Oppilas oppii kantamaan vastuunsa ikäkautensa edellyttämällä tavalla annetuista tehtävistä sekä ottamaan muut huomioon opiskelutilanteissa.

Transkriptio

1 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT luokat ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS luokat SUOMI ÄIDINKIELENÄ JOHDANTO Opiskelun yleistavoitteena on, että oppilaalla on mahdollisuus kehittyä taitavaksi viestijäksi. Oppilaan kielellinen tietoisuus syvenee. Hän osaa käyttää kieltä tehtävän ja tilanteen mukaan. Oppilas kykenee lukemaan ja kirjoittamaan erilaisia tekstejä. Oppilasta motivoidaan tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään ja kiinnittämään huomiota julkisen kielenkäytön normeihin. Opetus vahvistaa ja kehittää oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Kaunokirjallisuudesta oppilas saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa kehittämiseen, tietoa itsestään ja toisista ihmisistä sekä inhimillisestä kokemuksesta ja mielikuvituksesta. Oppilas ymmärtää kielen kulttuurin ja perinteiden kantajana ja identiteettiä luovana tekijänä. Oppilas oppii kantamaan vastuunsa ikäkautensa edellyttämällä tavalla annetuista tehtävistä sekä ottamaan muut huomioon opiskelutilanteissa. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen sopivat erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: Viestintä ja mediataito, Teknologia ja ihminen, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Näissä aihekokonaisuuksissa oppiaineessa voidaan tuottaa erityyppisiä tekstejä, seinälehtiä ja muuta materiaalia. Myös suulliset esitykset, draama ja ilmaisutehtävät voivat kuulua kunkin aiheen toteuttamistapaan. Tunneilla ja kotona luetaan aihekokonaisuuksiin liittyviä erityyppisiä tekstejä ja kokonaisteoksia. Tiedonhaun oppiminen eri lähteistä ja tiedon arviointi ovat myös kaikkiin teemoihin sopivia tavoitteita. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLE luokan keskeiset tavoitteet Oppilas ymmärtää, että viesteillä on tavoite ja toimii sen tavoitteen mukaan osaa sopivasti havainnollistaa esitystään harjaantuu lähdekritiikin käyttäjänä kehittyy tekstien jäsentelijänä ja osaa käyttää oppimiaan muotoseikkoja hyväkseen ja hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat tietää ja tunnistaa hyvän tekstin kriteerejä erityyppisistä teksteistä lukee erityyppisiä tekstejä oivaltaa, että kielentuntemus on työskentelyväline ja oppii mielekkäästi soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja muihin kieliin rohkaistuu tuomaan esiin mielipiteitään perustellusti ja muut huomioon ottaen sekä osallistuu ilmaisuharjoituksiin oppii havaitsemaan tekstien erilaisia tehtäviä 7. luokan keskeiset sisällöt peruskieliopin kertaus: sanaluokat, sijamuodot ja verbien taipuminen

2 kuvailevien tekstien sekä asiatekstien laadintaa, mahdollisuuksien mukaan fiktiivisten tekstien tuottamista ja lukemista tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen jäsentelytapojen kertausta ja harjoittelua erilaisten tekstien analysointia ikäkaudelle sopivalla tavalla viestinnän perusteet: tekstin sisällön, rakenteen ja ilmaisutavan yhteys viestinnän tavoitteeseen, viestimeen ja viestintätilanteeseen kirjallisuuden avaamiseen tarvittavat käsitteet medialukutaidon kertausta sekä tiedonhaun lähdemerkintöjen harjoittelua puhekielen ja kirjakielen väliset erot erityyppisiä ilmaisutehtäviä muistiinpanotekniikan harjoittelua 8. luokan keskeiset tavoitteet rohkaistaan oppilasta valitsemaan, jäsentämään, tulkitsemaan, arvioimaan, muokkaamaan ja kritisoimaan viestimien välittämää tietoa, jatketaan medioiden kriittistä tarkastelua ohjataan oppilasta valitsemaan tilanteeseen sopiva kielimuoto ja painotetaan puhekielen, yleiskielen ja kirjakielen eroja monipuolistetaan oppilaan lukuharrastusta tutustumalla kirjallisuuden eri lajeihin ja perinteeseen oman tekstin tuottamista ja analysointia sekä pohjatekstin hyödyntämistä erilaisten tekstien analysointia niiden vaikuttavuuden kannalta perustaitojen kehittämistä 8. luokan keskeiset sisällöt verbioppi ja lauseoppi kirjallisuuden lajit kirjallisuuden analysointia kielenhuoltoa vaikuttavan tekstin kriteerit aineistopohjaisen kirjoittamisen alkeet mielipiteen ilmaiseminen perusteluineen erilaisten vaikutuskeinojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen omassa tekstissä kuvailevan kielen perusteita sanallinen ja sanaton viestintä kielenhuollon keskeisten asioiden kertausta 9. luokan keskeiset tavoitteet Oppilas pystyy toimimaan keskustelu-, neuvottelu- ja kokoustilanteessa tiedostuu omista vaikutusmahdollisuuksistaan sekä yksilö- että ryhmäviestinnässä tottuu tiedonhankinnan ja käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä oppii tuntemaan suomalaista kansanrunoutta, Suomen kirjallisuuden vaiheita ja klassikoita oppii tekstien tyylillisen pääjaon: romanttisten, realististen ja modernien tekstien tuntomerkkejä oppii perustietoja oman kielensä historiasta, muuttumisesta ja kehittelystä varmentaa oikeinkirjoitustaitojaan

3 saavuttaa yhteiskunnan jäseneltä vaadittavat tekstitaidot osaa sijoittaa äidinkielensä kielisukulaisten joukkoon ja pohtii äidinkielensä asemaa maailman kielten joukossa oppii ymmärtämään kielen ja kulttuurin vuorovaikutuksen sekä äidinkielen merkityksen ihmiselle 9. luokan keskeiset sisällöt nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet äidinkielen historiaa Suomen kirjallisuuden historiaa ja nykypäivää kansanperinteeseen perehtymistä maailman kirjallisuuden historiaa, lähinnä romantiikkaa ja realismia aineistosta kirjoittamista erilaisten tekstien pohjalta kaunokirjallisuuden analysoinnin harjoittelua myös tyylin osalta asioimiskirjoitusta oman tekstin tuottamista ja muokkaamista kielenhuoltoa suomen kielen erityispiirteet kielen vaihtelu jäsennellyn ja tavoitteellisen puhe-esityksen tuottaminen ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa arvioinnin perustana ovat oppilaan näytöt seuraavilla alueilla: tuntiaktiivisuus kotitehtävien suorittaminen ajallaan kirjalliset näytöt, esim. aineet ja muut kirjoitelmat suulliset esitykset, esim. esitelmät ryhmätöihin ja muuhun työskentelyyn osallistuminen osallistuminen ilmaisutehtäviin rohkeasti ja muut huomioon ottaen erilaiset kokeet, jotka mittaavat esim. kielenhuollon ja kielentuntemuksen hallintaa huomioon voidaan ottaa harrastuneisuus itsearvioinnin hyödyntäminen TYÖTAVAT erityyppisiä ryhmätöitä keskusteluja (pari, ryhmä, ohjattu opetus) videointi roolikeskustelut erilaisten tekstien tuottaminen erilaisten tekstien lukeminen ja tarkastelu oppikirjatehtävät ja muut harjoitteet suulliset ja kirjalliset esitelmät opintokäynnit, esim. vierailut teatterissa ja elokuvissa ATK:n hyödyntäminen muistiinpanojen teko erilaiset suulliset ilmaisutehtävät kokonaisteosten analysointi ja kritisointi KESKEISET SISÄLLÖT

4 7. luokka, 3 kurssia Kurssi 1 Sukellus äidinkieleen vahvistetaan ja harjaannutetaan äidinkielen opiskelun perustaitoja vahvistetaan luokan sosiaalisia taitoja: kuuntelu, keskustelu, puheilmaisu olennaisen löytäminen luetusta ja kuullusta tekstin suunnittelu ja järjestäminen mm. prosessikirjoituksen keinoin oikeinkirjoituksen perusasiat kertomus ja kuvaus Kurssi 2 Kielen ympyröihin Kielen havainnointi ja tutkiminen oppilaan omien tietojen ja kokemusten lähtökohdista: kielen rakenteita ja normeja kielen ilmaisukeinojen rikkaus, mm. kirjallisuus, vaikuttaminen, media Kurssi 3 Tekstien pariin kaunokirjallisuudesta tietoteksteihin pienet ja isot tekstit luettuina, puhuttuna, kirjoitettuna, kuultuna, nähtynä oppilas itse kokijana ja tekijänä 8. luokka, 3 kurssia Kurssi 4 Kirjallisuuden tyypit ja myytit keskeiset henkilöhahmotyypit tutuksi kirjallisuuden kautta keskeiset myytit ja niiden ilmeneminen nykypäivänä salapoliisi- ja muu jännityskirjallisuus kuvailu kirjoittamisessa aineistokirjoitelma verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä oikeinkirjoitusasioiden kertaus puheen ja kirjoituksen ero Kurssi 5 Kieli jäsentyy suomen kielen eri kielimuodot ja jatkuva muuttuminen kielenkäytön tilannesidonnaisuus peruslauseenjäsenet modukset morfeemit oikeinkirjoituksen kannalta scifi-, fantasia- ja kauhukirjallisuus Kurssi 6 Media vaikuttaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan kaupallisen vaikuttamisen tiedostaminen mainosten kieli ja kuvat eri medioihin tutustuminen kirjoittamalla ja puhumalla vaikuttaminen perustelutaidot uutinen media-aiheiset projektityöt

5 9. luokka 3 kurssia Kurssi 7 Kielen maailma kielen synty maailman kielet ja kielikunnat uralilaiset kielet ja kansat kieli, kulttuuri ja kansallisuus suomen kielen ominaispiirteitä nykysuomi monta suomea: kielen vaihtelut, asuinpaikan kieli, slangi kieli tilanteen mukaan puhe- ja kirjakielen eroja Kurssi 8 Viestinnän taidot kieli käyttövalmiiksi sidoksisuus kytkee asioita eloa rytmiin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet lauseet ja virkkeet sujuviksi suora ja epäsuora esitys oman tyylin löytäminen asiallisesti hakemus, raportti ja tutkielma julkisesti yleisön ja viestinten edessä vuorovaikutustilanteissa ideointi, neuvottelu ja kokous Kurssi 9 Suomalaisen kulttuurin ikkuna kansanrunouden maailma kotimaan kirjoituksia Suomen luonnossa, suomalaiset sankarit ja antisankarit, Suomen neidot, akat ja muut naiset kirjailijat -romantikot ja realistit katse runouteen teatterin keinot teatteria vuosisadan verran teatterivierailu nuorison oma kulttuuri VALINNAISAINEET Kirjat elävät lukuelämyksiä 8. luokka, 1 kurssi Tavoitteet Tavoitteena on oppilaan lukuharrastuksen tukeminen ja mielenkiinnon herättäminen monenlaista kirjallisuutta kohtaan. Oppilas saa lisää työkaluja kaunokirjallisten tekstien avaamiseen ja kehittää samalla monipuolisesti kaikkia äidinkielen alueita. Työtavat

6 Opetuksessa painottuu oppilaan tutkiva ja havainnoiva ote opetettavaa aihealueeseen. Arviointi Arviointi perustuu kurssin aikana tehtyihin oppilastöihin, laajempaan tutkielmaan sekä oppilaan aktiivisuuteen ja harrastuneisuuteen. Kurssi on äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja syventävä. Keskeiset sisällöt Kurssin sisällöissä tutustutaan monipuolisesti nuortenkirjallisuuteen, kirjallisuudenlajien ominaispiirteisiin ja eri teemoihin. Sisältöjä suunniteltaessa huomioidaan kunkin opetusryhmän lähtökohdat. Videokurssi 8. luokka, 1 kurssi Tavoitteet Oppilas alkaa hahmottaa videofilmien tekemisen kautta itseilmaisuaan ja asennettaan sähköiseen joukkoviestintään. Tavoite on vahvistaa oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Kurssi antaa virikkeitä ympäristön tarkkailuun, yleisten asioiden seuraamiseen ja asialliseen kriittisyyteen. Kurssi auttaa arvostamaan omatoimista idean toteuttamista. Sisällöt Sisältönä on omien videofilmien suunnittelua, tekemistä ja viimeistelyä projektitöinä. Teorian alkeita ja runsaasti tekemistä. Teknisiin perusvalmiuksiin perehtymistä. Tuotoksien kannustavaa vertailua ja arviointia. Mediakurssi 8. luokka, 2 kurssia Tavoitteet Viestintä- ja mediataitojen sekä ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Median aseman ja merkityksen ymmärtämistä nuoren arkipäivässä. Oman mediankäytön seurantaa ja tarkastelua sekä käyttötaitojen kohentamista. Median viestien tarkoituksenmukaisen tuottamisen, välittämisen ja käytön omaksumista. Sisällöt Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua. Erilaisten ilmaisukielten ja niiden käytön harjoittelua eri tilanteissa. Viestien sisällön ja tarkoituksen erittelyä ja tulkintaa. Viestintäympäristön muutosten havainnoi9ntia ja monimediaalisuuden ymmärtämistä. Median roolin ja vaikutusten ymmärtäminen yhteiskunnassa. Median kuvaaman maailman ja todellisuuden vertailua. Yhteistyötä paikallisten mediaalan yritysten ja toimijoiden kanssa. Lähdekritiikkiin, tietoturvaan ja sananvapauteen perehtymistä. Viestintäteknisten välineiden ja niiden monipuolisen käytön harjoittelua. Ilmaisutaito 9. luokka, 1 kurssi Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas saa sekä lisää varmuutta ilmaisuunsa että uusia keinoja ilmaista itseään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

