Standardi 4.3f. Luottoriskin vähentämistekniikat sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Transkriptio

1 Standardi 4.3f Luottoriskin vähentämistekniikat sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä Määräykset ja ohjeet

2 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 7 Siirtymäsäännös 9 2 Tavoitteet ja rakenne Tavoitteet Rakenne 12 3 Kansainvälinen viitekehys 13 4 Normiperusta 14 5 Standardin säännösten soveltaminen eri luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmiin ja kaupankäyntivaraston eriin 16 6 Pääperiaatteet luottoriskin vähentämistekniikkoja koskevien säännösten noudattamiselle Kaikkiin luottoriskin vähentämistekniikkoihin soveltuvat periaatteet Vastikkeelliseen luottosuojaan tai takauksen luonteiseen luottosuojaan liittyvät periaatteet Yhteenveto luottoriskin vähentämistekniikkojen käsittelystä vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa 20 7 Takaukset ja luottojohdannaiset (takauksen luonteinen luottosuoja) Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat Hyväksyttävät luottojohdannaiset Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat sovellettaessa päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä (Double default)24

3 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 7.4 Takauksille asetetut vähimmäisvaatimukset Luottojohdannaisille asetetut vähimmäisvaatimukset Vähimmäisvaatimukset päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelylle Takauksen luonteisen luottosuojan huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Takauksen luonteisen luottosuojan arvon määrittäminen Täysi suojaus Osittainen suojaus Luottoriskin vaihtolainat (CLN) 36 8 Vastikkeellinen luottosuoja Yleistä vastikkeellisena luottosuojana käsiteltävistä vakuusmuodoista Vastuun vakuutena useita eri vastikkeelliseen luottosuojaan luettavia vakuuksia 38 9 Kiinteistövakuudet Hyväksyttävät kiinteistövakuudet Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Kiinteistövakuuden arvostus Tappio-osuuden laskenta Saamiset Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Muut fyysiset vakuudet 52

4 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 11.1 Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Leasing Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Muuhun luottolaitokseen tehty talletus Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Henkivakuutus Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Vaadittaessa lunastettavat arvopaperit Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Rahoitusvakuudet Hyväksyttävät rahoitusvakuudet Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa 68

5 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) Tappio-osuuden (LGD) laskenta Laskennassa käytettävä vastuun määrä (rahoitusvakuuden kattava menetelmä) Päänettoutussopimukset Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Laskennassa käytettävä vastuun määrä Laskenta käyttäen sisäisiä malleja Tase-erien nettoutus Hyväksymisen edellytykset Vähimmäisvaatimukset Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Maturiteettierot Maturiteettieron ja maturiteetin määrittely Vastikkeellinen luottosuoja Takauksen luonteinen luottosuoja Korimuotoiset luottoriskin vähentämistekniikat Korimuotoiset ensimmäisen tappion luottojohdannaiset Korimuotoiset n:nnen tappion luottojohdannaiset Raportointi Rahoitustarkastukselle Määritelmät Standardissa käytetyt lyhenteet 96

6 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 22.2 Luettelo vakavaraisuuslaskentaan liittyvistä Rahoitustarkastuksen standardeista Määritelmät Lisätiedot Kumotut ohjeet ja määräykset 103

7 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 1 SOVELTAMINEN (1) Tämän standardin mukainen luottoriskin vakavaraisuusvaatimus koskee seuraavia Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 5 :n tarkoittamia valvottavia: luottolaitokset, lukuun ottamatta maksuliikeyhteisöjä sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain (48/1999) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoitoa harjoittavat rahastoyhtiöt) osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) tarkoittama yhteenliittymä. (2) Jäljempänä tässä standardissa käytetään yleisnimitystä valvottava kaikista standardin soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä. (3) Jäljempänä tässä standardissa nimikkeellä luottolaitos tarkoitetaan luottolaitoksia, pois lukien maksuliikeyhteisöt. (4) Jäljempänä tässä standardissa nimikkeellä rahastoyhtiö tarkoitetaan omaisuudenhoitoa harjoittavia rahastoyhtiöitä. (5) Sen estämättä, mitä edellä tässä standardissa todetaan, ei standardia sovelleta luottolaitoksen suomalaiseen tytärluottolaitokseen, jos Rahoitustarkastus on myöntänyt tytärluottolaitokselle luottolaitostoiminnasta annetun lain 56 :ssä tarkoitetun luvan. (6) Mitä kappaleessa (5) todetaan luottolaitoksen suomalaisesta tytärluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyrityksen suomalaiseen tytärsijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiön suomalaiseen tytärrahastoyhtiöön. (7) Seuraavien luottolaitosten on laskettava tämän standardin mukainen luottoriskin vakavaraisuusvaatimus myös niiden konsolidoidun taloudellisen ase-

8 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) man perusteella (konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus): d) luottolaitoksen, joka on konsolidointiryhmän emoyritys e) luottolaitoksen, jonka emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on Suomessa ja joka on taseen loppusummaltaan suurin tällaisen omistusyhteisön tytärluottolaitoksista f) luottolaitoksen, jonka emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtiossa) ja jonka osalta kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy: emoyrityksen kotivaltiossa ei ole konsolidointiryhmään kuuluvaa ulkomaista luottolaitosta luottolaitoksen taseen loppusumma on suurempi kuin emoyrityksen minkään muun sellaisen tytärluottolaitoksen tai ulkomaisen tytärluottolaitoksen taseen loppusumma, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa g) luottolaitoksen, jos Rahoitustarkastus on sopinut konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien toisten ETA-valtioiden viranomaisten kanssa siitä, että Rahoitustarkastus toimii ulkomaisen luottolaitoksen konsolidoidusta valvonnasta vastaavana valvontaviranomaisena ja että konsolidoituun valvontaan sovelletaan Suomen lakia. (8) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus ei kuitenkaan koske luottolaitosta, joka on kappaleessa (7) tarkoitetun luottolaitoksen tytäryritys tai suomalaisen omistusyhteisön muu kuin kappaleessa (7) tarkoitettu tytäryritys. (9) Sen estämättä mitä kappaleessa (8) todetaan, konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus koskee luottolaitosta, jonka tytär- tai omistusyhteysyrityksenä tai emoyrityksenä olevan omistusyhteisön tytär- tai omistusyhteysyrityksenä on vähintään yksi sellainen ulkomainen luottolaitos, sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun rahastoyhtiöön rinnastettava ulkomainen yritys tai rahoituslaitos, joka sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa. (10) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus ei koske luottolaitosta, jos Rahoitustarkastus on sopinut muiden konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa siitä, että toisen ETA-valtion toimivaltainen viranomainen vastaa luottolaitoksen konsolidoidusta valvonnasta.

9 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) (11) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus koskee sijoituspalveluyrityksiä ja rahastoyhtiöitä vastaavasti kuin mitä kappaleissa (7) - (10) todetaan luottolaitosten osalta. (12) Konsolidoitu luottoriskin vakavaraisuusvaatimus ei koske sijoituspalveluyritystä, jonka emoyritys on ETA-valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos taikka tällaisessa valtiossa oleva omistusyhteisö, joka on samalla ETA-valtiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen emoyritys, edellyttäen, että luottolaitosta valvotaan sen konsolidoidun taloudellisen aseman perusteella. (13) Mitä kappaleessa (12) todetaan sijoituspalveluyrityksestä, sovelletaan vastaavasti rahastoyhtiöön. (14) Sen estämättä, mitä edellä tässä standardissa todetaan, ei standardia sovelleta luottolaitokseen, jolle Rahoitustarkastus on myöntänyt luottolaitostoiminnasta annetun lain 94 :n 2 momentissa tarkoitetun luvan. (15) Mitä kappaleessa (14) todetaan luottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiöön. Siirtymäsäännös (16) Mikäli luottolaitos käyttää luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 178 :n nojalla oikeuttaan laskea mainitun lain 55 :n 1 momentin kohdassa tarkoitetun omien varojen vähimmäismäärän mainitun lain voimaan tullessa sovellettujen säännösten mukaisesti vielä vuoden 2007 aikana, sovelletaan tätä standardia luottolaitokseen vasta alkaen. (17) Edellä kuvattua vastaavaa siirtymäsäännöstä sovelletaan sijoituspalveluyritykseen sijoituspalveluyrityslain (579/1996) muuttamista koskevan lain (135/2007) siirtymäsäännöksen nojalla. (18) Edellä kuvattua vastaavaa siirtymäsäännöstä sovelletaan rahastoyhtiöihin sijoitusrahastolain (48/1999) muuttamista koskevan lain (134/2007) siirtymäsäännöksen nojalla. (19) Edellä kuvattua vastaavaa siirtymäsäännöstä sovelletaan osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöön osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) muuttamista koskevan lain (124/2007) siirtymäsäännöksen nojalla.

10 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) (20) Tätä standardia ei sovelleta ennen 1 päivänä tammikuuta 2011 sijoituspalveluyritykseen, joka toimiluvan ehtojen nojalla saa tarjota sijoituspalvelua yksinomaan hyödykemarkkinoihin liittyvillä johdannaissopimuksilla.

11 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 2 TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Tavoitteet (1) Tämä standardi sisältyy Rahoitustarkastuksen määräyskokoelman pääjaksoon 4 Vakavaraisuus ja riskien hallinta. (2) Standardi sisältää säännökset niistä luottoriskin vähentämistekniikoista, joita valvottavalla on käytettävissään, kun se laskee vastuusta aiheutuvan luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmällä. Luottoriskin vähentämistekniikoilla tarkoitetaan keinoja, joilla valvottava suojautuu vastuisiin liittyviltä luottoriskeiltä. Tällaisia ovat erilaiset reaalivakuudet, takaukset ja luottojohdannaiset sekä nettoutussopimukset. (3) Tämän standardin tavoitteena on selvittää, mitkä luottoriskin vähentämistekniikat ovat hyväksyttävissä vakavaraisuusvaatimuksen pienentämiseen; mitä vähimmäisvaatimuksia hyväksyttyjen luottoriskin vähentämistekniikkojen on täytettävä; sekä kuinka luottoriskin vähentämistekniikka otetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa huomioon. (4) Tätä standardia on luettava yhdessä Rahoitustarkastuksen standardiluonnoksen 4.3d kanssa: Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä.

12 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 2.2 Rakenne (5) Luvusta 5 käy ilmi se, kuinka standardin säännökset tulevat sovellettaviksi eri sisäisten luottoluokitusten menetelmissä ja kaupankäyntivaraston erissä. (6) Luvusta 6 käyvät ilmi pääperiaatteet luottoriskin vähentämistekniikkoja koskevien säännösten soveltamiselle. Pääperiaatteiden on täytyttävä, jotta luottoriskin vähentämistekniikkojen voidaan katsoa antavan niin tehokkaan suojan luottoriskin varalta, että ne voidaan hyväksyä pienentämään luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta. (7) Luvuissa 7-18 käsitellään erikseen hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat. Kustakin luottoriskin vähentämistekniikasta käsitellään ensin hyväksyttävyyden edellytykset, sitten vähentämistekniikalle asetetut vähimmäisvaatimukset ja kolmanneksi luottoriskin vähentämistekniikan vaikutus vakavaraisuusvaatimukseen. (8) Luku 19 sisältää säännökset siitä, kuinka vakavaraisuuslaskennassa huomioidaan se, että luottosuojan maturiteetti on vastuun maturiteettia lyhempi. (9) Luku 20 koskee korimuotoisia luottoriskin vähentämistekniikkoja. (10) Luvuista käyvät ilmi raportointi Rahoitustarkastukselle, standardissa käytetyt määritelmät, lisätietojen antaja sekä kumotut ohjeet ja määräykset.

13 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) EU:n direktiivit vastaavat pääperiaatteiltaan Baselin pankkivalvontakomitean 11/2005 julkistamaa vakavaraisuuskehikkoa. (2) Baselin pankkivalvontakomitean suositus "International Convergence of Capital Measurement and Standards" on saatavilla komitean kotisivulla osoitteessa

14 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 4 NORMIPERUSTA (1) Vakavaraisuutta koskeva kansallinen sääntely perustuu seuraaviin EU:n direktiiveihin: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (32006L0048); EUVL N:o L 177, , s.1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä (32006L0049); EUVL N:o L177, , s. 201 (2) Yksityiskohtaiset määräykset luottoriskin vähentämistekniikoista sisältyvät direktiivin 2006/48/EY artiklaan ja VIII liitteeseen. (3) Direktiivit ovat saatavilla EU:n komission kotisivulla osoitteessa (4) Luottoriskin vähentämistekniikoista säännellään kansallisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 60 :ssä. (5) Luottoriskin vähentämistekniikoita koskevaa yksityiskohtaisempaa sääntelyä on lain ohella valtiovarainministeriön asetuksessa (149/2007) luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäismäärän laskemisesta (myöhemmin VM:n asetus) 7 :ssä "Luottoriskin vähentämismenetelmien soveltaminen". (6) Rahoitustarkastuksen oikeus antaa standardin aihepiiriä koskevaa sitovaa sääntelyä perustuu seuraaviin säännöksiin: luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 93 sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 31 sijoitusrahastolain (48/1999) 6 :n 5 momentti osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista an-

15 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) netun lain (1504/2001) 8 :n 5 momentti.

16 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 5 STANDARDIN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN ERI LUOTTORISKIN SISÄISTEN LUOTTOLUOKITUSTEN MENETELMIIN JA KAUPANKÄYNTIVARASTON ERIIN (1) Valvottavan on noudatettava tämän standardin säännöksiä silloin, kun se laskee vakavaraisuusvaatimusta valtio-, luottolaitos- tai yritysvastuille sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmää (FIRB) käyttäen ja kun se haluaa käyttää luottoriskin vähentämistekniikkoja hyväkseen. (2) Kun valvottava käyttää omia arvioita tappio-osuuksista ja luottovastaarvokertoimista (omat LGD- ja CF-estimaatit) laskiessaan yritys-, valtio- ja luottolaitosvastuiden vakavaraisuusvaatimusta sekä laskiessaan vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaatimusta, tämän standardin säännöksiä sovelletaan vain silloin kuin standardissa 4.3d (Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä) nimenomaisesti näin sanotaan. (3) Siltä osin kuin valvottava soveltaa vastuuryhmään joko pysyvästi tai siirtymävaiheen aikana luottoriskin standardimenetelmää, sen on noudatettava tällaisiin vastuuryhmiin kuuluvien vastuiden osalta standardin 4.3e säännöksiä (Luottoriskin vähentämistekniikat luottoriskin standardimenetelmää käytettäessä). (4) Laskettaessa vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimusta kaupankäyntivarastoon luettaville sopimuksille, sovellettaviksi tulevat tämän standardin säännökset rahoitusvakuuksista (luku 16) ja päänettoutussopimuksen alaisista transaktioista (luku 17).

17 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 6 PÄÄPERIAATTEET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKKOJA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMISELLE 6.1 Kaikkiin luottoriskin vähentämistekniikkoihin soveltuvat periaatteet (1) Valvottavalla on mahdollisuus käyttää erilaisia luottoriskin vähentämistekniikkoja hyväksi luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen pienentämiseen seuraavien edellytysten täyttyessä: Valvottavalla on sellaiset luottoriskin hallintajärjestelmät, joilla se pystyy hallitsemaan riskit, joita luottoriskin vähentämistekniikkojen käytöstä aiheutuu. 1 Valvottavalla on määriteltynä periaatteet ja menettelytavat, joilla se pystyy varmistumaan siitä, että luottoriskiltä suojautuminen on tehokas ja että suojautumiseen liittyvät riskit on tunnistettu. 2 Kaikkiin luottoriskin vähentämistekniikoihin liittyy aina muun muassa oikeudellisia riskejä. Ennen kuin valvottava käyttää luottoriskin vähentämistekniikkaa hyväkseen vakavaraisuuslaskennassa, sen on varmistuttava siitä, että luottoriskin vähentämistekniikkaan liittyvät sopimukset johtavat oikeudellisesti sitoviin ja täytäntöön pantavissa oleviin luottoriskiltä suojautumisiin kaikissa vastuun kannalta sopimuk- 1 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII, osa 2 kappale 1 2 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta

18 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) sen tekohetkellä merkityksellisissä oikeusjärjestelmissä. 3 Vaikka valvottava käyttäisi vastuusta aiheutuvan luottoriskin suojaamiseen luottoriskin vähentämistekniikkaa, on valvottavan silti seurattava päävastuuseen liittyvää luottoriskiä. 4 Repotyyppisissä sopimuksissa 5 päävastuuksi katsotaan tässä vastuun nettomäärä. Käytetyn luottoriskin vähentämistekniikan on aina täytettävä tämän standardin mukaiset hyväksyttävyyden edellytykset sekä asetetut vähimmäisvaatimukset. (2) Luottoriskin vähentämistekniikan käyttäminen ei saa johtaa korkeampaan riskipainotettujen vastuiden ja odotettujen tappioiden määrään kuin nämä määrät olisivat ilman luottoriskin vähentämistekniikan käyttämistä. 6 Mikäli luottoriskin vähentämistekniikan käyttäminen johtaisi korkeampaan riskipainotettujen vastuiden ja odotettujen tappioiden määrään, ei luottoriskin vähentämistekniikkaa oteta vakavaraisuuslaskennassa huomioon. (3) Jos luottoriskiltä suojautuminen on jo otettu huomioon sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmällä lasketussa riskipainotettujen vastuiden määrässä, sitä ei saa enää ottaa huomioon toistamiseen tämän standardin säännösten mukaisesti Vastikkeelliseen luottosuojaan tai takauksen luonteiseen luottosuojaan liittyvät periaatteet Perustelu (4) Luottoriskin vähentämistekniikat jaetaan takauksen luonteiseen luottosuojaan ja vastikkeelliseen luottosuojaan. Takauksen luonteiseen luottosuojaan kuuluvat takaukset ja sellaiset luottojohdannaiset, joiden vaikutus on takaukseen verrattava. Vastikkeelliseen luottosuojaan luetaan erilaiset reaalivakuudet sekä nettoutussopimukset. Jaottelulla on merkitystä siihen, millä tavalla luottoriskin vähentämistekniikka otetaan vakavaraisuuslaskennassa huomioon. 3 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta 4 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII, osa 2 kappale 2 5 Repotyyppinen sopimus on yhteisnimitys arvopapereiden takaisinosto- ja takaisinmyyntisopimuksille sekä arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksi ottamista ja lainaksi antamista koskeville sopimuksille 6 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta 7 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta

19 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) (5) Vaikka kullekin vastikkeellisen luottosuojan muodolle on erikseen säädetty vähimmäisvaatimukset, tietyt vaatimukset koskevat kaikkia vastikkeellisen luottosuojan muotoja: suojaukseen käytettävien varojen on oltava riittävän likvidejä, jotta asetetut hyväksymisen edellytykset täyttyvät, ja niiden arvon on oltava riittävän vakaa, jotta varmuus luottoriskiltä suojautumisen toteutumisesta saavutetaan. 8 Valvottavalla on oltava oikeus kohtuullisessa ajassa realisoida tai pidättää itsellään suojautumiseen käytettävät varat velallisen tai vakuuden haltijan maksukyvyttömyyden tai konkurssin (tai muutoin sopimuksessa määritellyn maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman) takia 9. Riippuvuus suojautumiseen käytettyjen varojen ja velallisen välillä ei saa olla merkittävä. 10 (6) Takauksen luonteisessa luottosuojassa suojan tarjoajan on oltava luottokelpoinen ja käytettävän sopimuksen oikeudellisesti sitova ja täytäntöön pantavissa kaikissa vastuun kannalta merkityksellisissä oikeusjärjestelmissä, jotta riittävä varmuus luottoriskiltä suojautumisen toteutumisesta saavutetaan Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta 9 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta 10 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta 11 Direktiivin 2006/48/EY artiklan kohta

20 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 6.3 Yhteenveto luottoriskin vähentämistekniikkojen käsittelystä vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa Luottoriskin vähentämistekniikka (CRM-tekniikka) Huomioiminen vakavaraisuuslaskennassa Takauksen luonteisen luottosuojan mukainen käsittely Vastikkeellisen luottosuojan mukainen käsittely Takauksen luonteinen luottosuoja Takaukset Luottojohdannaiset Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö) Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Vastikkeellinen luottosuoja Kiinteistövakuudet Saamiset Muut fyysiset vakuudet Leasing Muuhun luottolaitokseen tehty talletus Henkivakuutukset Vaadittaessa lunastettavat arvopaperit Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Huomioidaan PDestimaatissa (pääsääntö Huomioidaan LGD-estimaatissa Huomioidaan LGD-estimaatissa Huomioidaan LGD-estimaatissa Huomioidaan LGD-estimaatissa Rahoitusvakuudet Huomioidaan LGD-estimaatissa

21 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) Päänettoutussopimukset Tase-erien nettoutus Huomioidaan EAD:ssa Huomioidaan LGD-estimaatissa

22 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 7 TAKAUKSET JA LUOTTOJOHDANNAISET (TAKAUKSEN LUONTEINEN LUOT- TOSUOJA) Perustelu Perustelu (1) Valvottava voi ottaa takauksen luonteisen luottosuojan huomioon maksukyvyttömyyden todennäköisyys- (PD) ja poikkeuksellisesti myös tappioosuus- (LGD) estimaatissa sen mukaisesti kuin luvussa 7.7 sanotaan. Edellytyksenä luottosuojan huomioimiselle on, että luottosuoja on lukujen 7.1 tai 7.2 mukaisesti hyväksyttävissä ja että se täyttää luvussa 7.4 tai 7.5 mainitut vähimmäisvaatimukset. (2) Takauksen luonteiseksi luottosuojaksi katsotaan kaikki sellaiset sitoumukset, jotka täyttävät tämän luvun mukaiset vähimmäisvaatimukset. Edellytykset voivat muun muassa täyttyä myös muiden kuin takauslaissa tarkoitettujen takausten osalta. Perustelu (3) Valvottava voi halutessaan soveltaa päällekkäinen maksukyvyttömyys - käsittelyä (double default) luvun 7.6 mukaiseen vastuuseen, jos kyseessä on luvussa 7.3 mainittu takauksen luonteisen luottosuojan tarjoaja ja luvun 7.6 vaatimukset täyttyvät. Takauksen luonteisen luottosuojan vaikutusta ei tällöin oteta huomioon luvun 7.7 mukaisesti, vaan laskenta suoritetaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskevan standardin 4.3d säännösten mukaan.

23 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 7.1 Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat (4) Hyväksyttäviä luottosuojan tarjoajia, joiden antama takauksen luonteinen luottosuoja voidaan ottaa huomioon luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa ovat seuraavat: 12 a) valtiot ja keskuspankit; b) aluehallinto ja paikallisviranomaiset; c) kansainväliset kehityspankit; d) kansainväliset järjestöt, joilta olevat saamiset saavat 0 % riskipainon luottoriskin standardimenetelmässä; e) julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, joilta olevat saamiset rinnastetaan saamisiin valtioilta tai luottolaitoksilta luottoriskin standardimenetelmässä; f) luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset; g) muut yritykset, joilla on luottoriskin standardimenetelmää koskevien säännösten mukainen, vähintään luottoluokan 2 mukainen ulkoinen luottoluokitus, ja kun on kyse valvottavasta, joka laskee riskipainotetut saamiset ja odotetut tappiot sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttämällä, yritykset, joilla ei ole yllä mainittua ulkoista luottoluokitusta, mutta joilla on valvottavan sisäisen luottoluokituksen mukainen luokitus, jonka maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) vastaa luottoriskin standardimenetelmän mukaisen yrityssaamisia koskevan luottoluokan 2 mukaista maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä. Muu yritys voi olla valvottavan emo-, tytär- tai osakkuusyritys. Se voi olla myös velallisen emo-, tytär- tai omistusyhteysyritys. (5) Luottosuojan tarjoajan on oltava luokiteltu luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmän vähimmäisvaatimusten mukaisesti, jotta se voidaan katsoa hyväksyttäväksi luottosuojan tarjoajaksi 13. (6) Mikäli jonkin vastuuryhmän osalta valvottavalla on Rahoitustarkastuksen lupa laskea vähimmäisvakavaraisuusvaatimus luottoriskin standardimenetelmällä, ei edellä kappaleessa (5) mainitun vaatimuksen tarvitse täyttyä. 12 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 27

24 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) 7.2 Hyväksyttävät luottojohdannaiset (7) Hyväksyttäviä luottojohdannaisia ovat luottoriskinvaihtosopimukset (CDS) tuottojen vaihtosopimukset (TRS) luottoriskin vaihtolainat (CLN) sopimuksen perusteella saadun rahoituksen osalta 14 (8) Jos valvottava ostaa luottosuojaa tuottojen vaihtosopimuksen avulla ja kirjaa saadut nettomaksut tulosvaikutteisesti, mutta ei kirjaa suojauksen kohteena olevan omaisuuserän kumoavaa arvonalennusta, luottosuojaa ei saa ottaa vakavaraisuuslaskennassa huomioon. 15 Sisäinen suojaus (9) Kun valvottava toteuttaa sisäisen suojauksen luottojohdannaisia käyttäen, eli suojaa muuhun rahoitustoimintaan liittyvää luottoriskiä kaupankäyntivarastoon kirjatulla luottojohdannaisella, kaupankäyntivarastoon siirretty luottoriski on siirrettävä valvottavan konsolidointiryhmän ulkopuolelle, jotta suojaus voitaisiin hyväksyä pienentämään vakavaraisuusvaatimusta. Kun luottoriskin siirto on toteutettu luottoriskin vähentämistekniikoille asetettujen vaatimusten mukaisesti, voidaan takauksen luonteinen luottosuoja ottaa huomioon tämän standardin luvun 7.7 mukaisesti Hyväksyttävät takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajat sovellettaessa päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä (Double default) Perustelu (10) Päällekkäisellä maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että sekä velallinen että takauksen luonteisen luottosuojan tarjoaja ovat yhtä aikaa kykenemättömiä vastaamaan sitoumuksistaan valvottavalle. Kun vastuu ja takauksen luonteinen luottosuoja täyttävät tämän luvun edellytykset ja luvussa 7.6 säädetyt vaatimukset, valvottava voi luottoriskin vakavaraisuusvaatimusta laskiessaan ottaa huomioon sen, että todennäköisyys päällekkäisen maksukyvyttömyyden syntymiselle on pienempi kuin todennäköisyys sille, että joko 14 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 32

25 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) velallinen tai takauksen luonteisen luottosuojan tarjoaja ovat kykenemättömiä vastaamaan sitoumuksistaan. Perustelu Perustelu Perustelu (11) Luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskevan standardin (nro 4.3d) luvussa säädetään siitä, kuinka päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittely vaikuttaa vakavaraisuusvaatimuksen laskentaan. (12) Valvottava voi soveltaa päällekkäisen maksukyvyttömyyden käsittelyä sekä kaupankäyntivarastosta että muusta rahoitustoiminnasta syntyviin vastuisiin. (13) Valvottava voi jokaisen vaatimukset täyttävän vastuun kohdalla erikseen päättää sen, haluaako se käyttää hyväkseen päällekkäinen maksukyvyttömyys -käsittelyä vai ei. (14) Valvottava voi soveltaa päällekkäisen maksukyvyttömyyden käsittelyä tiettyyn, luvun 7.6 vaatimukset täyttävään vastuuseen, kun kyseessä on seuraava luottosuojan tarjoaja 17 : luottolaitos tai sijoituspalveluyritys; vakuutus- tai jälleenvakuutusyhtiö; tai vientiluottolaitos. (15) Kappaleessa 14 mainitun luottosuojan tarjoajan on täytettävä seuraavat edellytykset 18 : a) Luottosuojan tarjoajalla on riittävä kokemus takauksen luonteisen luottosuojan tarjoamisesta; b) Luottosuojan tarjoajaan sovelletaan vastaavaa sääntelyä kuin luottolaitoksiin tai luottosuojan tarjoajalla on luottosuojan myöntämishetkellä ollut luottoriskin standardimenetelmää koskevien säännösten mukainen, vähintään yrityssaamisia koskevan luottoluokan 3 mukainen ulkoinen luokitus; c) Luottosuojan tarjoajalla on luottosuojan myöntämishetkellä tai sen jälkeen ollut sisäisen luottoluokituksen mukainen luokitus, jossa maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) vastaa vähintään luottoriskin standardimenetelmän mukaisen yrityssaamisia koskevan luottoluokan 2 mukaista luokitusta; d) Luottosuojan tarjoajalla on sisäisen luottoluokituksen mukainen luokitus, jossa maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) vastaa vähintään luottoriskin standardimenetelmän mukaisen yrityssaamisia koskevan luottoluokan 3 mukaista luokitusta. 17 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta 29

26 menetelmää käytettäessä 4.3f dnro 3/120/ (103) Perustelu (16) Kappaleen (15) kohdilla c) ja d) on tarkoitus kattaa tilanteet, joissa luottosuojan tarjoajan sisäinen luokitus luottosuojan voimassa ollessa muuttuu: luottosuojan myöntämishetkellä luottosuojan tarjoajan sisäinen luokitus vastaa luottoluokan 2 mukaista luokitusta, mutta putoaa myöhemmin niin, että se vastaa luottoluokan 3 mukaista luokitusta. Tässä tapauksessa luottosuoja säilyy hyväksyttävänä luokituksen putoamisesta huolimatta. Luottosuojan myöntämishetkellä luottosuojan tarjoajan sisäinen luokitus vastaa luottoluokkaa 3, mutta nousee myöhemmin vastaamaan luottoluokkaa 2. Tässä tapauksessa luottosuojaan voidaan soveltaa päällekkäisen maksukyvyttömyyden käsittelyä siitä ajankohdasta lähtien, kun sisäinen luokitus nousi vastaamaan luottoluokkaa 2. (17) Vientiluottolaitosten tarjoamalla luottosuojalla ei saa olla valtion takausta Takauksille asetetut vähimmäisvaatimukset (18) Valvottavalla on oltava sellaiset luottoriskin hallintajärjestelmät, joilla se pystyy tunnistamaan ja hallitsemaan mahdolliset takauksista johtuvat riskikeskittymät. Takauksia koskevien toimintalinjausten on oltava sopusoinnussa hyväksytyn luottoriskistrategian kanssa. 20 (19) Jotta luvun 7.1 mukaisesti hyväksyttäväksi takaajaksi luettavan takaajan antama takaus voidaan hyväksyä vakavaraisuusvaatimuksen alentamiseen, takauksen on täytettävä kappaleen (18) vaatimusten lisäksi seuraavat vähimmäisvaatimukset 21 : a) Vaade on voitava esittää suoraan takaajalle. b) Takauksen on oltava selkeästi määritelty ja kiistaton. c) Takaussopimus ei saa sisältää sellaista sopimusehtoa, jonka täyttämiseen valvottava ei voi vaikuttaa ja joka: antaa takaajalle oikeuden yksipuolisesti perua takauksen; lisää takauksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia siinä tapauksessa, että luoton laatu suojatuissa vastuissa heikkenee; voi vapauttaa takaajan velvoitteesta suorittaa kohtuullisessa ajassa päävelallisen laiminlyömät maksut; tai 19 Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 1, kohta Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 2, kohta Direktiivin 2006/48/EY liitteen VIII osa 2, kohdat 14 ja 18