Järjestöjen rooli nuorten palvelujen kehittäjänä Lea Nikula

Transkriptio

1 Järjestöjen rooli nuorten palvelujen kehittäjänä Lea Nikula

2 Nuorten Ystävät vankalla pohjalla Perustettu 1907 Oulussa Ensimmäinen työntekijä tittelillä katulastenkaitsija Ainolan lastentarha 1914 Pohjolakoti 1915 Toivola-koti 1926 Perhekotitoiminnan pioneeri 1974

3 Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä edistää kohderyhmiemme hyvinvointia ja oikeuksia ylläpitämällä alan kehittämistoimintaa sekä vaativia sosiaalialan erityispalveluja Nuorten Ystävät järjestökonserni on Julkisen sektorin, muiden järjestöjen ja toimijoiden yhteistyökumppani Merkittävä alan vaikuttaja, asiantuntija ja toimija Toimintojen kehittäjä Omistamiensa yhtiöiden kautta alan palvelujen tuottaja Yli 650 alan ammattilaista

4 Nuorten palveluita Pohjois-Suomessa Avokuntoutusta, matalan kynnyksen paikkoja, hankkeita Kintas toiminta nuorille mielenterveyskuntoutujille, Oulu Miepä kuntoutus kaksoisdiagnoosiasiakkaille, Oulu Resiina työhönvalmennus, Oulu ja Oulun seutu Valmennuspaja Mahis, nuorten työpaja, Muhos Klubitalohanke ( ) Klubitalo Pönkkä, Oulu Klubitalo Tönäri, Kajaani Klubitalo Roihula, Rovaniemi Työetsivä hanke, ( ), vammaisten ja osatyökykyisille, Oulu Tällä hetkellä noin 250 nuorta aikuista palvelujen piirissä Työntekijöitä 24( työhönvalmentaja 16, kuntoutusohjaaja 5, atkohjaaja, yrityskoordinaattori) Rahoittajina kunnat, Kela, RAY, ELY keskus, OKM

5 Klubitaloista tukea arkeen, työhön ja opiskeluun Päivittäiset työt syntyvät talojen perustoiminnasta, johon jokainen osallistuu kykyjensä mukaan Työ klubitalossa parantaa arjen taitoja, kansalaistaitoja sekä opiskelemaan tai työelämään lähtemistä (valokuvadiat, jotka jäsenten tekemiä) - Asiakaspalvelua infotiskillä, kassatyöskentelyä, postinjakoa - Keittiötyötä - Pihatöitä, siivousta, kiinteistönhuoltoa - Toimistotöitä ja atk-opetusta - Työnhakua ja työhönvalmennusta - Koulutuksia, vierailuita, tapahtumia Pitkä työhönvalmennuksen ja tuetun työllistymisen kokemus (Supported Employment) profiloi taloja vahvasti työllistymisen tukemiseen

6 Ja mitäs vielä? Erilaisia kursseja ATK-opetus, mm. word, exel, powerpoint, nettipankki, sähköposti, sosiaalisen median käyttö Hygieniapassi, työturvallisuus EA1 Valokuvauskurssi Luovan kirjoittamisen kurssi Työnhakukurssi Vapaa-ajan ohjelmaa Monipuolista liikuntaa, retkiä, valokuvausta, musisointia, elokuvailtapäiviä, puutarhan hoitoa ym. Oman klubitalolehden tekoa (Me Pönkkääjät) Klubitaloverkostossa toimimista

7 Klubitalo Pönkän tilastoja helmikuussa 2014 Jäsenet (113) monin eri tavoin vammaisia tai osatyökykyisiä ihmisiä Jäsenten keski-ikä 32 vuotta Päivittäinen kävijämäärä henkilöä Päivän pituus keskimäärin 4 h 20 min Palkkatyössä 24 henkilöä, joista Opiskelemassa 8 henkilöä kokoaikatyö 2 (6-7 h/päivä) osa-aikatyö 18 (4-20 h/viikko) oppisopimuskoulutus 4 (5-6 h/päivä) Muu talon ulkopuolinen toiminta (ammatillinen kuntoutus, työkokeilu, avotyötoiminta) 5 henkilöä

8 Mistä syntyy klubitalojen osallisuus? Tavoitellaan työllistymistä ja opiskelua Osallistuminen vapaaehtoista ja maksutonta Jäsenet tulevat kuulluksi Talon toiminnasta vastuu myös jäsenillä Taloa koskevat suunnitelmat ja päätökset tehdään yhdessä Jäsenet voivat itse valita työntekijän, kenen kanssa työskentelevät Mahdollistaa pitkäkestoisen jopa vuosia kestävän kuntoutumisen prosessin Klubitalon palveluita voi käyttää vaikka olisi työssä tai opiskelemassa Työn, opiskelun tms. keskeytyessä ei jää yksin vaan etsitään uusi polku

9 Jäsenkysely syksyllä 2013 osana kehittävää arviointia Kyselyyn vastasi 123 jäsentä, joista yli 50 % alle 35-vuotiaita Vastaajista 76 % työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella 83% on erittäin tai melko tyytyväinen toimintaan 55% toivoo työllistyvänsä avoimille työmarkkinoille 18 % toivoo pääsevänsä opiskelemaan Mitä tärkeää klubitalo tarjoaa sinulle? En jää vaan kotiin. Tulee lähdettyä kotoa pois päivällä. Tärkeää on se henkinen tuki mitä saan ja koen olevani tärkeä ei vatvo omia asioita vain kotona, on jotain muuta ajattelemisen aihetta, ettei ajatukset pyöri kehää työkunnon palautuminen ja säännöllisen vuorokausirytmin löytyminen. uskoa tulevaisuuteen saa syödä kunnon lämpimän aterian halvalla.

10 Järjestön kehittämistyö jatkuu Valmennuspaja Mahis Nuorten työpaja, joka aloittanut toiminnan syyskuussa 2013 Paja on tarkoitettu muhoslaisille alle 29 -vuotiaille työttömille nuorille Työpajan toimintaa kehitetään soveltamalla klubitalomallia; - yhteisöllisyys ja osallisuuden lisääminen olennaista - mieleisen tekemisen löytyminen parantaa motivaatiota - positiiviset kokemukset parantavat itsetuntoa Pajalla ollut 24 nuorta, joista kukaan ei ole keskeyttänyt ja 10 löytänyt jatkopolun työelämään/opintoihin, Pajajakso 2-3 kuukautta Nuoret saavat tukea myös työssä ja opiskelussa Päärahoittajana Muhoksen kunta, joka erittäin tyytyväinen pajan toimintaan

11 Järjestön kehittämistyö jatkuu Työetsivä hanke ( ) Rahoittajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiivis yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa Kohderyhmä: Oulun seudun työttömät, joilla sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille Hanke alkanut syyskuussa 2013 (30 työnhakijaa) Hankkeessa työskentelee työpari (yrityskoordinaattorityöhönvalmentaja) joka - etsii yhdessä työnhakijoiden kanssa työpaikkoja yrityksistä - kehittää uusia yritysyhteistyön malleja työllistymiseen - tarjoaa työnhakijoille vertaistukea työnhakuun/työllistymiseen - tukee sekä työntekijöitä että työnantajia myös työllistymisen jälkeen

12 Lopuksi Nuoret tulevat autetuksi, kun heistä välitetään aidosti Ei ohjata pois vaan kuljetaan rinnalla Lähdetään liikkeelle pienin askelin ja sallivassa ilmapiirissä Ei vatvota ongelmia ja diagnooseja Ei ymmärretä liikaa Tuetaan konkreettisissa arjen asioissa eli jalkaudutaan nuorten arkeen Realistiset tavoitteet Varmistetaan, että asiat tulee hoidettua Ei pelätä epäonnistumisia ja ryhdytä portinvartijoiksi!

13 Kiitos! Lea Nikula Kehittämispäällikkö Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät