Trade Follow-up Kiina, lyhyt versio

Transkriptio

1 , lyhyt versio Olli Hakala,

2 Trade Follow-up, lyhyt versio Esipuhe Sisällysluettelo Tutkimusmetodit Yhä useampi kiinalainen haluaa nähdä maailmaa ja kiinalaiset Kiinalaisten Skandinavia ovat maamme nopeimmin kasvava turismiryhmä Suomessa. Reitti: pyhä kolmio Maailmalla kiinalaiset ovat suurin ja eniten rahaa käyttävä kansa, Kaupungit: pääkaupunkien kierros Kulkuneuvot vaikka toistaiseksi vain viidellä prosentilla maan kansalaisista Islanti on viipymältään ylivertainen omistaa passin. Muun muassa kieli- ja kulttuurierojen takia Nähtävyydet ja ajanviete kiinalaisten matkailun virrat Suomessa ja asiakkaiden tarpeet ovat Kiinalaisen ryhmämatkailijan Helsinki osin vaikeasti hahmotettavissa. Siihen tarpeeseen on tehty tämä Muu Suomi Kiinalaisen ryhmämatkailijan Ruotsi tutkimus. Vaikka ryhmämatkailu on vain osa kiinalaisten turismia, Kiinalaisen ryhmämatkailijan Norja niin sen ymmärtäminen antaa avaimet myös maan muun turismin Kiinalaisen ryhmämatkailijan Tanska kehityksen ymmärtämiselle ja ennakoimiselle. Ruoka Teemat ja painotukset Matkailuterveisin, Olli Hakala Erikoismatkat Lisätietoa

3 Tutkimusmetodit Trade follow-up tutkimus (TFU) selvittää yksityiskohtaisesti ulkomaalaisten matkatoimistojen tarjontaa Suomeen liittyen ja vertailee tarjontaa Suomen lähimpiin kilpailijamaihin nähden. Tästä tutkimuksesta on tehty lyhyt ja pitkä versio. Molemmat löytyvät osoitteesta Perinteisesti TFU on tehty painettuja esitteitä analysoimalla, mutta Kiinan kohdalla tämä on vaikeaa tai mahdotonta. Ensimmäinen pelkästään onlinetarjontaa tarkastellut TFU tehtiin vuonna 2014 ja sitä on soveltuvin osin käytetty pohjana tälle tutkimukselle. Lisäksi tukena on käytetty tätä tutkimusta varten tehtyjä haastatteluja. Kiinan kohdalla onlinekanavien merkitys korostuu, sillä kiinalaiset turistit varaavat matkansa yhä enemmän netin välitykselle ja painettujen esitteiden tarjonta on erittäin vähäistä, sillä informaatio on keskitetty onlinekanaviin. Vuonna 2011 kaikista matkoista Kiinassa vain 11 prosenttia myytiin onlinekanavien kautta, vuonna 2014 jo 53 prosenttia ja vuonna 2015 peräti 80 prosenttia. TFU Kiina toteutettiin kesällä 2015 ja mukaan valittiin kolme matkatoimistoa kultakin Visit Finlandin tärkeimmältä painopistealueelta: Peking, Shanghai, Chongqing sekä Etelä- Kiina ja Hong Kong. Reittejä analysoitiin yhteensä 73 kappaletta.

4 Kiinalaisten Skandinavia Kiinalaisille matkailijoiden mentaalikartassa Suomi sijoittuu vahvasti neljän Pohjois- Euroopan maan ( 北 欧 四 国 ) joukkoon, yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Tavallisesti ryhmämatkan aikana kierretään kaikki neljä maata, joskus myös vieraillaan naapurimassa (yleisimmät kohteet Islanti, Venäjä ja Viro). 71 % Pohjoismaihin saapuvista kiinalaisista turisteista (myös indikset) ei vieraile matkan aikana näiden viiden maan ulkopuolella (Chinavia-tutkimus). Kesällä tärkeimmät nähtävyydet ovat Norjan vuonot, talvella Suomen Lappi kilpailee kiinnostavimman kohteen tittelistä. Vahvasta Pohjois-Euroopan mentaalikartasta kertoo muun muassa se, ettei Tanskaa juuri koskaan yhdistetä Keski-Euroopan kohteisiin, vaan lähes aina Skandinavian kierrokseen.

