Kahvila Keke. Marjut Pihlaja, Essi Purhonen, Jenni Suomela, Janette Virtanen Kestävä kehitys opetuksessa Helsingin Yliopisto Kevät 2015

Transkriptio

1 Kahvila Keke Marjut Pihlaja, Essi Purhonen, Jenni Suomela, Janette Virtanen Kestävä kehitys opetuksessa Helsingin Yliopisto Kevät 2015

2 Johdanto Projektityönämme suunnittelimme Kahvila KeKen, eli kahvilan, jossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita mahdollisimman hyvin. Suunnitellun projektin tavoitteena on innostaa oppilaita oppimaan kestävästä kehityksestä ja antaa heille positiivisia oppimisen sekä onnistumisen kokemuksia. Ideana on, että projekti toimii oppimisympäristönä valittujen luokkaasteiden oppisisältöjen opetuksessa niin, että kahvilaa suunnitellaan yhteistyössä eri aineiden kanssa. Projekti toteutetaan oppilaslähtöisesti koko vuoden kestävänä eheyttävänä projektina. Esimerkiksi käsityötunnilla voidaan hyödyntää kahvilan ruokajätettä tekstiilien ja materiaalien värjäyksessä, joista tehdään kahvilaan lautasliinoja ja pöytäliinoja, fysiikassa laskea valintojen energiatehokkuutta, biologiassa pohtia kasvien kasvatuksen kestävyyttä, kotitaloudessa leipoa kahvilassa myytäviä tuotteita, kemiassa tutkia pakkausmateriaaleja, kuvaamataidossa tehdä mainoksia, kielissä ideoida mainoslauseita Oppilaat saavat suunnitella kahvilan itse, mutta eri aineiden opettajat ovat mukana prosessissa tukemassa, kannustamassa ja rohkaisemassa. Opettajan vastuulla on perhedyttää oppilaat kestävän kehityksen sekä kiertotalouden määritelmiin ennen suunnittelun aloittamista. Kahvilassa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan itse tuotettuja raaka-aineita, uusiokäyttämään jätteitä, tekemään yhteistyötä lähiyritysten kanssa, sekä toimimaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Projekti kannustaa oppilaita tekemään perusteltuja valintoja sekä opettaa kriittisen ajattelun taitoja. Tavoitteena on, että opitut kestävät käytännöt siirtyisivät osaksi oppilaan arjen valintoja. Projektiin mahdollisesti integroitavat oppiaineet: - Äidinkieli - Biologia - Muut kielet - Maantieto - Historia ja yhteiskuntaoppi - Kotitalous - Matematiikka - Tekstiilityö - Kemia - Tekninen työ - Fysiikka - Kuvaamataito

3 Projektin tavoitteet: Innostaa oppilaita oppimaan kestävästä kehityksestä ja antaa heille positiivisia oppimiskokemuksia Malli on suunniteltu opetussuunnitelman tavoitteita peilaten opetusta horisontaalisesti sekä vertikaalisesti eheyttäväksi projektiksi, jossa oppilaat oppivat asiasisällön lisäksi myös ryhmätyötaitoja sekä kriittistä ja luovaa ajattelua Kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen. Tämä tavoite perustellaan lainauksella opetussuunnitelmasta: Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa (Opetushallitus, 2014). Motivoida oppilaita mm. vaihtelevia työtapoja käyttäen. Vaihtelevat työtavat tukevat oppimista sekä työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaisen luovaa toimintaa (Opetushallitus, 2014). Liittää kestävän kehitykseen liittyvät käsitteet toisiinsa ja muihin opittaviin asioihin. Tämä tehdään eheyttämällä. Eheyttävän opetuksen avulla muodostetaan mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka liittyvät myös oppilaiden omaan elämään. Vertikaalinen eheyttäminen toteutetaan arkilähtöisyyden ja ilmiölähtöisyyden kautta konkreettisten kahvilaesimerkkien ja sen suunnittelun myötä. Tällä pyritään innostamaan oppilaita ja antamaan heille motivaatiota oppia kestävästä kehityksestä lisää. Horisontaalinen eheyttäminen toteutetaan tekemällä projekti yhteistyössä monien eri aineiden opettajien kanssa. Opettaa tavoitteellisuutta ja ongelmanratkaisua. Projekti toteutetaan oppilaslähtöisesti.

4 Kahvilan toteuttamiseen liittyviä keskustelukysymyksiä, joita voi kehittää yhdessä oppilaiden kanssa eteenpäin. Ideoita ja avoimia keskustelukysymyksiä on annettu eri aihealueisiin ja oppiaineisiin liittyen, joita opettajat voivat hyödyntää suunnitellessaan kahvilaa yhdessä oppilaidensa kanssa. Yhteistyö lähiyritysten kanssa Kemia/biologia: Mitä yrityksiä koulun lähellä on? Mitä materiaaleja tai palveluita heiltä voisi saada? Saisiko heiltä asiakaskuntaa kahvilaan? Voisiko kahvilalle suunnitella yhteistyötä lähiyritysten kanssa? Miksi yhteistyö lähiyritysten kanssa on tärkeää? (myös kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys liittyvät tähän ympäristötaloudellisen kestävyyden lisäksi) Mahdollisimman tehokasta uusiokäytöstä voitaisiin saada pyrkimällä jätteettömyyteen jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Pyritään suunnittelemaan tuotantoprosesseja niin, että naapurin jäte on toisen raaka-aine. Oppilaat voivat ottaa selvää, mitä jätettä (eli raaka-ainetta) olisi tarjolla lähiympäristössä. Hyvä esimerkki suunnitellusta kiertotalouden ja kestävän prosessin toteutumisesta on leipomon viereen rakennettu (pienikokoinen) St1:n bioetanolilaitos, johon jämäleivät tulevat putkea pitkin suoraan tehtaalta. Jämäleivät eivät kelpaa sellaisenaan eläinten rehuksi hygieniasyistä. St1 valmistaa biojätteestä Etanolix menetelmällä biojätettä, jolloin bioetanolin sivutuotteena syntyy rehua, joka voidaan toimittaa maatiloille. Maatilat taas toimittavat viljaa leipomolle, ja näin ympyrä sulkeutuu. Myytävien tuotteiden valitseminen kahvilaan Kemia/Fysiikka/Biologia/Kotitalous/Käsityö Jokaisen raaka-aine tuotteen suhteen (esim. kahvi) täytyy vastata seuraaviin kysymyksiin, jotta valinta on perusteltu. Missä ja miten tuote valmistetaan? Mitkä ovat tarvittavat raaka-aineet ja valmistusprosessit? (Biologia, kemia, fysiikka) Mihin tuotteen valmistamisessa kuluu eniten ympäristöresursseja? Voidaanko valmistusprosessissa tarvittavalle energialle laskea arvo? Katso fysiikan kysymyspankki. (Biologia, kemia, fysiikka, matematiikka) Missä ja mihin tuote pakataan? Miksi? (Biologia, kemia, fysiikka) Kuinka ympäristö otetaan huomioon ruokatuotteen pakkausvaiheessa? Miten ympäristön voisi ottaa paremmin huomioon ruokatuotteen pakkausvaiheessa? (Kemia, fysiikka, biologia) Missä ruoka valmistetaan? Kuinka paljon energiaa sen kuljettamiseen Suomeen kuluu? Katso fysiikan kysymyspankki. (Fysiikka) Luonnon monimuotoisuus Kemia/Biologia: Mikä on kahvilan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen kahvilassa käytettyjen tuotteiden myötä? myös esimerkiksi geenimuuntelusta sekä lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käytöstä sekä luomutuotteista voidaan keskustella. Luomutuotteista keskusteltaessa tulisi ottaa huomioon paitsi ympäristö- ja eettiset näkökulmat, myös talousnäkökulma. (Luomutuotteen tuottaminen kalliimpaa ja epävarmempaa, ja sen viljelyyn tarvitaan enemmän maata.)

5 Miten luontoa ja sen monimuotoisuutta voi suojella? Miksi yhdenkin lajin tuhoutuminen tai väheneminen voi vaikuttaa tuhoisasti koko ekosysteemiin? Leivonta Kemia/biologia/fysiikka/kotitalous: Minkälaisia ja missä/miten valmistettuja raaka-aineita leivonnaisissa kannattaisi käyttää, jotta jauhon valmistusprosessissa syntyvä jäte uusiokäytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti? Miten leivonnaiset tulisi valmistaa, jotta prosessissa kulutetaan mahdollisimman vähän ympäristöresursseja? Tarvitaanko uunia tai jääkaappia välttämättä? Miten voidaan laskea, kuinka paljon energiaa leivonnaisen valmistamiseen kokonaisuudessaan kuluu? Onko leivonnaisen valmistuksen kannalta väliä, onko kesä vai talvi? Mihin kananmunia tarvitaan leivonnassa? Minkälaisia molekyylejä kananmuna sisältää? Miksi kananmunat vaahtoutuvat? Minkälaisia molekyylejä jauhot sisältävät? Minkälaisia molekyylejä sokeri sisältää? Miten tuotteista saadaan mahdollisimman säilyviä? Mitkä ruokatuotteet säilyvät parhaiten? Miksi? Juomat Kemia/biologia/fysiikka: Minkälaisia ja missä/miten valmistettuja raaka-aineita juomissa kannattaisi käyttää, jotta jauhon valmistusprosessissa syntyvä jäte uusiokäytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti? Miten juomat tulisi valmistaa, jotta prosessissa kulutetaan mahdollisimman vähän ympäristöresursseja? Mikä on liuos? Keksikää esimerkkejä juomista, jotka ovat liuoksia. Mikä on suspensio? Keksikää esimerkkejä juomista, jotka ovat suspensioita. Mitkä tekijät kahvin tai teen valmistuksessa vaikuttavat valmiin juoman vahvuuteen? Entä kitkeryyteen? Mitä ovat orgaaniset yhdisteet? Missä juomissa on orgaanisia yhdisteitä? Sisustus Kemia/tekstiilityöt/puutyöt Mitkä kemialliset ominaisuudet ovat huonekaluille sekä koriste- ja käyttöesineille tärkeitä? Millaisilla aineilla on tällaisia ominaisuuksia? Mitä ainetta kananmunan kuoret ovat? Minkälaisia ominaisuuksia niillä on? Minkälaisia koristeita niistä voisi valmistaa? Minkälaisesta puusta huonekaluja tulisi rakentaa, että ne olisivat mahdollisimman käyttöystävällisiä? Saako tällaista puuta jätteenä jostain? Voiko esimerkiksi vanhoja puulavoja käyttää huonekalujen valmistukseen?

6 Jäteasiat Kemia/biologia/fysiikka Miksi jätteitä ylipäätään pitäisi kierrättää? Mitä biojätteestä voisi valmistaa? Mitä hyötyä jätteestä voisi olla energian valmistuksessa? Miten kahvila KeKe voi vähentää jätteen syntymistä? Minkälainen on muovin kemiallinen koostumus? Miksi se on ympäristön kannalta hankala materiaali? Miten kiertotalous liittyy jäteasioihin? Kasvimaa Kemia/kotitalous/biologia Tiettyjä kahvilassa tarvittavia raaka-aineita voisi kasvattaa itse kasvimaalla. Esimerkiksi minttua minttuteetä varten. Ionipitoisuuksia voisi laskea mullasta titraamisen avulla Kasteluveden ionipitoisuuksia voisi tutkia titraamalla Biologiassa voisi tutkia kasvien sopeutumista tiettyyn kasvuympäristöön Biologiassa voisi keskustella parhaiten tuottavista ja tehokkaimmin lisääntyvistä kasveista Kotitaloudessa voisi pohtia, mihin kasvimaan anteja voisi hyödyntää, ja miten tämä vaikuttaa kahvilan hoitoon Saippua Kemia/käsityö Miten saippuaa valmistetaan? Miten saippua toimii? Mihin saippuaa yleensä käytetään? Mihin saippuaa voi käyttää käsitöissä? Saippuaa voi valmistaa kemian tunnilla ja käytetään yhteistyössä käsitöiden kanssa mm. huovutuksessa

7 Molekyyligastronomian tuntisuunnitelma (Kemia/kotitalous) Tuntisuunnitelma toteutetaan yhteistyössä kemian ja kotitalouden opettajien kanssa. Aikaa tulisi varata ainakin kaksi 75 min oppituntia. Oppilaille annetaan seuraavat kysymykset, ja heitä ohjeistetaan etsimään pareittain tietoa kirjoista ja netistä voidakseen vastata niihin. Ensimmäinen tunti käytetään vastausten etsimiseen ja niiden läpikäymiseen yhdessä, sekä työn (kysymys 7) suunnittelemiseen. Toinen tunti käytetään suunnitellun työn toteuttamiseen. Opettajan tulee toimia tukijana ja kannustajana työn suunnittelussa ja toteutuksessa, ja kertoa tarvittaessa oppilaille, mitkä ovat hyvän kokeellisen työn piirteet (vain yksi muuttuja, jota testataan, muita muuttujia pyritään kontrolloimaan, tiedetään mitä mitataan, mitä tulokset kertovat, jne ) Minkälaisia molekyylejä on jauhoissa? Miksi leipä alkaa maistua vähän makealta, kun jauhat sitä tarpeeksi kauan suussasi? Minkälaisia molekyylejä on sokerissa? Minkälaisia molekyylejä on kananmunassa? Miksi kananmuna vaahtoutuu? Voiko kananmunavaahdon muodostumisnopeutta tai kestävyyttä parantaa jollakin tavalla? Suunnittele työ, jolla voit testata, miten valitsemasi yksi tekijä vaikuttaa kananmunavaahdon muodostumiseen. Minkä tekijän vaikutusta testaat? Mitä muuttujia kokeessasi tulisi kontrolloida? Mitä muuttujia pitäisi kontrolloida, mutta se on mahdotonta? Miksi koe tulisi toistaa moneen kertaan? Mitä tulokset kertovat? Voiko tuloksia yleistää? Miksi tai miksi ei?

8 Esimerkkivastaukset: Jauhoissa on tärkkelystä. Tärkkelys on polysakkaridi, eli polymeeriketju, joka koostuu gukoosiyksiköistä, eli yksirenkaisista sokereista. (Haaroittunut rakenne on amylopektiniä ja suoraketjuinen rakenne on amyloosia.) Syljessä oleva amylaasi (entsyymi) pilkkoo tärkkelysketjuja pienemmiksi palasiksi, kahden renkaan sokeriksi, eli maltoosiksi. Maltoosi maistuu makealta (tärkkelys ei). Tavallinen pöytäsokeri on sukroosia. Sukroosimolekyyli koostuu kahdesta yksirenkaisesta sokerista, joista toinen on nimeltään glukoosi, ja toinen fruktoosi. Kananmunassa on suurimmaksi osaksi vettä (noin 90%) ja proteiineja (noin 10%). Proteiinit ovat aminohapoista koostuvia pitkiä ketjumaisia molekyylejä. Kananmuna vaahtoutuu, koska kananmunan proteiinit muuttavat muotoaan vatkatessa (palloksi kietoutuneet aminohappoketjut avautuvat) ja ne järjestäytyvät ilmakuplien ympärille niin, että kuplista tulee pysyviä. Kietoutuneiden aminohappoketjujen avautuminen on tärkeää, koska tällöin ketjun hydrofiiliset ja hydrofobiset osat ovat kosketuksissa veden, ilman, ja toisten proteiinien kanssa ja muodostavat toistensa ja vesimolekyylien kanssa väliaikaisia sidoksia ja täten pysyvämpiä koteloita kuplien ympärille. (Hydrofiiliset osat vetävät vettä puoleensa, kun taas hydrofobiset osat ovat vettä hylkiviä.) Kananmunavaahto on siis seos ilmaa ja nestettä. Etikan (tai muun hapon) lisääminen nopeuttaa vaahdon muodostumista, sillä se edesauttaa proteiinien muodon muuttumista, eli denaturaatiota. Etikassa olevat H+ -ionit myös vähentävät ylivatkaamisen riskiä (vaahdosta erottuu neste ja se lässähtää), koska H+ -ionit reagoivat proteiinien kanssa niin, että niistä tulee neutraalimpia, jolloin ne eivät reagoi toisten proteiinien kanssa yhtä todennäköisesti. Myös (mieto) lämpö auttaa vaahdon muodostumista. Työssä tulee olla vain yksi muuttuja, kaikkia muita muuttujia pitäisi pyrkiä kontrolloimaan (tai edes monitoroimaan) mahdollisimman tarkasti. Vain yksi tekijä tulee valita. Kaikkia muita paitsi sitä tekijää, jonka vaikutusta testataan. Esim. lämpötila, kulhon muoto, kulhon puhtaus, vatkaamisnopeus, kananmunan ikä Kananmunan ikää voi olla hankala tietää aivan varmaksi Koe tulisi toistaa moneen kertaan satunnaisvirheiden vaikutusten minimoimiseksi. Kokeissa on aina joitakin virhelähteitä. Oman kokeen virhelähteitä tulisi eritellä kokeen jälkeen ja niiden vaikutusta tuloksiin tulisi analysoida. Systemaattisten virheiden vaikutusta kokeen toistaminen ei pienennä - siksi koemenetelmää tulisi ruotia ja hioa. Jos tuloksia halutaan yleistää, koe pitää toistaa monta kertaa, jotta tiedetään, että kyse ei ole vain kokeessa käytetyistä kananmunista, vaan sama pätee kaikkiin kananmuniin.

9 Fysiikan tehtäväpankki Keke-kahvilan avulla voidaan käsitellä fysiikan oppisisällöistä ainakin energiankulutusta ja tuottamista, lämpö-oppia sekä sähköä. Tämä tehtäväpankki sisältää kahvila-aiheisia tehtäviä sekä tutkimustehtäviä, joiden kautta oppilaat voivat tehdä perusteltuja valintoja keke-kahvilaan liittyen. Valaistus Tehtävä Kahvilassa on kymmenen lamppua, joita poltetaan keskimäärin 6 tuntia vuorokaudessa. Tuleeko halvemmaksi valita kahvilaan hehkulamput vai energiansäästölamput, kun tarkastellaan 5 vuoden ajanjaksoa? Yhden hehkulampun teho on 60 W, käyttöikä noin 1000 tuntia ja hankintahinta 0,49 euroa. Energiansäästölampun teho on 15 W, käyttöikä noin tuntia ja hankintahinta 9,90 euroa. Oletetaan, että sähkön hinta on noin 7 senttiä/kwh. Ratkaisu Lamppujen palamisaika 5 vuoden aikana 106 h3655 = h Hehkulamppuja tarvitaan / kpl Energiansäästölamppuja tarvitaan / kpl Hehkulamppujen kuluttama energia 0,060 kw h = 6570 kwh Energiansäästölamppujen kuluttama energia 0,015 kw h = 1642,5 kwh Hehkulamppujen kustannukset ,49 = 513,80 euroa Energiansäästölamppujen kustannukset 1642, ,90 = 223,88 euroa Energiansäästölamput tulevat halvemmaksi. Tutkimustehtävä Suunnittele Keke-kahvilalle valaistus. Ota huomioon erilaisten lamppujen ympäristöystävällisyys, energiankulutus ja kustannukset. Tutustu erilaisiin valaistusvaihtoehtoihin sivustolla Energiankulutus Tehtävä Kahvia kuljetetaan laivalla Brasiliasta Suomeen. Matkan pituus on noin km. Kuinka paljon energiaa yhden kahvilastillisen kuljettamiseen kuluu? Laivoissa käytettävän kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 43 MJ/kg. Oletetaan, että laivan polttoaineen kulutus on 100 l/km ja polttoöljyn tiheys 0,85 kg/l. Ratkaisu Polttoaineen kulutus km100 l/km = l Polttoaineen massa l0,85 kg/l = kg Energiaa kuluu kg43 MJ/kg = MJ 40 TJ

10 Tutkimustehtävä Valitse Keke-kahvilassa käytettävä kahvimerkki. Ota huomioon kahvin viljelyyn liittyvät eettiset seikat, kahvin kuljetukseen kulunut energia ja kustannukset. Tehtävä Kahvinkeitin, jonka teho on 2000 W, lämmittää vettä. Kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmittämään litra vettä 25 oc:sta kiehuvaksi? Kuinka kauan lämmittäminen kestää? Ratkaisu Lämpötilan muutos t = 100 oc - 25 oc = 75 oc Tarvittava energia Q = cmt = 4,19 kj/(kgoc)1 kg75 oc = 314,25 kj 310 kj Kuluva aika t = Q/P = J / 2000 W = 157,125 s 2 min 40 s Tehtävä Vedenkeittimessä lämmitetään 1,2 litraa vettä. Veden alkulämpötila on 15 oc ja loppulämpötila 95 oc. Keittimen teho on 1200 W ja sen lämpökapasiteetti on 0,35 kj/oc. Oletetaan, että kannun hyötysuhde on 80 %. Kuinka paljon energiaa lämmittämiseen tarvitaan? Kuinka kauan lämmittäminen kestää? Ratkaisu Lämpötilan muutos t = 95 oc - 15 oc = 80 oc Lämmittämiseen käytettävä energia jakautuu veden lämmittämiseen ja keittimen lämmittämiseen: Q = cmt + Ct= 4,19 kj/(kgoc)1,2 kg80 oc + 0,35 kj/oc80 oc = 430,24 kj Tarvittava energia 430,24 kj / 0,80 = 537,8 kj 540 kj Kuluva aika t = J / 1200 W = 448,17 s 7 min 30 s Tehtävä Astianpesukone käyttää yhteen pesuun noin 16 litraa vettä. Kuinka paljon energiaa tarvitaan tämän vesimäärän lämmittämiseksi 25 oc:sta 70 oc:een? Ratkaisu Lämpötilan muutos t = 70 oc - 25 oc = 45 oc Tarvittava energia Q = cmt = 4,19 kj/(kgoc)16 kg45 oc = 3016,8 kj 3000 kj Tutkimustehtävä Selvitä, kuinka paljon energiaa käsin tiskaaminen ja astioiden peseminen astianpesukoneessa kuluttavat. Kannattaako Keke-kahvilaan hankkia astianpesukone?

11 Energian tuottaminen Tutkimustehtävä Selvitä, miten aurinkokenno toimii. Voitaisiinko osa Keke-kahvilan tarvitsemasta sähköstä tuottaa aurinkokennon avulla? Tehtävä Kahvilaan tuotetaan energiaa polkemalla sähkökuntopyörää. Henkilön polkemisteho on noin 110 W. Kuinka paljon energiaa kahvilaan saadaan tuotettua vuoden aikana, jos henkilö polkee kuntopyörää noin tunnin ajan viitenä päivänä viikossa? Kuinka paljon tämä energiamäärä maksaisi, jos oletetaan, että sähkön hinta on noin 7 senttiä/kwh? Ratkaisu Henkilö polkee vuodessa 525 h = 260 h Energiaa saadaan 0,110 kw260 h = 28,6 kwh 29 kwh Energia maksaisi 28,60,07 = 2,002 2 euroa

12 KeKe-kahvila käsityön näkökulmasta Tuotesuunnittelu Riippuen luokka-asteesta, oppilaiden kanssa lähdetään liikkeelle miettimällä mitä materiaaleja kahvilasta tulee ja mitkä kannattaa kerätä talteen. Suunnittelussa huomioidaan myös materiaalit, joita voidaan mahdollisesti käyttää myöhemmin opetuksessa sekä mahdollisista lahjoituksista saatavat materiaalit. Pyritään tekemään yhteistyötä ainakin kuvaamataidon, mutta myös muiden oppiaineiden kanssa. Tavoitteena on, että suurin osa tunneilla käytetystä materiaalista tulee kahvilan toiminnasta tai lahjoitusten kautta. Kierrätyksen näkökulmasta suunnittelulla on suuri rooli, sillä ennakoimalla materiaaleja voidaan kerätä hyvän ajan puitteissa esimerkiksi Kierrätyskeskuksesta tai kirpputoreilta esim. rikkinäisen vaatteen vetoketjun uusi elämä. Ensisijaisesti suunnitellaan helpot, nopeat ja tarpeeksi yksinkertaiset tuotteet joita myydään kahvilassa, mutta kahvilasta tulevia materiaaleja voidaan käyttää vapaasti myös muilla kursseilla -> ruoka- ja kasvivärjäys helppo jättää käsityötunneille tekniikaksi. Kahvilasta saatavia materiaaleja: Kahvipussit Teepussien narut Muovijäte kuten muovipussit ja erilaiset kääreet Paperi(massa) Värjäyksessä pyritään käyttämään kahvilan tuotteiden raaka-aineista tulevia purkkeja ja kippoja (esim. hunajapurkit?) Kartonkipakettien hyötykäyttö erilaisissa askarteluissa, pientavaroiden säilytyksessä Muut materiaalit: Puuvilla: lahjoituksina, esim. koulun/sairaalan/hotellin vanhat tekstiilit Koulun jämälangat ja muu tekstiilijäte Villalankaa kierrätettynä esim. Kierrätyskeskuksesta, kirppareilta tai lahjoituksena Lähikasvattajalta lampaanvillaa Yhdessä kemian kanssa tehtävä saippua huovutukseen Suunnittelutyölle oleellista on aika ja taitotasoon suhteutetut työohjeet. On myös tärkeää kertoa erilaisten materiaalien ominaisuuksista sekä käyttömahdollisuuksista (esim. huopa on lämmin, akustinen ja pehmeä, kahvipussi kestävää, vedenpitävää ja liukasta). Koska oppilaille tulee antaa aikaa omaan luovaan työskentelyyn, luokka kannattaa jakaa pienryhmiin ja ryhmille erilaiset materiaalit työstettäviksi. Näin ideoita syntyy useampia ja jokainen pääsee kertomaan oman visionsa.

13 Tuntisuunnitelmassa huomioitavaa: aika selkeät, taitotason mukaiset ohjeet materiaalien ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet rohkaistaan omatoimisuuteen ja tiedonhakuun kuvapalveluja apuna käyttäen mitä tekstiilejä kahvilassa on? värimaailmat: mikä sopii yleiseen yhteiseen tilaan? mitä värejä ruualla saa? huopa: lämmin, akustinen, pehmeä kahvipussi: kestävä, vedenpitävä, liukas Muuhun kuin myyntiin? Koulun koristeluun, esim. kevätjuhlat Äitienpäivä- ja muut lahjat Yleisesti käsityön opetuksessa Kahvilan sisustus ja tekstiilit Oppitunnin runko: Lähtökohtana on, että oppilaat saavat itse päättää minkälainen kahvilan ilmeestä tulee. Projekti aloitetaan niin, että lähdetään pohtimaan muutaman esimerkin avulla minkälaisia tekstiilejä kahviloissa sekä muissa yleisissä tiloissa yleensä on, ja oppilaat saavat pohtia minkälaisista ratkaisuista he pitäisivät. Tilasuunnittelussa on tärkeää huomioida tekstiilien värit, materiaalit ja helppohoitoisuus, lisäksi koulun tiloissa tulee huomioida paloturvallisuus. Myös kahvilan tila kannattaa tutkia kunnolla: tarvitaanko tekstiilejä esimerkiksi tuomaan valoa tai väriä, vaikuttamaan akustiikkaan vai peittämään epäviihtyisiä pöytiä. Koska kahvila pyritään sisustamaan kierrätetyin kalustein ja tekstiilein, oppilaiden kanssa tutustutaan myös lähikirpputoreihin tai Kierrätyskeskukseen. Oppilaat ideoivat erilaisia ilmeitä kahvilaan, joista valitaan kaikille mieleisin ja tätä suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan käsityötunneilla. Kahvilan tekstiilejä: Esiliinat Lautasliinat Verhot (paloturvallisuus?) Pöytäliinat Tyynyt Tuolien päälliset/verhoilut Matot

14 Luonnonväreillä värjääminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Keke-kahvilan tekstiilit on tarkoitus värjätä luonnonväreillä. Luonnonväreillä värjäämistä pidetään ekologisena ratkaisuna, mutta sitäkin voidaan tehdä monin eri tekniikoin joista toiset ovat enemmän ja toiset vähemmän kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Kansiosta löytyvästä raportissa India Flint ja kontaktivärjäys, pohdin eri kasvivärjäysmenetelmien energian ja veden kulutusta. Tässä olen listannut eri värikasveja ja pohtinut niiden käytön kestävyyttä värjäämisessä. Taulukon jälkeen löytyvään listaan olen koonnut hyödyllisiä linkkejä kestävään kasvivärjäykseen. LINKKEJÄ: Värjäysopas (pdf) ruokajätteillä värjäämiseen: Värjäysoppaaseen liittyvä blogi Kattavasti tietoa ja paljon kokeiluja luonnonväreillä värjäämisestä Kokeiluja erikoisemmilla väriaineilla, kuten porkkanan naateilla ja mustapavuilla

15 VÄRIKASVIEN EKOLOGISUUS: Värikoodaukset: Violetti - kasvatetaan vain värjäyskasviksi, ja menetelmä on ympäristölle haitallinen Punainen - kasvatetaan vain väriä varten Keltainen - kasvatetaan hyötykäyttöön ja väriksi Vihreä - hyödynnetään ruokajätteitä sininen - kasvaa luonnonvaraisena Värikasvi Väri Mistä väri saadaan? Ekologisuus Krappi punainen juuri kasvatetaan ainoastaa väriä varten Indigo/morsinko sininen lehdet kasvatetaan ainoastaan väriä varten. Kyyppivärjäyksessä käytetään usein ympäristölle ja ihmiselle haitallista natriumdioniittia. reseda keltainen lehdet kasvatetaan ainoastaan väriä varten. kurkuma keltainen juuri kasvatetaaan mausteeksi ja väriksi. keltasipuli keltaoranssi kuoret hyödynnetään ruokajätteitä punasipuli vihreä kuoret hyödynnetään ruokajätteitä kanerva keltainen varret kasvaa luonnonvaraisena Lupiinin lehdet vihreä lehdet kasvaa luonnonvaraisena koivu keltainen lehdet kasvaa luonnonvaraisena nokkonen keltavihreä lehdet kasvaa luonnonvaraisena kokenilli punainen kirvat kasvatetaan ainoastaan värjäystä varten. saksanpähkinä ruskea kuoret hyödynnetään ruokajätteitä avocado ruskea kuoret ja siemenet hyödynnetään ruokajätteitä punajuuri punainen juures kasvatetaan ruuaksi ja väriä varten

16 Loppureflektointi Loppureflektoinnin tarkoitus on kerrata kestävän kehityksen periaatteita ja käydä läpi kahvilan toteutusprosessia yhdessä oppilaiden kanssa. Erityisen tärkeää on keskustella siitä, mitä projektista jäi käteen, ja miten oppilaat voivat hyödyntää oppimaansa omassa elämässään ja tekemissään valinnoissa. Miten kahvilassa pyrittiin toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti? Onnistuiko tämä? Missä olisi vielä voinut parantaa? Kuinka paljon energiaa kahvila KeKe kulutti? Miten energiankulutusta pyrittiin vähentämään? Miten tätä arvioitiin? Mikä kahvila KeKen toteuttamisessa oli vaikeinta? Mitä itse keksimiänne ideoita kahvilan toteuttamisessa käytettiin? Mistä ideat tulivat Mihin kestävää kehitystä tarvitaan? Miksi te toteutitte tämän projektin? Minkälaisia muutoksia omassa elämässään voi tehdä, jotta pystyisi noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita paremmin? Miksi on tärkeää toimia kestävästi? Miten eri oppiaineet toimivat tässä projektissa tukien toinen toisiaan? Lähteet: Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. perusopetus_luvut_1_12_ pdf, katsottu