Standardi 4.3g. Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet

Transkriptio

1 Standardi 4.3g Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus Määräykset ja ohjeet

2 Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia, osoittaa valvojan tavoitteena olevan laatutason ja näkemyksen hyvästä menettelytavasta sekä perustelee sääntelyä. Standardissa esitetyt päivämäärät: Annettu Finanssivalvonta on tehnyt päätöksen ko. kappaleen antamisesta. Voimaan Kappale on astunut voimaan. Standardin jokaisella kappaleella on oma marginaali-merkintänsä: Normi: Viittaus voimassa olevaan lain tai asetuksen säännökseen. : Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuutensa nojalla antama velvoittava määräys valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Suositus: Finanssivalvonnan suositusluonteinen toimintaohje valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Soveltamisohje/-esimerkki: Normiin, an tai Suositukseen liittyvä käytännön soveltamisohje tai esimerkki. Viittaus Finanssivalvonnan standardiin tai standardin osaan. Perustelu: Avaa sääntelyn ja säännösten tarkoitusta, tavoitteita ja taustaa. Finanssivalvonnan standardit ovat luettavissa osoitteessa.

3 dnro 13/120/ (95) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 7 2 Tavoitteet 10 3 Kansainvälinen viitekehys 12 4 Normiperusta 13 5 Markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksen yleiset periaatteet Kaupankäyntivarasto Sisäiset suojaukset Konsolidointiryhmää koskeva omien varojen vähimmäismäärä Pieni kaupankäyntivarasto Kaupankäyntivaraston arvostus Arvostusmenetelmät 20 6 Kaupankäyntivaraston positioriskin laskeminen Korkosopimusten erityisriskin laskeminen Muiden kuin arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriski Arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriski Korrelaatiokaupankäyntisalkun erityisriski Johdannaissopimukset korkosopimusten erityisriskin laskennassa Korkosopimusten yleisriskin laskeminen 32

4 dnro 13/120/ (95) Herkkyysmallien käyttäminen korkosopimusten yleisriskin laskennassa Korkojohdannaisten käsittely yleisriskin laskennassa Johdannaissopimuksista syntyvien positioiden nettouttaminen korkosopimusten yleisriskiä laskettaessa Korkosopimuksia koskevat muut riskit Kaupankäyntivarastoon kuuluvien osakkeiden positioriskin laskeminen Osakkeiden netto- ja bruttopositioiden laskeminen Osakkeiden erityisriskin omien varojen vaatimus Osakkeiden yleisriskin omien varojen vaatimus Osakejohdannaisten käsittely Kaupankäyntivarastoon kuuluvia arvopapereita koskevat merkintäsitoumukset 42 7 Selvitys- ja vastapuoliriskin laskeminen Koko toiminnan selvitysriski Kaupankäyntivaraston vastapuoliriski Johdannaissopimukset Takaisinosto- ja myyntisopimukset sekä arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaaminen Muut vastapuoliriskit 46 8 Valuuttakurssi- ja kultariskin laskeminen Kaksivaiheinen menetelmä Rakennepositio Nykyarvomenetelmän käyttäminen valuuttaposition laskemisessa _ Valuutat, joiden valuuttakurssi on sopimuksilla sidottu toisiinsa 50

5 dnro 13/120/ (95) 8.5 Sijoitusrahasto-osuuksien valuuttakurssiriski Muut riskit 51 9 Hyödykeriski Hyödykepositioiden ja hyödykejohdannaisten käsittely omien varojen vaatimuksen laskennassa Maturiteettipohjainen laskentatapa Yksinkertaistettu laskenta Sijoitusrahasto-osuudet kaupankäyntivarastossa Jaottelumenetelmät sijoitusrahasto-osuuksien positioriskin laskennassa Täysjaottelumenetelmä Indeksiä seuraavat rahastot Osittainen jaottelumenetelmä Jaottelumenetelmän käytön edellytykset Sijoitusrahasto-osuuksien omien varojen vaatimuksen vähimmäismäärä Kaupankäyntivaraston luottojohdannaiset Luottoriskin ostajan (suojan myyjä) markkinariskin vakavaraisuuskäsittely Luottoriskin myyjän (suojan ostajan) markkinariskin vakavaraisuuskäsittely Luottojohdannaisten nettoutus Täysimääräinen nettoutus Nettoutus 80 % Osittainen nettoutus Tilanne, jossa nettoutusta ei voida soveltaa 66

6 dnro 13/120/ (95) 12 Sisäiset mallit Edellytykset mallin käyttämiselle Sisäisten mallien sovellusalueet Erityisriskin laskeminen sisäisellä mallilla Erityisriskin sisäisen mallin vaatimukset Erityisriskin lisäpääomavaatimus (Incremental Risk Charge) _ Kaikki hintariskit kattava lisäpääomavaatimus (Comprehensive Risk Charge) Yleisriskin laskeminen sisäisellä mallilla Stressatun VaR-luvun laskenta Omien varojen vaatimus Raportointi Finanssivalvonnalle Määritelmät Lisätiedot Standardin muutoshistoria Kumotut määräykset, tulkinnat ja kannanotot 95

7 dnro 13/120/ (95) 1 SOVELTAMINEN Voimaan: (1) Tämän standardin mukainen markkinariskin vakavaraisuusvaatimus koskee seuraavia Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 :n tarkoittamia valvottavia: luottolaitokset, lukuun ottamatta sähkörahayhteisöjä sijoituspalveluyritykset, lukuun ottamatta sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 45 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä rahastoyhtiöt, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain (48/1999) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoitoa harjoittavat rahastoyhtiöt) osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) tarkoittama yhteenliittymä. (2) Jäljempänä tässä standardissa käytetään yleisnimitystä valvottava kaikista standardin soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä. Voimaan: (3) Jäljempänä tässä standardissa nimikkeellä luottolaitos tarkoitetaan luottolaitoksia, pois lukien sähkörahayhteisöt Voimaan: (4) Jäljempänä tässä standardissa nimikkeellä rahastoyhtiö tarkoitetaan rahastoyhtiöitä, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoitoa harjoittavat rahastoyhtiöt). (5) Sen estämättä, mitä edellä tässä standardissa todetaan, ei standardia sovelleta luottolaitoksen suomalaiseen tytärluottolaitokseen, jonka tytärluottolaitokselle on myönnetty luottolaitostoiminnasta annetun lain 56 :ssä tarkoitettu lupa. (6) Mitä kohdassa (5) todetaan luottolaitoksen suomalaisesta tytärluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyrityksen suomalaiseen tytär-

8 dnro 13/120/ (95) sijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiön suomalaiseen tytärrahastoyhtiöön. Annettu: Voimaan: (7) Seuraavien luottolaitosten on laskettava tämän standardin mukainen markkinariskin vakavaraisuusvaatimus myös niiden konsolidoidun taloudellisen aseman perusteella (konsolidoitu markkinariskin vakavaraisuusvaatimus): a) luottolaitoksen, joka on konsolidointiryhmän emoyritys b) luottolaitoksen, jonka emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on Suomessa ja joka on taseen loppusummaltaan suurin tällaisen omistusyhteisön tytärluottolaitoksista c) luottolaitoksen, jonka emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtiossa) ja jonka osalta kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy: emoyrityksen kotivaltiossa ei ole konsolidointiryhmään kuuluvaa ulkomaista luottolaitosta luottolaitoksen taseen loppusumma on suurempi kuin emoyrityksen minkään muun sellaisen tytärluottolaitoksen tai ulkomaisen tytärluottolaitoksen taseen loppusumma, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa d) luottolaitoksen, jos Finanssivalvonta on sopinut konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien toisten ETAvaltioiden viranomaisten kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimii ulkomaisen luottolaitoksen konsolidoidusta valvonnasta vastaavana valvontaviranomaisena ja että konsolidoituun valvontaan sovelletaan Suomen lakia. (8) Konsolidoitu markkinariskin vakavaraisuusvaatimus ei kuitenkaan koske luottolaitosta, joka on (7)-kappaleessa tarkoitetun luottolaitoksen tytäryritys tai suomalaisen omistusyhteisön muu kuin (7) kappaleessa tarkoitettu tytäryritys. (9) Sen estämättä, mitä (8) kappaleessa todetaan, konsolidoitu markkinariskin vakavaraisuusvaatimus koskee luottolaitosta, jonka tytär- tai omistusyhteysyrityksenä tai emoyrityksenä olevan omistusyhteisön tytär- tai omistusyhteysyrityksenä on vähintään yksi sellainen ulkomainen luottolaitos, sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun rahastoyhtiöön rinnastettava ulkomainen yritys tai rahoituslaitos, joka sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa. (10) Konsolidoitu markkinariskin vakavaraisuusvaatimus ei koske luottolaitosta, jos Finanssivalvonta on sopinut muiden konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa siitä, että toisen ETA-valtion toimivaltainen viranomainen vastaa luottolaitoksen

9 dnro 13/120/ (95) konsolidoidusta valvonnasta. (11) Konsolidoitu markkinariskin vakavaraisuusvaatimus koskee sijoituspalveluyrityksiä ja rahastoyhtiöitä vastaavasti kuin mitä (7) - (10) -kappaleissa todetaan luottolaitosten osalta. (12) Konsolidoitu markkinariskin vakavaraisuusvaatimus ei koske sijoituspalveluyritystä, jonka emoyritys on ETA-valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos taikka tällaisessa valtiossa oleva omistusyhteisö, joka on samalla ETAvaltiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen emoyritys, edellyttäen, että luottolaitosta valvotaan sen konsolidoidun taloudellisen aseman perusteella. (13) Mitä (12) kappaleessa todetaan sijoituspalveluyrityksestä, sovelletaan vastaavasti rahastoyhtiöön. Annettu: Voimaan: (14) Sen estämättä, mitä edellä tässä standardissa todetaan, ei standardia sovelleta luottolaitokseen, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt luottolaitostoiminnasta annetun lain 94 :n 2 momentissa tarkoitetun luvan. (15) Mitä kohdassa (14) todetaan luottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiöön. Siirtymäsäännökset Voimaan: (16) Valvottavan tulee laskea arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriskin omien varojen vaatimus päättyvän siirtymäjakson ajan käyttäen standardin luvussa kohdassa 19 kuvattua laskentatapaa. 1 1 Direktiivin 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta c)

10 dnro 13/120/ (95) 2 TAVOITTEET (1) Tämä standardi koskee kaupankäyntivarastoon liittyvän positio- ja vastapuoliriskin, koko toiminnan selvitys-, valuuttakurssi- ja hyödykeriskin sekä muiden vastaavien riskien kattamiseksi vaadittava omien varojen vähimmäismäärän laskemista. (2) Markkinariskejä ovat korko-, valuuttakurssi-, osake- ja hyödykeriski. Esimerkiksi korkojen, valuuttakurssien tai osakehintojen muutokset tai kauppojen selvitysongelmat voivat aiheuttaa tappioita valvottavalle ja johtaa vakavaraisuuden heikkenemiseen. (3) Markkinariskien hallinta on osa valvottavan riskienhallintaa. Tässä standardissa käsitellään kaupankäyntivaraston positio- ja vastapuoliriskin sekä koko toiminnan selvitys-, valuuttakurssi-, kulta- ja hyödykeriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskentaa. Standardissa määritellään aluksi kaupankäyntivarasto, sisäiset suojaukset, menettely pienen kaupankäyntivaraston osalta sekä käydään läpi kaupankäyntivaraston arvostukseen liittyviä periaatteita. (4) Tämä standardi kattaa vain kaupankäyntivarastosta aiheutuvan korko- tai osakeriskin. Annettu: (5) Positioriski jakautuu sekä osakkeiden että korkosopimusten osalta toisaalta liikkeellelaskijasta aiheutuvaan erityisriskiin ja toisaalta markkinoiden yleisestä kehityksestä syntyvään yleisriskiin. Standardissa kuvataan sekä käteisettä johdannaisinstrumenttien omien varojen vaatimuksen laskentaa. Kaupankäyntivaraston korkosopimusten yleisriski voidaan laskea maturiteetti- tai duraatiopohjaisella laskentatavalla, minkä lisäksi Finanssivalvonta voi myöntää luvan herkkyysmallien käyttämiseen. Positio-, valuuttakurssi-, kulta- ja hyödykeriskin omien varojen vaatimuksen laskentaan voi myös luvussa 12 määritellyin edellytyksin käyttää sisäisiä malleja.

11 dnro 13/120/ (95) (6) Standardissa on omat luvut kaupankäyntivarastoon kirjattujen luottojohdannaisten ja sijoitusrahasto-osuuksien omien varojen vaatimuksen laskennasta. (7) Asiat on standardissa esitetty selkeyden vuoksi aihealueittain, jolloin samassa luvussa voi olla viittauksia sekä direktiivin artikloihin että liitteisiin.

12 dnro 13/120/ (95) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Standardissa on huomioitu Baselin pankkivalvontakomitean suositukset "International Convergence of Capital Measurement and Standards", "Amendment to the Capital Accord to Incorporate Market Risks", "Revisions to the Basel II Market Risk Framework", "Guidelines for Computing Capital for Incremental Risk in the Trading Book" ja "Changes to the Revisions to the Basel II market risk framework". Julkaisut ovat saatavilla komitean kotisivulla osoitteessa

13 dnro 13/120/ (95) 4 NORMIPERUSTA (1) Vakavaraisuutta koskeva kansallinen sääntely perustuu seuraaviin EU:n direktiiveihin: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (32006L0048); EUVL N:o L 177, , s.1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/ETY sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä (32006L0049); EUVL N:o L 177, , s.201. (2) Yksityiskohtaiset määräykset markkinariskien kattamiseksi vaadittavien omien varojen laskemiseksi sisältyvät direktiivin 2006/49/EY artiklaan 18 ja liitteisiin I V ja VII. Voimaan: (3) EU:n ns. vakavaraisuusdirektiivit vastaavat pääperiaatteiltaan Baselin pankkivalvontakomitean 11/2005 julkistamaa vakavaraisuuskehikkoa. Direktiiveissä Baselin komitean suositukset ulotetaan koskemaan myös sijoituspalveluyrityksiä yhdenmukaisesti EU:ssa noudatetun periaatteen mukaisesti. (4) Direktiivit ovat saatavilla EU:n komission kotisivulla osoitteessa Voimaan: Voimaan: (5) Markkinariskin kattamiseksi vaadittavista omien varojen vähimmäismäärästä säädetään kansallisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) :issä. (6) Finanssivalvonnalla on oikeus antaa standardin aihepiiriä koskevia sitovia määräyksiä seuraavien säännösten nojalla: luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 93 sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 46 :n 1 momenttiin sijoitusrahastolain (48/1999) 6 :n 5 momentti

14 dnro 13/120/ (95) osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) 8 :n 5 momentti. Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 18 :n 2 momentti

15 dnro 13/120/ (95) 5 MARKKINARISKIN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSEN YLEISET PERIAATTEET 5.1 Kaupankäyntivarasto Perustelu (1) Valvottavan kaupankäyntivarasto muodostuu sellaisista rahoitusinstrumentti- tai hyödykepositioista, jotka on otettu kaupankäyntitarkoituksessa. Myös kaupankäyntivarastoa suojaavat sopimukset luetaan kaupankäyntivarastoon 2. (2) Kaupankäyntitarkoituksessa otetut positiot valvottava on tarkoituksella ottanut lyhytaikaista kauppaa varten ja/tai voidakseen lyhyellä aikavälillä hyötyä tosiasiallisista tai odotetuista hintamuutoksista tai lukitakseen riskittömiä tuottoja. Kaupankäyntitarkoituksessa otettuihin positioihin luetaan kaupankäynti omaan lukuun, asiakaskaupankäynti sekä markkinatakaus. 3 (3) Valvottavan kaupankäyntivaraston hallinnointia koskevien ohjeiden ja menettelytapojen tulee sisältää vähintään: 4 a) kaupankäyntitoiminnan määrittely b) vastuiden arvostaminen markkinahintoihin ja arvostusmallien avulla sekä miten arvostusmallien käyttöön liittyvät riskit tunnistetaan, miten mallien oletuksia ja parametreja arvioidaan ja miten malleilla arvostettuja eriä voidaan suojata 2 Direktiivi 2006/49/EY artikla 11 (1) 3 Direktiivi 2006/49/EY artikla 11 (2) 4 Direktiivin 2006/49/EY liitteen VII D-osan 2. kohta

16 dnro 13/120/ (95) c) epälikvidien positioiden käsittely d) kaupankäyntitoiminnan riskienhallinnan periaatteet e) periaatteet riskien tai positioiden siirroille kaupankäyntivaraston ja muun rahoitustoiminnan välillä. 4 Siirrettäessä erä kaupankäyntivaraston ja rahoitustoiminnan välillä on siirtohinta aina dokumentoitava. (4) Ohjeiden ja menettelytapojen noudattaminen on dokumentoitava ja valvottavan sisäisen tarkastuksen on säännöllisesti tarkastettava dokumentit. 5 (5) Kaupankäyntitarkoituksessa otettujen positioiden omien varojen vaatimus lasketaan markkinariskin vakavaraisuusvaatimusten mukaisesti kun seuraavat ehdot täyttyvät: 6 a) Ylin johto on hyväksynyt riskinoton strategian sekä kaupankäyntivaraston määritelmän b) Kaupankäynnin menettelytavat on määritelty: riskit on limitoitu ja niiden seuranta järjestetty kaupankäyntitoimintaa hoitavalla henkilöllä on oikeus tehdä positioita koskevia päätöksiä itsenäisesti ennalta asetettujen limiittien ja riskinoton strategian puitteissa positiot raportoidaan toimivalle johdolle osana valvottavan riskienhallintaprosessia c) Positioita arvioidaan jatkuvasti markkinoilta saatavan informaation pohjalta d) Kaupankäynnin positionottoa ja volyymejä arvioidaan säännöllisesti riskinoton strategiaa vasten. (6) Kaupankäyntivaraston positiot voivat olla joko lyhyitä tai pitkiä. Kaupankäyntivarastoon luetaan vain sellaiset erät, jotka valvottava on tehnyt omaan lukuunsa tai joihin liittyvä riski on valvottavalla. (7) Kaikki ne muut erät, jotka eivät kuulu valvottavan kaupankäyntivarastoon, ovat vakavaraisuuslaskennassa valvottavan rahoitustoimintaa, jota koskee Finanssivalvonnan luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksista annetut standardit (4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä ja 4.3d Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä). 5 Direktiivi 2006/49/EY artikla 11 (3) ja liitteen VII D-osan 1. kohta 6 Direktiivi 2006/49/EY artikla 11 (3) ja liitteen VII A-osan 1. kohta

17 dnro 13/120/ (95) (8) Tiettyä yksittäistä arvopaperia tai johdannaissopimusta koskeva positio tai yksittäinen kaupankäyntivarastoa suojaava erä ei voi samanaikaisesti sisältyä sekä kaupankäyntivarastoon että rahoitustoimintaan. Sen sijaan samanlaisia arvopapereita voi sisältyä sekä kaupankäyntivarastoon että muuhun toimintaan. 5.2 Sisäiset suojaukset Perustelu Annettu: Voimaan: (9) Sisäisellä suojauksella tarkoitetaan positiota, joka merkittävässä määrin tai täysin siirtää kaupankäyntivarastoon jonkin riskin kaupankäyntivaraston ulkopuolisesta toiminnasta. Nämä sisäisesti suojaavat positiot voidaan sisällyttää markkinariskin vakavaraisuuslaskentaan, mikäli ne on tehty kaupankäyntitarkoituksessa ja niiden arvostuksissa noudatetaan luvun 5.4 mukaisia periaatteita. 7 (10) Sisäisten suojausten tarkoitus ei saa olla vakavaraisuusvaatimusten vähentäminen. Sisäiset suojaukset tulee dokumentoida, niiden tulosvaikutusta tulee seurata ja ne on hyväksyttävä asianmukaisen tahon toimesta. Sisäisiä suojauksia tulee hallita osana kaupankäyntitoiminnan riskilimitointia ja ne tulee hinnoitella markkinaehtoisesti. 8 (11) Valvottavan sisäisen tarkastuksen tulee arvioida sisäinen suojaustoiminta. 8 (12) Sisäiset suojaukset eivät vaikuta kaupankäyntivaraston ulkopuolisen toiminnan vakavaraisuusvaatimuksiin. 8 (13) Jos valvottava suojaa rahoitustoiminnan luottoriskejä kaupankäyntivarastoon kirjatulla luottojohdannaisella käyttäen sisäistä suojausta, ei rahoitustoiminnan positiota voida pitää suojattuna vakavaraisuusvaatimuksia laskettaessa ellei valvottava osta luottoriskin vähentämistekniikoista annettujen standardien mukaiselta hyväksytyltä kolmannelta osapuolelta suojaavaa luottojohdannaista, joka täyttää luottojohdannaisille asetetut vähimmäisvaatimukset. Kun suoja ostetaan hyväksytyltä kolmannelta osapuolelta ja sitä pidetään rahoitustoiminnan position suojana vakavaraisuuslaskennassa, ei sisäistä eikä ulkoista luottojohdannaissuojaa lueta kaupankäyntivarastoon vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa tämän kuitenkaan rajoittamatta Finanssivalvonnan standardin 4.3k Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus luvun 13.2 soveltamista. 9 Hyväksyttävistä kolmansista osapuolista ja luottojohdannaisille 7 Direktiivi 2006/49/EY artikla 11 (5) ja liitteen VII C-osan 1. kohta 8 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII C-osan 2. kohta 9 Direktiivin 2006/49/EY liitteen VII C-osan 3. kohta

18 dnro 13/120/ (95) asetetuista vähimmäisvaatimuksista säädetään standardien 4.3e Luottoriskien vähentämistekniikat luottoriskin standardimenetelmää käytettäessä ja 4.3f Luottoriskin vähentämistekniikat luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää käytettäessä kappaleissa 7.1, 7.2 ja Konsolidointiryhmää koskeva omien varojen vähimmäismäärä (14) Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmää koskeva omien varojen vaatimus kaupankäyntivarastoon liittyvän positioriskin ja koko toiminnan valuuttakurssi-, kulta- ja hyödykeriskin kattamiseksi saadaan laskemalla yhteen näiden riskien kattamiseksi vaadittava omien varojen määrä kultakin konsolidointiryhmään kuuluvalta yritykseltä. (15) Kaupankäyntivaraston vastapuoliriskien ja koko toiminnan selvitysriskinkattamiseksi vaadittavaa konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärää laskettaessa voidaan kaupankäyntivarastoon luettavien erien määrä laskea soveltamalla konsernitilinpäätöksen laatimisessa noudatettavia periaatteita. 5.4 Pieni kaupankäyntivarasto (16) Valvottavan, jolla on pieni kaupankäyntivarasto, ei tarvitse laskea kaupankäyntivarastoon liittyvän positioriskin ja vastapuoliriskin kattamiseksi vaadittavaa omien varojen vähimmäismäärää tämän standardin lukujen 6 ja 7 mukaisesti, vaan kaupankäyntivarastoon kuuluvien erien vakavaraisuus voidaan laskea sillä menetelmällä, jota valvottava soveltaa luottoriskin vakavaraisuuden laskennassa. 10 (17) Vaikka valvottava voi jättää laskematta kaupankäyntivarastoon liittyvän positioriskin- ja vastapuoliriskin kattamiseksi vaadittavaa omien varojen määrää tämän standardin lukujen 6 ja 7 mukaisesti, täytyy sen kuitenkin laskea selvitysriskin kattamiseksi vaadittava omien varojen vaatimus tämän standardin luvun 7 mukaisesti, valuuttakurssi- ja kultariski luvun 8 mukaisesti ja hyödykeriski luvun 9 mukaisesti. 11 (18) Standardin luvun 6 mukaisen positioriskin ja luvun 7 mukaisen vastapuoliriskin soveltamatta jättämisen edellytyksenä on, että kaupankäyntivaraston arvo ei pysyvästi ylitä 5 %:a eikä koskaan 6 %:a viimeksi vahvistetun tilin- 10 Direktiivi 2006/49/EY artikla 18 (2) 11 Direktiivi 2006/49/EY artikla 18 (1) a ja b-kohta

19 dnro 13/120/ (95) päätöksen osoittamasta taseen loppusummasta ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, eikä pysyvästi 15 miljoonaa euroa eikä koskaan 20 miljoonaa euroa. 10 (19) Laskettaessa kaupankäyntivaraston arvon suhdetta taseen loppusummaan ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärään kaupankäyntivarastoon sisältyvät arvopaperit, hyödykkeet ja muut sopimukset kuin johdannaissopimukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset, joilla markkinariski on siirretty raportoivalle valvottavalle, otetaan huomioon markkina-arvoon. Johdannaissopimukset otetaan huomioon kohde-etuutensa määrän mukaisina itseisarvoina sekä kaupankäyntivaraston arvoa laskettaessa, että taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärää laskettaessa. 12 (20) Johdannaissopimuksen kohde-etuuden määrä lasketaan viranomaisten yhtenäistetyn tiedonkeruun Luokitukset ja määritelmät -muistion mukaan seuraavasti: Luokittelutekijän Kohde-etuuden nimellisarvo (O 0904) mukaan lasketaan korkotermiinit, -futuurit ja -optiot, koronvaihtosopimukset sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset. Osaketermiinit ja -futuurit lasketaan luokittelutekijän Kohde-etuuden todennäköinen arvo (O 0905) mukaan. Luokittelutekijän sopimuksen mukainen arvo (O 0906) mukaan lasketaan valuuttatermiinit, -futuurit ja -optiot, osakeindeksitermiinit, - futuurit ja -optiot, osakeoptiot sekä muut termiinit, futuurit ja optiot. (21) Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisällytetään johdannaissopimusten lisäksi myös muut taseen ulkopuoliset sitoumukset. Ne otetaan huomioon luokittelutekijän Sopimuksen mukainen arvo (O 0906) mukaisesti. Kaupankäyntivarastoa suojaavat velat lisätään itseisarvona kaupankäyntivaraston arvoon. (22) Laskettaessa kaupankäyntivaraston arvon suhdetta taseen loppusummaan ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärään sekä osoittaja että nimittäjä otetaan huomioon itseisarvona. Välityssaamisia ja -velkoja ei oteta huomioon suhdelukua laskettaessa. (23) Kaupankäyntivaraston arvo sekä johdannaissopimusten määrä otetaan huomioon laskelmassa tiedonantopäivän tilanteen mukaisesti. (24) Mikäli valvottavan kaupankäyntivaraston arvo ylittää 6 % viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen osoittamasta taseen loppusummasta ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä tai 20 miljoonaa euroa, tulee sen las- 12 Direktiivi 2006/49/EY artikla 18 (3)

20 dnro 13/120/ (95) kea kaupankäyntivaraston positioriski ja vastapuoliriski tämän standardin mukaisesti. Mikäli valvottavan kaupankäyntivaraston arvo ylittää yhtäjaksoisesti pidemmän ajan kuin viisi pankkipäivää kerrallaan 5 % viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen osoittamasta taseen loppusummasta ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä tai 15 miljoonaa euroa, kaupankäyntivaraston positioriski ja vastapuoliriski tulee laskea tämän standardin mukaisesti. Edellä mainittujen rajojen ylityksistä tulee välittömästi ilmoittaa Finanssivalvonnalle. 13 (25) Valvottavan sisäisten valvontajärjestelmien sekä hallinnollisten että sisäisen laskennan toimintatapojen tulee olla sellaiset, että voidaan varmistua siitä, että kaupankäyntivaraston arvon suhde taseen loppusummaan ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärään voidaan riittävällä tarkkuudella laskea. 5.5 Kaupankäyntivaraston arvostus (26) Valvottavalla tulee olla riittävät prosessit, järjestelmät ja kontrollit luotettavien arvostusten tuottamiseen. 14 Arvostusperiaatteet ja arvostusprosessit tulee dokumentoida. Dokumentaatiossa määritellään arvostusten tekemiseen liittyvät vastuut, markkinainformaation lähteet sekä arvio niiden kattavuudesta, ohjeet sellaisten havaitsemattomien lähdetietojen käytöstä, jotka vastaavat laitoksen oletuksia siitä, mitä tietoja markkinatoimijat käyttäisivät positiota hinnoitellessaan, arvostusfrekvenssit, hintatietojen poiminnan ajoitukset päivän sisällä sekä kuukausittaisten ja satunnaisotanta -hintatarkastusten kuvaukset. 15 (27) Arvostustoiminnan tulee olla erillään riskejä ottavasta liiketoiminnasta Arvostusmenetelmät (28) Kaupankäyntivaraston markkina-arvo tulee laskea vähintään päivittäin. 16 Valvottavan tulee arvostaa kaupankäyntivaraston positiot markkinahintoihin aina, kun se on mahdollista. 17 Hintalähteiden tulee olla riippumattomia. 18 (29) Arvostus suoritetaan lähtökohtaisesti osto- tai myyntinoteerauksen perusteella varovaisuusperiaatteen mukaisesti Direktiivi 2006/49/EY artikla 18 (4) 14 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 1. kohta 15 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 2. kohta 16 Direktiivi 2006/49/EY artikla 33 (2) 17 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 5. kohta 18 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 3. kohta 19 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 4. kohta

21 dnro 13/120/ (95) (30) Mikäli edellä mainittu menettely ei ole käytännössä mahdollista, voidaan arvostamisessa käyttää esimerkiksi osto- ja myyntinoteerausten keskiarvoon perustuvaa tuottokäyrää tai viimeistä kaupantekokurssia. Perusteet poikkeavalle menettelylle on dokumentoitava ja sen käytössä on noudatettava johdonmukaisuutta. (31) Arvostusmallia voidaan käyttää tilanteessa, jossa valmiita markkinahintoja ei ole käytettävissä. 20 Arvostus mallin avulla on tehtävä varovaisesti ja arvostusmallin käyttö edellyttää: 21 Toimivan johdon on tiedettävä mitkä kaupankäyntivaraston osat tai muista käypään arvoon arvostetuista positioista arvostetaan mallin avulla ja sen on ymmärrettävä käytettyyn malliin liittyvät epävarmuudet riskiraportoinnissa ja tuloslaskennassa. Hintalähteiden sopivuutta positioiden arvostamiseen ja arvostusmallin parametreja tulee arvioida säännöllisesti. Arvostusmallin tulee perustua vakiintuneisiin arvostusmenetelmiin aina, kun sellainen on saatavilla Valvottavan itsensä kehittämän arvostusmallin oletukset tulee arvioida kehitysprosessista riippumattomien tahojen toimesta. Itse kehitetyn arvostusmallin hyväksynnän ja testauksen tulee olla riippumattomia kaupankäyntitoiminnoista. Testauksen tulee kattaa käytetyt matemaattiset menetelmät, oletukset ja tietotekniset ratkaisut. Arvostusmallin muutoshallinta tulee olla dokumentoitu ja varmuuskopiointimenettelyt järjestetty. Riskienhallintaan osallistuvien tulee olla tietoisia arvostusmallin heikkouksista ja niiden vaikutuksista arvostusmallin antamiin tuloksiin. Tarvittaessa on tehtävä arvostuskorjauksia kattamaan arvostusmallin epävarmuutta. (32) Kaupankäyntitoiminnoista riippumaton arvostusten arviointi tulee toteuttaa säännöllisesti. Arviointimenettelyssä käytettyjen markkinahintojen oikeellisuus ja riippumattomuus sekä arvostusmallin toiminnan oikeellisuus arvioidaan Direktiivi 2006/49/EY artikla 33 (3) 21 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 5. kohta ja 6 22 Direktiivi 2006/49/EY liitteen VII B-osan 7. kohta

22 dnro 13/120/ (95) 6 KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN Perustelu (1) Kaupankäyntivaraston positioriski koostuu yleis- ja erityisriskistä. Yleisriskillä tarkoitetaan markkinoiden yleisestä kehityksestä aiheutuvaa riskiä. Erityisriskillä tarkoitetaan arvopaperin liikkeeseenlaskijasta tai johdannaissopimuksen kohde-etuuden liikkeeseenlaskijasta aiheutuvaa riskiä. 23 Perustelu (2) Nettopositiot arvostetaan markkina-arvoon. Nettopositiot muutetaan ilmoitusvaluutaksi Suomen Pankin / EKP:n julkaisemaan raportointipäivän keskikurssiin. 24 (3) Optioiden delta-riskin lisäksi valvottavalla on oltava riittävästi omia varoja optioiden muiden riskien kattamiseen. 25 (4) Mikäli takaisinostosopimuksilla tai lainaamalla luovutetut arvopaperit kuuluvat kaupankäyntivarastoon lasketaan näille positioriskin omien varojen vaatimus tämän luvun mukaisesti. 26 (5) Mikäli valvottavalla kaupankäyntivarastossaan oleva pitkä positio koostuu sellaisista arvopapereista tai sellaisista johdannaissopimuksista, joiden kohdeetuus on sellainen arvopaperi, että ne luottolaitostoiminnasta annetun lain 121/ :n mukaan tulee vähentää luottolaitoksen omista varoista, ei tällaista pitkää positiota lueta kaupankäyntivarastoon tämän määräyksen mukaista positioriskiä laskettaessa, vaan se vähennetään luottolaitostoiminnasta annetun lain 121/ :n mukaisesti valvottavan omista varoista. Edellä mainittu omista varoista vähennettävä positio lasketaan siten, että johdannaissopimuksista otetaan mukaan vain sellaiset johdannaissopimukset, joissa kohde-etuus luovutetaan. Mikäli kuitenkin tällainen pitkä positio vähentäisi 23 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 12. kohta 24 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 3. kohta 25 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 5. kohta 26 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 11. kohta

23 dnro 13/120/ (95) kaupankäyntivaraston erityis- tai yleisriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen määrää, se voidaan ottaa huomioon kaupankäyntisalkussa. 6.1 Korkosopimusten erityisriskin laskeminen Yleiset periaatteet (6) Korkosopimusten erityisriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskemista varten nettopositiot lasketaan kunkin valuutan osalta erikseen. 27 (7) Muiden kuin arvopaperistettujen sopimusten erityisriski lasketaan kohdan mukaisesti ja arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriski luvun mukaisesti. Halutessaan valvottava voi laskea korrelaatiokaupankäyntisalkun erityisriskin omien varojen vaatimuksen muista korkosopimuksista poikkeavalla tavalla soveltaen luvun menettelyä. Korkosopimusten erityisriskin omien varojen vaatimus on kohtien 6.1.1, ja mukaisten omien varojen vaatimusten summa. 28 (8) Valvottava voi rajata luottojohdannaisten ja arvopaperistettujen instrumenttien erityisriskin omien varojen vaatimuksen alla olevien nimien maksukyvyttömyysriskiin liittyvän tappion enimmäismäärän suuruiseksi. Lyhyille positioille erityisriskin omien varojen vaatimuksen yläraja voidaan laskea arvon muutoksena, joka johtuu alla olevien nimien maksukyvyttömyysriskin välittömästä poistumisesta Muiden kuin arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriski Annettu: Voimaan: (9) Erityisriski määräytyy vieraan pääoman ehtoisen arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai johdannaissopimusten kohde-etuuden liikkeeseenlaskijan sekä jäljellä olevan juoksuajan perusteella. 30 (10) Nettopositiot merkitään jäljempänä mainittuihin luokkiin liikkeeseenlaskijan, sisäisen tai ulkoisen luottoluokituksen ja jäljellä olevan juoksuajan perusteella ja kerrotaan ko. luokan kertoimella. Painotettujen positioiden itseisarvot 27 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 13. kohta 28 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14. kohta 29 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14. kohta 30 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14. kohta

24 dnro 13/120/ (95) lasketaan yhteen omia varoja koskevan vaatimuksen laskemiseksi. 30 Taulukko 1 30 Erityisriskin omien varojen vaatimus Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana valtiot tai liikkeeseenlaskijana keskuspankit, kansainväliset organisaatiot, monenkeskiset kehityspankit tai EU-maiden aluehallinnot tai paikalliset viranomaiset, jotka kuuluisivat luottoluokkaan 1 tai saisivat 0% riskipainon luottoriskin standardimenetelmässä. 0% Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana valtiot tai liikkeeseenlaskijana keskuspankit, kansainväliset organisaatiot, monenkeskiset kehityspankit tai EU-maiden aluehallinnot tai paikalliset viranomaiset, jotka kuuluisivat luottoluokkiin 2 tai 3 luottoriskin standardimenetelmässä. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset, jotka kuuluisivat luottoluokkiin 1 tai 2 luottoriskin standardimenetelmässä. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana yritykset, jotka kuuluisivat luottoluokkiin 1,2 tai 3 luottoriskin standardimenetelmässä. 0.25% (jäljellä oleva juoksuaika enintään 6 kuukautta) 1.00% (jäljellä oleva juoksuaika yli 6 kuukautta, enintään 24 kuukautta) 1.60% (jäljellä oleva juoksuaika yli 24 kuukautta) Muut alhaisen riskin erät.

25 dnro 13/120/ (95) Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana valtiot tai liikkeeseenlaskijana keskuspankit, kansainväliset organisaatiot, monenkeskiset kehityspankit tai EU-maiden aluehallinnot tai paikalliset viranomaiset, jotka kuuluisivat luottoluokkiin 4 tai 5 luottoriskin standardimenetelmässä. 8.00% Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana yritykset, jotka kuuluisivat luottoluokkaan 4 luottoriskin standardimenetelmässä. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset, jotka kuuluisivat luottoluokkiin 3, 4 tai 5 luottoriskin standardimenetelmässä. Vastuut, joille ei ole saatavissa hyväksytyn luottoluokituslaitoksen luokitusta. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana valtiot tai liikkeeseenlaskijana keskuspankit, kansainväliset organisaatiot, monenkeskiset kehityspankit tai EU-maiden aluehallinnot tai paikalliset viranomaiset, jotka kuuluisivat luottoluokkaan 6 luottoriskin standardimenetelmässä. 12,00% Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana yritykset, jotka kuuluisivat luottoluokkiin 5 tai 6 luottoriskin standardimenetelmässä. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joissa liikkeeseenlaskijana tai takaajana luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset, jotka kuuluisivat luottoluokkaan 6 luottoriskin standardimenetelmässä. (11) Valvottavat, jotka käyttävät luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää rahoitustoiminnan vakavaraisuusvaatimuksen laskentaan, on sovellettava kaupankäyntivaraston korkosopimusten erityisriskin vaatimuksen laskennassa sisäisiä maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä (PD). Liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin yritysvastuiden riskipainotuksessa asianmukaisessa luottoluokassa luottoriskin standardimenetelmässä, jotta se voidaan lukea vastaavaan luokkaan erityisriskin laskennassa. 30

26 dnro 13/120/ (95) (12) Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka ovat paikallisen valuutan määräisiä ja rahoitettu paikallisella valuutalla Euroopan Talousalueeseen kuuluvalta valtiolta ja sen keskuspankilta saavat erityisriskilaskennassa riskipainon 0 %. 31 (13) Muilla alhaisen riskin erillä tarkoitetaan: 32 a) Pitkät ja lyhyet positiot omaisuuserissä, joilla on vähintään taulukon 2 mukainen 'investment grade' -tasoinen luottoluokitus. 32 Mikäli liikkeeseenlaskija on tarkkailulistalla luokituksen muuttamiseksi "investment grade" luokitusta alemmaksi, ei kyseisen liikkeeseenlaskijan velkakirjoja voida enää lukea alhaisen riskin eriksi. b) Pitkät ja lyhyet positiot omaisuuserissä, joiden maksukyvyttömyyden todennäköisyys liikkeeseenlaskijan vakavaraisuudesta johtuen ei ole korkeampi kuin kohdan a) omaisuuserissä Finanssivalvonnan standardia 4.3d Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää sovellettaessa. 32 c) Pitkät ja lyhyet positiot omaisuuserissä, jolla ei ole hyväksytyn ulkoisen luottoluokittelijan luokitusta voidaan hyväksyä alhaisen riskin eräksi mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: se on valvottavan arvion mukaan riittävän likvidi se on valvottavan arvion mukaan vähintään kohdan a) tasoinen. vieraan pääoman ehtoinen arvopaperi on listattu Euroopan Unionin jäsenmaiden säännellyillä markkinoilla tai muun valtion osakepörssissä, mikäli se on EU-valvojan hyväksymä. 32 d) Vakavaraisuussääntelyn tai vastaavan sääntelyn ja valvonnan piirissä olevien yritysten liikkeeseen laskemat arvopaperi mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: se on valvottavan arvion mukaan riittävän likvidi se on valvottavan arvion mukaan vähintään kohdan a) tasoinen Direktiivi 2006/49/EY artikla 19 (1) 32 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 15. kohta

27 dnro 13/120/ (95) Taulukko 2 Luokituslaitokset ja 'investment grade luokitukset' Joukkovelkakirjojen Vähimmäisluokitus Rahamarkkina Instrumenttien vähimmäisluokitus Kaikki liikkeeseenlaskijat Moody's Investors Service Standard & Poor's Corporation FITCH IBCA Baa3 BBB- BBB- P3 A3 F-3 Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset sekä näiden konserniyhtiöt Thomson BankWatch BBB- TBW-3 KANADA Canadian Bond Rating Service Dominion Bond Rating Service B++low BBB low A-3 R-2 JAPANI Japan Credit Rating Agency, Ltd Japan Rating and Invest ment Information Inc Mikuno & Co BBB- BBB- BBB J-2 a-2 M-3 USA Duff & Phelps, Inc BBB- 3 Tätä listaa tarkistetaan ajoittain. (14) Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka täyttävät standardin 4.3c luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä alaluvun 7.12 Katetut joukkolainat vaatimukset saavat erityisriskilaskennassa alhaisen riskin erien mukaisen omien varojen vaatimuksen vähennettynä standardin 4.3c alaluvussa 7.12 kuvatuilla suhteilla Direktiivi 2006/49/EY artikla 19 (2)

28 dnro 13/120/ (95) Arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriski Soveltamisohje (15) Arvopaperistamisella tarkoitetaan arvopaperistamistamisen vakavaraisuusvaatimuksesta annetun standardin (Arvopaperistamisen vakavaraisuusvaatimus 4.3h) mukaan transaktiota tai järjestelyä, jolla saamisiin tai omaisuuseriin liittyvä luottoriski jaetaan etuoikeusluokkiin ja jolla on seuraavat ominaisuudet: 34 a) transaktion tai järjestelyn maksut riippuvat saamisen tai omaisuuserän tuotosta b) etuoikeusluokkien järjestys määrittää tappioiden jakautumisen transaktion tai järjestelyn voimassaoloaikana. Soveltamisohje (16) Arvopaperistetulla positiolla tarkoitetaan arvopaperistamisesta johtuvaa positiota. 35 (17) Arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriskin omien varojen vaatimus lasketaan erikseen pitkille ja lyhyille nettopositioille seuraavasti: 36 a) Arvopaperistamispositioiden, joiden alla oleviin omaisuuseriin valvottava soveltaa kaupankäyntivaraston ulkopuolella luottoriskin standardimenetelmää, omien varojen vaatimus on 8 prosenttia standardin 4.3h standardimenetelmän mukaisesti laskettujen riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. b) Arvopaperistamispositioiden, joiden alla oleviin omaisuuseriin valvottava on saanut Finanssivalvonnan luvan soveltaa kaupankäyntivaraston ulkopuolella luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmää, omien varojen vaatimus on 8 prosenttia standardin 4.3h sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaisesti laskettujen riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. (18) Arvopaperistettujen korkosopimusten erityisriskin omien varojen vaatimus on pitkien ja lyhyiden nettopositioiden omien varojen vaatimusten itseisarvojen summa. 37 (19) Kohdasta 18 poiketen valvottavan on päättyvän siirtymäjakson ajan laskettava erikseen yhteen pitkien nettopositioiden ja lyhyiden nettopositioiden erityisriskin omien varojen vaatimus. Näistä yhteenlasketuista 34 Direktiivi 2006/48/EY liitteen IV 4. artikla 4 (36) 35 Direktiivi 2006/48/EY liitteen IV 4. artikla 4 (40) 36 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta 37 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta

29 dnro 13/120/ (95) omien varojen vaatimuksista suurempi on arvopaperistettujen positioiden omien varojen vaatimus. Siirtymäjakson aikana valvottavan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle painotettujen pitkien ja lyhyiden positioidensa summa jaoteltuna alla oleviin varallisuuslajeihin. 38 (20) Siitä huolimatta mitä kohdassa 17 säädetään, jos arvopaperistamispositioon sovelletaan 4.3h luvun 6.4 kohdan mukaista riskipainoa, omien varojen vaatimus on 8 prosenttia 4.3h standardin 6.4 luvun mukaisesta riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. 39 (21) Alullepanija voi soveltaa valvontaviranomaisen kehittämää arviointimallia arvopaperistamisposition erityisriskin laskennassa, jos se voi soveltaa valvontaviranomaisen kehittämää arviointimallia samaan positioon kaupankäyntivaraston ulkopuolella. 40 (22) Muu kuin alullepanija, joka saa soveltaa valvontaviranomaisen kehittämää arviointimallia kaupankäyntivaraston ulkopuolella, saa soveltaa valvontaviranomaisen kehittämää arviointimallia saatuaan siihen Finanssivalvonnalta luvan. 41 (23) Valvontaviranomaisen arviointimallissa käytettävät PD- ja LGD-estimaatit on määritettävä standardin 4.3d tai vaihtoehtoisesti Finanssivalvonnan luvalla tämän standardin luvun mukaisesti, jolloin estimaattien on oltava standardin 4.3d sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskevien määrällisten vaatimusten mukaisia Korrelaatiokaupankäyntisalkun erityisriski Korrelaatiokaupankäyntisalkkuun sisältyvät erät (24) Jos valvottavalla on korrelaatiokaupankäyntisalkku, sen täytyy muodostua arvopaperistetuista positioista ja n:nnen tappion luottojohdannaisista, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: 43 a) Positioiden tulee tarjota suhteellinen osuus etuoikeusluokan tuotosta. Korrelaatiokaupankäyntisalkkuun ei näin voida sijoittaa uudelleenarvopaperistettuja positioita, arvopaperistettujen omaisuuserien optioita eikä muita arvopaperistettujen vastuiden johdannaisia, jos ne eivät tarjoa suhteellista osuutta etuoikeusluokan 38 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta 39 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta 40 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta 41 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta 42 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 16a. kohta 43 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14b kohta

30 dnro 13/120/ (95) tuotosta. b) Kaikki referenssi-instrumentit ovat yhden kohteen instrumentteja tai tällaisiin referenssiomaisuuseriin perustuvia yleisesti kaupankäynnin kohteena olevia indeksejä. Yhden kohteen referenssiinstrumentiksi luetaan myös yhteen riskikohteeseen perustuvat luottojohdannaiset, joille on olemassa likvidit kahden suuntaiset markkinat. c) Positio ei viittaa kohde-etuuteen, joka voidaan luokitella standardin 4.3c mukaisesti vähittäissaamisten tai kiinteistövakuudellisten vastuiden vastuuryhmään kaupankäyntivaraston ulkopuolella. d) Kyseessä ei ole positio, joka viittaa erillisyhtiöön kohdistuvaan saatavaan. (25) Kahdensuuntaisten markkinoiden katsotaan olevan olemassa, jos on tehty vilpittömässä mielessä itsenäisiä osto- ja myyntitarjouksia, niin että hinta on järkevässä suhteessa viimeisimpään myyntihintaan, tai että sen hetkiset vilpittömässä mielessä tehtyjen osto- tai myyntitarjousten noteeraukset voidaan määritellä yhden päivän aikana ja selvittää kyseiseen hintaan suhteellisen lyhyen ajan kuluessa kaupankäyntitavan mukaisesti. 44 Suojaavat positiot (26) Valvottava voi sisällyttää korrelaatiokaupankäyntisalkkuun positioita, jotka eivät ole arvopaperistettuja omaisuuseriä eivätkä n:nnen tappion luottojohdannaisia, mutta jotka suojaavat tämän kaupankäyntisalkun muita positioita edellyttäen, että kyseiselle rahoitusvälineelle tai sen kohde-etuudella on olemassa likvidit kahdensuuntaiset markkinat. 45 Omien varojen vaatimuksen laskenta (27) Jos valvottava täyttää korrelaatiokaupankäyntisalkulle asetetut vaatimukset, valvottava voi laskea korrelaatiokaupankäyntisalkun erityisriskin omien varojen vaatimuksen muiden korkosopimusten erityisriskin laskennasta poikkeavalla tavalla 46. Soveltamisohje (28) Korrelaatiokaupankäyntisalkkuun sisältyvien korkoinstrumenttien riskipainot määräytyvät samalla tavoin kuin vastaavalle instrumentille kaupankäyntivarastossa korrelaatiokaupankäyntisalkun ulkopuolella. 44 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14b. kohta 45 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14c. kohta 46 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14a. kohta

31 dnro 13/120/ (95) (29) Korrelaatiokaupankäyntisalkun erityisriskin omien varojen vaatimus on suurempi seuraavista: 47 a) Erityisriskin omien varojen vaatimuksen yhteismäärä, jota sovelletaan ainoastaan korrelaatiosalkun pitkiin nettopositioihin b) Erityisriskin omien varojen vaatimuksen yhteismäärä, jota sovelletaan ainoastaan korrelaatiosalkun lyhyisiin nettopositioihin Johdannaissopimukset korkosopimusten erityisriskin laskennassa Annettu: (30) Johdannaissopimukset otetaan huomioon korkosopimusten erityisriskiä laskettaessa vain, mikäli niiden korko perustuu sellaisen yksittäisen liikkeeseenlaskijan velkakirjaan, joka otetaan erityisriskiä laskettaessa huomioon. (31) Seuraavia johdannaisinstrumentteja ei korkosopimusten erityisriskilaskennassa oteta huomioon: Valuuttasidonnaiset johdannaissopimukset Valuutta-, osake- tai hyödyketermiinit Korkofutuurit ja korkotermiinisopimukset Koronvaihtosopimukset, joiden kohde-etuutta koskeva riski on korkoriski. Tällainen koronvaihtosopimus on esim. interbank-korkoihin perustuva koronvaihtosopimus. (32) Koronvaihtosopimukset, joiden korko perustuu yksittäisen liikkeeseenlaskijan velkakirjaan, otetaan huomioon laskennassa. (33) Termiinisopimuksella ostetut vieraanpääoman ehtoiset arvopaperit otetaan huomioon erityisriskin laskennassa asianomaisessa sarakkeessa Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 14a. kohta 48 Direktiivi 2006/49/EY Liitteen I 4. kohta

32 dnro 13/120/ (95) (34) Kaupankäyntivarastoon kuuluvia valvottavan omia vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja ei oteta huomioon erityisriskin laskennassa Korkosopimusten yleisriskin laskeminen Yleiset periaatteet (35) Yleisriskin omien varojen vaatimus lasketaan jokaisen valuutan osalta erikseen. 50 Eri valuuttana olevia positioita ei saa nettouttaa keskenään. (36) Yleisriski määräytyy kiinteäkorkoisten sopimusten osalta jäljellä olevan voimassaoloajan perusteella ja vaihtuvakorkoisten sopimusten osalta lähimmän korontarkistusajankohdan perusteella. 51 (37) Yleisriskiä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös ne taseen vastattaviin kirjatut velkaerät, joilla rahoitetaan tai suojataan kaupankäyntivarastoa ja kaupankäyntitarkoituksen ehdot toteutuvat. Annettu: (38) Yleisriski lasketaan maturiteettipohjaista laskentatapaa käyttäen, jollei Finanssivalvonta valvottavan hakemuksesta myönnä lupaa duraatiopohjaisen laskentatavan taikka herkkyysmallin käyttöön. 52 Maturiteettipohjainen laskentatapa (39) Korkosopimukset jaotellaan taulukon 3 mukaisiin maturiteettiluokkiin. 53 Korkosopimukset jaotellaan myös niiden koron perusteella siten, että eri luokissa ilmoitetaan ne korkosopimukset, joiden kuponkikorko on alle 3 %, ja ne, joiden kuponkikorko on vähintään 3 %. 54 (40) Diskonttopaperit, nollakuponkivelkakirjat ja muut vastaavat korkosopimukset ilmoitetaan luokassa "korko vähemmän kuin 3 % ". Taulukko 3 49 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 1. kohta 50 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 13. kohta 51 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 18. kohta 52 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 26. kohta 53 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 17. kohta 54 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 18. kohta

33 dnro 13/120/ (95) Alue Korko 3 % tai enemmän Maturiteettiluokka Korko vähemmän kuin 3 % Kertoimet (prosenteissa) Arvioitu koron muutos (prosenteissa) ( 1 ) ( 2 ) ( 3 ) ( 4 ) ( 5 ) Yksi > 1 > 3 > kuukausi kuukautta kuukautta kuukautta 0 > 1 > 3 > kuukausi kuukautta kuukautta kuukautta 0,00 0,20 0,40 0,70-1,00 1,00 1,00 Kaksi > 1 > 2 > vuotta vuotta vuotta > 1,0 > 1,9 > 2,8 1,9 2,8 3,6 vuotta vuotta vuotta 1,25 1,75 2,25 0,90 0,80 0,75 Kolme > 4 > 5 > 7 > 10 > > 20 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta > 3,6 > 4,3 > 5,7 > 7,3 > 9,3 > 10,6 > 12,0 4,3 vuotta 5,7 vuotta 7,3 vuotta 9,3 vuotta 10,6 vuotta 12,0 vuotta 20,0 vuotta > 20 vuotta 2,75 3,25 3,75 4,50 5,25 6,00 8,00 12,50 0,75 0,70 0,65 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 (41) Korkosopimusten yleisriskiä koskeva omien varojen vaatimus lasketaan kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäiseksi kaikki maturiteettiluokkien positiot painotetaan niiden juoksuajan perusteella, jotta voidaan laskea vaadittava omien varojen määrä. Omia varoja koskevaa vaatimusta voidaan vähentää, mikäli samassa taulukon 3 mukaisessa maturiteettiluokassa on vastakkaismerkkinen painotettu positio. 55 (42) Omia varoja koskevaa vaatimusta voidaan myös vähentää, kun vastakkaismerkkiset painotetut positiot kuuluvat eri maturiteettiluokkiin, jolloin tämän vähennyksen määrä riippuu siitä, kuuluvatko painotetut positiot samaan taulukon 3 mukaiseen alueeseen, ja siitä, mihin tiettyyn alueeseen positiot kuuluvat. Alueita on yhteensä kolme. 56 (43) Tämän jälkeen lasketaan painotettujen pitkien nettopositioiden summa ja painotettujen lyhyiden nettopositioiden summa jokaisessa maturiteettiluokassa. Sitä painotettujen pitkien positioiden määrää tietyssä maturiteettiluokassa, joka vastaa painotettujen lyhyiden positioiden määrää samassa maturiteettiluokassa, sanotaan nettoutetuksi painotetuksi positioksi kyseisessä maturiteettiluokassa. Jäljelle jäänyt pitkä tai lyhyt positio on nettouttamatta jäänyt painotettu positio kyseisessä maturiteettiluokassa. Tämän jälkeen laske- 55 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 19. kohta 56 Direktiivi 2006/49/EY liitteen I 20. kohta