5 Reitti: pyhä kolmio Kiinalaisten ryhmämatkailijoiden pyhä kolmio tai peruskolmioreitti muodostuu Pohjolan neljän pääkaupungin ympärille: Kööpenhamina Oslo Tukholma Helsinki. Ryhmät eivät tee Pohjoismaissa erityisen pitkiä siirtymiä, mistä kertovat Karlstadin ja Göteborgin vahva asema. Sen sijaan muun muassa Malmö jää lähes täysin vaille vierailuja, sillä Kööpenhamina on liian lähellä. Kolmiolta tehdään poikkeamia Venäjälle, Norjan vuonoille, Tallinnaan ja Suomen Lappiin. Kolmion sisällä pysähdytään usein Karlstadissa ja Göteborgissa. Lisäksi ruotsinlaivaan astutaan melko usein Helsingin sijaan Turusta.

6 Kohteet: pääkaupunkien kierros Suomessa käyvät kiinalaiset ryhmät vierailevat ylivoimaisesti eniten (Helsingin lisäksi) Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa. Reykjavik on verrattain harvinainen kohde, mutta Pietari on yhtä yleinen pysähdyspaikka kuin Turku. Karlstadin ja Göteborgin suosion selittää sopiva sijainti. Matka Norjan vuonoille on työläästä matkasta huolimatta suosittu ja usean matkan kohokohta.

7 Kulkuneuvot Kiinalaiset matkatoimistot suosivat ryhmiensä siirtymisissä bussia. Rautateitä käytetään verrattain harvoin, useimmin Moskova-Pietari-Helsinki reitillä sekä ajoittain Turku-Helsinki välillä. Ilman rautatietä matkalaiset todennäköisesti pysähtyisivät Itä-Suomessa matkalla Venäjälle (vrt. Göteborgin ja Karlstadin suosio). Yleinen tapa on lentää Kiinasta on Helsinkiin (Finnair), josta vaihdetaan suoraan Kööpenhaminan koneeseen. Reitti alkaa Tanskasta ja jatkuu Norjan sekä Ruotsin kautta Helsinkiin, josta lento takaisin Kiinaan. Sama kuvio toistuu päinvastaiseen suuntaan SAS:n lennolla Kööpenhaminaan, josta vaihdetaan suoraan Helsingin lennolle. Kun mukana on Pohjoismaiden ulkopuolisia maita, Osa matkatoimistoista käyttää laivaa Tanskan ja Norjan välillä, jättäen näin Göteborgin pois matkareiteistään. Bergenistä myös lennetään Kööpenhaminaan. on lento Kiinasta usein esimerkiksi Moskovaan, Saksaan tai Hollantiin. Myös Dubai on suosittu vaihtokohde Etelä-Kiinasta lähteviin reitteihin, vaikka lentomatka pitenee muutamalla tuhannella kilometrillä.

8 Islanti viipymältään ylivertainen Ryhmien viipymä Pohjoismaissa on keskimäärin pisin Islannissa, tosin Islantiin ryhmät matkustavat selvästi harvimmin. Ruotsissa vietetään kokonaisuudessaan viisi kertaa enemmän aikaa kuin Islannissa. Suomi jää keskimääräisessä (ja absoluuttisessa) viipymässä Ruotsin ja Norjan jalkoihin. Ruotsi kerää läpikulkumaana paljon yöpymisiä, Norja puolestaan vuonojen hankalan saavutettavuuden takia. keskiarvo päivää kaupungit lmr Suomi 1,54 1,38 Ruotsi 2,47 1,94 Norja 2,37 2,06 Tanska 1,16 1,20 Islanti 3,30 1,60 Vaikka Tanska on kiinalaisten matkatoimistojen Euroopan hubi, niin keskeinen asema ja hyvät yhteydet jättävät tanskalaiselle turismisektorille vain vähän kiinalaisryhmien viipymää. Ruotsinlaivojen viipymää ei ole laskettu Suomen tai Ruotsin lukuun, mikä nostaisi kahden maan viipymiä (muttei vaikuttaisi kokonaiskuvaan).

9 Nähtävyydet ja ajanviete Reitit kaupunkien sisällä seuraavat hyvin samankaltaista kaavaa matkatoimistosta toiseen. Kierroksilla suositaan helppoja, bussilla saavutettavia kohteita. Tästä syystä esimerkiksi Suomenlinna jää käytännössä vaille vierailuja. Nähtävyyksiä ei juuri kuvailla superlatiivein, sen sijaan ne ovat uniikkeja ja ainutlaatuisia. Vierailukohteita haalitaan, eli yhdestä käytännössä samasta paikasta ilmoitetaan useita nähtävyyksiä, vaikka ne käytännössä ovat yksi ja sama kohde. Esimerkiksi Helsingin Senaatintori, Aleksanteri II:n patsas ja tuomiokirkko ilmoitetaan eri kohteiksi, vaikka ne käytännössä valokuvataan yhdeltä seisomalta. Konsertit ja aktiviteetit ovat hyvin harvinaisia perusmatkaohjelmassa.

10 Kiinalaisen ryhmämatkailijan Helsinki Helsinki on tavallisesti Pohjoismaiden kierroksen ensimmäinen tai viimeinen kohde. Viimeinen kohde saa usein suurimmat ostostulot. Stockmann on kohtalaisen usein mainittu shoppailupaikka. Helsinkiä kuvaillaan puutarhakaupungiksi ja eurooppalaiseksi, sekä kehutaan designin ja arkkitehtuurin kautta. Helsingin yleisimmin vieraillut nähtävyydet ovat Havis Amanda joka saa yllättävän ylistäviä lausuntoja sekä kirkot, kauppatori, torikorttelit ja Senaatintori. Havis Amandan lisäksi huippukohteita ovat Sibeliusmonumentti ja erityisesti Temppeliaukion kirkko. Olympiastadionilla käydään vain yhdellä kierroksella ja Suomenlinnassa kourallisessa vierailuja. Museot eivät saa kiinalaisista ryhmämatkailijoista asiakkaita. Viisit Finland

11 Muu Suomi Turku on Suomen ylivoimainen kakkonen vierailujen määrän perusteella. Kaupunkia kuvataan historiansa kautta, mutta käytännössä nähtävyydet katsotaan bussin ikkunan läpi matkalla satamaan, jos katsotaan. Rovaniemi ja muu Pohjois-Suomi kuuluvat vain harvan ryhmän vierailuohjelmaan, tosin talvella tehty tutkimus olisi oletettavasti muuttanut asetelmaa jonkin verran. Tampere ja Porvoo ovat muut kierroksilla mainitut suomalaiskaupungit. Varsinkin Porvoo on kiinalaisittain kiinnostava kohde, sillä ajomatka lentokentältä on sopivan pituinen. Esimerkiksi sopivasti aasialaiseen makuun (=riisin kanssa) tarjoiltu suomalaisillallinen on potentiaalinen menestystuote. Joulupukkia ja revontulia lukuun ottamatta Suomella on vain vähän valttikortteja, joilla houkutella kiinalaisia peruskolmionreitin ulkopuolelle. Viisit Finland

12 Kiinalaisen ryhmämatkailijan Ruotsi Tukholmaa kuvataan pohjoisen Venetsiaksi ja kaupunkia nostetaan esiin pitkälti historian perusteella. Esimerkiksi suosituin vierailukohde on Wasa-laiva. Vierailut Tukholmassa ovat tavallisesti suunnilleen yhtä pitkiä kuin Helsingissä, yhden yön visiittejä. Karlstad ja Göteborg keräävät verrattain paljon vierailuja sopivan maantieteellisen sijaintinsa ansiosta. Karlstadissa ei ilmeisesti ole ryhmämatkalaisia kiinnostavia nähtävyyksiä, sillä kaupunkikierrokseen kuuluu usein kävelyretki Vänern-järven rannoilla. Tavallisesti edes kansallispuistoissa ei mainita erikseen kävelytai liikuntamahdollisuuksia. Viisit Finland

13 Kiinalaisen ryhmämatkailijan Norja Oslossa vierailut suuntautuvat usein kaupungintaloon, kuninkaalliseen linnaan, oopperaan sekä patsaspuistoon. Oslon yhteydessä Nobelin palkinnot muistetaan tavallisesti mainita. Myös Lillehammerin mäkihyppymäki on usein vierailukohteena. Vuonoista suosituimpia kohteita ovat Sognevuono ja Hardangerin vuono. Norjassa siirtymät ovat ajoittain pitkiä ja niistä varoitetaan ohjelmassa erikseen. Usein jo matkan nimessä mainitaan vuonot, esimerkiksi Neljän Pohjois-Euroopan maan ja kahden vuonon kierros. Kuvassa Pohjois-Euroopan syksyinen kierros. Viisit Finland

14 Kiinalaisen ryhmämatkailijan Tanska Kööpenhamina on Helsingin ohella yleisin reitin ensimmäinen tai viimeinen kaupunki. H.C. Anderssen on erittäin tunnettu Kiinassa ja monet nähtävyydet liittyvät juuri kirjailijaan. Pienen merenneidon patsas on yksi Pohjoismaiden kuvatuimmista kohteista. Patsas oli esillä Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna 2010, mikä lisäsi entisestään sen mainetta Kiinassa. Kierroksiin sisältyy yleensä myös Hamletin linna (Kronborg) sekä Euroopan pisin shoppailukatu, Strøget. Keskimääräinen viipymä Tanskassa on kiertomatkan lyhin pitkälti lyhyiden etäisyyksien takia. Tanskassa ei myöskään vierailla muualla kuin Kööpenhaminan lähimaastossa, mikä osaltaan lyhentää viipymää. Tanskasta siirrytään tavallisesti bussilla Göteborgiin tai laivalla suoraan Norjaan. Viisit Finland

15 Ruoka Usein matkaohjelmassa on ilmoitettu, että joka päivä on tarjolla vähintään yksi seitsemän ruokalajin ja yhden keiton kiinalainen ruokailu. Tavallisesti erikseen ilmoitetaan, että aamupalat ovat länsimaistyylisiä. Länsimaalainen ruokailu ilmoitetaan ohjelmassa hyvin harvoin, lähinnä kalliimmissa matkoissa ja silloinkin yleensä erityiskohteissa, kuten Lapissa. 宫 保 鸡 丁 Poikkeuksen tekee ruotsinlaivojen buffet, jota mainostetaan usein kalaruokien kautta. Tukholman kauppahalli on myös yleinen ruokakohde. Esittelyissä muistetaan aina mainita se brittikokki Jamie Oliverin lempipaikaksi.

16 Teemat ja painotukset Matkan varrella olevat nähtävyydet keskittyvät hyvin pitkälti kulttuuriin. Muun muassa Helsingissä ei käydä lainkaan museoissa ja kirkot sekä muut nähtävyydet kuvaillaan pitkälti kulttuurin kautta. Helsinki on myös shoppailukaupunki, sillä Helsingistä mainitaan ainoana tavaratalo nimeltä (Stockmann) ja ostosten tekeminen on mukana myös ruotsinlaivojen, kauppatorin ja torikorttelien yhteydessä. Tanskasta mainitaan ostoskatu Strøget, muuten Tanskan osuus painottuu H.C. Andersenin vetämänä kulttuuriin. Norja on luontonähtävyyksiä ja kulttuuria, kun taas Ruotsin kohdalla painottuu vahvasti myös historia esimerkiksi Wasa-laivan ja Göteborgin kaupungin historian kautta. Yksityiskohtiin mennään ohjelmissa harvoin ja esimerkiksi sauna mainitaan 73 matkaesittelyssä vain kerran.

17 Erikoismatkat Suurin osa kiertomatkoista on yleisluontoisia, mutta mukana on myös erikoiskierroksia. Muutama kierros keskittyy pelkästään Suomeen ja tällöin kohteina ovat muun muassa Suomenlinna ja Kemin jäänmurtaja. Monesti matkojen erityisyys perustuu muutamaan nähtävyyteen: esimerkiksi lasten kierros sisältää vierailun Legolandissa, mutta muuten ohjelma ei poikkea tavallisesta kierroksesta. Melko yleinen erikoismatka on jäämeren risteily, tavallisesti Islannin matkan yhteydessä.

18 Lisätietoa Tarkemmin tutkimusmetodeista ja tuloksista tämän tutkimuksen pitkässä versiossa, osoitteessa Tutkimustulokset perustuvat kesällä 2015 tehtyyn analyysiin, jonka pohjana oli 73 Kiinasta Suomeen suuntautuvaa kiertomatkaa. Kuvien lähteet (järjestyksessä): Pohjoismaiden kartta vuodelta Olli Hakala/Wikimedia Commons, Caissa, Cits, blog.xiachufang.com, Vits China. Viereinen kartta esillä useilla eri sivustoilla.