Kahvila Keke. Marjut Pihlaja, Essi Purhonen, Jenni Suomela, Janette Virtanen Kestävä kehitys opetuksessa Helsingin Yliopisto Kevät 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kahvila Keke. Marjut Pihlaja, Essi Purhonen, Jenni Suomela, Janette Virtanen Kestävä kehitys opetuksessa Helsingin Yliopisto Kevät 2015"

Transkriptio

1 Kahvila Keke Marjut Pihlaja, Essi Purhonen, Jenni Suomela, Janette Virtanen Kestävä kehitys opetuksessa Helsingin Yliopisto Kevät 2015

2 Johdanto Projektityönämme suunnittelimme Kahvila KeKen, eli kahvilan, jossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita mahdollisimman hyvin. Suunnitellun projektin tavoitteena on innostaa oppilaita oppimaan kestävästä kehityksestä ja antaa heille positiivisia oppimisen sekä onnistumisen kokemuksia. Ideana on, että projekti toimii oppimisympäristönä valittujen luokkaasteiden oppisisältöjen opetuksessa niin, että kahvilaa suunnitellaan yhteistyössä eri aineiden kanssa. Projekti toteutetaan oppilaslähtöisesti koko vuoden kestävänä eheyttävänä projektina. Esimerkiksi käsityötunnilla voidaan hyödyntää kahvilan ruokajätettä tekstiilien ja materiaalien värjäyksessä, joista tehdään kahvilaan lautasliinoja ja pöytäliinoja, fysiikassa laskea valintojen energiatehokkuutta, biologiassa pohtia kasvien kasvatuksen kestävyyttä, kotitaloudessa leipoa kahvilassa myytäviä tuotteita, kemiassa tutkia pakkausmateriaaleja, kuvaamataidossa tehdä mainoksia, kielissä ideoida mainoslauseita Oppilaat saavat suunnitella kahvilan itse, mutta eri aineiden opettajat ovat mukana prosessissa tukemassa, kannustamassa ja rohkaisemassa. Opettajan vastuulla on perhedyttää oppilaat kestävän kehityksen sekä kiertotalouden määritelmiin ennen suunnittelun aloittamista. Kahvilassa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan itse tuotettuja raaka-aineita, uusiokäyttämään jätteitä, tekemään yhteistyötä lähiyritysten kanssa, sekä toimimaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Projekti kannustaa oppilaita tekemään perusteltuja valintoja sekä opettaa kriittisen ajattelun taitoja. Tavoitteena on, että opitut kestävät käytännöt siirtyisivät osaksi oppilaan arjen valintoja. Projektiin mahdollisesti integroitavat oppiaineet: - Äidinkieli - Biologia - Muut kielet - Maantieto - Historia ja yhteiskuntaoppi - Kotitalous - Matematiikka - Tekstiilityö - Kemia - Tekninen työ - Fysiikka - Kuvaamataito

3 Projektin tavoitteet: Innostaa oppilaita oppimaan kestävästä kehityksestä ja antaa heille positiivisia oppimiskokemuksia Malli on suunniteltu opetussuunnitelman tavoitteita peilaten opetusta horisontaalisesti sekä vertikaalisesti eheyttäväksi projektiksi, jossa oppilaat oppivat asiasisällön lisäksi myös ryhmätyötaitoja sekä kriittistä ja luovaa ajattelua Kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen. Tämä tavoite perustellaan lainauksella opetussuunnitelmasta: Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa (Opetushallitus, 2014). Motivoida oppilaita mm. vaihtelevia työtapoja käyttäen. Vaihtelevat työtavat tukevat oppimista sekä työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaisen luovaa toimintaa (Opetushallitus, 2014). Liittää kestävän kehitykseen liittyvät käsitteet toisiinsa ja muihin opittaviin asioihin. Tämä tehdään eheyttämällä. Eheyttävän opetuksen avulla muodostetaan mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka liittyvät myös oppilaiden omaan elämään. Vertikaalinen eheyttäminen toteutetaan arkilähtöisyyden ja ilmiölähtöisyyden kautta konkreettisten kahvilaesimerkkien ja sen suunnittelun myötä. Tällä pyritään innostamaan oppilaita ja antamaan heille motivaatiota oppia kestävästä kehityksestä lisää. Horisontaalinen eheyttäminen toteutetaan tekemällä projekti yhteistyössä monien eri aineiden opettajien kanssa. Opettaa tavoitteellisuutta ja ongelmanratkaisua. Projekti toteutetaan oppilaslähtöisesti.

4 Kahvilan toteuttamiseen liittyviä keskustelukysymyksiä, joita voi kehittää yhdessä oppilaiden kanssa eteenpäin. Ideoita ja avoimia keskustelukysymyksiä on annettu eri aihealueisiin ja oppiaineisiin liittyen, joita opettajat voivat hyödyntää suunnitellessaan kahvilaa yhdessä oppilaidensa kanssa. Yhteistyö lähiyritysten kanssa Kemia/biologia: Mitä yrityksiä koulun lähellä on? Mitä materiaaleja tai palveluita heiltä voisi saada? Saisiko heiltä asiakaskuntaa kahvilaan? Voisiko kahvilalle suunnitella yhteistyötä lähiyritysten kanssa? Miksi yhteistyö lähiyritysten kanssa on tärkeää? (myös kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys liittyvät tähän ympäristötaloudellisen kestävyyden lisäksi) Mahdollisimman tehokasta uusiokäytöstä voitaisiin saada pyrkimällä jätteettömyyteen jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Pyritään suunnittelemaan tuotantoprosesseja niin, että naapurin jäte on toisen raaka-aine. Oppilaat voivat ottaa selvää, mitä jätettä (eli raaka-ainetta) olisi tarjolla lähiympäristössä. Hyvä esimerkki suunnitellusta kiertotalouden ja kestävän prosessin toteutumisesta on leipomon viereen rakennettu (pienikokoinen) St1:n bioetanolilaitos, johon jämäleivät tulevat putkea pitkin suoraan tehtaalta. Jämäleivät eivät kelpaa sellaisenaan eläinten rehuksi hygieniasyistä. St1 valmistaa biojätteestä Etanolix menetelmällä biojätettä, jolloin bioetanolin sivutuotteena syntyy rehua, joka voidaan toimittaa maatiloille. Maatilat taas toimittavat viljaa leipomolle, ja näin ympyrä sulkeutuu. Myytävien tuotteiden valitseminen kahvilaan Kemia/Fysiikka/Biologia/Kotitalous/Käsityö Jokaisen raaka-aine tuotteen suhteen (esim. kahvi) täytyy vastata seuraaviin kysymyksiin, jotta valinta on perusteltu. Missä ja miten tuote valmistetaan? Mitkä ovat tarvittavat raaka-aineet ja valmistusprosessit? (Biologia, kemia, fysiikka) Mihin tuotteen valmistamisessa kuluu eniten ympäristöresursseja? Voidaanko valmistusprosessissa tarvittavalle energialle laskea arvo? Katso fysiikan kysymyspankki. (Biologia, kemia, fysiikka, matematiikka) Missä ja mihin tuote pakataan? Miksi? (Biologia, kemia, fysiikka) Kuinka ympäristö otetaan huomioon ruokatuotteen pakkausvaiheessa? Miten ympäristön voisi ottaa paremmin huomioon ruokatuotteen pakkausvaiheessa? (Kemia, fysiikka, biologia) Missä ruoka valmistetaan? Kuinka paljon energiaa sen kuljettamiseen Suomeen kuluu? Katso fysiikan kysymyspankki. (Fysiikka) Luonnon monimuotoisuus Kemia/Biologia: Mikä on kahvilan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen kahvilassa käytettyjen tuotteiden myötä? myös esimerkiksi geenimuuntelusta sekä lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käytöstä sekä luomutuotteista voidaan keskustella. Luomutuotteista keskusteltaessa tulisi ottaa huomioon paitsi ympäristö- ja eettiset näkökulmat, myös talousnäkökulma. (Luomutuotteen tuottaminen kalliimpaa ja epävarmempaa, ja sen viljelyyn tarvitaan enemmän maata.)

5 Miten luontoa ja sen monimuotoisuutta voi suojella? Miksi yhdenkin lajin tuhoutuminen tai väheneminen voi vaikuttaa tuhoisasti koko ekosysteemiin? Leivonta Kemia/biologia/fysiikka/kotitalous: Minkälaisia ja missä/miten valmistettuja raaka-aineita leivonnaisissa kannattaisi käyttää, jotta jauhon valmistusprosessissa syntyvä jäte uusiokäytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti? Miten leivonnaiset tulisi valmistaa, jotta prosessissa kulutetaan mahdollisimman vähän ympäristöresursseja? Tarvitaanko uunia tai jääkaappia välttämättä? Miten voidaan laskea, kuinka paljon energiaa leivonnaisen valmistamiseen kokonaisuudessaan kuluu? Onko leivonnaisen valmistuksen kannalta väliä, onko kesä vai talvi? Mihin kananmunia tarvitaan leivonnassa? Minkälaisia molekyylejä kananmuna sisältää? Miksi kananmunat vaahtoutuvat? Minkälaisia molekyylejä jauhot sisältävät? Minkälaisia molekyylejä sokeri sisältää? Miten tuotteista saadaan mahdollisimman säilyviä? Mitkä ruokatuotteet säilyvät parhaiten? Miksi? Juomat Kemia/biologia/fysiikka: Minkälaisia ja missä/miten valmistettuja raaka-aineita juomissa kannattaisi käyttää, jotta jauhon valmistusprosessissa syntyvä jäte uusiokäytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti? Miten juomat tulisi valmistaa, jotta prosessissa kulutetaan mahdollisimman vähän ympäristöresursseja? Mikä on liuos? Keksikää esimerkkejä juomista, jotka ovat liuoksia. Mikä on suspensio? Keksikää esimerkkejä juomista, jotka ovat suspensioita. Mitkä tekijät kahvin tai teen valmistuksessa vaikuttavat valmiin juoman vahvuuteen? Entä kitkeryyteen? Mitä ovat orgaaniset yhdisteet? Missä juomissa on orgaanisia yhdisteitä? Sisustus Kemia/tekstiilityöt/puutyöt Mitkä kemialliset ominaisuudet ovat huonekaluille sekä koriste- ja käyttöesineille tärkeitä? Millaisilla aineilla on tällaisia ominaisuuksia? Mitä ainetta kananmunan kuoret ovat? Minkälaisia ominaisuuksia niillä on? Minkälaisia koristeita niistä voisi valmistaa? Minkälaisesta puusta huonekaluja tulisi rakentaa, että ne olisivat mahdollisimman käyttöystävällisiä? Saako tällaista puuta jätteenä jostain? Voiko esimerkiksi vanhoja puulavoja käyttää huonekalujen valmistukseen?

6 Jäteasiat Kemia/biologia/fysiikka Miksi jätteitä ylipäätään pitäisi kierrättää? Mitä biojätteestä voisi valmistaa? Mitä hyötyä jätteestä voisi olla energian valmistuksessa? Miten kahvila KeKe voi vähentää jätteen syntymistä? Minkälainen on muovin kemiallinen koostumus? Miksi se on ympäristön kannalta hankala materiaali? Miten kiertotalous liittyy jäteasioihin? Kasvimaa Kemia/kotitalous/biologia Tiettyjä kahvilassa tarvittavia raaka-aineita voisi kasvattaa itse kasvimaalla. Esimerkiksi minttua minttuteetä varten. Ionipitoisuuksia voisi laskea mullasta titraamisen avulla Kasteluveden ionipitoisuuksia voisi tutkia titraamalla Biologiassa voisi tutkia kasvien sopeutumista tiettyyn kasvuympäristöön Biologiassa voisi keskustella parhaiten tuottavista ja tehokkaimmin lisääntyvistä kasveista Kotitaloudessa voisi pohtia, mihin kasvimaan anteja voisi hyödyntää, ja miten tämä vaikuttaa kahvilan hoitoon Saippua Kemia/käsityö Miten saippuaa valmistetaan? Miten saippua toimii? Mihin saippuaa yleensä käytetään? Mihin saippuaa voi käyttää käsitöissä? Saippuaa voi valmistaa kemian tunnilla ja käytetään yhteistyössä käsitöiden kanssa mm. huovutuksessa

7 Molekyyligastronomian tuntisuunnitelma (Kemia/kotitalous) Tuntisuunnitelma toteutetaan yhteistyössä kemian ja kotitalouden opettajien kanssa. Aikaa tulisi varata ainakin kaksi 75 min oppituntia. Oppilaille annetaan seuraavat kysymykset, ja heitä ohjeistetaan etsimään pareittain tietoa kirjoista ja netistä voidakseen vastata niihin. Ensimmäinen tunti käytetään vastausten etsimiseen ja niiden läpikäymiseen yhdessä, sekä työn (kysymys 7) suunnittelemiseen. Toinen tunti käytetään suunnitellun työn toteuttamiseen. Opettajan tulee toimia tukijana ja kannustajana työn suunnittelussa ja toteutuksessa, ja kertoa tarvittaessa oppilaille, mitkä ovat hyvän kokeellisen työn piirteet (vain yksi muuttuja, jota testataan, muita muuttujia pyritään kontrolloimaan, tiedetään mitä mitataan, mitä tulokset kertovat, jne ) Minkälaisia molekyylejä on jauhoissa? Miksi leipä alkaa maistua vähän makealta, kun jauhat sitä tarpeeksi kauan suussasi? Minkälaisia molekyylejä on sokerissa? Minkälaisia molekyylejä on kananmunassa? Miksi kananmuna vaahtoutuu? Voiko kananmunavaahdon muodostumisnopeutta tai kestävyyttä parantaa jollakin tavalla? Suunnittele työ, jolla voit testata, miten valitsemasi yksi tekijä vaikuttaa kananmunavaahdon muodostumiseen. Minkä tekijän vaikutusta testaat? Mitä muuttujia kokeessasi tulisi kontrolloida? Mitä muuttujia pitäisi kontrolloida, mutta se on mahdotonta? Miksi koe tulisi toistaa moneen kertaan? Mitä tulokset kertovat? Voiko tuloksia yleistää? Miksi tai miksi ei?

8 Esimerkkivastaukset: Jauhoissa on tärkkelystä. Tärkkelys on polysakkaridi, eli polymeeriketju, joka koostuu gukoosiyksiköistä, eli yksirenkaisista sokereista. (Haaroittunut rakenne on amylopektiniä ja suoraketjuinen rakenne on amyloosia.) Syljessä oleva amylaasi (entsyymi) pilkkoo tärkkelysketjuja pienemmiksi palasiksi, kahden renkaan sokeriksi, eli maltoosiksi. Maltoosi maistuu makealta (tärkkelys ei). Tavallinen pöytäsokeri on sukroosia. Sukroosimolekyyli koostuu kahdesta yksirenkaisesta sokerista, joista toinen on nimeltään glukoosi, ja toinen fruktoosi. Kananmunassa on suurimmaksi osaksi vettä (noin 90%) ja proteiineja (noin 10%). Proteiinit ovat aminohapoista koostuvia pitkiä ketjumaisia molekyylejä. Kananmuna vaahtoutuu, koska kananmunan proteiinit muuttavat muotoaan vatkatessa (palloksi kietoutuneet aminohappoketjut avautuvat) ja ne järjestäytyvät ilmakuplien ympärille niin, että kuplista tulee pysyviä. Kietoutuneiden aminohappoketjujen avautuminen on tärkeää, koska tällöin ketjun hydrofiiliset ja hydrofobiset osat ovat kosketuksissa veden, ilman, ja toisten proteiinien kanssa ja muodostavat toistensa ja vesimolekyylien kanssa väliaikaisia sidoksia ja täten pysyvämpiä koteloita kuplien ympärille. (Hydrofiiliset osat vetävät vettä puoleensa, kun taas hydrofobiset osat ovat vettä hylkiviä.) Kananmunavaahto on siis seos ilmaa ja nestettä. Etikan (tai muun hapon) lisääminen nopeuttaa vaahdon muodostumista, sillä se edesauttaa proteiinien muodon muuttumista, eli denaturaatiota. Etikassa olevat H+ -ionit myös vähentävät ylivatkaamisen riskiä (vaahdosta erottuu neste ja se lässähtää), koska H+ -ionit reagoivat proteiinien kanssa niin, että niistä tulee neutraalimpia, jolloin ne eivät reagoi toisten proteiinien kanssa yhtä todennäköisesti. Myös (mieto) lämpö auttaa vaahdon muodostumista. Työssä tulee olla vain yksi muuttuja, kaikkia muita muuttujia pitäisi pyrkiä kontrolloimaan (tai edes monitoroimaan) mahdollisimman tarkasti. Vain yksi tekijä tulee valita. Kaikkia muita paitsi sitä tekijää, jonka vaikutusta testataan. Esim. lämpötila, kulhon muoto, kulhon puhtaus, vatkaamisnopeus, kananmunan ikä Kananmunan ikää voi olla hankala tietää aivan varmaksi Koe tulisi toistaa moneen kertaan satunnaisvirheiden vaikutusten minimoimiseksi. Kokeissa on aina joitakin virhelähteitä. Oman kokeen virhelähteitä tulisi eritellä kokeen jälkeen ja niiden vaikutusta tuloksiin tulisi analysoida. Systemaattisten virheiden vaikutusta kokeen toistaminen ei pienennä - siksi koemenetelmää tulisi ruotia ja hioa. Jos tuloksia halutaan yleistää, koe pitää toistaa monta kertaa, jotta tiedetään, että kyse ei ole vain kokeessa käytetyistä kananmunista, vaan sama pätee kaikkiin kananmuniin.

9 Fysiikan tehtäväpankki Keke-kahvilan avulla voidaan käsitellä fysiikan oppisisällöistä ainakin energiankulutusta ja tuottamista, lämpö-oppia sekä sähköä. Tämä tehtäväpankki sisältää kahvila-aiheisia tehtäviä sekä tutkimustehtäviä, joiden kautta oppilaat voivat tehdä perusteltuja valintoja keke-kahvilaan liittyen. Valaistus Tehtävä Kahvilassa on kymmenen lamppua, joita poltetaan keskimäärin 6 tuntia vuorokaudessa. Tuleeko halvemmaksi valita kahvilaan hehkulamput vai energiansäästölamput, kun tarkastellaan 5 vuoden ajanjaksoa? Yhden hehkulampun teho on 60 W, käyttöikä noin 1000 tuntia ja hankintahinta 0,49 euroa. Energiansäästölampun teho on 15 W, käyttöikä noin tuntia ja hankintahinta 9,90 euroa. Oletetaan, että sähkön hinta on noin 7 senttiä/kwh. Ratkaisu Lamppujen palamisaika 5 vuoden aikana 106 h3655 = h Hehkulamppuja tarvitaan / kpl Energiansäästölamppuja tarvitaan / kpl Hehkulamppujen kuluttama energia 0,060 kw h = 6570 kwh Energiansäästölamppujen kuluttama energia 0,015 kw h = 1642,5 kwh Hehkulamppujen kustannukset ,49 = 513,80 euroa Energiansäästölamppujen kustannukset 1642, ,90 = 223,88 euroa Energiansäästölamput tulevat halvemmaksi. Tutkimustehtävä Suunnittele Keke-kahvilalle valaistus. Ota huomioon erilaisten lamppujen ympäristöystävällisyys, energiankulutus ja kustannukset. Tutustu erilaisiin valaistusvaihtoehtoihin sivustolla Energiankulutus Tehtävä Kahvia kuljetetaan laivalla Brasiliasta Suomeen. Matkan pituus on noin km. Kuinka paljon energiaa yhden kahvilastillisen kuljettamiseen kuluu? Laivoissa käytettävän kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 43 MJ/kg. Oletetaan, että laivan polttoaineen kulutus on 100 l/km ja polttoöljyn tiheys 0,85 kg/l. Ratkaisu Polttoaineen kulutus km100 l/km = l Polttoaineen massa l0,85 kg/l = kg Energiaa kuluu kg43 MJ/kg = MJ 40 TJ

10 Tutkimustehtävä Valitse Keke-kahvilassa käytettävä kahvimerkki. Ota huomioon kahvin viljelyyn liittyvät eettiset seikat, kahvin kuljetukseen kulunut energia ja kustannukset. Tehtävä Kahvinkeitin, jonka teho on 2000 W, lämmittää vettä. Kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmittämään litra vettä 25 oc:sta kiehuvaksi? Kuinka kauan lämmittäminen kestää? Ratkaisu Lämpötilan muutos t = 100 oc - 25 oc = 75 oc Tarvittava energia Q = cmt = 4,19 kj/(kgoc)1 kg75 oc = 314,25 kj 310 kj Kuluva aika t = Q/P = J / 2000 W = 157,125 s 2 min 40 s Tehtävä Vedenkeittimessä lämmitetään 1,2 litraa vettä. Veden alkulämpötila on 15 oc ja loppulämpötila 95 oc. Keittimen teho on 1200 W ja sen lämpökapasiteetti on 0,35 kj/oc. Oletetaan, että kannun hyötysuhde on 80 %. Kuinka paljon energiaa lämmittämiseen tarvitaan? Kuinka kauan lämmittäminen kestää? Ratkaisu Lämpötilan muutos t = 95 oc - 15 oc = 80 oc Lämmittämiseen käytettävä energia jakautuu veden lämmittämiseen ja keittimen lämmittämiseen: Q = cmt + Ct= 4,19 kj/(kgoc)1,2 kg80 oc + 0,35 kj/oc80 oc = 430,24 kj Tarvittava energia 430,24 kj / 0,80 = 537,8 kj 540 kj Kuluva aika t = J / 1200 W = 448,17 s 7 min 30 s Tehtävä Astianpesukone käyttää yhteen pesuun noin 16 litraa vettä. Kuinka paljon energiaa tarvitaan tämän vesimäärän lämmittämiseksi 25 oc:sta 70 oc:een? Ratkaisu Lämpötilan muutos t = 70 oc - 25 oc = 45 oc Tarvittava energia Q = cmt = 4,19 kj/(kgoc)16 kg45 oc = 3016,8 kj 3000 kj Tutkimustehtävä Selvitä, kuinka paljon energiaa käsin tiskaaminen ja astioiden peseminen astianpesukoneessa kuluttavat. Kannattaako Keke-kahvilaan hankkia astianpesukone?

11 Energian tuottaminen Tutkimustehtävä Selvitä, miten aurinkokenno toimii. Voitaisiinko osa Keke-kahvilan tarvitsemasta sähköstä tuottaa aurinkokennon avulla? Tehtävä Kahvilaan tuotetaan energiaa polkemalla sähkökuntopyörää. Henkilön polkemisteho on noin 110 W. Kuinka paljon energiaa kahvilaan saadaan tuotettua vuoden aikana, jos henkilö polkee kuntopyörää noin tunnin ajan viitenä päivänä viikossa? Kuinka paljon tämä energiamäärä maksaisi, jos oletetaan, että sähkön hinta on noin 7 senttiä/kwh? Ratkaisu Henkilö polkee vuodessa 525 h = 260 h Energiaa saadaan 0,110 kw260 h = 28,6 kwh 29 kwh Energia maksaisi 28,60,07 = 2,002 2 euroa

12 KeKe-kahvila käsityön näkökulmasta Tuotesuunnittelu Riippuen luokka-asteesta, oppilaiden kanssa lähdetään liikkeelle miettimällä mitä materiaaleja kahvilasta tulee ja mitkä kannattaa kerätä talteen. Suunnittelussa huomioidaan myös materiaalit, joita voidaan mahdollisesti käyttää myöhemmin opetuksessa sekä mahdollisista lahjoituksista saatavat materiaalit. Pyritään tekemään yhteistyötä ainakin kuvaamataidon, mutta myös muiden oppiaineiden kanssa. Tavoitteena on, että suurin osa tunneilla käytetystä materiaalista tulee kahvilan toiminnasta tai lahjoitusten kautta. Kierrätyksen näkökulmasta suunnittelulla on suuri rooli, sillä ennakoimalla materiaaleja voidaan kerätä hyvän ajan puitteissa esimerkiksi Kierrätyskeskuksesta tai kirpputoreilta esim. rikkinäisen vaatteen vetoketjun uusi elämä. Ensisijaisesti suunnitellaan helpot, nopeat ja tarpeeksi yksinkertaiset tuotteet joita myydään kahvilassa, mutta kahvilasta tulevia materiaaleja voidaan käyttää vapaasti myös muilla kursseilla -> ruoka- ja kasvivärjäys helppo jättää käsityötunneille tekniikaksi. Kahvilasta saatavia materiaaleja: Kahvipussit Teepussien narut Muovijäte kuten muovipussit ja erilaiset kääreet Paperi(massa) Värjäyksessä pyritään käyttämään kahvilan tuotteiden raaka-aineista tulevia purkkeja ja kippoja (esim. hunajapurkit?) Kartonkipakettien hyötykäyttö erilaisissa askarteluissa, pientavaroiden säilytyksessä Muut materiaalit: Puuvilla: lahjoituksina, esim. koulun/sairaalan/hotellin vanhat tekstiilit Koulun jämälangat ja muu tekstiilijäte Villalankaa kierrätettynä esim. Kierrätyskeskuksesta, kirppareilta tai lahjoituksena Lähikasvattajalta lampaanvillaa Yhdessä kemian kanssa tehtävä saippua huovutukseen Suunnittelutyölle oleellista on aika ja taitotasoon suhteutetut työohjeet. On myös tärkeää kertoa erilaisten materiaalien ominaisuuksista sekä käyttömahdollisuuksista (esim. huopa on lämmin, akustinen ja pehmeä, kahvipussi kestävää, vedenpitävää ja liukasta). Koska oppilaille tulee antaa aikaa omaan luovaan työskentelyyn, luokka kannattaa jakaa pienryhmiin ja ryhmille erilaiset materiaalit työstettäviksi. Näin ideoita syntyy useampia ja jokainen pääsee kertomaan oman visionsa.

13 Tuntisuunnitelmassa huomioitavaa: aika selkeät, taitotason mukaiset ohjeet materiaalien ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet rohkaistaan omatoimisuuteen ja tiedonhakuun kuvapalveluja apuna käyttäen mitä tekstiilejä kahvilassa on? värimaailmat: mikä sopii yleiseen yhteiseen tilaan? mitä värejä ruualla saa? huopa: lämmin, akustinen, pehmeä kahvipussi: kestävä, vedenpitävä, liukas Muuhun kuin myyntiin? Koulun koristeluun, esim. kevätjuhlat Äitienpäivä- ja muut lahjat Yleisesti käsityön opetuksessa Kahvilan sisustus ja tekstiilit Oppitunnin runko: Lähtökohtana on, että oppilaat saavat itse päättää minkälainen kahvilan ilmeestä tulee. Projekti aloitetaan niin, että lähdetään pohtimaan muutaman esimerkin avulla minkälaisia tekstiilejä kahviloissa sekä muissa yleisissä tiloissa yleensä on, ja oppilaat saavat pohtia minkälaisista ratkaisuista he pitäisivät. Tilasuunnittelussa on tärkeää huomioida tekstiilien värit, materiaalit ja helppohoitoisuus, lisäksi koulun tiloissa tulee huomioida paloturvallisuus. Myös kahvilan tila kannattaa tutkia kunnolla: tarvitaanko tekstiilejä esimerkiksi tuomaan valoa tai väriä, vaikuttamaan akustiikkaan vai peittämään epäviihtyisiä pöytiä. Koska kahvila pyritään sisustamaan kierrätetyin kalustein ja tekstiilein, oppilaiden kanssa tutustutaan myös lähikirpputoreihin tai Kierrätyskeskukseen. Oppilaat ideoivat erilaisia ilmeitä kahvilaan, joista valitaan kaikille mieleisin ja tätä suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan käsityötunneilla. Kahvilan tekstiilejä: Esiliinat Lautasliinat Verhot (paloturvallisuus?) Pöytäliinat Tyynyt Tuolien päälliset/verhoilut Matot

14 Luonnonväreillä värjääminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Keke-kahvilan tekstiilit on tarkoitus värjätä luonnonväreillä. Luonnonväreillä värjäämistä pidetään ekologisena ratkaisuna, mutta sitäkin voidaan tehdä monin eri tekniikoin joista toiset ovat enemmän ja toiset vähemmän kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Kansiosta löytyvästä raportissa India Flint ja kontaktivärjäys, pohdin eri kasvivärjäysmenetelmien energian ja veden kulutusta. Tässä olen listannut eri värikasveja ja pohtinut niiden käytön kestävyyttä värjäämisessä. Taulukon jälkeen löytyvään listaan olen koonnut hyödyllisiä linkkejä kestävään kasvivärjäykseen. LINKKEJÄ: Värjäysopas (pdf) ruokajätteillä värjäämiseen: https://suloisiavareja.files.wordpress.com/2013/09/suloinen_opas.pdf Värjäysoppaaseen liittyvä blogi https://suloisiavareja.wordpress.com/author/ullalapiolahti/page/2/ Kattavasti tietoa ja paljon kokeiluja luonnonväreillä värjäämisestä Kokeiluja erikoisemmilla väriaineilla, kuten porkkanan naateilla ja mustapavuilla

15 VÄRIKASVIEN EKOLOGISUUS: Värikoodaukset: Violetti - kasvatetaan vain värjäyskasviksi, ja menetelmä on ympäristölle haitallinen Punainen - kasvatetaan vain väriä varten Keltainen - kasvatetaan hyötykäyttöön ja väriksi Vihreä - hyödynnetään ruokajätteitä sininen - kasvaa luonnonvaraisena Värikasvi Väri Mistä väri saadaan? Ekologisuus Krappi punainen juuri kasvatetaan ainoastaa väriä varten Indigo/morsinko sininen lehdet kasvatetaan ainoastaan väriä varten. Kyyppivärjäyksessä käytetään usein ympäristölle ja ihmiselle haitallista natriumdioniittia. reseda keltainen lehdet kasvatetaan ainoastaan väriä varten. kurkuma keltainen juuri kasvatetaaan mausteeksi ja väriksi. keltasipuli keltaoranssi kuoret hyödynnetään ruokajätteitä punasipuli vihreä kuoret hyödynnetään ruokajätteitä kanerva keltainen varret kasvaa luonnonvaraisena Lupiinin lehdet vihreä lehdet kasvaa luonnonvaraisena koivu keltainen lehdet kasvaa luonnonvaraisena nokkonen keltavihreä lehdet kasvaa luonnonvaraisena kokenilli punainen kirvat kasvatetaan ainoastaan värjäystä varten. saksanpähkinä ruskea kuoret hyödynnetään ruokajätteitä avocado ruskea kuoret ja siemenet hyödynnetään ruokajätteitä punajuuri punainen juures kasvatetaan ruuaksi ja väriä varten

16 Loppureflektointi Loppureflektoinnin tarkoitus on kerrata kestävän kehityksen periaatteita ja käydä läpi kahvilan toteutusprosessia yhdessä oppilaiden kanssa. Erityisen tärkeää on keskustella siitä, mitä projektista jäi käteen, ja miten oppilaat voivat hyödyntää oppimaansa omassa elämässään ja tekemissään valinnoissa. Miten kahvilassa pyrittiin toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti? Onnistuiko tämä? Missä olisi vielä voinut parantaa? Kuinka paljon energiaa kahvila KeKe kulutti? Miten energiankulutusta pyrittiin vähentämään? Miten tätä arvioitiin? Mikä kahvila KeKen toteuttamisessa oli vaikeinta? Mitä itse keksimiänne ideoita kahvilan toteuttamisessa käytettiin? Mistä ideat tulivat Mihin kestävää kehitystä tarvitaan? Miksi te toteutitte tämän projektin? Minkälaisia muutoksia omassa elämässään voi tehdä, jotta pystyisi noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita paremmin? Miksi on tärkeää toimia kestävästi? Miten eri oppiaineet toimivat tässä projektissa tukien toinen toisiaan? Lähteet: Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/936357/mod_resource/content/1/160358_opsluonnos_ perusopetus_luvut_1_12_ pdf, katsottu

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014)

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Yhteistyöprojekti yhtiön DS Smith Packaking Oy:n ja Lielahden yläkoulun kanssa Tekijät: Hilla Saarela, Sanna Kellokoski ja Esa

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET

RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET 6. LUOKKA Info 5. luokkalaisille Valinnaisainetarjoitin aukeaa 26.3. klo 18.00 6. luokan valinnaisaineet Liikunta Tekstiilityö Mediataito Kotitalous LIIKUNTAKURSSI Sekä tytöt

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50.

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50. C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne ajankäyttöä. Apuna voi käyttää seuraavaa aikataulua: Ideointi 15 minuuttia Suunnittelu 30 minuuttia Toteutus 30 minuuttia Tauko 5 minuuttia

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT

LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT Tavoitteet: Oppilaat perehtyvät liikkumistapoihin, joita käytettiin isoisän aikaan ja nyt, huomioiden myös kuljettavat etäisyydet, liikkumismuodon valintamahdollisuudet ja niiden

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:. AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka

Lisätiedot

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:...

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:... MATEMATIIKAN KOE Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu Nimi: Oppilaitos:.. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: LAITA MERKKI OMAAN SARJAASI. Tekniikka ja liikenne:..

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus MUOVIA MAIDOSTA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Alakoululaisille muovin valmistusta tehdessä puhutaan verkottumisesta ja muovin verkottuneesta

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi Emulsifying paste Tuote Emulsio paste = Emulgontiaineosa rasvahappo 12g/kg-l Sitoo rasva molekyylit 50% rasva / neste seos Majoneesi,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Hapot hyökkäävät hampaisiin!

Hapot hyökkäävät hampaisiin! Hapot hyökkäävät hampaisiin! Tiedät varmasti, että makean syönti on huonoksi hampaille! Hampailla viihtyvät bakteerit ( hammaspeikot ) rakastavat sokeria ja kaivavat reikiä sitä innokkaammin mitä enemmän

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

e-oppiminen Simo Veistola Toimitusjohtaja simo.veistola@e-oppi.fi 050-431 8578

e-oppiminen Simo Veistola Toimitusjohtaja simo.veistola@e-oppi.fi 050-431 8578 e-oppiminen Simo Veistola Toimitusjohtaja simo.veistola@e-oppi.fi 050-431 8578 sähköisen oppimisen edelläkävijä Sähköisten oppimateriaalien kustannustalo Perustettu v. 2011, Tj. Simo Veistola, FT, Forssan

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja

Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja LUMAT 1(2), 2013 Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja Anna-Sofia Vilhunen Kemian opettajankoulutusyksikkö,

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Maidoista parhain Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka Kehittäjät: Noora Hurskainen, Annika Permikangas, Mari Timonen, Kari Sormunen ja (2012) Soveltavan

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

TIKAPUU-PROJEKTIN OPETUSSUUNNITELMA

TIKAPUU-PROJEKTIN OPETUSSUUNNITELMA TIKAPUU-PROJEKTIN OPETUSSUUNNITELMA WinNovan Tikapuu-projekti toimii Porin Länsipuistossa ajalla 1.11.2009-30.6.2012 ja sen rahoitus tulee ESR-ohjelmasta ja Porin kaupungilta. Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot