Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle. raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle. raportti"

Transkriptio

1 Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle raportti

2 2 Sisältö 1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus Alueen kunnat ja väestö Väestö ja väestöennuste Lapset ja perheet Nuoret aikuiset Työikäiset Ikääntyvät Sairastavuus Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Kuntien talouden tunnuslukuja Sosiaali - ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanne Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden kustannukset Jokilaaksojen alueella Vanhustenhuollon palvelurakenne Toimipisteet Henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan koulutus Jokilaaksojen alueella Palvelutuotannon arviointi ja palveluihin kohdistuvat kehitystarpeet Vaihtoehdot palvelujen organisaatio- ja hallintorakenteeksi tulevaisuudessa Lähteet Liitteet Erillinen liite: Kuntamaisema Oy: Jokilaakson sote-rakenneselvitys

3 3 1. Johdanto Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena oli valmistella Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon (sote-) palveluiden sellainen toimiva ja tarkoituksenmukainen tuotanto- ja tuottajarakenne, joka vastaa valmistelussa olevan järjestämislain edellytyksiä. Valmistelutyö sisälsi tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Valmistelun tulokset antavat kunnille pohjan tehdä päätöksiä sote-tuottajarakenteesta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Lailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle Esityksen mukaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat nämä palvelut. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan maksamalla asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. (STM 2014.) Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esitys ei toteuttanut riittävällä tavalla perustuslain säännöksissä edellytettyä kansanvaltaisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi siirtymistä kaksitasoisesta kuntayhtymämallista yksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jossa sosiaali- ja terveysalueita olisi enintään 19. Tämä esitys ei edennyt eduskunnassa perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Sote-lain valmistelu jatkuu seuraavan hallituksen ja eduskunnan toimesta Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus Jokilaaksojen alueen muodostavat 17 kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva ja Ylivieska. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavina toimijoina alueella ovat Raahen seudun

4 4 hyvinvointikuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Kalajoen kaupunki/kalajoen yhteistoiminta-alue ja Oulaisten kaupunki. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen tuotanto- ja tuottajarakenteen valmistelemiseksi käynnistettiin Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle hanke. Se toteutettiin ajalla Kunnat tekivät hallituksissaan päätökset, joilla valtuuttivat sote-toimijat valmistelutyön käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Ohjausryhmän muodostivat alueen kuntien nimeämät edustajat ja hankkeen työryhmä koostui kuuden sote-toimijan johtavista viranhaltijoista. Ryhmien kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Hankkeen hallinnoijana toimi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan sote-rakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Selvitystyön tavoitteena oli löytää tuotantorakenne, jossa alueella jo oleva osaaminen ja resurssit voidaan parhaiten hyödyntää tuotannosta saadaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa tuotantoalueratkaisu tukee alueen osaamisen ja sitä tukevan koulutuksen vahvistamista tuotantoalueratkaisua valmistellaan kiinteänä osana maakunnallista valmistelutyötä Valmistelutyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen tuottajarakennetta koskevan valmistelutyön kanssa. Selvityshankkeelle saatiin maakunnan kehittämisrahaa. Kokonaisbudjetti oli euroa ja myönnetty maakunnan kehittämisraha on euroa. Omarahoitus euroa jakaantui mukana olevien kuntien väestömäärien suhteessa. Hankkeessa on hyödynnetty sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton muutostuki. Kehittämisraha mahdollisti ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisen. Kuntamaisema Oy:lta tilattiin Jokilaaksojen alueelle sote-tuotantorakenneselvitys yhteistoiminta-alueittain. Selvitys sisälsi sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja päivähoitoa. Siihen kuului palvelutuotannon taloudellisten tunnuslukujen tarkastelu, palvelutuotteiden tehokkuuden vertailu sekä palvelutuotannon, tuotantorakenteiden ja hallintomallien vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelu. Selvitystyössä hyödynnettiin myös sote-organisaatioiden ja kuntien omaa asiantuntemusta. Selvitystyön tuloksena palvelut ja niiden rakenteet saatiin nykyisten tuotantoalueitten osalta vertailukelpoisiksi ja saatiin tietoa myös palvelutuotannon tehokkuudesta ja kehittämiskohteista palveluittain ja suhteessa alueen verrokkiaineistoon. Hankkeen tuloksena syntyi tämä raportti, joka sisältää Jokilaaksojen alueen kuntien sote-palveluiden tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Selvitys tarjoaa hyvän lähtökohdan tuotantoalueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että muutoksen lisäksi voidaan uudistaa aidosti myös palvelurakenteita ja päästä aiempaa tehokkaampaan palvelutuotantoon. Syntynyttä aineistoa voidaan hyödyntää tulevan sosiaali- ja terveysalueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkaluna. Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti valmistunut raportti ja Maisema-selvitys esitellään kaikille alueen kunnille ja kunnat antavat niistä lausuntonsa.

5 5 2. Alueen kunnat ja väestö 2.1. Väestö ja väestöennuste Vuoden 2013 lopussa Jokilaaksojen 17 kunnan alueella asui yhteensä henkilöä. Asukasluvut kunnittain on esitetty taulukossa 1. Lasten ja nuorten (0-17-vuotiaiden) osuus väestöstä oli suurin Sievissä (32,5 %) ja pienin Pyhäjärvellä (17,9 %). Työikäisiä (18-64-vuotiaita) oli eniten Ylivieskassa (59,1 %) ja vähiten Sievissä (51,3 %). 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Pyhäjärvellä (27,8 %) ja vähiten Ylivieskassa (16,2 %). Eri ikäryhmien osuus väestöstä on esitetty kuviossa 1. (Tilastokeskus.) Taulukko 1. Jokilaaksojen alueen kuntien asukasluvut vuonna 2013 (Tilastokeskus) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska YHTEENSÄ % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 1. Eri ikäryhmien osuudet väestöstä kunnittain vuonna 2013 (Tilastokeskus) 75- v v v 7-17 v 0-6v Taulukossa 2 on esitetty Jokilaaksojen alueen väestön ja yli 75-vuotiaiden määrä 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta. Etäisyysvyöhykkeet voivat olla osin päällekkäin. Sen vuoksi yli 75 -vuotiaiden % -osuus ylittää 10 km jälkeen 100 % kattavuuden verrattuna kunnan yli 75 -vuotiaiden määrään. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksista on esitetty kuviossa 2. (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke 2015, Inga Taikina-aho.)

6 6 Kunta Kunnan koko yli 75 - vuotiaiden määrä Väestö yhteensä 5 km vyöhykkeellä Yli 75-vuotiaiden määrä yhteensä 5 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 5 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Väestö yhteensä 10 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden määrä yhteensä 10 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 10 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Väestö yhteensä 20 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden määrä yhteensä 20 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 20 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Alavieska , , ,2 Haapajärvi , , ,1 Haapavesi , , ,0 Kalajoki , , ,9 Kärsämäki , , ,7 Merijärvi , , ,4 Nivala , , ,6 Oulainen , , ,8 Pyhäjoki , , ,7 Pyhäjärvi , , ,4 Pyhäntä , , ,0 Raahe , , ,2 Reisjärvi , , ,5 Sievi , , ,8 Siikajoki , , ,7 Siikalatva , , ,8 Ylivieska , , ,6 Taulukko 2. Jokilaaksojen alueen vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke 2015, Inga Taikina-aho) Kuvio 2. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksista Jokilaaksojen alueella (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTEhanke 2015, Inga Taikina-aho)

7 7 Väestöennusteen mukaan alueen väestömäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1000 asukkaalla. Väestömäärän arvioidaan kasvavan suhteellisesti eniten Ylivieskassa ja vähentyvän eniten Pyhännällä. Koko alueella lasten ja nuorten määrä ei muutu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta työikäisten määrä vähenee noin 8000 henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 7400 henkilöllä. Väestöennuste kunnittain on esitetty taulukossa 3 sekä ikäryhmittäin kuviossa 3. Taulukko 3. Väestöennuste kunnittain (Tilastokeskus) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska YHTEENSÄ v v v 7-17 v 0-6v Kuvio 3. Jokilaaksojen alueen väestö 2013 ja väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus)

8 Lapset ja perheet Vuonna 2013 Jokilaaksojen alueella oli 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria yhteensä Alueella asui perhettä, joista 40% oli lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus oli suurin Sievissä (47,9 %) ja pienin Pyhäjärvellä (33 %). (Tilastokeskus 2014.) Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2013 eniten Pyhäjärvellä (21% lapsiperheistä) ja vähiten Sievissä (10,7 % lapsiperheistä). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli eniten Sievissä (11,7 % lapsiperheistä) ja vähiten Pyhännällä (4 % lapsiperheistä). (SOTKAnet.) (Taulukko 4.) Taulukko 4. Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuudet kunnittain vuonna 2013 (SOTKAnet) Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä, % Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Alavieska 42,4 12,9 7,5 Haapajärvi 41,2 17 8,8 Haapavesi 40,3 16,9 9,8 Kalajoki 38,3 12,4 5,3 Kärsämäki 36,6 11,7 6,5 Merijärvi 43,1 16,8 7,6 Nivala 44,2 15,8 8,3 Oulainen 39,8 19,4 6,4 Pyhäjoki 34,3 12,6 4,7 Pyhäjärvi 33,0 21 7,8 Pyhäntä 38,6 13,2 4 Raahe 38,6 16,4 7,9 Reisjärvi 39,9 13,4 5,4 Sievi 47,9 10,7 11,7 Siikajoki 40,7 12,2 6,4 Siikalatva 33,4 17,9 8,6 Ylivieska 42,8 15,9 9,3 Pohjois-Pohjanmaa 42,8 17,4 7,4 Koko maa 39,1 20,6 8, Nuoret aikuiset Alueella asui yhteensä vuotiasta nuorta aikuista vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria oli vuoden 2012 tilaston mukaan eniten Siikajoella (14,7 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Merijärvellä (5% vastaavanikäisistä). Toimeentulotukea saaneita nuoria aikuisia oli vuonna 2013 eniten Raahessa (19,9 % vuotiaista) ja vähiten Pyhännällä (4,1 % vuotiaista). (SOTKAnet.) Työttömiä

9 9 alle 25-vuotiaita oli vuoden 2014 lopussa alueella yhteensä 1302 henkilöä, mikä on 95 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). (Taulukko 5.) Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, toimeentulotukea saaneet ja työttömät nuoret kunnittain (SOTKAnet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2012 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Alle 25-vuotiaat työttömät , henkilöä Alavieska 9 13,2 22 Haapajärvi 7,4 14,2 99 Haapavesi 8,6 17,6 82 Kalajoki 7,7 7,3 116 Kärsämäki 11,8 9,8 28 Merijärvi 5 11 Nivala 10 13,8 107 Oulainen 11,6 14,3 104 Pyhäjoki 8,5 7,8 33 Pyhäjärvi 9,7 10,4 45 Pyhäntä 13,2 4,1 8 Raahe 9,9 19,9 330 Reisjärvi 11,9 5,6 19 Sievi 11,8 13,1 46 Siikajoki 14,7 12,4 34 Siikalatva 7,4 12,3 46 Ylivieska 7,2 16,7 172 Pohjois-Pohjanmaa 9,1 13, Koko maa 10,8 14, Työikäiset Työikäisiä (18-64-vuotiaita) oli Jokilaaksojen alueella vuonna 2013 yhteensä henkilöä (Tilastokeskus). Työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa suurin Pyhännällä (16,7 %) ja pienin Reisjärvellä (9,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli 1485 henkilöä. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). Eniten pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita työikäisiä oli Raahessa (2 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Pyhännällä (0 %). Eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli Pyhäjärvellä ja vähiten Kalajoella. (SOTKAnet.) (Taulukko 6.)

10 10 Taulukko 6. Työttömyysaste sekä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työikäisten osuudet vastaavanikäisestä väestöstä kunnittain (SOTKAnet, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Työttömyysaste, % Yli 1v työttömänä olleet , henkilöä Alavieska 0,8 12,7 5,8 13,6 41 Haapajärvi 1,3 14,4 6,4 13,1 51 Haapavesi 1,9 13,5 6 14,8 97 Kalajoki 0,9 9,1 3,6 13,2 130 Kärsämäki 0,5 15,6 7,1 14,9 33 Merijärvi 11,4 4,1 13,1 16 Nivala 1,4 10,8 4,8 15,2 120 Oulainen 0,6 11,5 5,2 15,8 148 Pyhäjoki 0,6 11,3 4,2 11,7 37 Pyhäjärvi 1 18,1 7,8 15,2 68 Pyhäntä 0 13,9 7,4 16,7 25 Raahe 2 11,4 5,2 14,4 294 Reisjärvi 14,1 5,4 9,8 23 Sievi 1,1 12,2 6,3 12,7 56 Siikajoki 0,6 14,1 5,9 13,4 67 Siikalatva 0,8 13,5 6,6 14,2 73 Ylivieska 1,4 9,6 4,1 14,4 206 P-Pohjanmaa 1,5 10 4,6 16, Koko maa 2,2 8 3,7 13, Ikääntyvät Vuonna 2013 Jokilaaksojen alueella asui 65 vuotta täyttäneitä henkilöä, joista oli 75 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus). Eniten kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä oli Pyhäjärvellä (92,4 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Pyhännällä (82,7 % vastaavanikäisistä). Eniten yksin asuvia ikäihmisiä oli Ylivieskassa (51,3 % vastaavainikäisistä) ja vähiten Pyhäjoella (39,6 % vastaavanikäisistä). Täyttä kansaneläkettä saavia 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Kärsämäellä (5 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Kalajoella (2 % vastaavanikäisistä). (Taulukko 7.) (SOTKAnet.)

11 11 Taulukko 7. Kotona asuvat ja yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet sekä täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet kunnittain vuonna 2013 (SOTKAnet) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Alavieska 86,8 44,7 2,7 Haapajärvi 88,4 44,6 3,6 Haapavesi 91,9 39,9 3,9 Kalajoki 91 40,1 2 Kärsämäki 88,6 45,6 5 Merijärvi 89,8 49 4,5 Nivala 87,3 44,2 2,5 Oulainen 87,3 45,5 3,4 Pyhäjoki 87 39,6 2,9 Pyhäjärvi 92,4 45,9 3,8 Pyhäntä 82,7 42,7 3,2 Raahe 90,4 42,6 2,8 Reisjärvi 91,3 49,7 2,6 Sievi 87,5 49,7 3,2 Siikajoki 85,6 47,7 3,2 Siikalatva 89,7 42,9 2,7 Ylivieska 89,8 51,3 2,1 P-Pohjanmaa 90 44,9 2,6 Koko maa 90,3 48,2 2, Sairastavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin avulla voidaan vertailla kuntien ja alueiden sairaustaakkaa. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Jokilaaksojen alueen kuntien sairastavuusindeksit on esitetty kuviossa 4. Sairastavuusindeksiluvut ovat matalimmat Kalajoella, Merijärvellä ja Pyhäjoella sekä korkeimmat Pyhäjärvellä ja Siikajoella. Kuviossa 5 on esitetty ikävakioimattomat indeksiluvut sairausryhmittäin. Luvut on saatavissa vain yli 2000 asukkaan kunnista, joten Merijärven ja Pyhännän tiedot puuttuvat. Sepelvaltimotauti- sekä tuki- ja liikuntaelinsairausindeksit ovat alueella eniten maan keskitason yläpuolella.

12 Koko maa= 100 Ikävakioimaton Ikävakioitu 20 0 Kuvio 4. THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu ja ikävakioimaton) Jokilaaksojen alueen kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska Kuvio 5. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi sairausryhmittäin Jokilaaksojen alueen kunnissa (koko maa = 100) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014)

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Kuviossa 6 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2013 verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Manner-Suomen kustannuksiin. Korkeimmat kustannukset alueella ovat Siikalatvalla (4 386 /asukas) ja matalimmat Kalajoella (2 782 /asukas). Ero korkeimpien ja matalimpien kustannusten välillä on Luvut eivät sisällä lasten päivähoidon kustannuksia lukuun ottamatta lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tukea. (Suomen Kuntaliitto 2014A.) Terveydenhuollon Sosiaalitoimen Kuvio 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) vuonna 2013 Jokilaaksojen alueen kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Manner-Suomessa (Suomen Kuntaliitto 2014A) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos julkaisee terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja, joissa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Jokilaaksojen alueella korkeimmat tarvevakioidut indeksiluvut olivat Siikalatvalla ja Pyhäjärvellä sekä matalimmat Ylivieskassa ja Haapavedellä (taulukko 8). (Kaipiainen ja Häkkinen 2014.)

14 14 Taulukko 8. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2012 Jokilaaksojen alueella ja Pohjois- Pohjanmaalla (Kaipiainen ja Häkkinen 2014.) Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Koko maa=100 Koko Koko maa=100 maa=1,00 Alavieska , Haapajärvi , Haapavesi ,17 87 Kalajoki ,03 98 Kärsämäki ,21 97 Merijärvi ,17 99 Nivala ,16 94 Oulainen , Pyhäjoki ,18 98 Pyhäjärvi , Pyhäntä ,14 98 Raahe ,11 99 Reisjärvi , Sievi ,17 93 Siikajoki ,25 98 Siikalatva , Ylivieska ,05 86 Pohjois-Pohjanmaa ,05 93 Alueen kunnissa sairastavuus on korkea. Yhdessätoista kunnassa THL:n sairastavuusindeksi on 20% korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kustannukset osittain korreloivat sairastavuuden kanssa mutta eivät täysin. Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien ikävakioidut ja ikävakioimattomat sairastavuusindeksit verrattuna kaikkien Suomen kuntien indeksilukuihin. Kuviossa 9 on Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrattuna kaikkien Suomen kuntien sosiaalija terveystoimen nettokustannuksiin.

15 15 Kuvio 7. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton , kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat oranssilla) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Kuvio 8. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu , kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat oranssilla) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Kalajoki 2 Merijärvi 3 Ylivieska 4 Pyhäjoki 5 Sievi 6 Nivala 7 Pyhäntä 8 Alavieska 9 Raahe 10 Reisjärvi 11 Haapavesi 12 Oulainen 13 Kärsämäki 14 Siikalatva 15 Haapajärvi 16 Siikajoki 17 Pyhäjärvi 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Merijärvi 4 Ylivieska 5 Nivala 6 Pyhäntä 7 Alavieska 8 Raahe 9 Sievi 10 Reisjärvi 11 Siikalatva 12 Kärsämäki 13 Haapavesi 14 Oulainen 15 Haapajärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikajoki 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Ylivieska 4 Merijärvi 5 Raahe 6 Siikajoki 7 Nivala 8 Haapavesi 9 Oulainen 10 Sievi 11 Alavieska 12 Pyhäntä 13 Kärsämäki 14 Haapajärvi 15 Reisjärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikalatva Kuvio 9. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas 2013 (SOTKAnet) kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat punaisella)

16 Kuntien talouden tunnuslukuja Taulukossa 9 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2013 (Suomen Kuntaliitto 2014B). Kuntien taloudelliset lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Verotulot ja valtionosuudet yhteenlaskettuna pienimmän ja suurimman veropohjan välinen ero on 1896 /asukas. Taulukko 9. Kuntien talouden tunnuslukuja 2013 (Suomen Kuntaliitto 2014B) Kunta Tulovero % 2013 Verotulot /as. Valtionosuudet /as Verotulot + valtionosuudet /as. Vuosikate /as. Lainakanta /as. Omavaraisuus % Suht. velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/ alijäämä /as. Alavieska 21, ,4 76,9-855 Haapajärvi 21, ,3 76,4-185 Haapavesi 20, ,6 44,8 35 Kalajoki 19, ,5 56,6 943 Kärsämäki 20, ,6 75,6 825 Merijärvi 21, ,2 51, Nivala 21, ,9 76,8 108 Oulainen 21, ,8 60,1 79 Pyhäjoki 19, ,8 58, Pyhäjärvi 19, ,4 19, Pyhäntä 19, ,1 58, Raahe 21, ,1 102,0-372 Reisjärvi 21, ,9 84,2-206 Sievi 21, ,1 66,9-35 Siikajoki 21, ,2 49,0-173 Siikalatva 21, ,3 35,5-167 Ylivieska 21, ,3 64,4-507 Pohjois- Pohjanmaa 19, ,0 57, Sosiaali - ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanne 3.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden kustannukset Jokilaaksojen alueella Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanteen selvittämiseksi Kuntamaisema Oy:lta tilattiin Jokilaaksojen alueen sote-rakenneselvitys yhteistoiminta-alueittain. Selvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin erillisenä liitteenä. Selvitys sisältää sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja päivähoitoa. Kuntamaisema Oy:n tekemä Jokilaakson sote-rakenneselvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin erillisenä liitteenä.

17 17 Maisema-mallissa palveluita tarkastellaan tuoteryhmittäin, jotka olivat tässä tarkastelussa seuraavat: Erikoissairaanhoito Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut Päivystys Hoito- ja hoivapalvelut Akuutti- ja kuntoutusosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Kuntoutus Selvitys tehtiin keräämällä alueen kirjanpidon toteutuma tilinpäätöksessä 2013 ja kohdentamalla kustannukset Maisema-tuoteryhmiin. Lisäksi kerättiin keskeiset toiminnalliset tiedot alueiden tuottamista palveluista. Aineistona käytettiin myös Kuntamaiseman asiakaskuntien vertailukelpoista tietoa sekä julkisista lähteistä saatavilla olevaa tietoa. Erikoissairaanhoidon tiedot pyydettiin erillisillä kyselyillä suoraan sairaanhoitopiireiltä ja Raahen sairaalasta. Tiedot kerättiin ja analyysit tehtiin aluekohtaisina, raportti ei sisällä kuntakohtaisia analyyseja. Selvitys sisältää tuoteryhmäkohtaiset tarkastelut keskeisistä palveluista, ja yksikkökohtaista tietoa tietyistä terveydenhuollon palveluista (erikoissairaanhoidossa eri sairaaloiden käyttö alueittain, akuuttihoidon osastokohtainen tarkastelu ja päivystyksen tarkastelu toimipisteittäin). Jokaisen tuoteryhmän alkuun on koottu yhteenveto keskeisistä löydöksistä ja toimenpide-ehdotuksista, ja tämän jälkeen on esitelty niitä perustelevat keskeiset graafit ja taulukot. Maisema-mallissa on arvioitu kuntien säästöpotentiaalia laskemalla ns. optimointivara. Se on saatu laskemalla eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla (hoivapalveluissa 75-vuotiaiden, mielenterveyspalveluissa 20 vuotta täyttäneiden ja perhepalveluissa alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrällä). Optimointivara ei ota huomioon alueiden erilaisia taustamuuttujia, esim. sairastavuutta. Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat aineiston keskiarvosta. Selvityksen lopussa on Kuntamaisema Oy:n ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteiden kehittämiseksi sekä organisaatio - ja hallintorakenteiksi Jokilaaksojen alueella. Maisema-raportin keskeisiä huomioita: Nykyisiä palveluryhmiä ja niiden kustannuksia tarkasteltaessa keskeinen huomio on Jokilaakson alueiden erilaisuus kustannusrakenteiden, sairastavuuden ja ikärakenteen osalta. Vaihtelu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suurta (kuvio 10). Selänne on kuntayhtymistä kallein, ja siellä sairastavuus ja vanhusikäluokkien suuri määrä nostaa kustannuksia Helmi ja Oulainen ovat keskitasoa kalliimpia. Oulaisten kustannuksia nostaa lähinnä hoidon ja hoivan palvelujen kalleus. Helmen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole yhtä selittävää tekijää korkeahkoon kustannustasoon, mutta väestön sairastavuus on korkeaa.

18 18 Kallio ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RAS) ovat molemmat keskitasoa edullisempia, mutta Kalliossa hoidon ja hoivan palvelut ovat kalliit. Raahen seudun kustannuksia nostaa erikoissairaanhoito Kalajoella palvelut ovat väestön sairastavuuteen nähden hyvin edulliset Nykyisten kuntayhtymien sisällä kuntien erot ovat kaventuneet (lähde Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Kallion Maisemaraportit). Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset tuoteryhmittäin verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin Laskennallisia optimointivaroja (kuvio 11) tarkasteltaessa alueella suurin tehostamispotentiaali on hoidon ja hoivan palveluissa. Myös erikoissairaanhoidon ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa optimointivarat Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden ovat huomattavat. Aikuissosiaalityö (sis. Toimeentulotuen) ja perhepalvelut ovat alueella edulliset eikä optimointivaraa näissä palveluissa ole OPTIMOINTIVARAT KUNTAMAISEMAN KUNTIEN KESKIARVOON Yhteensä Selänne 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 Kalajoki 2013 Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Päihde ja mielenterv. Vammaispalvelut Hammashuolto Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH Kuvio 11. Optimointivarat eli asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon kerrottuna kunnan asukasluvulla.

19 19 Erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti palveluiden käyttö on kohtuullista ja kustannukset Selännettä ja Raahen seutua lukuun ottamatta keskitasoa tai sitä edullisemmat. Raahen seudulla käytetään erikoissairaanhoitoa paljon sekä avo- että osastohoidossa. Selänteellä vuodeosastohoitoa on paljon. Laskennallinen optimointivara koko alueella on 5,6 milj. Palveluiden käyttö eri sairaaloiden välillä on pääosin tarkoituksenmukaista, eikä esim. Oulaskankaan sairaala etenkään vuodeosastohoidon osalta nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Oulaskankaan käyttöä saataisiin vielä tarkoituksenmukaisemmaksi, jos Kalajoki siirtyisi käyttämään vahvemmin Oulaskangasta Keski-Pohjanmaan sijaan. Tämä myös laskisi Kalajoen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Raahen sairaalan runsas käyttö etenkin Raahen seudulla muodostuu kalliiksi. Raahen sairaalan toiminta tulisi integroida sekä avo- että vuodeosastopalvelujen osalta tiukemmin perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2015 alussa on jo tapahtunut sisätautienosaston siirtyminen perusterveydenhuollolle. Helmi, Oulainen, Kallio saavat oman akuuttihoidon avulla hillittyä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä ja kustannuksia. Avohoidon osalta Raahen seutu ja osin Oulainen painottuvat erikoissairaanhoitoon. Vastaanottopalvelut (sis. perusterveydenhuollon lääkäri- hoitajavastaanoton, neuvolat, laboratorion ja röntgenin ja perusterveydenhuollon päivystyksen) ovat kalliita Raahen seutua ja Kalajokea lukuun ottamatta, mutta koko avohoidon kokonaisuutta (erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut mukaan luettuna) tarkasteltaessa asukaskohtaiset kustannukset jäävät keskitasoon. Laskennallinen optimointivara vastaanottopalveluiden osalta on 1,8 milj.. Perusterveydenhuollon päivystys on v alusta jo varsin keskittynyttä, ja yhteispäivystysten käyttö on ollut pientä ja kustannukset kohtuulliset. Oulaisten ja Raahen osalta päivystyksen käyttö on suurinta, ja niissä terveysasemien toiminnan ohjaaminen enemmän päiväaikaiseen toimintaan kannatettavaa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittäminen edelleen Oulaskankaalle tehostaisi erikoissairaanhoidon työnjakoa alueella. Hoito- ja hoivapalveluiden (sis. omaishoidon tuen, kotihoidon, tavallisen palveluasumisen, ympärivuorokautisen hoidon ja akuuttihoidon) kustannukset yli 75-vuotiaiden määräänkin suhteutettuna ovat alueella kalliit. Erityisesti Kallion, Selänteen ja Oulaisten ja Raahen seudun osalta kustannukset ovat korkeat. Kalajoki on edullinen ja Helmi keskitasoa. Laskennallinen optimointivara on 21,4 milj.. Ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat kaikkiaan keskimääräisellä tasolla, mutta tehostettu palveluasuminen muodostuu kalliiksi osin korkean peittävyyden (Kallio, Oulainen) ja osin myös kalliiden hoitopäivähintojen (Oulainen, Kallio, Selänne) vuoksi. Myös kotihoitoon panostukset ovat keskimääräistä suuremmat. Akuuttihoidon panostukset ovat suuret, mikä heijastuu toisaalta vanhusten erikoissairaanhoidon vähäisyyteen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (sis. erikoissairaanhoidon psykiatria) osalta alueiden profiilit ovat hyvin erityyppisiä ja taustalla vaikuttavat myös alueiden erilaiset mielenterveyssairastavuudet. Ilman psykiatriaa oman toiminnan optimointivara 5,3 milj.. Selänne ja Oulainen ovat kalliita, ja Helmi ja Raahen seutu myös keskitasoa kalliimpia. Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Psykiatrisen laitoshoidon käyttö alueella on korkeampi kuin valtakunnalliset suositukset.

20 20 Suun terveydenhuolto on keskimääräistä kalliimpaa alueella ja aikuisväestön palvelupeittävyys melko korkea. Laskennallinen optimointivara on 2,3 milj.. Optimointivarassa on huomioitava, että alueen kunnallinen suun terveydenhuolto vastaa suuremmalta osalta väestön palveluista kuin keskimäärin valtakunnassa. Perhepalvelut (sis. lastensuojelu, psykiatria, perheneuvola) ovat alueen kaikissa kunnissa edulliset. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 7,7 milj. edullisemmin. Kustannuksia nostavat hieman keskimääräistä korkeammat sijoitusten hoitopäivähinnat, mitkä puolestaan aiheutuvat perhehoidon vähäisyydestä. Aikuissosiaalityö (sis. toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta) on kaikilla Jokilaaksojen alueilla edullista. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 4,4 milj. edullisemmin. Vammaispalveluiden asiakasmäärät ja sitä kautta kustannukset ovat hyvin vaihtelevat alueella. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 0,9 milj. edullisemmin. Vammaispalveluissa pääpaino on kehitysvammahuollon kustannuksissa johtuen kehitysvammaisten suuresta määrästä alueella. Vain Helmen osalta vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat merkittävät. Asumispalvelujen hoitopäivähinnat ovat korkeat Vanhustenhuollon palvelurakenne Kuviossa 12 on esitetty ennuste hoito- ja hoivapalveluiden tarpeesta vuosina Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013) mukaan sekä Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarve-ennusteiden perusteella koko Jokilaaksojen alueella Akuuttihoito 65-74v. 0,4% Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5% Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito yht. 9 % Kotihoito 14 % Omaishoidontuki 7% Kuvio 12. Ennuste hoito- ja hoivapalveluiden tarpeesta vuosina laatusuosituksen (STM 2013) sekä Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarve-ennusteiden mukaan Jokilaaksojen alueella

21 21 Kuviossa 13 on verrattu väestöennusteen mukaan arvioitua hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta vuoden 2013 toteutumaan Jokilaaksojen alueella. Nykyiset kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon paikat riittäisivät suosituksen mukaan vuoteen 2025 saakka Asiakkaat 2013 Suositus 2015 Suositus 2020 Suositus 2025 Suositus 2030 Omaishoidontuki 7% Kotihoito 14 % Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito yht. 9 % Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5% Kuvio 13. Hoito- ja hoivapalveluita käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä vuonna 2013 ja arvio palvelua tarvitsevien määrästä laatusuosituksen (STM 2013), Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarveennusteiden mukaan ja väestöennusteen perusteella Jokilaaksojen alueella 3.3. Toimipisteet Jokilaaksojen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden kartoittamisessa käytettiin apuna Pohjois- Pohjanmaan liiton tuottamia aineistoja ja yhteistoiminta-alueet itse tarkistivat tiedot kunnittain vastaamaan helmikuun 2015 tilannetta. Alueella toimi kolme erikoissairaanhoidon yksikköä: Raahen sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä psykiatrinen Visalan sairaala. Terveyskeskuksen vuodeosastoja oli 11, hoivayksiköitä 8 ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä 37 (julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yksiköt yhteensä). Lisäksi Oulaisissa toimi Taukokankaan hyvinvointikeskus, joka tuottaa kuntoutus-, hoito- ja asumispalveluja. Somaattisen sairaanhoidon sairaala- ja terveyskeskusvuodeosastopaikkoja oli yhteensä 442 sekä hoivaosastopaikkoja 106. Tehostetun palveluasumisen paikkoja oli Psykiatrian osastohoidon paikkoja oli 94 Visalan sairaalassa ja 10 Raahessa. Visalan sairaalan paikkoja käyttivät myös Jokilaaksojen alueen ulkopuolelta tulevat potilaat. Tarkemmat tiedot yksiköistä ja paikkamääristä on esitetty liitteen 2 taulukoissa 1-3.

22 22 Kehitysvammaisten asumispalveluita tuotettiin 36 yksikössä. Ohjatun asumisen paikkoja oli 79 ja autetun asumisen (ympärivuorokautisen asumispalvelun) paikkoja 273, julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yksiköt yhteen laskettuna. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestettiin 19 yksikössä. Tarkemmat tiedot yksiköistä ja paikkamääristä on esitetty liitteen 2 taulukoissa 4-5. Jokilaaksojen alueella toimi 15 yksityisitä lastensuojeluyksikköä ja perhekotia sekä 23 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksikköä (liite 2, taulukot 6-7). Lisäksi palveluja ostettiin alueen ulkopuolisilta toimijoilta. Alueella toimi 22 terveyskeskusta tai terveysasemaa. Terveyskeskuksissa ja -asemilla (tai muissa lähellä sijaitsevissa toimipisteissä) tuotetut palvelut on koottu liitteen 2 taulukkoon 8. Sosiaalitoimistoja oli alueella 16 (Haapajärvi, Haapavesi, Himanka, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki/Ruukki, Siikalatva, Vihanti, Ylivieska) Henkilöstö Tiedot Jokilaaksojen alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömääristä (täytetyt vakanssit) ilman varhaiskasvatusta koottiin organisaatioittain vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan. Lisäksi käytettiin tietoja KEVAn Kunta-alan eläkepoistumaennusteesta Vuoden 2014 lopussa Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 3837,5 (sisältää ympäristöterveydenhuollon, mutta ei varhaiskasvatusta). Henkilöstömäärät on esitetty organisaatioittain taulukossa 10 ja ammattiryhmittäin taulukossa 11. Tarkemmat tiedot ammattinimikkeittäin on liitteessä 3. Henkilöstömääriä tarkasteltaessa on huomattava, että tukipalvelut (kuten huolto-, siivous- ja atk-palvelut) on tuotettu osassa yhteistoimintaalueita omana toimintana ja osassa ostettu alueen kunnilta. KEVAn eläkepoistumaennusteen mukaan alueella eläköityy lähivuosina runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi alueellinen koulutus on tärkeää. Taulukko 10. Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa organisaatioittain Työnantaja Henkilöstömäärä (täytetyt vakanssit) 2014 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 404 Kalajoki - Merijärvi -yhteistoiminta-alue 281,5 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 775 Oulaisten kaupunki 188,5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1134 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 623 Pohjois-Pohjanmaan shp/ Oulaskankaan ja Visalan sairaalat 431,5 Yhteensä 3837,5

23 23 Taulukko 11. Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Lukumäärä Lääkärit 114 Eriasteiset sairaanhoitajat 842 Terveydenhoitajat 126 Lähi- ja perushoitajat 1206 Röntgenhoitajat 20 Laboratoriohoitajat 33 Hammaslääkärit 61 Hammashuoltajat ja suuhygienistit 19 Hammashoitajat 90 Fysioterapeutit 37 Kodinhoitajat 104 Perhetyöntekijät 39 Sosiaalityöntekijät 47,5 Sosiaaliohjaajat 23 Sihteerit 150,5 Muut ammattiryhmät yhteensä 925,5 YHTEENSÄ 3837, Sosiaali- ja terveysalan koulutus Jokilaaksojen alueella Oulun Eteläisen ja Raahen seudulla toimii kahden ammattikorkeakoulun yksiköt; Centria Ylivieskan yksikkö ja Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö sekä Jokilaaksojen ammattiopisto. Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä koulutetaan sosionomeja. Koulutuspaikkoja on 35 vuodessa ja lisäksi joka kolmas vuosi 30 aloituspaikkaa monimuotokoulutuksessa. Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikössä koulutetaan sairaanhoitajia. Koulutuspaikkoja on 80 vuodessa ja kaikki toteutuu monimuotokoulutuksena. Molemmissa ammattikorkeakouluyksiköissä tarjotaan täydennyskoulutusta esim. väkivaltaisten tilanteiden ja asiakkaiden kohtaamiseen, työnohjausta ja työhyvinvointivalmentajakoulutusta sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Oulaisten yksikössä voi suorittaa sairaanhoitajien laajoja lisäkoulutuksia ja erikoistumiskoulutuksia mm. sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen, päivystävän sairaanhoitajan opinnot, haavahoito, diabetes- ja sydänpotilaan hoito. Lähihoitajakoulutusta on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Oulaisten ja Ylivieskan ammattiopistoissa. Aloituspaikkoja yhteensä 200 vuodessa. Lähihoitajan koulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena toteutetaan myös muilla paikkakunnilla. Ammattiopistoissa voi suorittaa jalkojenhoidon, päihdetyön ja perhepäivähoitajan ammattitutkinnon sekä Oulaisissa vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Tiedot aloituspaikka- ja opiskelijamääristä on koottu taulukkoon 12.

24 24 Taulukko 12. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikat ja opiskelijamäärät Jokilaaksojen alueella Perustutkinto-koulutukset Aloituspaikat / vuosi Opiskelijamäärä Lähihoitaja (Ylivieska ja Oulainen) Sairaanhoitaja Sosionomi joka 3.vuosi Yht Palvelutuotannon arviointi ja palveluihin kohdistuvat kehitystarpeet Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle hankkeen työryhmä esittää, että palvelurakenteen kehittämiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi alueella käynnistetään seuraavat Maisema-selvityksen mukaiset toimenpiteet: Erikoissairaanhoito: Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden työnjaosta sopiminen ja Raahen sairaalan painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (Raahe, Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan siten, että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. Raahe ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta Pienet yksiköt ovat kuitenkin kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella. Nykyisellä mallilla ostopalvelutyövoimaa joudutaan jatkossakin hankkimaan => optimaalinen keskittäminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän osalta erikoissairaanhoidon avohoidon avaaminen tarkemmin, jotta nähtäisiin aiheutuuko erikoissairaanhoidon käyttö erikoissairaanhoidon runsaasta tarjonnasta vai terveysasemapalvelujen heikosta saatavuudesta. Mutta joka tapauksessa Raahen ja

25 25 Oulaisten terveysasematoiminnan ja erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan parempi integrointi => alueellisessa mallissa yhteiseen yhdessä johdettuun tulosalueeseen. Päivystys Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä päivystysasetuksen mukaan ja se on toteutunut alueella hyvin jo nyt Raahessa ja Oulaisissa kiireellinen hoito on kohdennettava paremmin päiväaikaiselle vastaanotoille terveysasemille Raahen päivystysaikainen leikkaustoiminta tulisi siirtää Oulaskankaan sairaalaan Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri Kalajoen tulisi kohdentaa päivystysaikainen erikoissairaanhoitoon ja yhteispäivystykseen ohjaaminen Oulaskankaan sairaalaan, jolloin se tukisi Oulaskankaan sairaalaan päivystystoiminnan optimaalista käyttöä Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen kriteerien (maksuluokat ja peittävyys) sopiminen alueella yhteisiksi ja taso voisi olla Kalajoen tasoa Kotihoidon asiakasohjautuvuuden läpikäynti ja parantaminen ja mahdollinen kotihoidon tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Siihen liittyy laskenta kotihoidon henkilökunnan työajan käytöstä. Tavallinen palveluasuminen tulee muuttaa kaikissa kunnissa normaaliksi kotihoidoksi senioriasumiseksi. Nykyisten tavallisten palveluasumisen yksiköiden asukkaiden palvelutarpeen uudelleen arviointi. Ympärivuorokautisen (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10%. Pitkäaikalaitoshoidon osuuden laskeminen siitä 0-1% tasolle. Kunnallisten palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoitoyksikköjen tilojen kuntotarkastusten tekeminen ja yhteisten tilakustannusten laskentapelisääntöjen vahvistaminen alueella => erillinen jatkoselvitys ja sen pohjalta tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden väestön vanhenemisen aiheuttama lisätarve Kuntoutus- ja akuuttivuodeosastohoito Kalajoen vuodeosasto 1 muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä kullakin alueella yhteen tulee harkita. Erillään olevat akuutti- ja kuntoutusosastot tulevaisuuden tarpeisiin ovat haavoittuvia eikä niissä välttämättä pystytä tarjoamana riittävää sairaanhoidollista ja lääkäritukea. Yhteisessä Jokilaakson tuottamisalueessa akuuttihoitoa tulee mahdollisesti keskittää entisestään lääketieteellisin perustein

26 26 Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin ja Raahen alueen akuutti- kuntoutushoitopaikkojen määrän optimointi Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitospalveluita on alueella purettu. V asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli koko alueella vain 18 kpl. Vain Helmen ja Oulaisten osalta laitoshoidon osuus kehitysvammapalvelujen kustannuksista on yli 20%, kun se muilla on alle 10%. Laitospalveluiden osalta alueella ei siis ole enää suurta tarvetta purkuun. Kustannuksia nostava tekijä on alueen asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat=> kilpailutus tai omaksi toiminnaksi siirto mikäli koko Jokilaakson alueella Myös vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja alueittain, jotka mahdollisen yhtenäisen tuotantoalueen näkökulmasta tulisi selvittää ja yhdenmukaistaa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Asumispäivää kohden kustannus on keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, joten kustannuspaine aiheutuu nimenomaan palvelujen runsaasta käytöstä. Keinoina asumisen purkamiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen. Asumispalveluilta tulee vaatia kuntouttavaa työotetta ja tavoitteen asumispalveluissakin tulee olla kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen huomioiden myös päihdekuntoutuksen tarpeet. Alueen psykiatrisen laitoshoidon tarve on noin 60 paikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee hallinnollisesti yhdistää Hammashuolto Pohdittava, onko nykyinen malli, jossa palvelut kohdistuvat enemmän aikuisväestöön toimintamallina myös tulevaisuuden tuotantoalueella. Kelan kustannusvastuu hammashuollossa on alhainen ja siten kuntien hyvin toimivaa hammashuoltoa kustannusvastuun näkökulmasta nykyisessä rahoitusmallissa kuntia rankaiseva. Hammashuollon yhteiset saatavuuskriteerit alueelle ja alle 18 -vuotiaiden seulonnat samoilla periaatteilla Hammashuollon henkilöstörakenteessa on vielä mahdollisuutta painotta joillain alueilla suuhygieenistien työpanosta Perhepalvelut Vaikka sijoituksia on vähän, ne painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin. Perhehoidon osuuden kasvattaminen ensisijaisena sijoitusmuotona tulisi olla tavoitteena.

27 27 Yhtenäisellä alueella ja yhdessä toimien vahvistettaisiin lastensuojelun osaamista ja pystyttäisin integroimaan paremmin siihen lastenpsykiatrinen avohoito. Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Aikuissosiaalityö Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen on tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat Oulaisten ja Raahen seudun asiakasperhekohtaisen edullisen toimeentulotuen syyn selvittäminen Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Tilapalvelut Kuntien palveluasumisen, akuuttihoidon ja pitkäaikaislaitoshoidon sekä terveysasemien tiloista tulee tehdä kuntokartoitukset, jossa tarkistetaan niiden käytettävyys ja saneeraustarpeet =>erillinen hanke Kaikkien kiinteistöjen vuokrakulujen laskenta tulee yhtenäistää siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Visalan sairaalaan tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen suunnittelu ilman uudisrakentamista Mikäli tuottamisvastuualue isommiksi alueiksi, tilojen hallinnointi tulee säilyttää nykyisellään. Myös tilojen saneerauksen suunnittelu, toteutus ja rahoitus tulee yhdenmukaistaa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistamat tilat siirtyvät uuden kuntayhtymän omistukseen. Oulaisten sairaalan tilojen omistajuus pitää ratkaista. Visalan sairaalaan toiminta tulee siirtää somaattisen sairaalatoiminnan yhteyteen. Tiloista luopuminen tulee olla mahdollista ja siihen tulee luoda pelisäännöt Uudisrakentamisen päätöksenteko ja rahoitus tulee suunnitella Hankintapalvelut Kaikkien ostopalvelujen kilpailuttamista tukeva alueen yhteinen hankintayksikkö tulisi perustaa, jos sitä ei ole vielä Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella. Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET 29.6.2016 SAMMANDRAG YHTEENVETO 04.08.2016 gho Maakuntien rahoituksen koelaskelmat STM 29.6.2016 Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Maakuntien Maakuntien

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus Vanhuspalveluiden tilannekatsaus SISÄLTÖ 1. Väestöennusteet (3-4) 2. Vanhuspalveluiden peittävyys (5-13) 3. Dementiaindeksi ja muistisairaiden lukumäärän muutos (14-15) 4. PoPSter: Alustavat toiminnalliset

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta 2015 2025 2030 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 0-17v. 18-64 v 65-74v

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä

Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä Kuntaturva-selvitys 22.3.2016 Kuntamaisema Oy Laura Käsmä 1 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tarkoitus ja sisältö 3 2. Keskeiset havainnot 4 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta 8 4. Palveluiden

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4. Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto 15.06.2015 Yhtymähallitus 22.06.2015 Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen & Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Kuntamaisema Oy 29.5.2014 Sisällysluettelo Toimeksiannon tausta 3 Yleistä Loimaan sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Järvi-Pohjanmaa 2013 Versio Kommentoitu versio

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Järvi-Pohjanmaa 2013 Versio Kommentoitu versio Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Versio 22092014 Kommentoitu versio SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot ovat kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomusta

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä

OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset ja ikääntyneet Tiivistelmä 2 (32)

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema -raportti. Järvi-Pohjanmaa 2015 Alajärvi, Vimpeli, Soini Versio Kommentoitu versio

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema -raportti. Järvi-Pohjanmaa 2015 Alajärvi, Vimpeli, Soini Versio Kommentoitu versio Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema -raportti Järvi-Pohjanmaa Alajärvi, Vimpeli, Soini Versio 1.7.2016 Kommentoitu versio Järvi-Pohjanmaa Järvi-Pohjanmaa 2014 Alajärvi Vimpeli Soini SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Järvi-Pohjanmaa 2014 Versio Lopullinen versio

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Järvi-Pohjanmaa 2014 Versio Lopullinen versio Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Versio 24.6.2015 Lopullinen versio Alajärvi Vimpeli Soini JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot