TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2011"

Transkriptio

1 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt Johdanto Toiminta-ajatus, arvot ja visio TUKESin toiminta-alueet Toimintaympäristön muutos TUKESin strategia ja kehittämistavoitteet (2015) SUUNNITELMAT VUOSILLE Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnan strategiset painopisteet (vaikuttavuus) Toiminta-alueet Tuotteet Laitteistot Laitokset Säädöstön kehittämistavoitteet ja vaikuttavuutta lisäävät ohjelmat Toiminnallinen tuloksellisuus Elinkeinopoliittisia linjauksia tukevat toimenpiteet Tuotokset ja palvelukyky Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusohjelman toteuttaminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Resurssisuunnitelmat Henkilöstö Taloudelliset voimavarat Liitteet...19

2 2(23) 1 Johdanto Turvatekniikan keskuksen (TUKES) toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on kytketty kauppa- ja teollisuusministeriön strategian, hallituksen strategiaasiakirjan sekä TUKESin toimialan neuvottelukuntien, sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman ja liikenne- ja viestintäministeriön VAK-strategia-asiakirjan tavoitteisiin. Perustana on myös hallituksen keväällä 2006 antama menokehys. Toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty TUKESin strategiapäivityksen mukaisesti. TUKESin toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään TUKESin päivitetty strategia, toimialan keskeiset toimintaympäristömuutokset, toiminta-alueet sekä tulostavoitteet ja resurssisuunnitelma. Tulostavoitteisiin sisältyvät yhteiskunnallinen vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Resurssisuunnitelmaan sisältyy määrärahan peruslaskelman lisäksi myös muutosehdotus. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kauppa- ja teollisuusministeriön antaman TTS - rakennesuosituksen mukaisesti. 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Turvatekniikan keskus valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. Arvot Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat seuraavat arvot: - yhteistyö - palveluhenkisyys - osaaminen Visio 2015 Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. Strategiakytkennät TUKESin suunnitelman perustana ovat TUKESin visio, strategiat ja toimintaympäristön muutokset. Ne on sovitettu yhteen hallituksen strategia-asiakirjaan (2006), kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan (1/2004) ja sen toimeenpanosuunnitelmaan (6/2006) sekä teknologia- ja innovaatiopolitiikan TUKESin toimintaan liittyviin tavoitteisiin. Lisäksi otetaan huomioon sähköturvallisuuden neuvottelukunnan kehittämislinjaukset (2002), vaatimustenmukaisuuden intiasioita käsittelevän neuvottelukunnan (VANK) strategiset linjaukset (2005) ja metrologian neuvottelukunnan (MNK) strategiaselvitys päivityksineen (2003), turvallisuustekniikan neuvottelukunnan SWOT-analyysi (2003), VAK-strategia , Arjen turvaa - sisäisen turvallisuuden ohjelma 2004 Hallituksen strategia-asiakirjassa (2006) tavoitteeksi on asetettu mm. seuraavaa: - vähentää palokuolemia - edistää teknologia- ja innovaatiopolitiikalla suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. - kehittää yrittäjyyden toimintaympäristöä koskevaa lainsäädäntöä yritystoiminnan edellytysten, ennustettavuuden ja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi - kasvattaa julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuutta ja lisätä tuottavuushyötyjä. KTM:n tavoitteita toteutetaan toiminnassa seuraavasti:

3 3(23) 3 TUKESin toiminta-alueet - edistetään yritysten toimintaedellytyksiä, osaamista ja teknologian kehittämistä - edistetään markkinoiden toimivuutta ja turvallisuutta - edistetään energiahuollon turvaamista TUKESin toiminta-alueita ja asiakaskenttää kuvaavat seuraavat kuvat: Tuote Laitteisto Laitos Asiakkaan toiminta-alueet TUKESin toiminta-alueet Tuote markkinat Tekniset palvelut Sähkölaitteet Painelaitteet ja kemikaalisäiliöt Pelastustoimen laitteet Rakennustuotteet Jalometallituotteet Mittauslaitteet Ilotulitteet ja räjähteet Kaasulaitteet Käyttötoiminta Sähkölaitteistot ja hissit Pelastustoimen laitteistot Painelaitteet ja järjestelmät Kaasu-, öljy- ja kylmälaitteistot Paikallisten viranomaisten valvomat kemikaalikohteet Rakennustuotejärjestelmät Paineelliset järjestelmät Kemikaalilaitokset ja räjähdetehtaat Kemikaali- ja räjähdevarastot Kaivokset Tuote Laitos Asiakkaan toiminta-alueet TUKESin toiminta-alueet Laitteisto Tuote markkinat Suunnittelija Valmistaja Maahantuoja Tukku Myyjä Käyttäjä Tekniset palvelut Huoltoliike Asennusliike Vastuuhenkilö Työntekijä Tarkastaja Tarkastuslaitos Kuluttaja Työntekijä Käyttäjä Käyttötoiminta Kiinteistönhaltija Vastuuhenkilö Teollisuusyritys Vastuuhenkilö Työntekijä Tuotteet, laitteistot ja laitokset toimivat TUKESin strategisina toiminta-alueina (tulosalueina). Asiakaskenttä kuvaa toimijoita, joiden kanssa TUKES toimii. Kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi TUKES tuottaa palveluja myös sisäasiain-, ympäristösekä liikenne- ja viestintäministeriöiden hallinnonaloille. Tuotteet Markkinoilla olevien tuotteiden tulee olla vaatimustenmukaisia ja niitä on voitava käyttää oikein. Tuotteiden valvonta tapahtuu markkinavalvonnalla. Toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Valvontaa tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän, kansalaisten ja viranomaisten kanssa. TUKES edistää tuotevaatimusten asianmukaisuutta ja eurooppalaista yhteistyötä markkinavalvonnassa. Asiakaskunnan muodostavat tuotteiden valmistajat, maahantuojat, myyjät sekä tuotteiden käyttäjät, ammattilaiset ja kuluttajat. Laitteistot Toiminta-alue muodostuu teknisistä laitteistoista (järjestelmistä) ja laitteista sekä teknisten palvelujen tuottajista (asennus- ja huoltoliikkeet sekä tarkastajat). Alueeseen kuuluvat mm. sähkölaitteistot ja sähköurakointi, hissit ja nosto-ovet, pelastustoimen laitteistojen asennus- ja huoltoliikkeet, kaasu-, öljy- ja kylmälaitteiden asennusliikkeet sekä em. alueiden tarkastustoiminta. Laitteistot ja laitteet muodostavat usein osan rakennuksen teknisistä järjestelmistä. Tyypillistä alueella on laitteistojen haltijoiden ja käyttäjien suuri määrä ja ei-ammattimaisuus. TUKES valvoo palvelujen tuottajien (asennus- ja huoltoliikkeet) toimintaa. Siihen kuuluu vastuuhenkilön pätevyyden varmistaminen, liikeilmoitusten käsittely sekä toiminnan valvonta reaktiivis-

4 4(23) ten ilmoitusten, rekisterien avulla ja oma-aloitteisella valvonnalla. Lisäksi valvotaan tarkastuslaitosten ja tarkastajien toimintaa. Laitokset Toiminta-alueen valvontakohteena on vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia tuotantolaitoksia, varastoalueita, räjähdetehtaita ja varastoja, kaivoksia, kattilalaitoksia, voimalaitoksia ja muita kohteita, joissa on isoja paineellisia järjestelmiä. Näissä toiminnanharjoittajat, laitosten omistajat ja haltijat, ovat ammattilaisia. TUKES valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista em. kohteissa. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. TUKESin valvonta kohdistuu toiminnan turvallisuusasioiden organisointiin ja turvallisuutta varmistavan tekniikan ja toimintatapojen oikeaan valintaan. Osa valvontaa on varmistaa, että tuotantolaitokset ovat teettäneet laitteistoille tekniset tarkastukset (pääosin tekijänä tarkastuslaitokset). Merkittävimmät valvontakohteet lääneittäin: TUKESiin rekisteröitävät sähkölaitteistot % Sähköurakoitsijat (toim.yksiköitä) % Painelaitteet % Kemikaalikohteet Ahvenanmaa 0 0,0 0 0,0 99 0,3 0 0,0 Etelä-Suomi , , , ,0 Länsi-Suomi , , , ,4 Itä-Suomi 345 8, , ,1 59 9,1 Oulu , , ,4 53 8,2 Lappi 126 3, , ,5 21 3,3 yhteensä , , , ,0 4 Toimintaympäristön muutos TUKESin toimintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: Teknologian kehittyminen Informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy nopeasti ja kaikenkattavasti ja sen vaikutukset näkyvät tekniikan sovelluksissa laitoksissa, laitteistoissa ja laitteissa, kaupankäynnissä, käytössä, kuluttajien ja ammattilaisten käyttäytymisessä (automaatio, tietoyhteiskuntakehitys). TUKES seuraa ja ennakoi kehitystä ja sen vaikutuksia erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta. Yritysten liiketoimintamallien muutokset Yritystoiminnan rakenteet ja tekninen infrastruktuuri muuttuvat: syntyy uusia liiketoimintamalleja globalisaation ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä teknologisen kehityksen johdosta, mm. keskittyminen, pääomavaltaistuminen, alihankinta- ja verkkomainen toimintamalli, palveluvaltaistuminen ja työvoiman vapaan liikkuvuus. Myös tekninen perusrakenne muuntuu ja toimii yritystoiminnan rakenteiden muuttajana. TUKES seuraa teknologisten riskien muuttumista, osallistuu riskienhallinnan keinojen ja menetelmien kehittämiseen, luo valmiuksia toimia toimintaympäristössä, joka ylittää kansalliset rajat sekä toimii tiedonvälittäjänä kansalaisiin ja kuluttajiin päin. Julkisen hallinnon tuottavuuden lisääminen Julkiselta hallinnolta vaaditaan tuottavuutta: tehtävät kyettävä hoitamaan henkilöstön määrän supistuessa. Viranomaistoimintaan kohdistuu kansalaisten ja yritysten taholta vaatimuksia ja odo- %

5 5(23) tuksia toiminnan läpinäkyvyyteen, avoimuuteen, vaikuttavuuteen, palvelukykyyn ja vuorovaikutukseen. TUKES osoittaa, että sen toiminta täyttää tuottavuusvaatimukset Ympäristö- ja turvallisuustekijöiden korostuminen Ympäristö- ja turvallisuustekijät korostuvat, mikä näkyy ns. security- riskien kasvuna safety- näkökulman lisäksi. TUKES toimii yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti eri toimijoiden kanssa. Sääntelyn kehitys Sääntely kehittyy globaaliksi - sisämarkkinoilla korostuu harmonisointi ja kansainvälisellä tasolla kaupan esteiden poistaminen ja kestävän kehityksen huomioonottaminen (WTO). TUKES seuraa kehitystä, osallistuu sääntelyn kehittämiseen ja on toimeenpanossa laadukas. EU:n laajeneminen EU laajentuu alueellisesti edelleen ja yhdentymiskehitystä jatketaan (mm. palvelujen vapaa liikkuvuus). TUKES lisää sisämarkkinatason yhteistyötä. Väestörakenteen eriytyminen ja erilaistuminen Yhteiskunnassa tapahtuu sosiaalista ja väestöllistä eriytymistä, erilaiset mahdollisuudet (osaaminen, varallisuus) teknologian hyödyntämiseen, maahanmuuttajien lisääntyminen jne. TUKES suuntaa toimintaansa, erityisesti turvallisuusvalvontaansa ja -viestintäänsä eriytyvien tarpeiden mukaisesti. Energian saatavuus Energian saatavuus ja käyttö on yhä kriittisempi tuotannontekijä. Huomiota kiinnitetään energiatehokkuuteen, uusiin energiamuotoihin ja energian saannin turvaamiseen. TUKES seuraa kehitystä ja osallistuu energiatehokkuuden valvontaan. 5 TUKESin strategia ja kehittämistavoitteet (2015) Visio TUKESin toiminnan vaikuttavuusvisiona tulevaisuuden tahtotilana - on: Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - Tuotteisiin ja teknisiin järjestelmiin liittyvät riskit ovat hallinnassa siten, että riskien hallinnassa Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman kärkeä. - Tuotteet, laitteistot ja laitokset ovat vaatimustenmukaisia ("Tekniikka on kunnossa") - Yritykset ja kansalaiset ovat sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen, mikä näkyy turvallisten ja luotettavien palveluiden menestyksenä ja oikeina käyttötapoina - Säädösten mukaisesti toimiminen tukee yritysten toimintaedellytyksiä - Toimialan säädöstö on ajanmukainen Tuotosten ja palvelukyvyn visiona on, että: TUKESin toiminta tuottaa todennettavaa hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. Toimintamme on vaikuttavuuden kannalta oikein kohdennettua ja oikea-aikaista. Toimintamme on korkealaatuista, julkishallinnon kärkeä Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - Tuotoksemme vastaavat asiakastarpeita ja ne edistävät asiakkaiden omaa turvallisuustyötä - Valvontakohteiden valinta ja valvonnan sisältö on systematisoitu.

6 6(23) Strategiavalinnat - Asiointipalvelumme toimivat sähköisesti7/24 periaatteella. Toiminnallisen tehokkuuden visiona on, että: TUKES on teknillisen turvallisuuden valvontamenettelyissä Euroopan kärkeä. Toimintamme perustuu lisäarvoa tuottavaan kumppanuusverkostoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnallinen tehokkuutemme on julkishallinnon kärkeä. Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - Hyödynnämme verkottumisen edut viranomaisprosesseissa, mikä näkyy turvallisuutta edistävinä ratkaisuina sekä julkisten voimavarojen tehokkaana käyttönä - Sähköiset palvelumme kattavat merkittävän osan toiminnastamme - Toimintaprosessimme ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeita. Henkilöstön ja osaamisen visiona on, että: TUKES on haastava, kilpailukykyinen ja ammattitaitoisesti johdettu työpaikka. TUKESlaiset ovat osaavia, ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä. TUKES on esimerkillinen työhyvinvoinnissa ja työturvallisuudessa Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - huolehdimme laadukkaalla johtamisella, että TUKESlaisten työkyky ja motivaatio säilyy korkealla - panostamme TUKESlaisten osaamiseen vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia - hyödynnämme TUKESlaisten moniosaamista uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä Vision toteuttamiseksi TUKES on tehnyt seuraavat strategiavalinnat TUKESIN STRATEGIAKARTTA Riskiperusteinen toiminnan priorisointi Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta Aktiivinen ja ennaltaehkäisevä viestintä Tutkimuksen ja valvontahavaintojen pohjalta uudistuva turvallisuustyö Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta Toimiva ja ajanmukainen säädöstö Asiakas ja säädösvaatimusten mukainen asiakaspalvelu Virtaviivaistetut toimintaprosessit Tehokas työnjako ja yhteistyö kumppaneiden kanssa Korkea tuottavuus ja vakaa taloudellinen perusta Tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö Emme tee päällekkäistä työtä Tehokas johtamisjärjestelmä ja johtamisosaaminen Laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen Turvallisuusvaikutusten ja asiakasvaatimusten perusteella viritetty palvelutoiminta Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittäminen Vaikuttavuustavoitteita edistävät valvonta-, viestintä- ja t&k-tuotokset (vaikuttavuusohjelmat) Näkyvä ja suunnitelmallinen valvontatoiminta Sähköiset asiointipalvelut

7 7(23) 6 SUUNNITELMAT VUOSILLE Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vaikuttavuusvision tavoitteet kuvaavat TUKESin toimintaympäristössä tavoiteltavaa muutosta, joka aikaansaadaan yhdessä muiden toimialueella toimivien tahojen kanssa. Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seurataan turvallisuus- ja luotettavuustason kehittymistä kuvaavien indikaattorien avulla. Indikaattorien tavoitekausi yltää vuoteen Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät TUKESin toiminta-alueilla Toimialan onnettomuudet Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien keskiarvo (10 edellisen vuoden keskiarvo) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 vertailutasosta Sähköpalokuoleminen lukumäärä vähenee 25 % vuoteen 2012 vuoden 2004 lukumäärästä Vakavien kemikaalivuotojen lukumäärä (tutkintaluokan 2 3 ja 3 4 vuotojen lukumäärä ko. vuotena) TUKE- Sin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 lukumäärästä Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 5 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien keskimääräisestä tasosta (44) Toimialueen sähköstä aiheutuvat tulipalot (lukumäärä) vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot Toimialueen sähköstä aiheutuneiden tulipalojen aiheuttamat välittömät omaisuusvahingot vähenevät vuoteen 2012 samassa suhteessa kuin muiden tulipalojen aiheuttamat vahingot, kuitenkin vähintään 10 % vuoden 2005 kustannuksista 8,3 8,0 <7,5 22* 1 17* <17** 2 19* 12* <17 35* 29* < * 1017* <1145* 17,5 M ** <15,8 M ** Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat Tekniikan vaatimusten mukaisuus Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkö <40 1 *= vuosiarvo (yksittäinen) 2 **= tarkistetaan SM:n suunnitelmista 3 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 4 Tutkintaluokka 3: toimialalla sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 5 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa TUKESin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet TUKESin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö TUKESin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa

8 8(23) tuotteiden (taso 0-1, asteikolla 0-5) 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kpl/v. Mittaamisvälineiden hyvä vaatimustenmukaisuus säilyy ja ongelma-alueiden 6 vaatimusten vastaisten laitteiden määrä vähenee 5 % vuosittain ongelmaalueilla 10 % ja muilla alueilla 0-5 % Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat Toimintatavat Merkittävästi puutteellisten (tasolla 0-1, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3, asteikolla 0-5), osuus kasvaa 10 % 10,5 % <10 % 40 % 45,1 % > 40 % Vaikuttavuusindikaattoreiden kehittäminen jatkuu suunnitelmallisesti. Järjestelmä otetaan käyttöön ja laajennetaan vaiheittain suunnittelukauden alkupuolella. Yritysten toiminnan intimalli otetaan käyttöön keskeisillä toimialueilla Toiminnan strategiset painopisteet (vaikuttavuus) Vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää seuraavia strategiavalintoja: Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta - Panostamme ennakoivaan, riskiperusteiseen turvallisuuden hallintaan ja toiminnan priorisointiin riskiperusteisen toiminnaninti- ja hallintamallien rakentaminen ja soveltaminen - Hyödynnämme johdonmukaisesti tutkimusta ja valvontahavaintoja turvallisuustyön kohdentamiseksi ja uusien toimintatapojen luomiseksi onnettomuustutkinnan tulosten parempi hyödyntäminen - Teemme aktiivisesti kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa vahvistamme nykyistä yhteistyötä. - identifiointi ja yhteistyön aloittaminen elinkeinotoiminnan kannalta tärkeiden valtioiden kanssa. - Viestimme aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi turvallisuusasioista avainkohderyhmille. Valvontatuloksista viestitään painopisteittäin kattavasti. Onnettomuustutkinnan tulosten viestintää tehostetaan. - Seuraamme ja imme aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita Kerätään tietoa asiakkailta ja valvontahavaintojen perusteella säädöstön toimivuudesta ja tehdään ehdotuksia säädöstön muuttamiseksi tarvittaessa. 6 Ongelma-alueet: voiteluöljyn myynti, anniskeluun liittyvät mittaukset, jalometallituotemyymälöiden vaa'at, vesimittarit, venesatamien polttoainemittarit

9 9(23) 6.2 Toiminta-alueet Tuotteet Toiminta-alueen kehitys Yleisenä kehityssuuntana on, että tuotanto on siirtymässä halvan hintatason maihin, Valmistajia ja heidän edustajiaan on vaikea tavoittaa, koska EU:n ulkopuolinen valmistaja ei ole aina nimennyt edustajaansa EU:ssa. Markkinavalvonnan on kyettävä vaikuttamaan maahantuojiin koko Euroopassa. Sähköinen kaupankäynti on lisääntymässä ja vastuutahojen tavoittaminen on vaikeaa. Uutena tehtävänä on aloitettu vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EY 2002/95/EY) koskevien tuotteiden valvonta. Tulossa on energiaa käyttävien tuotteiden ekologiseen suunnitteluun liittyvät valvontatehtävät. Energiamerkintöjen valvonta laajenee uusiin tuoteryhmiin, kuten perinteisiin vesivaraajiin ja aurinkoenergiaa hyödyntäviin vesivaraajiin. Mittauslaitedirektiivin toimeenpano laajentanee valvontaa käytössä oleviin vesi-, sähkö-, kaasu- ja kaukolämpömittareihin ja viranomaiskäytössä olevien mittauksiin. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteiden soveltamisesta aiheutuu lisätyötä samoin kuin EU:n vaatimustenvastaisten tuotteiden kaksinkertaisten ilmoitusmenettely-vaatimuksista (Rapex). Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain uudistus jatkuu sekä räjähteiden että kemikaalien osalta. Kemikaalisäiliöille tulee asetustasoisia rakennetta koskevia turvallisuusmääräyksiä. Kansalliset säiliöstandardit korvautuvat eurooppalaisilla standardeilla. EU:n laajeneminen tuonee Suomen markkinoille uusia tuotteita eikä näille tuotteille enää vaadita maahantuontilupaa. Mahdollinen EU:n ilotuliteasetus poistaa kansalliseen menettelyyn perustuvan hyväksynnän ja muuttaa ilotulitteiden valvonnan normaaliksi markkinavalvonnaksi. Pienjännitedirektiivin uudistus saataneen loppuvaiheeseen. Merkittävimmät yhteistyötahot Merkittäviä kumppaneita ovat testaus- ja tarkastuslaitokset sekä markkinavalvontaviranomaiset niin kotimaassa kuin sisämarkkinoillakin. Kotimaassa keskeisiä tahoja ovat muut valvontaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, työsuojeluviranomaiset, viestintävirasto, sekä alueelliset pelastusja rakennustarkastusviranomaiset. Mittaamisvälineiden valvonnassa yhteistyö lääninhallitusten kanssa on tärkeää. Ennaltaehkäisevässä rakennustuotevalvonnassa ovat teollisuuden toimialajärjestöt merkittävä yhteistyötaho. Toiminnan painopisteet (tuotteet) Tuotteita koskevat erityiset tavoitteet ja painopisteet vaikuttavuuden kannalta ovat: Riskiperusteisen toiminnan priorisointi - sähkö-, painelaite-, mittalaitevalvonnassa on riskiperusteinen priorisointijärjestelmä käytössä Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi toiminta painotetaan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen - vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta. Varmistetaan valvonnalla, että määräyksiä noudatetaan ja ettei vaarallisia tai muuten vaatimusten vastaisia tuotteita ole markkinoilla. Valvonta kohdennetaan aikaisempien valvontahavaintojen perusteella Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten kanssa samoin kuin teollisuuden toimialajärjestöjen kanssa vaatimustenmukaisuuspuutteiden ennaltaehkäisemiseksi. Viranomaisyhteistyössä pyritään siihen, että vaatimustenvastaisiin tuotteisiin puututaan siinä maassa, johon ne ensimmäisenä ETA-alueella tulevat

10 10(23) Laitteistot - toimitaan sisämarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi ja välitetään muille hyviä käytäntöjä. Osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin, jotta voidaan hyödyntää valvonnan tuottamaa tietoa Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - valvonta on ennaltaehkäisevää ja neuvovaa - tuotteita on turvallista käyttää. Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää tuotteita turvallisella tavalla (mm. käyttöohjeiden noudattaminen) ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Yhteiset painopisteet ja tavoitteet on esitetty jäljempänä kohdassa Toiminta-alueen kehitys Uutena tehtäväalueena TUKESille tulee energiatehokkuusdirektiiviin (2002/91/EY) liittyvä rakennuksen ilmastointijärjestelmän energiatehokkuuden valvonta (mm. ilmastointijärjestelmien tarkastusliikkeiden hyväksyntä, rekisteröinti, muu valvonta). Pelastustoimen (SM) laitteiden valvonta laajennee koskemaan useita uusia tuoteryhmiä pelastustoimen laitelain valmistuessa. Rakennustuotedirektiivin valvonta-alue kaksinkertaistuu nykyiseen nähden (YM). ADR- ja RIDpuitedirektiivien sekä kuljetettavien painelaitteiden direktiivin yhdistämishanke on etenemässä (LVM). EU:n vaatimustenvastaisten tuotteiden kaksinkertaisten ilmoitusmenettely-vaatimusten (Rapex) lisää resurssitarvetta. Öljylämmityslaitteistoja ja säiliöitä on kotitalouksissa lukumääräisesti paljon, laitekanta vanhenee. Kaasun käyttö ei ole yhtä laajaa; vapaa-ajan käyttö kuitenkin lisääntyy. Kylmälaitteiden asentaminen lisääntyy, esim. ilmalämpöpumput, henkilöautojen ilmastointilaitteet. Asennusliikkeet (1500) kattanevat tarpeen. Käsisammuttimien huoltoliikkeiden määrä on vakiintunut 300:aan. Merkittävimmät yhteistyötahot Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat ministeriöt (KTM, SM, YM), paikallisviranomaiset (pelastustoimi, rakennusvalvonta, työsuojelu), tarkastuslaitokset sekä alan toimialajärjestöt. Toiminnan painopisteet (laitteistot) Laitteistoja koskevat erityiset tavoitteet ja painopisteet vaikuttavuuden kannalta ovat Riskiperusteinen toiminnan priorisointi: Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - Oma-aloitteista kenttä- ja asiakirjavalvontaa kohdennetaan teknologiakohtaisesti riskipainotteisesti ituihin kohteisiin ja vähennetään reaktiivista valvontaa. - Luvat, toimintailmoitukset ja asiakasaloitteiset valvontatoimenpiteet hoidetaan siten, että käsittelyajat vastaavat asiakastarpeita ja valvonnalla varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta

11 11(23) Laitokset Sähkölaitteistot ja hissit - Suurimmat riskialueet ovat sähköpalot, oikeudeton sähköurakointi ja hissien kiilautumisvaara. Toimintaa kohdistetaan sähköpalojen vähentämiseen sekä myös sähkölaitteistojen kunnossapidon edistämiseen. Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien vähentämisessä hyödynnetään v valmistunutta tutkimusta. Oikeudettoman sähköurakoinnin ehkäisemiseen suunnataan jatkuvasti merkittävä määrä valvontaa ja viestintää. - Hissien merkittävin onnettomuustyyppi on kiilautumisvaara. Niiden estämiseksi kohdennetaan viestintää erityiskohderyhmille sekä myötävaikutetaan ajastaan jälkeen jääneiden hissilaitteistojen korvaamiseen nykytasoisella. Pelastustoimen laitteistot: - Painopisteenä on paloilmoitinlaitteistojen ja -järjestelmien luotettavuuden parantaminen ja myötävaikuttaminen sprinklauksen käyttöön asuintiloissa. - Toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnan, viestinnän ja kehittämisen keinoin. Kaasu- ja öljylämmityslaitteistoasennukset, öljysäiliöt - Kaasu- ja öljylaitteistojen asentajien pätevyys on ensisijaista turvallisuuden kannalta. Sitä edistetään opastuksella ja yhteistyöllä alan järjestöjen ja pelastuslaitosten kanssa on. Pätevyyden toteamisjärjestelmää kehitetään. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa: Toiminta-alueen erityistavoite on: - kehittää alueellisten ja paikallistason viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön järjestelmällisyyttä ja tehdä yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa vaatimustenmukaisuuspuutteiden ennaltaehkäisemiseksi. Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä: Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat:: - viestimme aktiivisesti ilmajohtotapaturmien vähentämiseksi - Laitteistoja on turvallista käyttää. Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää laitteistoja turvallisella tavalla (käyttöohjeiden noudattaminen)ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Yhteiset painopisteet ja tavoitteet on esitetty jäljempänä kohdassa Toiminta-alueen kehitys Keskeisimmät toimialueen muutokset koskevat kemikaaliturvallisuuden säädösmuutoksia, yritysten johtamisjärjestelmien kehitystä, yritystoiminnan verkottumista ja kansainvälistymistä sekä eri hallinnonaloja koskevan viranomaisyhteistyön tehostamistarvetta. Nämä vaativat toiminnan suuntaamista kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin osa-alueisiin. Myös yhteistyön kehittäminen muiden sektoriviranomaisten (ympäristö, työsuojelu, pelastus, liikenne) kanssa korostuu. Tämä koskee sekä lupaprosesseja että erilaisten valvontakohteiden käyttötoiminnan valvontaa. Asiakasyritykset keskittyvät ydintoimintaansa. Se merkitsee verkottunutta toimintamallia, jossa etujen lisäksi on yritysten rajapintoihin liittyviä riskejä. Viranomaisille se merkitsee haastetta osoittaa vaatimukset oikeaan toimijaan. Säädös- ja ohjausjärjestelmää ajanmukaistetaan siten, että se ottaa huomioon yritystoiminnan muutokset. Yrityksille on mahdollistettava erilaisia tapoja osoittaa säädöstenmukaisuus. Tuotannon siirtymistä Euroopan ulkopuolelle voi tapahtua myös perinteisillä teollisuuden aloilla kuten metsäteollisuudessa on jo tapahtunut. Muutokset eivät ole todennäköisesti vielä niin isoja, että se vaikuttaisi TUKESin tehtäviin. Voimaantulleet Seveso-direktiivin muutokset laajentavat

12 12(23) jatkossakin TUKESin valvonta-aluetta. Suomeen on suunnitteilla uusia kaivoksia. Kaivostoiminnan volyymin odotetaan säilyvän entisellään. Valvontatoiminnan volyymi kattaa vuosittain vain osan toimialueen yrityksistä, minkä takia tutkimushankkeisiin osallistuminen ja viestintä ovat oleellisia työkaluja. Suunnittelukauden aikana on odotettavissa seuraavia säädösmuutoksia: kansallisiin kemikaali- ja kaivossäädöksiin teknisiin vaatimuksiin sekä kansallisia ja eurooppalaisia standardeja EU:n kemikaaliasetuksen (REACH) ja GHS:n voimaantulo TUKES toimii aktiivisesti ministeriöiden säädöstyön tukena. Merkittävimmät yhteistyötahot Yhteistyötä (viranomaistoiminnan verkottumista) kehitetään eri valvonta-alueiden asiakkuuksista ja niitä koskevista turvallisuuden edistämistarpeista lähtien. Teollisen tuotantotoiminnan alueella keskeiset yhteistyötahot ovat ympäristö-, työturvallisuus-, liikenne- ja pelastusviranomaiset. Pelastuslaitokset ovat keskeisiä kumppaneita erityisesti pienten kemikaalikohteiden valvonnassa. Teknisistä tarkastuksista saatavan tiedon hyödyntämiseksi tehdään yhteistyötä tarkastuslaitosten kanssa. Toiminnan painopisteet (laitokset) Laitoksia koskevat erityiset tavoitteet ja painopisteet vaikuttavuuden kannalta ovat Riskiperusteinen toiminnan priorisointi - valvontakohteiden valintakriteerit ovat määritettyjä ja käytettävissä - valvontakohteiden valinnassa korostuu sekä yksittäisen kohteen säädösmukaisuuden varmistaminen että tiedon kerääminen laajemmin. Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: valvonnalla varmistetaan, että määräyksiä noudatetaan. Toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnalla, viestinnällä ja t&k-toiminnalla vaikutetaan siihen, että tuotantolaitokset ovat oikein sijoittuneet suhteessa muuhun toimintaympäristöönsä, toiminnanharjoittajat ovat tunnistaneet toimintaansa liittyvät vaarat ja hallitsevat toimintaan liittyvät riskit. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa: Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten ja teollisuuden toimialajärjestöjen kanssa - osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin Yhteiset painopisteet ja tavoitteet on esitetty jäljempänä kohdassa Yhteiset painopisteet Riskiperusteinen toiminnan priorisointi reaktiivisen valvontatoiminnan (yksittäiset tapahtumat) kriteeristö on käytössä Tutkimuksen ja valvontahavaintojen perusteella uudistuva valvontatyö - vaikuttavuusindikaattoristo (jossa vertailutiedot) käytössä ja ohjaa toimintaa

13 13(23) Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa - yhteistyö kolmansien maiden kanssa on vakiintunut (yhteydet ja tietojenvaihto/ Kiina, Venäjä, muut kaupan ja teollisuuden kannalta tärkeät maat) - strategista päätöksentekoa tukeva (kansallinen ja kansainvälinen) tutkimus on lisääntynyt - valvontatiedon yms. tutkimuksellinen jalostusaste on lisääntynyt - vaikutetaan tarkastuslaitoksiin yhtenevien toimintatapojen aikaansaamiseksi Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä - TUKESin viestintä on näkyvää ja vaikuttavaa: tärkeät turvallisuutta edistävät viestit ovat näkyvästi ja tarkoituksenmukaisesti esillä julkisuudessa; erityiskohteena on säädösuudistusten viestintä siten, että toiminnanharjoittajilla on mahdollisimman hyvät edellytykset täyttää säädösvaatimukset - TUKESin tietopalvelu tyydyttää valvontakohteiden tietotarpeet (erityisesti vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyt ja säädösuudistukset). TUKESin sähköiset tietopalvelut ovat laajasti sidosryhmien käytössä. TUKESin verkkopalvelu on toimialoillaan teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden asioissa sidosryhmille tärkeä tietolähde - perusturvallisuusasiat on sisällytetty koulutukseen (yhteistyön kautta) erityisesti ammatti- ja korkeakouluissa (prosessi- ja sähköturvallisuus) - kuluttajille ja toiminnanharjoittajille viestitään aktiivisesti turvallisuutta edistävistä toimintatavoista ja ratkaisuista. Viestintää kohdennetaan riskiperusteisesti ja tarkoituksenmukaisesti Toimivan ja ajanmukaisen säädöstön osalta on tavoitteena: säädösten vaikutusten inti systemaattista: menetelmien tuntemus hallinnassa palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutukset otettu huomioon toimialan säädöksissä ja toimeenpanomenettelyissä aktiivinen osallistuminen säädösvalmisteluun toimialalla riskiperusteinen lähestymisnäkökulma systematisoitu ja näkyy säädösvalmistelussa seuraamusjärjestelmän ajanmukaisuus ja ohjaavuus Vaikuttavuusohjelmat Toiminnan tehokkuuden ja paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi toteutetaan perusvalvonnan lisäksi eri toiminta-alueita koskevia, yksikkörajat ylittäviä, merkittävää toimintakokonaisuutta käsittäviä ohjelmia (projektikokonaisuuksia) seuraavista asiakokonaisuuksista: riskienhallinta riskien kokonaisvaltaista hallintaa edistävät tutkimusprojektit (poikkisektoraaliset, kansalliset ja EU-yhteistyöprojektit) riskiajattelun ja osaamisen edistäminen (osapuolina: kuluttajat, valmistajat, maahantuojat), TUKESin opintopiirien ja tutkimusten tulosten viestintä toiminnanharjoittajille) turvallisuusselvityshanke ( ; valvonnan ja viestinnän yhdistäminen) sähköpalojen ehkäiseminen ohjelmakokonaisuus kansallinen yhteistyö ja verkottuneen toiminnan hallinta viranomaisyhteistyön tavoitteet ja toimintatavat kaavoitukseen ja lupiin liittyvät päätösprosessit tekniikkaa, toimintaa ja osaamista koskevien vaatimusten ja riskien hallinta koko toimijaverkossa (kansallinen ja kansainvälinen yritystoiminta) sekä uudistuva palvelutuotanto, joka kehittää ja jalkauttaa parhaita käytäntöjä toimijaverkkoon sisämarkkina- ja muu kansainvälinen yhteistyö EU:n yhteishankkeet markkinavalvonnassa viranomaisyhteistyö EU:n ulkopuolisten kaupallisesti merkittävien valtioiden kanssa

14 14(23) 6.3 Toiminnallinen tuloksellisuus Elinkeinopoliittisia linjauksia tukevat toimenpiteet Innovaatioprosessista, toimintaympäristöstä ja perusrakenteista koostuvassa elinkeinopolitiikan kehikossa TUKESin toiminta kytkeytyy erityisesti kahteen viimeksi mainittuun. Kilpailukykyä ja innovaatioita edistävistä toimintaympäristötekijöistä keskeisiä ovat markkinoiden toimivuus, sääntely ja tutkimus. Keskeinen TUKESin toimintaan liittyviä perusrakennetekijä on turvallisuus ja tämän ohella lähinnä energia-huolto. Elinkeinopoliittisia linjauksia TUKES toteuttaa toiminnassaan seuraavasti: - osallistuu aktiivisesti toimialan sääntelyn kehittämiseen. Seuraa ja i aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kerää tietoa asiakkailta ja valvontahavaintojen perusteella säädöstön toimivuudesta ja tekee muutosehdotuksia. - osallistuu EU:n sisämarkkinasääntelyn kehittämiseen ja toimeenpanoviranomaisten yhteistyöhön sekä yleisen teknisen harmonisoinnin alueella että toimialansa erityisdirektiivien alueilla. - panostaa säädösten vaikutusten intia koskevaan osaamiseen - vaikuttaa palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutusten huomioonottamiseen toimialan säädöksissä ja toimeenpanomenettelyissä - toteuttaa turvallisuutta ja markkinoiden tasapuolisuutta edistävää markkina- ja muuta valvontaa toimialueillaan - vahvistaa yritysten kansainvälistä liiketoimintaa tukevia viranomaisyhteyksiä Kiinan ja Venäjän sekä muiden kaupallisesti tärkeiden maiden kanssa - tekee toimialansa perusrakenteita ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavaa tutkimusta Tuotokset ja palvelukyky Tuotosten ja palvelukyvyn kannalta keskeiset tavoitteet ja painopisteet ovat seuraavia: Turvallisuusvaikutusten ja asiakasvaatimusten perusteella viritetty palvelutoiminta - Asiakas- ja säädösvaatimusten mukainen asiakaspalvelu - Vaikuttavuustavoitteita edistävät valvonta-. viestintä- ja t&k-tuotokset - Näkyvä ja suunnitelmallinen valvontatoiminta - Sähköiset asiointipalvelut Perustehtävien tavoitteet (tuotteet, laitteistot ja laitokset) Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi tehdään valvonta- ja viestintätoimenpiteitä kohdennetusti havaintojen ja asiakastarpeiden perusteella sekä selvitetään tutkimuksin TUKESin toiminnan kohdentumista ja onnistumista. Käytännön toimenpiteitä ovat valvontakäynnit, turvallisuusselvitysten ja lupien käsittely, valvontatarkastukset, ilmoitusten yms. asiakirjojen käsittely ja rekisterien ylläpito. Viestintää tehdään valvonnan yhteydessä neuvontana ja opastuksena ja oppain, julkaisuin, tiedottein sekä internet-palveluin. Tuotteet Tuotteiden valvonta tapahtuu pääosin markkinavalvonnalla. Voimavarat ja toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Sähkötuotteiden valvontakäyntien lukumäärää joudutaan vähentämään resurssien vähenemisen vuoksi. Tuotokset tot Valvontakäynnit Uusien tehtävien määrää ei ole otettu huomioon.

15 15(23) Laitteistot Laitteistovalvonnassa varmistetaan vastuuhenkilöiden pätevyys, käsitellään liikeilmoitukset ja valvotaan toimintaa mm. reaktiivisten ilmoitusten, rekisterien ja oma-aloitteisen valvonnan keinoin. Perustyönä hoidetaan luvat, toimintailmoitukset ja asiakasaloitteiset valvontatoimenpiteet siten, että käsittelyajat vastaavat asiakastarpeita ja valvontatyöllä varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta ja toimintaedellytykset. Kenttävalvontamääriä vähennetään ja varaudutaan lisääntyneeseen asiakasaloitteisten valvontatoimenpiteiden määrään sekä resurssien vähenemiseen. Tuotokset 2005 tot Valvontakäynnit Muut sähkön valvontatoimenpiteet Luvat ja ilmoitukset Kyselyt Laitokset TUKES valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista vaarallisia kemikaaleja käyttävissä tuotantolaitoksissa ja varastoissa, kaivoksissa, räjähdetehtaissa ja painelaitekohteissa. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. Valvontakäyntejä voidaan vähentää, mikäli tulokset ja yritysten vapaaehtoiset järjestelmät sen sallivat. Pätevyysintien määrä voi vähentyä, jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että innit tekee TUKESin valtuuttama elin. Selvitystyön tulokset ja mahdolliset säädösmuutokset vaikuttavat TTS-kauden lopulla. Suunnittelukaudella valvontamäärissä ei tapahdu muutoksia. Tuotokset 2005 tot Luvat ja ilmoitukset Rekisteröinnit Turvallisuusselvitykset 80 1) 30 Tutkintotilaisuudet Pätevyyskokeisiin osallistuvat Valvontakäynnit (yht) ) saapuneista, satunnaisia Perustehtäviin liittyvä palvelukyky Käsittelyaikatavoitteet: Käsittelyaikatavoitteet Enimmäisaikatavoite vv max. (pv) 2005 tot tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset Muut luvat ja ilmoitukset Pätevyysinnit Siirtotodistukset Sähkölaitteistojen käytönvalvojailmoitukset Urakointi-ilmoitukset Ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen Räjähteiden varallisuusluokitus

16 16(23) Tuotevalvonnassa tavoitteena on reagoida vakaviin puutteisiin nopeasti. Lievempien osalta on tärkeää, että päätökset ovat perusteltuja ja oikein tehtyjä. Seuranta tapahtuu muutoksenhakumäärien avulla (nykytila < 10 kpl/v). Viestintä Viestintä on osa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista. Keskeisiä tuotoksia ovat kirjallinen ja sähköinen informaatio eri asiakasryhmille. TUKES-lähtöiset artikkelit, informaatio ja strategiset viestit ovat selvästi näkyvissä viestintävälineissä (yleis- ja ammattimedia) - TUKESin verkkopalvelut ovat ajanmukaiset ja hyvin palvelevat, sähköinen asiointi on mahdollista 24/7 periaatteen mukaisesti - viestintä merkittävistä valvontatoimenpiteistä, onnettomuustutkinnasta ja projekteista on systemaattista ja kattavaa Vuosittain julkaistujen tiedotteiden määrä pysyy noin 50:ssä. Painettujen esitteiden ja oppaiden määrä laskee 15:sta vuosittaisesta noin kymmeneen. Verkkopalvelun (etusivulla käyttömäärä kasvaa noin 700:sta noin 1000:een päivittäiseen kävijään. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sähköiset asiointipalvelut Valvonnan toteuttamista ja uudistamista tuetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. - Onnettomuustutkintaa, riskiperusteista valvontaa ja valvontamenetelmiä kehitetään järjestelmällisesti. Kehittämis- ja uudistustyö perustuu näillä painopistealueilla kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan tutkimustuloksiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön osallistumiseen. - Valvonnan tutkimuksellista otetta vahvistetaan valvontatietojen keruussa, analysoinnissa ja tulosten esittämisessä. Tuloksia käytetään turvallisuuden ja luotettavuuden edistämisessä, toiminnan riskiperusteisessa kohdentamisessa ja itaessa turvallisuustilanteessa tapahtuvia muutoksia. - Yksittäisten tutkimus- ja kehittämisprojektien vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisätään kasvattamalla projektikokoa ja toteuttamalla tai osallistumalla kansallisiin tai kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Sähköisiä palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on, että asiointipalvelut toimivat 24/7 periaatteella ja että sähköiset palvelut kattavat merkittävän osan toiminnastamme. Nykyisestä tietojärjestelmästä rakennetaan sähköistä työskentely-ympäristöä, joka mahdollistaa prosessimaisen ja käyttäjäystävällisen työskentelyn. Tässä ympäristössä toimii myös yhteydenpito asiakkaisiin ja muihin viranomaisiin Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden toteuttamisstrategiaksi on valittu tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö. Ne edellyttävät: - virtaviivaistettuja toimintaprosesseja - tehokas työnjakoa ja yhteistyötä kumppaneiden kesken - korkeaa tuottavuutta ja vakaata taloudellista perustaa Tavoitteina toiminnallisen tehokkuuden kannalta ovat - TUKESin operatiivisia toimintaprosesseja yhtenäistäminen ja yhdistäminen yli toimintaalueiden.

17 17(23) Suunnittelukauden alussa valmistuu asiakkuus- ja prosessit -kehittämisohjelma (TAHKO). Rekistereiden yhteiskäyttöä ja yhtenäisyyttä lisätään (teknologiakohtaiset rekisterit korvataan pääosin prosessi- ja asiakkuusrekistereillä). Ulkopuolisten palvelujen hyödyntämistä valvontatoiminnassa optimoidaan. Toimintaa ohjataan ja seurataan prosessien suorituskykymittariston avulla. Itseinnin tulos prosesseissa mahdollistaa kokonaisuudessaan 550 pisteen saavuttamisen - Projektimaista toimintaa lisätään Tehokas työnjako näkyy - sidosryhmäyhteistyö priorisoitu ja ohjaa toimintaa - yhteistyöpainotukset näkyvissä ja ulkoisesti itavissa - toimiva yhteistyö kolmansien maiden kanssa aloitettu (kaupallisesti merkittävät maat) Korkea tuottavuus näkyy - tuottavuus on vähintään hallinnonalan keskitasoa - yhteisrahoitettavien projektien määrä kasvaa vähitellen - bruttomäärärahan riittävä kasvu, erityisesti t&k- toiminta turvattu - henkilöstömenojen osuus toimintamenomäärärahasta alle 50 % (henkilöstöä vähentämättä) - toiminnan kustannukset katetaan bruttorahoituksella - jokainen hallinnonala kattaa toiminta-alueensa kustannukset Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennys vv on 13 henkilöä. Vähennys koskee KTM:n hallinnonalan toimintoja (SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin ei vähennyksiä). TUKESissa on vain ydintoimintojen edellyttämä osaaminen ja henkilöstö. Muut asiantuntijatoiminnot ja palvelut hankitaan markkinoilta. TUKESin toimialue kattaa useita teknistä erityisasiantuntemusta edellyttäviä tehtäväalueita, joilla tehtävien hoito on järjestetty henkilöstömäärältään niin vähäiseksi kuin mahdollista (myös yhden henkilön erityisalueita). Merkittävä osa alan lainsäädäntöä perustuu EU:n normeihin (direktiiveihin). Näiden kansallinen täytäntöönpano Suomessa teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden alueella (osana sisämarkkinoiden tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta) on ollut käytännönläheistä ja perustason täyttävää. Tähänastinen kehityssuunta EU:ssa on ollut alan säätelyn lisääminen. TTSkaudella viranomaistehtäviä ei voida juuri supistaa toimialakohtaisesti säädöksiä muuttaen. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi TUKES - vähentää valvonnan (mukaan lukien viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnot) määrää ja muuttaa sen painopisteitä niin, että käytössä oleva kapasiteetti kohdennetaan vain riskialtteimpiin toimintoihin. - vähentää valvontaa myös aloilla, joilla valvonta perustuu jo reaktiivisuuteen (tavoitteena alusta alkaen ollut valvontaresurssien minimoiminen) - keskittyy valvonnassa entistä enemmän muutosvaiheessa olevien teknologioiden valvontaan ja muut toiminta-alueet minimivalvonnan varaan - vähentää tuotteiden markkinavalvontaa ja tiedotusta, mm. kuluttajille ja yrityksille suunnattua tiedottamista. Kenttävalvontaa supistetaan ja sen johdosta myös tuoteturvallisuustestaukset vähenevät - vähentää ns. perinteistä asiantuntijaneuvontaa. Em. toiminnan kohdentamisen kielteisiä vaikutuksia pyritään vähentämään verkkoviestinnällä, sähköisellä asioinnilla, omien toimintoprosessien kehittämisellä ja IT:n hyödyntämisellä.

18 18(23) 6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön ja osaamisen toteuttamisstrategiaksi on valittu laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen. Ne edellyttävät Tehokas johtamisjärjestelmää ja johtamisosaamista Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittämistä Tavoitteena on säilyttää tukeslaisten työkyky ja motivaatio korkealla, varmistaa, että osaaminen vastaa toimintaympäristön vaatimuksia ja että moniosaamista hyödynnetään uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä. EFQM-mittariston johtamisosion (osat 1 ja 2) pisteet ovat nousseet henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos nousee 3,4:stä 3,8:aan asteikolla (1-5) projekti- ja prosessien johtamisosaamisen määrä lisääntyy ydinosaaminen ja perusosaaminen ovat korkealla tasolla. Ydinosaamisalueita ovat: a) riskienhallintaosaaminen, b) asiakas- ja toimintaympäristöosaaminen ja c) valvontamenettelyosaaminen. Osaamisen kehittäminen kytketään työhön ja toiminnan kehittämiseen 6.5 Resurssisuunnitelmat Henkilöstö Kehyspäätöksen (tuottavuusohjelman) mukainen TUKESin henkilöstön vähentämissuunnitelma supistaa ajanjaksolla nykyistä henkilöstövahvuutta 13 henkilöllä (vähennys kohdistuu KTM:n hallinnonalan toimintoihin). Vuoden 2004 lopussa henkilöstön määrä oli 122 ja vähennyksen jälkeen vuonna henkilöä. Vähennys tapahtuu jättämällä täyttämättä eläköitymisen seurauksena vapautuvia virkoja sekä hyödyntämällä tukipalvelujen tuottamisessa mahdollisuuksien mukaan palvelukeskuksen palveluja. Vähennys vastaa noin 2 %:n henkilövähenemää vuosittain. Nähtävissä olevat keskuksen uudet tehtävät vaativat kuitenkin noin 10 lisähenkilötyövuotta. TUKESin henkilömäärän ja henkilötyövuosien kehitystä suunnittelukaudella kuvaa seuraava taulukko: Henkilömäärä vuoden lopussa tuottavuusohjelma 2011 uudet tehtävät Henkilötyövuodet josta KTM:n hallinnonala SM:n YM:n ja LVM:n hallinnonala Taloudelliset voimavarat TUKESin peruslaskelman mukaiset rahoitusluvut vuosille on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 2007 määrärahaesityksessä (Toimintamääräraha KTM)(9 250 t ) on vuoden 2006 talouson (9 738 t ) verrattuna otettu huomioon lisäyksenä 19,8 t VEL-maksun hoitoku-

19 19(23) luosuutena ja vähennyksenä 500 t valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä sekä 55 t tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Vuosien määräraha on kehyspäätöksen mukainen ja siinä on huomioitu tuottavuustoimenpiteistä johtuvat vähennykset. TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Kokonaismenot Kokonaisrahoitustarve Palkat Muut kulutusm Investoinnit Yhteensä Rahoitus: Toimintamääräraha (KTM) Käytetty ed. vuoden smr SM, YM ja LVM -rahoitus Nettoutus ja muu Yhteensä Siirtyvä määräraha (KTM) Tulot Toimintamäärärahaan (KTM) sisältyy vuodesta 2000 lähtien sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvan pelastustoimen laitteiden valvonnan perusrahoitus, joka korotettuna vuoden 2006 tasoon on 200 t. Toimintamäärärahaan (KTM) sisältyy myös vuodesta 2003 lähtien ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvan kylmälaitteiden huollon valvonnan perusrahoitus, joka korotettuna 2006 tasoon on 75 t. Erillisrahoituksella (SM, YM, ja LVM-rahoitus) tarkoitetaan sisäasianministeriö myöntämää rahoitusta pelastustoimen laitteiden tuotevalvontaan, ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta CE-merkittyjen rakennustuotteiden ja vuodesta 2007 lähtien myös vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkatuotteissa koskevaan valvontaan sekä liikenne- ja viestintäministeriön rahoitusta vaarallisten aineiden kuljetuspakkausten valvontaan. Suunnittelukauden aikana CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaan osoitetun määrärahan idaan kasvavan. 7 Liitteet Liite 1 TTS määrärahan lisäysehdotus

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 28.9.2007 1 Johdanto...2 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio...2 3 Tukesin toiminta-alueet...3 4 Toimintaympäristön

Lisätiedot

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLI- NEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2007

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLI- NEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2007 Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLI- NEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2007 1 Yleistä Turvatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja toimialat Arvot TUKESin visio 2015 Muut asiat

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 32.20. 03. (32.20.23) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 (PELASTUSTOIMEA KOSKEVA OSUUS)

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 (PELASTUSTOIMEA KOSKEVA OSUUS) TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 (PELASTUSTOIMEA KOSKEVA OSUUS) 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 2 2.1. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tukes-Syystapaaminen 5.11.2008

Tukes-Syystapaaminen 5.11.2008 Tukes-Syystapaaminen 5.11.2008 Tukesin ajankohtaisasioita i it Ylijohtaja Seppo Ahvenainen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN (09) 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Ajankohtaista

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005

TULOSSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005 TULOSSOPIMUS Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005 1 Yleistä Turvatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja toimialat Arvot Visio Turvatekniikan

Lisätiedot

Tukes edistää Suomen elinkeinoelämän korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Tukes edistää Suomen elinkeinoelämän korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita. TULOSSOPIMUS 14.11. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPI- MUS VUODELLE 1 Yleistä 1.1 Turvatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja toimialat Turvatekniikan keskus (Tukes)

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN SOPIMUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEN VALVONNASTA VUODELLE 2008

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN SOPIMUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEN VALVONNASTA VUODELLE 2008 1/5 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN SOPIMUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEN VALVONNASTA VUODELLE 2008 16.5.2008 N:o 612/71/2008 Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja

Lisätiedot

Tukes edistää teknistä turvallisuutta Suomen elinkeinoelämässä sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Tukes edistää teknistä turvallisuutta Suomen elinkeinoelämässä sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Tulossopimus 11.11. TEM/2773/00.03.01.02/ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 1 Yleistä 1.1 Turvatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja toimialat Turvatekniikan

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013. Johtokunta hyväksynyt 23.9.2008

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013. Johtokunta hyväksynyt 23.9.2008 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013 Johtokunta hyväksynyt 23.9.2008 1 Johdanto... 2 1.1 Toiminta-ajatus, arvot ja visio... 2 2 Toimintaympäristön muutos... 2 3 Toimintalinjaukset

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2008 1 Pelastusosasto SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄ- LINEN TULOSSOPIMUS 2008

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2008 1 Pelastusosasto SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄ- LINEN TULOSSOPIMUS 2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 1 23.01. SM--02390/Va-423 SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄ- LINEN TULOSSOPIMUS 1. YLEISTÄ 1.1 Toiminta-ajatus 1.2 Arvot Turvatekniikan

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 1411/13/2005 20.12.2005. Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000. Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2006

Turvatekniikan keskus 1411/13/2005 20.12.2005. Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000. Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2006 20.12.2005 Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000 Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2006 Rakennustuotteiden markkinavalvontaa toteutetaan vuonna 2006 liitteenä olevan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 20.9.2013

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 20.9.2013 TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 20.9.2013 2(12) 1 Johdanto Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toiminta- ja taloussuunnitelma -2018 on kytketty

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Veijo Niittyvuopio 13.2.2014. Rakennustuotteiden markkinavalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Veijo Niittyvuopio 13.2.2014. Rakennustuotteiden markkinavalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Veijo Niittyvuopio 13.2.2014 Rakennustuotteiden markkinavalvonta Tukes Perustettu vuonna 1995 Toimipaikat: Helsinki, Tampere, Rovaniemi, Lahti, Oulu ja Kuopio Henkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Tukes valvontaviranomaisena Tukes:n valvontatoimet perustuvat laitelakiin 10/2007 Paloilmoittimien ja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 5364/13/2004

Turvatekniikan keskus 5364/13/2004 13.12.2004 Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000 Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2005 Rakennustuotteiden markkinavalvontaa toteutetaan vuonna 2005 liitteenä olevan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 Johtokunta hyväksynyt 11.3.2005 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 738

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

KANSALLINEN MARKKINAVALVONTAOHJELMA 2016. Suomi

KANSALLINEN MARKKINAVALVONTAOHJELMA 2016. Suomi KANSALLINEN MARKKINAVALVONTAOHJELMA 2016 Suomi Sisällysluettelo 1. MARKKINAVALVONNAN YLEINEN ORGANISAATIO JA INFRASTRUKTUURI... 3 1.1. Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten tiedot ja vastuualueet...

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat,

Tehdasvalmisteiset tulisijat, Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 26.-27.11. Tehdasvalmisteiset tulisijat, savuhormit ja pelastustoimen laitteiden CE CE rakennustuotedirektiivin t ktii i mukaan 2008 CE-merkinnän perusteet CE-merkinnän

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Lasten turvallisuuspeli

Lasten turvallisuuspeli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Johanna Salomaa-Valkamo & Nilla Hietamäki Lasten turvallisuuspeli Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Dipoli, Espoo 28.4.2015 Käytännön työtä yhteiskunnan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys)

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) LEY 2056 Tavoite Sidosryhmät Tavoitteet Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) Uusiutuvien energiamuotojen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Viestintää on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on toteutunut pääosin suunnitelman mukaisesti.

Viestintää on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on toteutunut pääosin suunnitelman mukaisesti. RAPORTTI ().9. OSAVUOSIRAPORTTI Yhteenveto TUKESin toiminta on edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti. Erillissopimusten perusteella on valvontaa hoidettu kauppa ja teollisuusministeriön lisäksi myös

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy -merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, VERIFIOINTI-, TESTAUS- JA SERTIFIOINTIYRITYS Yli 64.000 työntekijää

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007

TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2008 1. TOIMINTAKERTOMUS...3 1.1. JOHDON KATSAUS...3 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 5 1.3. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 1. Toimintakertomus...3 1.1. Johdon katsaus...3 1.2. Toiminnan vaikuttavuus...5 1.3. Tuotokset ja laadunhallinta... 11 1.4.

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot