Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v (helmikuu)

Transkriptio

1 Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v (helmikuu) Ennakkoratkaisut 2015 Välivarastointiin käytettävän alueen erottaminen kaatopaikasta Jätettä välivarastoidaan alueella, joka sijaitsee tavanomaisen kaatopaikan täyttämättömällä pohjan osalla. Kysymys siitä, onko välivarastointiin käytettävä alue erotettu jäteverolain 3 :n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti selkeällä tavalla loppusijoitukseen käytettävästä alueesta. Jäteverolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan alueiden selkeä erottelu voidaan toteuttaa esim. aidan, tien tai maisemoinnin avulla. Kyseessä olevan välivarastointialueen ja loppusijoitusalueen väliin jää liikennöintitila. ELY-keskuksen lausunnon mukaan edellä tarkoitetuilla alueilla olevat jätteet eivät voi sekaantua keskenään. Kyseessä olevat alueet on erotettu selkeästi toisistaan. Ennakkoratkaisut 2014 Voimalaitoksessa syntyvän tuhkan jäteverottomuus hyödyntämisen perusteella X voimalaitoksessa syntyvää tuhkaa hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueiden päivittäispeittoon sekä palokatkomateriaalina. Kyseessä olevan jätteen hyödyntämiskohteet tiedetään jo sitä kaatopaikalle toimitettaessa. Kyseessä oleva jäte soveltuu hyödynnettäväksi edellä mainittuihin tarkoituksiin. ELY-keskuksen mukaan jätettä voidaan käyttää kyseisiin tarkoituksiin. Ennakkoratkaisut 2013 Tulli ei antanut vuonna 2013 ennakkoratkaisuja Ennakkoratkaisut 2012 Rakennusjätteen käsittelylaitoksen seula-alitteen jäteverottomuus hyödyntämisen perusteella X Oy:n jätteenkäsittelylaitoksella valmistetaan rakennusjätteestä kierrätyspolttoainetta. Valmistuksen yhteydessä syntyy lajittelulinjalta seulan alitetta, jota hyödynnetään jätteenkäsittelykeskusten loppusijoitusalueiden päivittäispeittomateriaalina.

2 Kyseessä olevan jätteen hyödyntämiskohteet tiedetään jo sitä kaatopaikalle toimitettaessa. Jäte soveltuu ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettäväksi päivittäispeittomateriaalina. ELY-keskuksen mukaan jätettä voidaan käyttää kaatopaikan päivittäispeittomateriaalina. Kyseinen jäte on hyödynnettävissä jäteverolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla verottomasti, jos sitä käytetään loppusijoitusalueiden päivittäispeittomateriaalina ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ennakkoratkaisut 2011 Kierrätyslaitokselta muodostuvan rakennus- ja kaupanjätteen rejektin, seulaalitteen, jäteverottomuus suljettavan kaatopaikan rakenteissa hyödyntämisen perusteella X Oy:n kierrätyslaitokselta muodostuvaa rakennus- ja kaupanjätteen rejektiä, seula-alitetta, hyödynnetään suljettavan kaatopaikan rakenteissa pinnan muotoilussa ja esipeittorakenteissa. Kaatopaikkaa valvovan ELY-keskuksen lausunnossa oli todettu, että seula-alite on hyödynnettävissä ko. kaatopaikan esipeittomateriaalina. Kyseessä olevan jätteen hyödyntämiskohde tiedetään jo sitä kaatopaikalle toimitettaessa. ELYkeskuksen mukaan seula-alitetta voidaan hyödyntää kaatopaikan esipeittomateriaalina. Kyseessä oleva jäte soveltuu ominaisuuksiensa puolesta esipeittomateriaaliksi. Seula-alite on jäteverolain 6 :n 1 momentissa tarkoitettua verotta hyödynnettävissä olevaa jätettä. Jätteiden lajitteluasemalle vastaanotettavan jätteen verottomuus Jätteiden lajitteluasemalle vastaanotetaan jätekuormia. Suurin osa alueelle vastaanotettavasta jätteestä toimitetaan myöhemmin eteenpäin muualla hyödynnettäväksi. Loput vastaanotetusta jätteestä toimitetaan lajitteluasemalta veronalaiselle kaatopaikalle. Kysymys siitä, onko jätteiden lajitteluasemalle vastaanotetusta jätteestä suoritettava jäteveroa. Jäteverolain 1 :n 1 momentin nojalla jäteveroa suoritetaan vain kaatopaikalle toimitetuista loppusijoitettavista jätteistä. Kyseessä olevalle alueelle vastaanotetut jätteet toimitetaan eteenpäin joko hyötykäyttöön tai muualla sijaitsevalle kaatopaikalle. Lajitteluasemaa ei ole pidettävä jäteverolaissa tarkoitettuna verollisena kaatopaikkana. Mikäli lajitteluasemalla kuitenkin säilytetään jätettä väliaikaisesti kolme vuotta tai sitä pidempään, voidaan vero määrätä kaikista kyseisellä kaatopaikaksi katsottavalla alueella olevista jätteistä. Ennakkoratkaisut 2010 Onko loppusijoitusaluetta pidettävä jäteverolain mukaisena verollisena kaatopaikkana tai lain soveltamisalan ulkopuolisena yksityisenä kaatopaikkana Jätteenkäsittelyalueella on useita loppusijoitusalueita. Kysymys siitä, arvioidaanko loppusijoitusalueita erillisinä alueina, kun otetaan kantaa siihen, onko ko. alueita pidettävä jäteverolain piiriin kuuluvina yleisinä (tai lain piiriin tuolloin kuulumattomina yksityisinä) kaatopaikkoina.

3 Jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevia loppusijoitusalueita arvioidaan erillisinä alueina, kun ratkaistaan, onko niitä pidettävä verolain piiriin kuuluvina kaatopaikkoina (jos alueet erotetaan toisistaan ympäristöluvan mukaisilla rakenteilla ja jos jokaisella alueella on oma punnituksiin perustuva kirjanpitonsa ja jos varmistetaan, etteivät eri alueilla olevat jätteet sekoitu keskenään). Jäteverolain (tuolloin voimassa olleen) 2 :n 1 momentin 4 b kohdan mukaan kaatopaikalla tarkoitetaan jätteen käsittelypaikkaa, jonne jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan ja jota pidetään pääasiassa toisten tuottamien jätteiden sijoittamista varten; ei kuitenkaan milloin kyse samaan konserniin kuuluvan yrityksen tuottamasta jätteestä. Kyseessä oleva lainkohta ei sisällä kannanottoa, jonka mukaan samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevia loppusijoitusalueita olisi arvioitava yhtenä mahdollisena verollisena kaatopaikkana. Hakijan ongelmajätteiden käsittelylaitoksessa syntyvää raskasmetallipintaista kiinteää sakkajätettä toimitetaan hakijan muualla sijaitsevalle loppusijoitusalueelle. Kysymys siitä, pidetäänkö jätettä hakijan tuottamana kun ratkaistaan, onko ko. loppusijoitusaluetta pidettävä verollisena kaatopaikkana (tai lain piiriin tuolloin kuulumattomana yksityisenä kaatopaikkana) Kyseessä olevaa jätettä pidetään hakijan tuottamana. Jätelain mukaan jätteen tuottajalla tarkoitetaan sitä luonnollista tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä. Jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan alun perin muiden kuin ennakkoratkaisun hakijan toiminnasta peräisin olevia jätteitä tai pilaantuneita maita, joita ei voida loppusijoittaa ilman käsittelyä (stabilointia, kiinteytystä, erottelua ja lajittelua, nesteen poistoa). Useimmiten jätteitä käsitellään samalla kertaa 2-3 em. käsittelymenetelmistä, ennen loppusijoitusta. Kysymys siitä, pidetäänkö kyseessä olevia jätteitä hakijan (jätteenkäsittelykeskuksen) omasta toiminnasta syntyvinä kun niitä toimitetaan loppusijoitusalueelle ja kun ratkaistaan onko kyseessä olevaa loppusijoitusaluetta pidettävä verollisena kaatopaikkana (tai lain piiriin tuolloin kuulumattomana yksityisenä kaatopaikkana) Kyseisiä jätteitä ei pidetä hakijan omasta toiminnasta syntyvinä. Jätelain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna jätteen tuottajana ei pidetä kyseessä olevien esikäsittelytoimenpiteiden suorittajaa. Kyseessä olevia jätteitä ei luokitella jäteluettelon pääluokan 19 mukaisiksi jätehuoltolaitoksissa syntyviksi jätteiksi. Teollisuuden tuotantojätteiden, yhdyskunnissa syntyvien hiekkapohjaisten jätteiden, tuhkien sekä rakennusjätteen murskaus- ja seulonta-alitteiden (rejektien) hyödyntämisen verottomuus esipeitto- ja tasausmaakerroksena jätekeskuksen kaatopaikalla Yllä todettuja jätteitä hyödynnetään jätekeskuksen käytöstä poistetulla sekä käytössä olevalla kaatopaikalla. Kysymys kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävien jätteiden verollisuudesta. Kyseessä olevia jätteitä voi hyödyntää jäteverotta esipeitto- ja tasausmaakerroksena jätekeskuksen kaatopaikalla. Verottoman hyödyntämisen on oltava suunnitelmallista, jätteen on oltava

4 tarkoitukseensa sopivaa, hyödyntämiskohde on tiedettävä jo kaatopaikalle toimitettaessa, kyseinen jäte on lajiltaan ja laadultaan sellaista että sitä voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa. Kaatopaikkaa valvova ympäristöviranomainen on hyväksynyt kyseessä olevan hyödyntämisen. Ennakkoratkaisut 2009 Jätteiden käsittelylaitoksella syntyvän seula-alitteen jäteverottomuus kaatopaikkarakenteissa tapahtuvan hyödyntämisen perusteella X Oy:n jätteiden lajittelulaitoksella syntyvää seula-alitetta, joka sisältää pääosin rakennusjätteistä peräisin olevaa hiekkaa, soraa, betoni- ja tiilimurskaa, keramiikkaa sekä humusta, hyödynnetään Y kaatopaikalla jätteiden päivittäisessä peittämisessä sekä täyttöpenkereen esipeittokerroksessa. Kyseessä olevan jätteen hyödyntämiskohteet tiedetään jo sitä kaatopaikalle toimitettaessa. Kyseessä oleva jäte on lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan käyttää kaatopaikan rakenteissa. Ympäristökeskuksen mukaan seula-alitetta voidaan käyttää kaatopaikan yllä tarkoitetuissa rakenteissa. Seula-alite on jäteverolain 5 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua verotonta jätettä. Jäteveroverolain soveltamisalueen ulkopuolinen betoni-, asfaltti- ja tiilijätteen hyödyntämispaikka X kunnostaa saha-alueen pilaantunutta maa-aluetta ympäristölupapäätöksen ja muutospäätöksen mukaisesti. Myös viereinen alue, jonne sahatoiminnasta syntynyttä jätettä on toimitettu kunnostetaan ympäristölupapäätöksen ja muutospäätöksen mukaisesti. Betoni-, tiili- ja asfalttijätettä hyödynnetään kyseessä olevan maisemointialueen rakenteissa stabiliteetin turvaamiseksi. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan kyseessä olevat jätteet soveltuvat sekä ympäristökelpoisuutensa että rakennusteknisten ominaisuuksiensa puolesta korvaamaan luonnon maa- ja kiviainesta alueen maisemointikohteessa stabiliteetin lisäämiseksi ja alueen muotoilemiseksi. Hallituksen esityksen (159/1998) mukaan jätteen hyödyntäminen muualla kuin varsinaisella kaatopaikalla on rajattu jäteverolain soveltamisalueen ulkopuolelle. Tulkittaessa sitä, onko jäte hyödynnetty, nojaudutaan kohteen ympäristölupaan. Jos jätteen hyödyntämiselle on lupa tietyssä kohteessa, jätteen sijoittaminen katsotaan verolain soveltamisalueen ulkopuolelle jääväksi jätteen hyödyntämiseksi. Kyseessä oleva jäte on lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan kyseessä olevassa kohteessa hyödyntää. Hyödyntäminen on luonteeltaan sellaista, että sillä korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Kyseessä olevaa paikkaa on pidettävä jäteverolain 2 3 momentissa tarkoitettuna verolain soveltamisalueen ulkopuolisena hyödyntämispaikkana. Betonimurskeen jäteverottomuus kaatopaikkarakenteissa hyödyntämisen perusteella Liikerakennuksen purkamisen yhteydessä syntynyttä betonimursketta hyödynnetään kaatopaikan päälle rakennettavien tie/kulkuväylien pohjarakenteissa kalliomurskeen sijasta. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan betonimurskeen käyttö on hyväksytty aluetta koskevassa ympäristölupapäätöksessä. Ympäristökeskuksen mukaan betonimurskeen hyödyntäminen kyseessä

5 olevan loppusijoitusalueen päälle rakennetussa tierakenteessa on tehty suunnitelmallisesti ja asianmukaisesti. Kyseessä olevan jätteen hyödyntämiskohde tiedetään jo sitä kaatopaikalle toimitettaessa. Jäte on lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan kyseessä olevassa kohteessa hyödyntää. Kaatopaikkaa valvova ympäristöviranomainen on hyväksynyt kyseessä olevan hyödyntämisen. Betonimurske on jäteverolain 5 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua verotonta jätettä. Ennakkoratkaisut 2008 Rumpurejekti keräyspaperin puhdistuksessa syntyvää siistausjätettä X Oyj:ssä keräyspaperin siistausprosessin yhteydessä syntyy karkeaa jätejaetta (rumpurejektiä). Keräyspaperi annostellaan syöttökuljettimelle kuidutusrummun kuidutusosaan, johon annostellaan myös hajotuksessa kulloinkin käytettävät kemikaalit. Hajoamaton aines poistuu rummun päästä rumpurejektin käsittelyyn. Kyseinen jäte vastaa koostumukseltaan huomattavassa määrin yhdyskuntajätettä. Jätejae sisältää pääasiassa monilaatuista muovia ja niittejä sekä vähäisiä määriä kuitua ja savea. Verottomana pidetään siistausjätettä, joka syntyy keräyspaperin painovärin ja mahdollisten epäpuhtauksien poistamisessa. Kyseessä oleva jäte syntyy poistettaessa keräyspaperin epäpuhtauksia. Kyseessä oleva jäte luokitellaan yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelossa annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1129/2001) luokkaan (keräyspaperin ja kartongin pulpperoinnissa syntyvät mekaanisesti erotetut jätteet), johon osa siistausjätteistä luokitellaan. Kyseessä olevaa jätettä on pidettävä jäteverolaissa tarkoitettuna verottomana keräyspaperin puhdistuksessa syntyvänä siistausjätteenä. Rakennusjätteen käsittelylaitoksen seula-alitteen jäteverottomuus hyödyntämisen perusteella X oy:n rakennusjätteen käsittelylaitoksen seula-alitetta toimitetaan yleiselle kaatopaikalle, jossa sitä käytetään täyttöalueella päivittäispeittoaineena ja maisemoinnin esitäytön yhteydessä tiivistyskerroksen alapuolisissa kerroksissa. Hyödyntämisen yhteydessä kyseisille kaatopaikkarakenteille asetetut toiminnalliset edellytykset täyttyvät. Kyseessä olevan jätteen hyödyntämiskohteet tiedetään jo sitä kaatopaikalle toimitettaessa. Jäte on lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa. Kaatopaikkaa valvovan ympäristöviranomaisen mukaan jätettä voidaan käyttää kyseessä oleviin tarkoituksiin. Kyseinen seula-alite on jäteverolain 5 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua verotonta jätettä. Ennakkoratkaisut 2007 Ylijäämähiekan jäteverottomuus hyödyntämisen perusteella X Oy on pyytänyt ennakkoratkaisua valimolla syntyvän ylijäämähiekan verokohtelusta suunnitelmallisen hyötykäytön perusteella. Ylijäämähiekka on tarkoitus toimittaa jäteverolaissa tarkoitetulle verolliselle kaatopaikalle hyödynnettäväksi kaatopaikan välttämättömissä rakenteissa.

6 Ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että X Oy:n ylijäämähiekka soveltuu toimitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja on raekokonsa vuoksi hyvää materiaalia kaatopaikkarakenteissa. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan ylijäämähiekalla voidaan korvata luonnon materiaaleja kaatopaikan välttämättömissä rakenteissa. X Oy:n tuotantoprosessin yhteydessä syntyvä ylijäämähiekka on verotonta, kun sitä jäteverolain 5 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti hyödynnetään Y Oy:n jätekeskuksen välttämättömissä rakenteissa. (vastaavanlainen ratkaisu annettu myös vuonna 2005) Ennakkoratkaisut 2006 Jätteenkäsittelylaitokselta yksityiselle kaatopaikalle toimitettu jäte X-yhtiön jätteenkäsittelylaitokselta saman yhtiön yksityiselle kaatopaikalle toimitettava hyödyntämiskelvoton rejekti ei ole jäteveronalaista (vastaava ratkaisu annettu myös vuosina 2002, 2003 ja 2005). Rakennuspurkujätteen seula-alitteen hyödyntäminen esitäytössä Yleiselle kaatopaikalle toimitetaan X Oy:n jätteenkäsittelylaitokselta peräisin olevaa rakennuspurkujätteen seula-alitetta, jota on tarkoitus hyödyntää kaatopaikan esitäytössä. Seulaalitetta hyödynnetään esipeittokerroksessa saven ja hiesumoreenin sijasta, koska hakijan mukaan seula-alitteen päällä työkoneella ja ajoneuvolla liikkuminen on paremmin mahdollista. Tehdyn kaatopaikkaselvityksen nojalla seula-alite on ympäristökeskuksen mukaan soveltuvaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja se soveltuu rajoitetusti hyödynnettäväksi kaatopaikan rakenteissa. Ympäristöluvassa on annettu hyödyntämistä koskevia määräyksiä. Muusta jätteestä erotellun rakennuspurkujätteen seula-alitteen hyödyntäminen kaatopaikan esitäytössä on jäteverolain 5 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua jätteen verotonta hyödyntämistä, jos hyödyntäminen tapahtuu kyseistä kaatopaikkaa valvovan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vähennyksen tekeminen hyödynnetyn kaatopaikkakaasun nojalla Veronalaisella kaatopaikalla tuotetaan kaatopaikkakaasua, joka toimitetaan kaatopaikalta muualle hyödynnettäväksi lämpöenergiana. Hakijan mukaan kaatopaikalla syntyneen kaasun seurantamittaustulosten nojalla olisi laskettavissa sitä vastaavan jätteen määrä (hakija esitti asiaa koskevan laskelman), joten kaasun kaatopaikalta muualle tapahtuneen toimituksen nojalla pitäisi olla oikeus tehdä jäteverolain 7 :n 1 momentissa tarkoitettu vähennys suoritettavasta verosta. Kaatopaikalla tuotetun kaatopaikkakaasun kaatopaikalta muualle lämpöenergiana hyödynnettäväksi toimittamisen nojalla ei ole tehtävissä jäteverolaissa tarkoitettua vähennystä. Kaatopaikkakaasu on jätteen loppusijoittamisen jälkeen syntynyttä kaasua, joka ei ole jäteverolain 7 :n 1 momentissa tarkoitettua jätettä. Jäteverolain soveltamisalueen ulkopuolinen yksityinen kaatopaikka

7 Teollisuusjätteen käsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa hakijalle on myönnetty oikeus muun muassateollisuusjätteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen Käsittelykeskuksessa hakijan kanssa samaan konserniin kuulumattomien teollisuuslaitosten alunperin tuottamaa jätettä erotellaan ja lajitellaan siten, että hyödynnettävät jakeet poistetaan jätteestä. Esikäsitellyt jätteet, joille ei voida osoittaa hyötykäyttöä tai kierrätyskohdetta, loppusijoitetaan ympäristöluvassa tarkoitetulle hakijan kanssa samaan konserniin kuuluvien käytössä olevalle hakijayhtiön omalle kaatopaikalle. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen jakauma konsernin omaan ja muiden tuottamaan jätteeseen voi vaihdella; kysymys siitä, onko kaatopaikka katsottava toisinaan verolliseksi ja toisinaan verottomaksi. Ennakkoratkaisuna annettiin seuraavat ratkaisut: Oma ja toisten tuottama jäte - Tehtäessä jätejakaumaa koskevaa vertailua otetaan huomioon tarkasteluajankohtana kaatopaikalla oleva sinne sijoitetun jätteen jakauma. Jäteverolain 2 :n 1 momentin 4 b kohdassa ei ole mainintaa siitä, että kyseessä oleva vertailu tapahtuisi muulta kuin yksittäiseltä tarkasteluajankohdalta. - Jäteverolain tarkoittamat verottomat jätteet otetaan huomioon, kun ratkaistaan, onko kaatopaikka jäteverolaissa tarkoitettu kaatopaikka, jota pidetään pääasiassa toisten tuottamien jätteiden sijoittamista varten. Jäteverolain 2 :n 1 momentin 4 b kohdassa ei mitään jätteitä ole rajattu kyseisen lainkohdan edellyttämän vertailun ulkopuolelle. - Kysymys siitä, onko konserniin kuulumattoman toiminnasta alunperin syntynyt jäte hakijan tuottamaa, jos a) jätettä on eroteltu ja lajiteltu hakijan jätteenkäsittelykeskuksessa siten, että jätteestä on poistettu hyödynnettävät jakeet ja jos kyseinen hyödyntämiskelvoton jäte esikäsittelyn jälkeen on toimitettu hakijan omalle kaatopaikalle b) käsittelykeskuksessa on - erottelun ja lajittelun sijasta - jäte-erästä poistettu nestettä c) toisten alunperin tuottama jäte, kuten maamassat ja teollisuusjätteet - edellä a ja b -kohdissa todetun käsittelyn sijasta - stabiloidaan eli tehdään sideaineilla niukkaliukoisiksi: Edellä tarkoitetulla tavoin käsiteltyjen jätteiden, jotka on toimitettu hakijayhtiön omalle kaatopaikalle, on katsottava syntyneen hakijayhtiön omassa toiminnassa. Jätelain mukaan jätteen tuottajalla tarkoitetaan sitä luonnollista tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä. Yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen mukaan luettelon pääluokkaan 19 luetaan jätehuoltolaitoksissa syntyvät jätteet. Tällaisia jätteitä ovat stabiloidut ja kiinteytetyt jätteet, kiinteiden jätteiden aerobisessä käsittelyssä syntyvät jätteet, jäteveden puhdistamisessa syntyvät jätteet, jätteiden mekaanisessa käsittelyssä, kuten lajittelussa, murskaamisessa, paalauksessa ja pelletoinnissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla ja maaperän ja pohjaveden kunnostamisessa syntyvät jätteet. Kaatopaikan verotuksellisen aseman muuttuminen - Kaatopaikka voi toisinaan olla jäteverollinen kaatopaikka ja toisinaan lain soveltamisalueen ulkopuolinen kaatopaikka sen johdosta, että eri ajanjaksoina kaatopaikalle sijoitetun toisten

8 tuottaman jätteen määrä vaihtelee. Silloin kun jäteverolain 2 :n 1 momentin 4 b kohdassa todetut verollisen kaatopaikan ehdot täyttyvät, on kyseessä olevaa jätteen käsittelypaikkaa pidettävä verollisena. Silloin kun kyseiset ehdot eivät täyty, on kyseinen jätteen käsittelypaikka kuitenkin katsottava jäteverolain soveltamisalueen ulkopuoliseksi alueeksi. - Jäteverolain soveltamisalueen ulkopuolinen kaatopaikka voidaan katsoa verolliseksi kaatopaikaksi siitä alkaen, kun jäteverolain 2 :n 1 momentin 4 b kohdassa tarkoitetut verollisen kaatopaikan ehdot ovat täyttyneet. Tästä alkaen kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä voidaan siten myös taannehtivasti määrätä jäteveroa suoritettavaksi. Samalla kiinteistöllä verollinen ja veroton kaatopaikka - Samalla kiinteistöllä voi sijaita verollinen kaatopaikka ja jäteverolain soveltamisalueen ulkopuolinen kaatopaikka, jos ne ovat selvästi rakenteellisesti toisistaan erotetut. Jäteverolain 2 :n 1 momentin 4 b kohdassa ei ole rajoitettu samalla kiinteistöllä sijaitsevien jätteen käsittelypaikkojen lukumäärää. Jätteen punninta-ajankohta - Kysymys siitä, määräytyykö jäteveron perusteena oleva jätteen paino sen mukaan, mitä jäte painaa sitä jätealueelle tuotaessa, vai määräytyykö kyseinen paino sen mukaan, mitä jäte painaa sitä loppusijoitusalueelle toimitettaessa, jos jätettä on vastaanoton jälkeen jätealueella käsitelty siten, että se vaikuttaa loppusijoitettavan jätteen painoon: Jäteveron perusteena oleva paino määräytyy sen mukaan, mitä jäte painaa sitä loppusijoitusalueelle toimitettaessa. Jäteverolain 2 :n 1 momentin 4 kohdassa kaatopaikalla tarkoitetaan jätteen käsittelypaikkaa, jonne jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan ja jäteverolain 4 :n mukaan vero määräytyy kaatopaikalle toimitettavan jätteen painon nojalla. Kyseessä olevien lainkohtien nojalla jäteveron perusteena oleva paino määräytyy siten sen mukaan, mitä jäte painaa silloin, kun se toimitetaan jätteen loppusijoitusalueelle. Ennakkoratkaisut 2005 Kunnan aikanaan ylläpitämältä ympäristölle vaaralliseksi todetulta suljetun kaatopaikan alueelta käytössä olevalle toiselle kunnan ylläpitämälle kaatopaikalle siirrettävästä jätteestä on suoritettava jäteveroa. Veronalaiselle kaatopaikalle toimitettavasta massasta, joka koostuu jätteistä ja niihin sekoittuneista maamassoista, on suoritettava jäteveroa koko kyseisen massan osalta. Valimolla tuotantoprosessin yhteydessä syntynyt ylijäämähiekka on jäteverosta vapaata, kun sitä toimitetaan kaatopaikalle hyödynnettäväksi kaatopaikan käytön kannalta välttämättömissä rakenteissa. X-yhtiön jätteenkäsittelylaitokselta saman yhtiön yksityiselle kaatopaikalle toimitettava hyödyntämiskelvoton rejekti ei ole jäteveronalaista (vastaava ratkaisu annettu myös vuosina 2002 ja 2003). X-yhtiön jätteenkäsittelylaitoksen yksityiselle kaatopaikalle toimitettava saman yhtiön rengasterminaalin tulipalon yhteydessä syntynyt ja laitoksessa käsitelty rengasmaamassa (hyödyntämiskelvoton rejekti) ei ole veronalaista.

9 Huoltoasemien pikapesuhalleissa henkilöautoja pestäessä kertyvä ns. pesuhiekka ei ole jäteverolaissa tarkoitettua verotonta saastunutta maa-ainesta (-> verollista jätettä). Maan ja kallioperän ainesten sijoitusalueen rakenteissa voidaan hyödyntää stabilointitekniikalla kiinteytettyjä pehmeitä maa-aineksia, kuten savea siten, että kyseessä olevan alueen(täyttömäen) katsotaan säilyttävän luonteensa jäteverolain tarkoittamana maan ja kallioperän ainesten sijoitusalueena (-> alue ei muutu ko. hyödyntämisen johdosta verolliseksi kaatopaikaksi). Yhtiö A:n loppusijoitusalue on jäteveron alainen kaatopaikka, jonne toimitetun jätteen osalta verovelvollinen on kuitenkin toimintaan liittyvän, koko jätekeskusta koskevan, ympäristöluvan haltija yhtiö B. (huom! päätös ei ole lainvoimainen, siitä on valitettu) Pilaantunut maa-aines, jonka joukossa on noin 3-5 % keramiikkaa ei ole jäteverolaissa tarkoitettua verotonta saastunutta maa-ainesta (-> verollista jätettä). Pilaantunutta maa-ainesta, jonka joukossa on pieniä määriä muuta ainesta, esimerkiksi tiiliä, ei voida sijoittaa jäteverotta kaatopaikalle (-> verollista jätettä). Jätteestä on suorittettava veroa loppusijoitusalueelle toimitettaessa voimassa olevan jäteverolain mukaisesti (->ei siis jätehuoltoalueen välivarastointialueelle aikaisemmin toimitettaessa voimassa olleen jäteverolain mukaisesti). Pilaantuneen maa-aineksen seulonnassa syntyvä ylite, joka muodostuu pääasiassa isoista kivistä, on hyödynnettävissä verotta ongelmajätteen loppusijoitusalueella, jos hyödyntäminen tapahtuu ympäristöluvan mukaisesti kaatopaikan välttämättömissä rakenteissa. Ennakkoratkaisut 2004 Perunan lajittelu- ja varastointijätteen hyödyntäminen ympäristöluvan mukaisesti käytöstä poistetun kaatopaikan pintaverhoiluun oli jäteverolain 5 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua verotonta hyödyntämistä kaatopaikan käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa. Valimossa syntyneet, kaavauksen ja jälkikäsittelyn suodatinpöly sekä tuorehiekka, eivät ole jäteverolaissa tarkoitettua verotonta saastunutta maa-ainesta, joka voidaan sijoittaa veronalaiselle kaatopaikalle Valimossa syntynyttä tuorehiekkaa voidaan hyödyntää jäteverotta tiiviiden kerrosten välisissä kaatopaikkarakenteissa Välivarastointialueille vastaanotettavien jätteiden, kantojen juurakkoineen, säilyttäminen on jäteverolain 2 :n 2 momentissa tarkoitettua jäteverotonta välivarastointia, jos alueille vastaanotetut ja varastoinnin aikana haihtumattomat jätteet toimitetaan niiltä pois kolmea vuotta lyhyemmässä ajassa Yksinomaan maan ja kallioperän aineksia sisältävien täyttömäkien peittämiseen käytettäväksi ehdotettu eloperäinen piha- ja puutarhajäte ei ole maan ja kallioperän ainesta, jota voitaisiin hyödyntää kyseisten täyttömäkien rakenteissa jäteverolain 2 :n 3 momentin mukaisesti. Jos yllämainittu jäte hyödynnetään ko. alueella, alue ei ole enää jäteverolain soveltamisalueen ulkopuolelle jäävä yksinomaan puhtaan maan ja kallioperän aineksien sijoitusalue.

10 Ennakkoratkaisut 2003 X-yhtiön jätteenkäsittelylaitokselta saman yhtiön yksityiselle kaatopaikalle toimitettava rejekti ei ole jäteveronalaista (vastaava ratkaisu annettu vuonna 2002) Kaatopaikalle sijoitettava hyvin maatunut yhdyskuntajäte ei ole jäteverolaissa tarkoitettua saastunutta maa-ainesta, joka voidaan sijoittaa verotta kyseiselle kaatopaikalle Ennakkoratkaisut 2002 Öljy-yhdisteillä saastunut maa-aines, joka toimitetaan kompostoitavaksi erityisjätteen käsittelypaikalla sijaitsevalle kompostointialueelle, ei ole jäteveronalaista jätettä. Öljy-yhdisteillä saastuneen maa-aineksen joukossa erityisjätteen käsittelypaikalle toimitettavat halkaisijaltaan yli 100 mm kivet, jotka välpätään muusta maa-aineksesta, eivät ole jäteveronalaista jätettä. Öljy-yhdisteillä saastunut maa-aines, joka sisältää halkaisijaltaan yli 100 mm kiviä ja joka toimitetaan erityisjätteen käsittelypaikalla sijaitsevalle kompostointialueelle kompostoitavaksi, ei ole jäteveronalaista jätettä. Muista jätteistä eroteltuna erityisjätteiden käsittelypaikalle toimitettava saastunut maa-aines, joka sijoitetaan loppusijoitusaltaaseen, ei ole jäteveronalaista jätettä. Saastunut maa-aines, jonka seassa on muuta saastunutta materiaalia kuten puutavaraa, betonilohkareita ja kiviä, asfalttia, metallisia tai lasisia myrkkyastioita ja paperia ja pahvia ja joka sijoitetaan erityisjätteiden käsittelypaikalla sijaitsevaan loppusijoitusaltaaseen, on jäteveronalaista jätettä. Erityisjätteen käsittelypaikalla sijaitsevaan loppusijoitusaltaaseen sijoitettua verotonta jätettä ei katsota jäteveronalaiseksi, jos altaaseen sijoitetaan myös jäteveronalaista jätettä. X yhtiön jätteenkäsittelylaitokselta saman yhtiön kaatopaikalle toimitettava rejekti ei ole jäteveronalaista.