä valmisteilla olevaan diakonivirkaesitykseen. Asian virallinen käsittely on vuoden 2015 toimintaa. Vuoden kanttori palkinnon sai Mauri Miettunen Rovaniemen seurakunnasta. Palkinto luovutettiin valtuuston kevätkokouksen yhteydessä. Arviointi Liiton vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät silloin, kun asioista saadaan tieto riittävän ajoissa. Siksi on jatkuvasti panostettava hyviin yhteistyösuhteisiin kirkon hallinnon viranhaltijoiden kanssa. 6. Ammattikunnan keskinäisen yhteyden edistäminen Suunnitelma Liitto osallistuu Pori Organ festivaalin kanttoritapaamiseen. Yhteistyössä kirkon koulutuskeskuksen ja hiippakuntien kanssa järjestetään edunvalvontainfoja kanttoreiden koulutustapahtumien yhteyteen. Liitto tukee kirkkomusiikkitapahtumien ilmoittelua. Yhteistyössä Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämä ja yhteiskunta yksikön kanssa valmistellaan liiton ja kirkkohallituksen solmiman sopimuksen pohjalta Oulussa vuonna 18

20 2015 pidettäviä Kanttoripäiviä. Opiskelijat pyritään saamaan aikaisempaa vahvemmin mukaan kanttoripäiville. Alaosastotoiminnan virkistämiseksi aloitetaan alaosastojen kanssa yhteistyöhanke, jossa hallitus vierailee vuosittain jonkin alaosaston alueella esim. alaosaston vuosikokouksen yhteydessä, ja samalla järjestetään alueen jäsenistön neuvottelukokous. Alaosastoja muistutetaan toiminta-avustuksesta ja informoidaan muistakin ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista muun muassa sähköpostitse. Toteutetaan jäsentilaisuus yhteistyössä Kirkko Soikoon tapahtuman kanssa. Tuetaan eläkeläisjäseniä eläkeläistapahtumien järjestämisessä taloudellisesti ja yhteydenpitokanavana. Toiminta Pori Organ festivaalin kanttoritapaamisessa oli kaksikymmentä osallistujaa. Kirkko soikoon tapahtuman jäsentilaisuudessa oli 27 osallistujaa ja Organo Novo tapahtumassa liiton jäsentapahtumassa oli 21 osallistujaa. Eläkeläisjäsenille järjestetyllä Nostalgia-matkalla Ahvenanmaalle oli kaksikymmentä osallistujaa. Liiton hallitus teki alaosaston vierailun Haminaan Kymenlaakson Kanttori-urkuriyhdistyksen vieraana. Samassa yhteydessä pidettiin hallituksen kokous. AKIn apulaistoiminnanjohtaja vieraili kutsusta vuoden aikana sekä Keski-Suomen että Pirkanmaan Kanttorien vieraana. Alaosastoavustusta saivat vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan Kanttori-urkuriyhdistys sekä Keski-Pohjanmaan Kanttorit. Lisäksi Satakunnan kanttori-urkuriyhdistykselle myönnettiin vuosijuhla-avustusta. Arviointi Jäsenistön tapaaminen ns. paikan päällä eri puolella Suomea saa kiitosta. Liiton toiminnan ja jäsenpidon kannalta on tärkeää jalkautua eri puolelle Suomea sekä alaosastovierailujen että jäsentapaamisten merkeissä. Eläkeläisjäsenten oma toiminta osoittautui edelleen tarpeelliseksi, vaikka Nostalgia-matkalle olisikin mahtunut enemmänkin osallistujia. Osallistuneet olivat erittäin tyytyväisiä matkaan. 7. Kirkkomusiikki ja musiikkipolitiikka Suunnitelma Nordiska kyrkomusikrådetin jäsenenä aloitetaan seuraavan Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin valmistelut. Liitto on mukana neuvottelemassa uutta sopimusta Kirkon musiikkijuhlien järjestämiseksi. Liiton tavoitteena on sopimus, jossa taloudellisista vastuista ja työvoimavastuista on sovittu selkeästi ja Yhteiskustannuksen asema ohjelmiston julkaisijana on turvattu. 19

21 Liitto osallistuu Suomen Musiikkineuvoston jäsenenä Suomalaisen musiikin päivän valmisteluun ja toteutukseen sekä huolehtii sitä koskevasta tiedotuksesta ja ohjeistuksesta omalle jäsenistölleen. Seurataan Kirkkomusiikki-lehden ja Kotimaa-lehden yhteistyön vaikutusta Kirkkomusiikin tilausten määrään. Kirkkomusiikki-lehteä markkinoidaan Cruxissa ja valmistuville kanttoreille lähetetään Kirkkomusiikki-lehden näytenumero. Toiminta Liitto osallistui Pohjoismaiseen kanttorien ammattijärjestöjen kokoukseen Göteborgissa kesäkuussa. Pohjoismaista kirkkomusiikkisymposiumia valmisteltiin myös ko. kokouksessa sekä sähköpostiviestien kautta vuoden aikana. Neuvotteluja kirkon musiikkijuhlien järjestämisestä Helsingissä vuonna 2017 käytiin edelleen vuoden 2014 aikana. Päätoimikunta aloitti työskentelynsä, mutta varsinaista sopimusta musiikkijuhlien järjestämisestä ei saatu hyväksyttyä vuoden 2014 aikana. Liitto hyväksyi omalta osaltaan kaksi eri versiota, mutta lopullisen sopimuksen hyväksyminen jäi vuodelle Palautetta Kirkkomusiikkilehden ilmestymistä uudessa muodossa seurattiin tarkasti ja pitkälti saadun palautteen johdosta päätettiin palata lehden ilmestymisessä vanhaa, aikakauslehtimäiseen muotoon vuoden 2015 alusta. Yhteistyösopimusta Kotimaa-lehden kanssa ei jatkettu. Arviointi Henkilövaihdokset kirkkohallituksessa ja muissa yhteistyökumppaniorganisaatioissa hidastivat edelleen Kirkon musiikkijuhlien valmisteluja. Liitto pitää tärkeänä, että vuonna 2015 Kirkon musiikkijuhlien valmistelut sujuisivat rivakasti ja päämäärätietoisesti niin juhlien ohjelman kuin ohjelmiston suunnittelunkin suhteen, jotta kuorot pääsevät vihdoin harjoittelemaan johtajien kanssa juhlien ohjelmistoa. 20

22 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Yleistä AKI yhteisön työnjaon mukaisesti Pappisliiton tehtäväalueena on vastata ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Toiminnan suuntaviivat ovat rakentuneet tulevaisuusasiakirjan ja Pappisliiton painopisteiden pohjalle. Kuluneen vuoden aikana AKIlle hyväksyttiin uusi tulevaisuusasiakirja ja Pappisliitolle uudet painopisteet vuosille Pappisliiton työelämäjäsenten jäsenmaksua korotettiin 1,1 %:sta 1,25 %:iin. Syynä tälle olivat mm. Erkon jäsenmaksun korotus ja Akavatalon remonttikustannukset. Myös ulkomailla työskentelevien, työelämän ulkopuolella olevien sekä työttömyyskassaan kuuluvien opiskelijoiden jäsenmaksua nostettiin työttömyyskassan jäsenmaksun korotuksen vuoksi. Luottamusmiehenä toimimista palkittiin myöntämällä luottamusmiehille jäsenmaksualennus kolmelta kuukaudelta edellisen vuoden tapaan. Akavatalon remontin vuoksi AKI-yhteisö muutti kesäkuussa väistötiloihin Länsi-Pasilaan noin puoleksitoista vuodeksi. 1. Jäsenet Suunnitelma: Hyvää rekrytointitoimintaa jatketaan opiskelijoiden, valmistuneiden ja niiden papiksi vihittävien parissa, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Erityisesti vastavalmistuneiden rekrytointiin kiinnitetään huomiota ja järjestetään tarvittaessa liittymiskampanjoita. Kiinnitetään huomiota jäsenpitoon. Jäsenetuja pidetään esillä ja vuorovaikutuksessa jäseniin pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta niin, että jäsenet kokisivat liiton tärkeäksi. Huolehditaan siitä, että liiton hallituksen jäsenet motivoivat pappeja jäsenyyteen omalla alueellaan. Toiminta: Pappisliiton kokonaisjäsenmäärä oli 4523 ja se oli vähentynyt vuoden aikana 30 hengellä (4553). Täyttä jäsenmaksua maksaneiden määrä 21

23 2136 oli vähentynyt 24 hengellä (2160). Liittyneitä ja eronneita oli vuoden aikana seuraavasti (eronneet suluissa): Varsinaiset jäsenet 62 (29+11) 73 (32) 83 (23) 69 (39) Maisterijäsenet 28 (4) 18 (3) 23 (5) 23 (6) Kaksoisjäsenet 2 (2+7) 5 (3) 3 (1) 5 (1) Eläkeläisjäsenet 2 (29) 1 (29) 10 (25+47) 4 (22) Opiskelijajäsenet 111 (5) 174 (4) 154 (6) 158 (8) Yhteensä 205 (69+18) 271 (71) ) 259 (76) Vuoden aikana valmistuneita, jotka eivät olleet vuoden lopussa liittyneet liittoon, oli 96 henkilöä. Vastavalmistuneille suunniteltu jäsenkampanja toteutettiin vuoden 2014 alussa, jolle ajalle osui myös lähinnä sosiaalisessa mediassa järjestetty Akavan Fiksut pärjää aina kampanja. Arviointi: Täyttä jäsenmaksua maksavien vähentyminen johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyy tällä hetkellä enemmän jäseniä kuin uusia liittyy. Vastavalmistuneiden kampanjan aikana liittoon liittyi jonkin verran enemmän nuoria jäseniä, mikä näkyy maisterijäsenten suurempana liittymismääränä. Vuoden loppuun mennessä maisterijäsenistä seitsemän oli saanut pappisvihkimyksen ja siirtynyt varsinaisiksi jäseniksi. 2. Opiskelijatoiminta Suunnitelma: Opiskelija-asiamies ja opiskelijatoimikunta suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä sellaista toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa kolmessa tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti liiton opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäseniä palvellaan järjestämällä tilaisuuksia esimerkiksi edunvalvontaan, työelämään ja ammattiidentiteettiin liittyen. Opiskelijatyötä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa. Suhteet yhteistyötahoihin pidetään hyvinä ja välittöminä. Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux-lehdessä. Toiminta: Liiton opiskelijatoiminnasta vastasi opiskelija asiamies apunaan opiskelijatoimikunta. Opiskelijajäseniin oltiin vuoden aikana yhteydessä mm. kesätyöinfojen ja rekrytointitilaisuuksien kautta. Syksyllä opiskelijaasiamies osallistui aktiivisesti erityisesti Helsingissä uusille opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin. Helsingissä tarjottiin tiedekunnan tutoreille infotilaisuus saunaillan muodossa. Opiskelija-asiamies oli liiton edustajana Helsingin ja Joensuun ainejärjestöjen vuosijuhlissa ja ylläpiti neu- 22

24 vonta ja esittelypistettä vuosijuhlapäivinä. Hallituksille järjestettiin saunailta vuoden alussa Akavatalon saunatiloissa. Hyviä yhteistyösuhteita tiedekuntien keskeisiin toimijoihin kuten Helsingin teologisen tiedekunnan rekrytointisuunnittelijaan ja tuutoriprojektisihteeriin ylläpidettiin. Yhteyksiä tiedekuntiin vaalittiin myös mm. publiikkikahvitusten muodossa. Opiskelijatoimikunnan jäsenet toimivat liiton kontaktihenkilöinä omissa opiskelijayhteisöissään ja kirjoittivat Cruxin opiskelijavinkkeleitä. Liiton opiskelijajäsenistä koottu joukkue osallistui ammattiyhdistysten jalkapalloturnaukseen AKI-liittojen nimellä. Arviointi: Toiminta täytti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö ainejärjestöjen, yliopiston henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien kanssa on erittäin toimivaa. Pappisliitto on arvostettu toimija, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Uusia toimintamuotoja ja ideoita kehitetään jatkuvasti. Liitto tavoittaa opiskelijat hyvin ja Pappisliitto on tunnettu opiskelijoiden keskuudessa. Liitolla on ammattiliitoksi poikkeuksellisen hyvä näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa. Liiton jalkautuminen myös vapaa-ajan tapahtumissa teologiristeilystä puurojuhlaan edistää tunnettavuutta merkittävästi. Uusien opiskelijoiden rekrytointi liiton jäseniksi varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi rekrytoida uusia jäseniä. Vuonna 2014 rekrytointi ei onnistunut ihan odotetulla tavalla, uusia jäseniä liittyi selvästi vuotta 2013 vähemmän. Vähennyksiin on vaikuttanut useampi tekijä, kuten A2-linjan voimakas nousu, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aikaisempaa heikompi osallistuminen tapahtumiin ja Joensuun osin epäonnistunut jäsenhankinta. 3. Johtajuuden edistäminen ja tukeminen Suunnitelma: Johtajuutta ja alaistaitoja käsitellään Crux-lehdessä. Tiedotetaan johtajuutta tukevista koulutusmahdollisuuksista. Järjestetään kirkkoherroille jäsenristeily, jolla he saavat koulutusta, vertaistukea ja ideoita johtamiseen sekä voivat keskustella ajankohtaisista asioista. Tuotetaan kotisivuille johtajuutta tukevaa materiaalia. Toiminta: Johtajuuden tukeminen nähdään tärkeänä osa-alueena liiton toiminnassa. Crux-lehden hyvinvointinumerossa käsiteltiin esimiehen jaksamista. Hallituksen tekemän kyselyn mukaan kirkkoherrojen päätoive liitolle on, että liitto pitäisi huolta kirkkoherrojen oikeuksista ja palkkaasioista. Toivottiin, että liitto tunnistaa kirkkoherrojen työn monipuolisuuden ja rasittavuuden myös kirkon uudessa rakennemallissa niin, että 23

25 se näkyisi palkkauksessa. Toivottiin myös vertaistukea ja mahdollisuutta keskusteluun. Arviointi: Tähän toiveeseen vastattiin järjestämällä toukokuussa kirkkoherroille Koulutusta ja vertaistukea risteily, jolle osallistui 37 kirkkoherraa eri puolilta Suomea. Koulutuksen teemat olivat esimiehen jaksaminen työyhteisössä, muutosviestintä sekä ajankohtaisasiat, muun muassa kirkkoherrojen uusi palkkausjärjestelmä. Kouluttajina toimivat erikoispsykologi, johtava konsultti Anita Rintala-Rasmus, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma ja apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo. Liiton puheenjohtaja Eija Nivala sekä kirkkoherroina toimivat hallituksen jäsenet osallistuivat koulutusristeilyyn. Kirkkoherroille suunnattu risteily sai erittäin positiivisen vastaanoton. Aiheet koettiin tarpeellisiksi ja keskustelu oli innostunutta. Risteilyllä perustettiin Facebookiin kirkkoherrojen suljettu keskusteluryhmä, jossa on jo 188 jäsentä. 4. Jäsenten tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Suunnitelma: Käsitellään Crux-lehdessä papin työn muuttuvaa toimintaympäristöä ja siitä nousevia haasteita. Kiinnitetään erityistä huomiota pätkätöissä olevien tukemiseen. Julkistetaan hyviä käytänteitä rakennemuutosseurakuntien kokemuksista. Tiedotetaan yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja tukitoimista työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit voivat jakaa kokemuksiaan ja kehittää omaa toimintaansa. Edistetään tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Toiminta: Crux-lehtien teemoissa käsiteltiin työhyvinvointia, rakennemuutosta ja työaikaa. Meilahden seurakunnan kirkkoherra oli hallituksen kokouksessa kertomassa Meilahden työaikakokeilusta. Hän alusti myös keskustelun aiheesta keikkapappeus, mikä oli noussut ajankohtaiseksi puheenaiheeksi ja asiasta oli oltu liittoonkin yhteydessä. Papeilta on saatu hyvää palautetta AKIn hakemista ammattikohtaisista Aslak-kursseista. Nämä tarjoavat hyvän tilaisuuden vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit jakavat kokemuksiaan ja kehittävät omaa toimintaansa. Vuosittain on alkanut kaksi kurssia, jotka ovat pääsääntöisesti olleet yhteisiä papeille ja kanttoreille. Kaikki kurssit sisältävät neljä viikon pituista jaksoa, joten niillä pystytään työskentelemään prosessiluontoisesti. 24