7 Työtavat Kurssilla harjoitellaan ilmaisua esimerkiksi improvisaatioharjoitusten, roolianalyysien ja prosessidraaman kautta. Kurssin lopputyönä on isompi näytelmäprojekti. Arviointi Kurssin arvioinnissa huomioidaan oppilaan henkilökohtainen kehittyminen ilmaisijana, yhteistyötaidot ja aktiivisuus. Kurssi on äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja soveltava. Keskeiset sisällöt Kurssilla käydään läpi draaman vaiheita ja tutustutaan monipuolisesti näytelmäkirjallisuuteen. Oppilas oppii käyttämään draaman eri työtapoja muun muassa roolihahmon luomisessa ja näyt Mediakurssi 9. luokka, 1 kurssi Tavoitteet Mediakriittisyyteen harjoittelua. Valintojen ja tulkintojen opettelua. Viestintäympäristön hahmottaminen. Viestintäympäristön muutosten havainnointia. Medioiden vaikutus yleisöön ja yleisön vaikutus medioihin. Sisällöt Oppilaan medioiden käytön kartoitus. Mediatuotosten luomista. Medioiden historiaan tutustumista ja viestintäympäristön muutosten seuraamista. Eri medioiden ja yleisön vuorovaikutuksen tarkastelua eri näkökulmista. Tiedonhallintataitojen kehittäminen. Tiedon vertailua, valikointia ja hyödyntämistä, Viestinnän eettisten ja esteettisten arvojen pohdintaa. Cinema paradiso elokuvakurssi 9. luokka, 2 kurssia Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua elokuvataiteeseen pintaa syvemmältä. Työtavat: Katsotaan elokuvia TV:stä, videolta ja valkokankaalta. Luetaan elokuvakirjallisuutta, katsotaan dokumentteja. Laaditaan arvosteluja, analyysejä ja mielipidekirjoituksia. Keskusteluja, oppilasesitelmiä. Arviointi: Arvioinnissa painotetaan oppilastöiden osuutta, aktiivisuutta ja harrastuneisuutta. Keskeiset sisällöt: Elokuvan historian keskeiset vaiheet. Elokuvan lajit. Suuret ohjaajat, suuret näyttelijät tai pieniä elokuvan helmiä. Oppilaat ja opettaja valitsevat teemat yhdessä. SUOMI TOISENA KIELENÄ luokat Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi opetetaan suomea toisena kielenä

8 joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöltään suomi äidinkielenä oppimäärästä. Oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. TAVOITTEET mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon saavuttaminen perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisuus jatkaa opintoja toisella asteella normaalitempoisen kasvokkaisen ja opettajien puheen ymmärtäminen kyky keskustella yleisistä aihepiireistä selviäminen käytännön puhetilanteista koulussa ja koulun ulkopuolella eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevien tekstien ymmärtäminen sanaston kehittäminen ja elämysten löytäminen kirjallisuudesta yksityisten ja opetukseen liittyvien tekstien kirjoittaminen kyky esittää omia ajatuksia kirjallisesti yhtenäisinä ja ymmärrettävinä kokonaisuuksina kielentuntemuksen kehittäminen, myös luokkahuoneen ulkopuolella oman ja suomalaisen kulttuurin ymmärtäminen ja arvostaminen TYÖTAVAT Tavoitteita asettaessa ja sisältöjä valittaessa huomioidaan oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokkaaste, jolla hän opiskelee. Työtapoja sovelletaan oppilaiden määrän ja suomen kielen taidon mukaan. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon myös muiden aineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. ARVIOINTI 4-5 Oppilas ymmärtää hitaasti puhuttua suomea, kun aihepiiri on tuttu. Kirjallinen ilmaisu on niukkaa ja rakenteiden tuntemus vähäistä. Kykenee ymmärtämään yksinkertaisia kirjoitettuja arkipäivän viestejä. Koulumenestys: ei pysty tekemään tehtäviään itsenäisesti 6 Selviää arkisista kielenkäyttötilanteista. Kykenee kirjoittamaan lyhyitä viestejä tutuista aihepiireistä, mutta heikko rakenteiden hallinta vaikeuttaa tuottamista. Ymmärtää pääpiirteet yksinkertaisista teksteistä. Koulumenestys: tarvitsee vielä runsaasti apua selviytyäkseen koulutehtävistään ei yllä tyydyttäviin arvosanoihin suomen kielen (S2) kokeissa 7 Oppilaan suullinen kielitaito on melko hyvä, ja se riittää selviytymiseen useimmissa arkipäivän tilanteissa. Ääntäminen on ymmärrettävää. Kykenee tuottamaan erilaisia lyhyitä tekstejä. Tuntee melko hyvin kielen rakenteita, mutta niiden käyttäminen on vielä horjuvaa.

9 Koulumenestys: suomen kielen (S2) kokeista tyydyttäviä arvosanoja useimmiten aktiivinen ja yhteistyöhaluinen kotitehtävät useimmiten tehtyinä 8 Oppilaan suullinen kielitaito on hyvä. Hän kykenee myös ilmaisemaan itseään kirjallisesti, vaikka kieliopin rakenteissa on vielä puutteita. Kykenee ymmärtämään pääpiirteet yleiskielisestä tekstistä. Koulumenestys: suomen kielen (S2) kokeista hyviä arvosanoja aktiivinen ja yhteistyöhaluinen tekee kotitehtävät säännöllisesti 9 Oppilaan suullinen taito on hyvä. Hän osaa kirjoittaa erilaisia tekstejä, esimerkiksi esseetyyppisiä koevastauksia. Epätarkkuus kielen perusrakenteissa on vähäistä. Ymmärtää erityyppisiä tekstejä. Koulumenestys: suomen kielen (S2) kokeista kiitettäviä arvosanoja aktiivinen ja yhteistyöhaluinen tekee kotitehtävänsä 10 Oppilaan suullinen kielitaito on erinomainen Hän osaa kirjoittaa erityyppisiäkin tekstejä, esimerkiksi pitkiäkin esseetyyppisiä koevastauksia. Epätarkkuus kielen perusrakenteissa on vähäistä. Ymmärtää vaikeitakin tekstejä. Ei tarvitse suomi toisena kielenä opetusta. Koulumenestys: suomen kielen (äidinkielen) kokeista kiitettäviä arvosanoja aktiivinen ja yhteistyöhaluinen tekee aina kotitehtävänsä AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Ihmisenä kasvaminen Oppilaat harjoittavat neuvottelu- ja yhteistyötaitoja sekä toisen huomioon ottamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opettaja kunnioittaa oppilaiden erilaisia taustoja suhtautumalla tasapuolisesti ja kannustavasti kaikkia kohtaan. Näin oppilaat saavat käyttäytymismallin, jonka heidän toivotaan omaksuvan niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Viestintä ja mediataito Oppilailla on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista aiheista ja etsiä lisätietoja esimerkiksi internetin välityksellä osana puheviestinnän opetusta. SISÄLLÖT KURSSEITTAIN Kielen rakenteista keskeisimmät:

10 RUOTSIN KIELI luokat sanaluokat ja niiden taivuttaminen verbityypit ja tärkeimmät nominityypit sija-, persoona- ja aikamuodot modukset pääpiirteissään lauseenjäsenten tunnistaminen nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen lausetyypit sanojen johtamisen pääperiaatteet välimerkit ja oikeinkirjoitus sana, lause ja virke sekä sidoksisuus erilaisten tekstilajien päätyypit puhutun ja kirjoitetun kielen ero Lukeminen ja kirjoittaminen: suomen kielen kirjoitusjärjestelmä kirjain-äänne-vastaavuus tavutus pien- ja suuraakkoset tyyppikirjaimet mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä kielitaidon mukaiset kertomukset, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala kirjaston käyttö, tiedonhankinta Puheviestintä: kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen TAVOITTEET Tavoitteena on motivoida oppilas ruotsin opiskeluun ja luoda myönteisiä asenteita. Oppilas omaksuu helppoihin viestintätilanteisiin liittyvää sanastoa ja perusrakenteita. Tutustutaan ruotsinkieliseen kulttuuriin Suomessa ja Ruotsissa. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään vaihtelevia, aktivoivia työtapoja. Pyritään oppilaskeskeisyyteen pari- ja ryhmätöillä sekä itsenäisellä työskentelyllä. ARVIOINTI Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa kehittymistä. Jokainen kurssi arvioidaan kokonaisuutena, johon kuuluu tuntityöskentely, kotitehtävät, tuntikokeet, kurssikokeet ja muut mahdolliset suoritukset. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kurssien arvosanat sekä oppilaan taidot suhteessa kielitaidon tasojen kuvausasteikon arvosanalle 8 määriteltyihin kriteereihin (kuullun ja tekstin ymmärtäminen: A2.2, puhuminen ja kirjoittaminen: A1.3)

11 KESKEISET SISÄLLÖT 7.luokka, 3 kurssia Kurssi 1 Rakenteet: lukusanat, kysymyssanoja, substantiivien suku, persoonapronominit, preesens, omistussanoja Aihepiirit: tervehtiminen, itsestä kertominen, harrastukset, perhe ja lemmikit, kaverit. Kurssi 2 Rakenteet: käänteinen sanajärjestys, en - ja ett-sanojen yksikkö, en-sanojen monikko, ainesanoja, adjektiivit, den /det de/dom Aihepiirit: kellonajat, viikonpäivät, ostostilanne, ruokailu, vointi. Kurssi 3 Rakenteet: adjektiivien taivutus, apuverbit, persoonapronominien objektimuodot, ett- sanojen monikot, imperfekti Aihepiirit: värit, asuminen, puhelinkeskustelu, tapaamisesta sopiminen, elokuvissa, vaateostoksilla. 8. luokka, 2 kurssia Kurssi 4 Rakenteet: preesens, imperfekti ja apuverbit sekä substantiivien ja adjektiivien taivutus kertauksena, järjestysluvut ja päiväys, omistussanat, imperatiivi. Aihepiirit: matkasuunnitelma, matkalipun osto, laivalla, tullissa, tien kysyminen ja neuvominen. Kurssi 5 Rakenteet: perfekti, adjektiivien vertailu, lyhyet vastaukset, päälauseen ja sivulauseet, sanajärjestys, refleksiiviverbit.

12 Aihepiirit: luvan kysyminen ja suostuttelu, retkeilymajassa, ravintolassa, junassa, lääkärissä ja poliisiasemalla asiointi. 9. luokka, 1 kurssi Kurssi 6 Rakenteet: verbien, substantiivien, adjektiivien ja sanajärjestyksen kertaus, pluskvamperfekti, sin/sitt/sina, konditionaali. Aihepiirit: rippikoululeiri, itsestä kertominen, tietokoneharrastus, ulkonäkö, luonne, 9-luokkalaisen elämää ja ajatuksia. VALINNAISAINEET Ruotsin syventävä kurssi 9. luokka, 1 kurssi Tavoitteena on tukea jatko-opintoja esim. lukiossa. Vahvistetaan keskeisten rakenteiden hallintaa ja laajennetaan sanastoa. Tehdään pienimuotoisia kirjoitelmia ja kuullun ymmärtämisharjoituksia. Kurssin suoritus voidaan ottaa huomioon ruotsin kielen päättöarvosanaa määrättäessä. Aihepiirit: sanomalehtitekstejä ajankohtaisista aiheista; asuminen, luonto, musiikki, harrastukset, rahankäyttö, työharjoittelu, suomenruotsalainen kulttuuri. Rakenteet: peruskieliopin kertaaminen ja syventäminen, konditionaali, futuuri, passiivi. VIERAAT KIELET luokat AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat olennaisia asioita. Viestintää harjoitellaan monipuolisesti. Ihmisenä kasvaminen:oppimistyylejä ja oppimaan oppimista painotetaan. Aihepiirit ja oppisisällöt käsittävät paljon eettisyyteen ja tunneilmaisuun liittyviä, myös pohtivia ja soveltavia asioita. Tunneilla käytetään musiikkia, kuva-aiheita, videoita ja draamaa. Tekstien aihepiireissä käsitellään vaihtelevasti seuraavia aihekokonaisuuksia: Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne. Ihminen ja teknologia esiintyy aihepiireissä. Lisäksi kielissä on hyviä ATKohjelmia käytettävänä sekä omilla koneilla että verkossa.

13 ENGLANNIN KIELI luokat TAVOITTEET Tavoitteena on kehittää oppilaan kielitaidon kaikkia osa-alueita eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon mukaisesti. Pyrimme siihen, että oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria, arvostamaan niitä molempia sekä toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkielämän tilanteissa. Sen lisäksi kehitetään oppilaan oppimistaitoja sekä kykyä ottaa vastuuta omasta työskentelystään. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään vaihtelevia, aktivoivia työtapoja. Oppilaskeskeisyyteen pyritään pari- ja ryhmätöillä sekä itsenäisellä työskentelyllä. ARVIOINTI Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa kehittymistä. Jokainen kurssi arvioidaan kokonaisuutena, johon kuuluu tuntityöskentely, kotitehtävät, tuntikokeet, kurssikokeet ym. opettajan suoritukset opettajan harkinnan mukaan. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kurssien arvosanat sekä oppilaan taidot suhteessa kielitaidon tasojen kuvausasteikolla arvosanalle 8 määriteltyihin kriteereihin (kuullun ja tekstin ymmärtäminen: B1.1, puhuminen ja kirjoittaminen: A2.2 kts. liite: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko). KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka, 2 kurssia Kurssi 1 Rakenteet kertauksena preesens, imperfekti, be ja have verbit, adjektiivien vertailu; uusina asioina perfekti ja pluskvamperfekti Aihepiirit: asuminen, lemmikit, ystävät, koulunkäynti. Kurssi 2 Rakenteet: verbin ing - muoto, futuuri, sanajärjestys, konditionaali Aihepiirit: harrastukset, rahankäyttö ja ostokset, vaatteet ja muoti, ruokailu. 8. luokka, 3 kurssia Kurssi 3 Rakenteet: substantiivit, monikot, artikkelin käyttö, relatiivipronominit, genetiivi,

14 muodolliset subjektit it ja there verbikertausta. Aihepiirit: eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus, matkailu ja siihen liittyviä asiointitilanteita, liikennevälineiden historiaa. Kurssi 4 Rakenteet: persoonapronominien eri muodot, artikkelit maantieteellisissä nimissä, futuurin ja I konditionaalin sivulauseet, adjektiivin vertailumuodot, adverbit ja niiden vertailu, prepositioiden käyttö paikan ja ajan ilmaisuissa, britti- ja amerikanenglannin eroja. Aihepiirit: Yhdysvallat: amerikkalaista arkea, yhteiskuntaa, kouluelämää, maantietoa ja nähtävyyksiä. Kurssi 5 Rakenteet: modaaliapuverbit ja niiden korvaaminen, refleksiiviverbit, ehtolauseet, II konditionaali ja liitekysymykset. Aihepiirit: ihmissuhteet, sankarit, Suomi. 9. luokka, 3 kurssia Kurssi 6 Rakenteet: passiivi, verbimuotojen kertausta. Aihepiirit: yleistietoa Kanadasta ja tutustumista sen luontoon ja siellä liikkumiseen. Kurssi 7 Aihepiirit: työelämää, arkielämään ja lähiympäristöön liittyviä aiheita, media ja ympäristö. Rakenteet: epäsuora esitys, kertauksena konditionaali ja ehtolauseet. Kurssi 8 Aihepiiri: kulttuurin eri alueet. Rakenteet: kertausta opettajan harkinnan mukaan. VALLINNAISAINEET

15 Englannin suullisen kielitaidon kurssi 8. luokka, 1 kurssi Tavoite: monipuolistaa ja vahvistaa oppilaan suullista tuotosta ja kielitaitoa sekä syventää kulttuurituntemusta. Sisältö: suullinen aktivointi, ääntämis- ja keskusteluharjoituksia, mahdollisuuksien mukaan suullisia esityksiä ja kokeita. VENÄJÄN KIELI (A2) luokat Englannin kertaava kurssi 8. luokka, 1 kurssi Tavoite: tukea englannin perusopintoja ja vahvistaa jo opittuja taitoja. Sisältö: englannin peruskieliopin kertaus ja harjoittelu; sanaston kertaus- ja laajennustehtäviä. Tämä on englannin syventävä kurssi ja voi vaikuttaa korottavasti englannin arvosanaan. Englannin kertaava kurssi 9. luokka, 1 kurssi Tavoite: tukea englannin perusopintoja ja vahvistaa jo opittuja taitoja. Sisältö: englannin peruskieliopin kertaus ja harjoittelu; sanaston kertaus- ja laajennustehtäviä. Syvennetään jo opittuja perustietoja englannin kielestä ja kulttuurista. Tämä on englannin syventävä kurssi ja voi vaikuttaa korottavasti englannin arvosanaan. 7. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä oppilaan innostusta venäjän kielen opintoihin ja vahvistaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja, kartuttaa sanavarastoa ja syventää kielen rakenteiden hallintaa siten, että oppilas selviytyy tavallisimmista helpohkoista arkipäivän puhetilanteista ja pystyy kirjallisesti ymmärtämään ja tuottamaan helppoa venäjänkielistä tekstiä. Oppilaan kulttuuritietoutta syvennetään tutustuttamalla tämä keskeisiin venäläisiin historian ja nykypäivän henkilöihin, ilmiöihin ja tapahtumiin. Pyritään lisäämään kohdekulttuurin edellyttämää luontevan viestinnän osuutta opetuksessa. Vahvistetaan oppilaan vastuullisuutta ja yritteliäisyyttä

16 kielenoppimisessa, itsearvioinnissa, päättelytaitojen käytössä ja itsenäisessä tiedonhankinnassa. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään vaihtelevia, aktivoivia työtapoja. Pyritään oppilaskeskeisyyteen pari- ja ryhmätöillä sekä itsenäisellä työskentelyllä. ARVIOINTI Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa kehittymistä. Jokainen kurssi arvioidaan kokonaisuutena, johon kuuluu tuntityöskentely, kotitehtävät, tunti- ja kurssikokeet sekä muut mahdolliset suoritukset. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kurssien arvosanat sekä oppilaan taidot suhteessa kielitaidon tasojen kuvausasteikon arvosanalle 8 määriteltyihin kriteereihin (kuullun ja tekstin ymmärtäminen: A2.1, puhuminen ja kirjoittaminen A1.3). KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka, 2 kurssia Kurssi 1 Rakenteet: aiemmin opittujen rakenteiden vahvistamista: persoonapronominit, substantiivien suku, adjektiivit (nominatiivissa), possessiivipronominit, lukusanat, ketjut- ja vitjat- verbit, yksikön prepositionaali, substantiivien monikko, omistaminen Aihepiirit: venäläiset nimet (erityisesti isännimi), tervehtimiset, itsensä esittely, kansallisuus, ammatteja, siviilisääty, perheestä kertominen, kuulumiset, asuminen ja työpaikka, kahvilassa käynti, kielitaidosta kertominen Kurssi 2 Rakenteet: aiemmin opittujen rakenteiden vahvistamista: yksikön eloton ja elollinen akkusatiivi, preteriti, infinitiivin käyttö Aihepiirit: puhelinkeskustelut, kellonajat, ajanilmaisuja, viikonpäivät ja vuodenajat, vapaa-ajan käyttö, harrastukset 8. ja 9. luokka TAVOITTEET Pitää yllä oppilaan innostusta venäjän kielen opintoihin ja vahvistaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Hioa ääntämistä, jotta oppilas kykenee itsenäisesti lukemaan venäjän kielistä tekstiä. Kartuttaa sanavarastoa ja syventää kielen rakenteiden hallintaa siten, että oppilas selviytyy tavallisimmista arkipäivän puhetilanteista ja pystyy kirjallisesti ymmärtämään ja tuottamaan helpohkoa tekstiä. KESKEISET SISÄLLÖT 8. luokka, 2 kurssia

17 Kurssi 3 Rakenteet: aiemmin opittujen rakenteiden vahvistamista, sekä kielto (jnk puuttuminen), yksikön genetiivi, adjektiivien monikko, olla-verbin futuuri, liittofutuuri, yksikön instrumentaali ja soinnilliset sekä soinnittomat konsonantit. Aihepiirit: värit, vapaa-aika, tulevaisuuden suunnitelmat Kurssi 4 Rakenteet: aiemmin opittujen rakenteiden vahvistamista: verbit, yksikön datiivi, demonstratiivipronominit, yksikön prepositionaali, adverbit Aihepiirit: tien kysyminen, järjestysluvut 1-20, lukusanat , konsonantit, ostokset, ikä, lukusanat , vokaalit, onnittelut, maljapuheet, hyvästely, intonaatiot 9. luokka, 2 kurssia Kurssi 5 Rakenteet: aiemmin opittujen rakenteiden vahvistamista sekä verbin infinitiivi, monikon akkusatiivi, monikon prepositionaali, adjektiivin komparatiivi, superlatiivi, verbien aspektit ja konditionaali Aihepiirit: neuvominen, ympäristön suojelu, nuoret contra vanhat, mielipidekirjoitus, henkilökohtaisia ongelmia, omasta perheestä kertominen, katoamisilmoituksia, keskustelu kännykästä Kurssi 6 Rakenteet: abstrakteja substantiiveja, gerundin preesens, gerundin preteriti, partisiipin preesens, imperatiivi 3. persoona, passiivi, persoonapronominit Aihepiirit: ystävän merkitys, esirakkaus, tosirakkaus, tulevaisuuden ennustamisesta, haaveita ja suunnitelmia, kaupunkikierroksella, koulusta kertominen OPETUSMENETELMÄT luokat Opetusmenetelminä käytetään monipuolisia ja mahdollisimman usein oppilaskeskeisiä työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyötä sekä itsenäistä työskentelyä. Sanaston ja uusien rakenteiden sekä maantuntemuksen karttumiseen käytetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia oppimateriaaleja. Tekstin ymmärtämistä ja ääntämistä harjoitellaan. ARVIONTI

18 Numeroarviointi, joka perustuu jatkuvan näyttöön eli tuntiosaamiseen ja -aktiivisuuteen sekä kokeisiin. SAKSAN KIELI luokat 8. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas selviytyy jokapäiväisistä tilanteista saksankielisessä ympäristössä. Hänellä on halua ja rohkeutta käyttää saksan kieltä tavanomaiseen keskusteluun ja asioiden hoitamiseen. Oppilas ymmärtää helppoa saksankielistä tekstiä ja osaa tuottaa myös kirjallisia viestejä. Opintojen kuluessa oppilas tutustuu Euroopan saksankieliseen alueeseen, tapoihin, elämään ja kulttuuriin. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Alussa opiskellaan opettajan johdolla, mutta myöhemmin siirrytään yhä enemmän oppilaskeskeisiin työtapoihin, parityöskentelyyn ja itsenäiseen työskentelyyn. ARVIOINTI Arviointi perustuu oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa huomioidaan tuntiaktiivisuus, kotitehtävät sekä formatiiviset ja summatiiviset kokeet. Oppilas arvioi itse työnsä tuloksia kurssien lopussa. KESKEISET SISÄLLÖT 8. luokka, 2 kurssia Kurssi 1 Rakenteet: verbitaivututus, substantiivien suvut ja artikkelit, lukusanat, kysymyslauseet, apuverbit, man-rakenne, päälauseen sanajärjestys, epäsäännöllisiä verbejä, substantiivien monikko, kohteliaisuusmuoto. Aihepiirit: Saksan kielialueeseen tutustuminen, ääntäminen, tervehtiminen ja esittäytyminen, itsestä, perheestä, koulusta ja lähiympäristöstä kertominen sekä kellonajat, ostos- ja ruokailutilanteet. Kurssi 2 Rakenteet: kielto- ja kysymyslauseet, akkusatiivi, olla-verbien imperfekti, yksikön persoonapronominien omistusmuodot, perfekti ymmärtämisen tasolla. Aihepiirit: mielipiteen ilmaiseminen, itsestä ja harrastuksista kertominen, postissa asioiminen, puhelinkeskustelu, kohtelias kielenkäyttö, tunteiden ilmaiseminen, vierailu, kutsun esittäminen, matkustaminen ja

19 liikennevälineet. RANSKAN KIELI luokat 9. luokka, 2 kurssia TAVOITTEET Tavoitteena on laajentaa viestintätilanteisiin liittyvää sanastoa ja rakenteiden hallintaa sekä tutustuttaa oppilas lähemmin saksankieliseen Eurooppaan. Kurssi 3 Rakenteet: 8. luokan keskeisten rakenteiden kertaaminen, perfekti, sivulauseet, akkusatiivi, datiivi, imperatiivi, prepositioita. Aihepiirit: Suomen luonnosta ja kesänvietosta kertominen, keskustelua ympäristönsuojelusta, terveyteen ja sairauteen liittyvää sanastoa, elokuvissakäynti, tien kysyminen ja neuvominen, juhlatraditioita eri kulttuureissa, maita, kansallisuuksia, kieliä. Kurssi 4 Rakenteet: monikon persoonapronominien omistusmuodot, sivulauseet, keskeisten rakenteiden kertaus Aihepiirit: matkalipun ostaminen, virallisen viestin lähettäminen, kortin kirjoittaminen, omasta kotipaikasta kertominen, ravintolatilanne, Saksan kielialueeseen tutustuminen. Ranskaa opiskellaan valinnaisaineena 8. luokalla 2 kurssia ja 9. luokalla 2 kurssia. Ranskan arvioinnissa arviointiskaala on TAVOITTEET Tavoitteena on oppia perustiedot ja -taidot ranskan kielestä ja ranskankielisistä maista sekä tutustua ranskalaisiin tapoihin ja kulttuuriin. Tavoitteena on lisäksi innostuksen syntyminen ranskan opiskeluun sekä omaksua perusviestintätilanteisiin liittyvää sanastoa ja kulttuuritietoutta. TYÖTAVAT Työtavat ovat kurssilla oppilaskeskeisiä ja vaihtelevia aina ryhmätyöstä parityöhön ja itsenäiseen projektityöhön ja ongelmakeskeiseen työskentelyyn. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa tuottamista (esim. kirjoittaminen, puhuminen, ääntäminen). ARVIOINTI Kurssilla painotetaan ja ohjataan oppilaan itsearviointia. Jokainen kurssi arvioidaan kokonaisuutena, johon kuuluvat tuntityöskentely, kurssikokeet, tuntikokeet ja jatkuva näyttö.

20 Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kurssien arvosanat sekä oppilaan taidot suhteessa kielitaidon tasojen kuvausasteikon arvosanalle 8 määriteltyihin kriteereihin. KESKEISET SISÄLLÖT 8. luokka, 2 kurssia Kurssi 1 Rakenteet: substantiivin suku ja artikkelit, intonaatiokysymys, omistuspronominit, yleisimpiä prepositioita, adjektiivin paikka ja taipuminen Aihepiirit: tervehtiminen, esittäytyminen, voinnin kysyminen, kiittäminen, ruoan ja juoman tilaaminen ja perheenjäsenten esittely Kurssi 2 Rakenteet: tavallisimpia epäsäännöllisiä verbejä, il y a -rakenne, genetiivi, verbien taivutus Aihepiirit: asiointi kaupassa ja hinnan kysyminen, sään ilmaisut, paikan kysyminen ja ilmoittaminen, tapaamisen sopiminen, kotipaikan kertominen ja kellonajat 9. luokka Ranskan yhdeksännen luokan opetuksessa kursseilla 3 ja 4 syvennetään ja laajennetaan jo opittuja perustietoja ranskan kielestä ja ranskankielisestä kulttuurista ja maailmasta. Yhdeksännellä luokalla tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa oppilaan ranskan kielen suullista ja kirjallista tuotosta ja osittain tukea, edistää ja kannustaa ranskan jatko-opintoihin myöhemmin. Kurssi 3 Rakenteet: omistuspronominit, kysymyslausetyypit, vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, partitiivi, imperatiivi, aller- futuuri Aihepiirit: ruokailutilanteet ja ruokaostoksilla käyminen, kirjeen kirjoittaminen ranskaksi, suunnitelmista kertominen, ravintolassa asioiminen Kurssi 4 Rakenteet: objekti- ja adverbiaalimuodot, passé composé, il faut - rakenne, relatiivipronomineja Aihepiirit:

21 MATEMATIIKKA luokat vaateostoksilla käyminen, mielipiteen ilmaiseminen, tien neuvominen, puhelimessa puhuminen Peruskoulun luokilla 7-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä, jolle perusta on luotu jo alaluokilla. Opetuksessa keskitytään matemaattisten ajattelumallien oppimiseen ja matemaattisten käsitteiden käyttöön ajattelun välineenä. Pyrimme kehittämään oppilaan yksilöllistä ajattelutaitoa, pitkäjänteistä ja täsmällistä työskentelytaitoa, matemaattisia perustietoja ja -taitoja sekä teknisten apuvälineiden käyttöä siten, että oppilas saavuttaa omien resurssiensa mukaan vakaan pohjan matemaattisessa osaamisessa. Tärkeänä tavoitteena on, että oppilas kokee edistyvänsä matematiikan opiskelussa ja tuntee siitä iloa. TAVOITTEET Oppilas oppii: ymmärtämään matemaattisten käsitteitä ja sääntöjä sekä oppii näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä. laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedonhankintaan ilmaisemaan ajatuksiaan yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään ja löytämään säännönmukaisuuksia keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. AIHEKOKONAISUUDET MATEMATIIKASSA Aihekokonaisuuksien tehtävänä on eheyttää opetusta siten, että tarkastellaan erilaisia ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistetään eri tieteenalojen ajattelua. Tavoitteena on korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuuksista matematiikan opetukseen sisältyvät mm. kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, ihminen ja teknologia sekä turvallisuus ja liikenne. Seuraavassa on lueteltu muutamia aihekokonaisuuksien käsittelymahdollisuuksia matematiikassa: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Matematiikan kieltä kansainvälisenä kielenä voidaan korostaa kaikissa matematiikan kursseissa ja kaikkia aihealueita käsiteltäessä. Esimerkiksi mittajärjestelmiä koskevat kansainväliset sopimukset, mutta ne ovat silti edelleen hyvin kulttuurisidonnaisia. Viestintä ja mediataito Projektitöiden yhteydessä voidaan käyttää tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia. Diagrammit voidaan piirtää taulukkolaskennalla. Tiedonhaku internetistä, tietojen luotettavuus ja tekijänoikeudet kuuluvat jokaisen kansalaisen perustaitoihin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

22 Tätä aihekokonaisuutta käsitellään mm. niissä matematiikan tehtävissä, jotka liittyvät kaupankäyntiin, verotukseen ja matkustamiseen esimerkiksi projektiöiden avulla. Turvallisuus ja liikenne Liikennekustannusten laskenta ja eri liikennemuotojen vertailu ovat tehtäviä, jotka liittyvät oppilaan arkikokemusmaailmaan. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tähän aihekokonaisuuteen kuuluvat mm. tehtävät, joilla lasketaan kuinka paljon jokin tuote rasittaa elinympäristöä ja kuluttaa rajallisia luonnonvaroja. MATEMATIIKAN KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka, 3 kurssia Kurssi 1 Luvut ja laskutoimitukset Luonnolliset luvut Kokonaisluvut: järjestäminen peruslaskutoimitukset vastaluku itseisarvo Rationaaliluvut: murtolukujen peruslaskutoimitukset murtolukujen supistaminen ja laventaminen käänteisluku desimaaliluvut ja niiden laskutoimitukset desimaaliluvun esittäminen murtolukuna jaollisuus, tekijät ja alkutekijät likiarvot ja pyöristäminen Potenssi eksponenttina luonnollinen luku Kurssi 2 Tasogeometria kulmien välisiä yhteyksiä kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet tasokuvioiden piiri ja pinta-ala geometrista konstruoitia koordinaatisto symmetria suoran ja pisteen suhteen siirto ja kierto tasossa pituuden ja pinta-alan yksiköt ja niiden muunnoksia Kurssi 3 Lausekkeet, lukujonot ja yhtälöt Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen lukujono Lausekkeet: muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeiden yhteenlasku perussievennykset lausekkeen kertominen ja jakaminen luvulla lausekkeen muodostaminen Yhtälö:

23 yhtälön käsite yksinkertaisten yhtälöiden ratkaiseminen Funktiot: riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen muuttujan avulla lukuparin esittäminen koordinaatistossa suoran piirtäminen koordinaatistoon ja kuvaajien tulkinta 8. luokka, 3 kurssia Kurssi 4 Prosentti- ja potenssilaskenta Prosenttilaskenta Suhde Potenssi eksponenttina kokonaisluku samankantaisten potenssien tulo ja osamäärä potenssien potenssi potenssilausekkeita juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Reaaliluvut Kurssi 5 Algebra Polynomilaskenta polynomin käsite polynomilausekkeiden yhteen-, vähennys- ja kertolasku polynomilausekkeiden kertominen ja jakaminen luvulla Verrannollisuus Yhtälönratkaiseminen lineaarinen yhtälö vaillinainen toisen asteen yhtälö Kurssi 6 Kolmio- ja ympyrägeometria Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys Trigonometria Suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Pythagoraan lause Ympyrän kehän pituus ja pinta-ala Sektori ja segmentti 9. luokka, 4 kurssia Kurssi 7 Avaruusgeometria Monitahokkaat nimeäminen ja luokittelu kappaleiden pinta-ala ja tilavuus kappaleiden piirtäminen Tilavuuden yksiköt ja niiden muunnoksia Kurssi 8 Funktiot Riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen muuttujien avulla Funktion käsite Lineaarinen funktio kuvaaja arvojoukko

24 kulmakerroin piirtäminen kulmakertoimen avulla yhtälön muodostaminen nollakohta kasvaminen ja väheneminen Toisen asteen polynomifunktio ja sen kuvaaja Suoraan ja kääntäen verrannollisuus Kurssi 9 Yhtälöparit, epäyhtälöt ja polynomilaskenta Yhtälöparin ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Epäyhtälöt Polynomilaskenta polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku termien summan ja erotuksen tulo binomin neliö murtolauseke Vaillinainen toisen asteen yhtälö Kurssi 10 Tilastot ja todennäköisyys Tilastot frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvo, moodi ja mediaani hajonnan käsite tietojen kerääminen, luokittelu ja esittäminen Diagrammit ja niiden tulkinta Todennäköisyyden käsite Tilastollinen todennäköisyys Klassinen todennäköisyys Kombinaatio-oppia OPETUSMENETELMÄT Opetusmenetelminä käytetään yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden mahdollisimman hyvän saavuttamisen edellyttämiä eriytyviä työtapoja, jatkuvaa konkretisointia ja havainnollistamista sekä uusien menetelmien kokeilua. ARVIOINTI Arvioinnin perusteena ovat tiedollisen ja taidollisen tason lisäksi yritteliäisyys, huolellinen työskentelytapa ja myönteinen osallistuminen oppimistapahtumaan. Arviointi tapahtuu jatkuvana arviointina antaen palautetta edistymisestä oppilaalle että opettajalle lyhyin väliajoin. Summatiivinen arviointi kertoo laajemman kokonaisuuden omaksumisesta. Oppilasta ohjataan jatkuvaan suunnitteluun, tavoitteiden asetteluun ja itsearviointiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

25 osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

26 Peruskoulun luokilla 7-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä, jolle perusta on luotu jo alaluokilla. Opetuksessa keskitytään matemaattisten ajattelumallien oppimiseen ja matemaattisten käsitteiden käyttöön ajattelun välineenä. Pyrimme kehittämään oppilaan yksilöllistä ajattelutaitoa, pitkäjänteistä ja täsmällistä työskentelytaitoa, matemaattisia perustietoja ja -taitoja sekä teknisten apuvälineiden käyttöä siten, että oppilas saavuttaa omien resurssiensa mukaan vakaan pohjan matemaattisessa osaamisessa. Tärkeänä tavoitteena on, että oppilas kokee edistyvänsä matematiikan opiskelussa ja tuntee siitä iloa. VALINNAISAINEET Tukeva matematiikka 8. lk, 1 kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on varmentaa perusoppimäärän keskeisimpien osien hallintaa ja tukea oppilaan yksilöllistä kehittymistä matematiikassa. SISÄLTÖ Kurssi tukee ja seuraa 8. luokan pakollista matematiikan oppimäärää. Kurssilla käsitellään prosenttilaskua, potensseja, polynomeja, yhtälöitä ja geometriaa. OPETUSMENETELMÄT Eri osa-alueita syvennetään ja elävöitetään soveltavin ja havainnollistavin esimerkein ja harjoituksin. Mahdollisuuksien mukaan käytetään hyväksi internetissä olevien erilaisten oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia harjoitella peruskäsitteistöä. ARVIOINTI Arvioinnissa painotetaan oppilaan omaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta. Kurssista pidetään kirjallinen loppukoe. Kurssi on matematiikan oppimäärää tukeva ja vaikuttaa matematiikan numeroon nostavasti. Syventävä matematiikka 1 8. lk, 1 kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on matematiikan perusoppimäärän eri osa-alueiden laajentaminen ja syventäminen niille oppilaille, jotka omaksuvat helposti perustiedot ja -taidot. SISÄLTÖ Kurssi laajentaa ja syventää 8. luokan pakollisten oppikurssien oppiaineksen käsittelyä. Kurssilla käsitellään prosenttilaskua ( mm. pitoisuuslaskuja), potenssioppia (mm. negatiiviset eksponentit), yhtälöitä (mm. tekijäyhtälöitä), geometriaa (mm. taso- ja

27 avaruusgeometriaa, Pythagoraan lause, trigonometriaa). ARVIOINTI Arvioinnissa painotetaan oppilaan omaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta. Kurssista pidetään kirjallinen loppukoe. Kurssi on matematiikan oppimäärää syventävä ja vaikuttaa matematiikan numeroon nostavasti. Syventävä matematiikka 2 9. lk, 1 kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on matematiikan perusoppimäärän eri osa-alueiden laajentaminen ja syventäminen niille oppilaille, jotka omaksuvat helposti perustiedot ja -taidot. SISÄLTÖ Kurssi varmentaa ja laajentaa 9. luokan pakollisten kurssien oppiaineksen käsittelyä. Kurssilla käsitellään murtolausekkeita, polynomeja (mm. muistikaavat, tekijöihin jakoa, supistamista), yhtälöitä, yhtälöpareja, epäyhtälöitä. Sovelletaan matematiikan eri osaalueista saatuja tietoja ja taitoja monipuolisiin ongelmatehtäviin. ARVIOINTI Arvioinnissa painotetaan oppilaan omaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta. Kurssista pidetään kirjallinen loppukoe. Kurssi on matematiikan oppimäärää syventävä ja vaikuttaa matematiikan numeroon nostavasti. Peruskoulun matematiikan kertauskurssi 9. lk, 1 kurssi TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun matematiikan oppimäärä ja antaa oppilaille positiivisia kokemuksia matematiikan osaamisestaan jatko-opintojaan silmällä pitäen. SISÄLTÖ Kurssilla kerrataan perusmatematiikkaan, potenssioppiin, polynomeihin, funktioihin, yhtälöihin, prosenttikäsitteeseen ja geometriaan liittyviä asioita. OPETUSMENETELMÄT Kurssi toteutetaan osaksi verkkokurssina ja osaksi lähiopetuksena tapahtuvaksi. Helilän koulun www-sivuille kootaan kertauskurssin materiaalia. Sieltä tulee löytymään linkit Opetushallituksen palvelimelle, jossa on ManMath matematiikkasivut, jotka on tarkoitettu peruskoulun matematiikan kertaukseen. Helilän koulun sivuille kootaan myös muita verkkomateriaalilinkkejä, joissa voi harjoitella matematiikan eri osa-alueita. Kurssilla tullaan käyttämään kaikkea mahdollista verkkomateriaali, mitä on tarjolla. Helilän koulun kootaan tulostettavia tehtäviä, jotka on tarkoitettu itsenäisesti laskettaviksi ja palautettaviksi.

28 BIOLOGIA luokat Lähiopetusjaksoina tutustutaan verkkomateriaaliin, tulostetaan palautettavat tehtävät ja oppilas saa tarvitsemaansa opastusta tehtävien suorittamiseen. ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu itsenäisesti tehtäviin ja palautettaviin harjoitustehtäviin ja kurssin lopussa pidettävään kurssikokeeseen. Kurssi on matematiikan oppimäärää vahvistava ja vaikuttaa matematiikan numeroon nostavasti. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä tunnistamaan eliölajeja niiden rakennetta ja elintoimintoja sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa ja ymmärtää luonnossa vallitsevia lainalaisuuksia tuntemaan ihmisen perusrakenteen, keskeiset elintoiminnot ja perinnöllisyyden perusteet tunnistamaan ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja seurauksia ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet, luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet ja arvioimaan omien valintojensa merkitystä TYÖTAVAT Käytetään biologialle ja luonnontieteille ominaisia työtapoja, joita ovat maastotyöt ja opintoretket mm. Maretariumiin ja Valkmusan suolle sekä luokassa tapahtuvat oppilastyöt, kuten laboroinnit. ARVIOINTI Arvioinnissa käytetään numeroarvosanoja 4-10 Arvioinnissa huomioidaan kotitehtävistä suoriutuminen, kirjalliset kokeet, tuntiaktiivisuus, oppilastyöt, yritteliäisyys ja oppilaan asenne oppiainetta kohtaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkittaessa työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- ja suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä