Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle. raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle. raportti"

Transkriptio

1 Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle raportti

2 2 Sisältö 1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus Alueen kunnat ja väestö Väestö ja väestöennuste Lapset ja perheet Nuoret aikuiset Työikäiset Ikääntyvät Sairastavuus Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Kuntien talouden tunnuslukuja Sosiaali - ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanne Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden kustannukset Jokilaaksojen alueella Vanhustenhuollon palvelurakenne Toimipisteet Henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan koulutus Jokilaaksojen alueella Palvelutuotannon arviointi ja palveluihin kohdistuvat kehitystarpeet Vaihtoehdot palvelujen organisaatio- ja hallintorakenteeksi tulevaisuudessa Lähteet Liitteet Erillinen liite: Kuntamaisema Oy: Jokilaakson sote-rakenneselvitys

3 3 1. Johdanto Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena oli valmistella Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon (sote-) palveluiden sellainen toimiva ja tarkoituksenmukainen tuotanto- ja tuottajarakenne, joka vastaa valmistelussa olevan järjestämislain edellytyksiä. Valmistelutyö sisälsi tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Valmistelun tulokset antavat kunnille pohjan tehdä päätöksiä sote-tuottajarakenteesta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Lailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle Esityksen mukaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat nämä palvelut. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan maksamalla asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. (STM 2014.) Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esitys ei toteuttanut riittävällä tavalla perustuslain säännöksissä edellytettyä kansanvaltaisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi siirtymistä kaksitasoisesta kuntayhtymämallista yksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jossa sosiaali- ja terveysalueita olisi enintään 19. Tämä esitys ei edennyt eduskunnassa perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Sote-lain valmistelu jatkuu seuraavan hallituksen ja eduskunnan toimesta Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus Jokilaaksojen alueen muodostavat 17 kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva ja Ylivieska. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavina toimijoina alueella ovat Raahen seudun

4 4 hyvinvointikuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Kalajoen kaupunki/kalajoen yhteistoiminta-alue ja Oulaisten kaupunki. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen tuotanto- ja tuottajarakenteen valmistelemiseksi käynnistettiin Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle hanke. Se toteutettiin ajalla Kunnat tekivät hallituksissaan päätökset, joilla valtuuttivat sote-toimijat valmistelutyön käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Ohjausryhmän muodostivat alueen kuntien nimeämät edustajat ja hankkeen työryhmä koostui kuuden sote-toimijan johtavista viranhaltijoista. Ryhmien kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Hankkeen hallinnoijana toimi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan sote-rakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Selvitystyön tavoitteena oli löytää tuotantorakenne, jossa alueella jo oleva osaaminen ja resurssit voidaan parhaiten hyödyntää tuotannosta saadaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa tuotantoalueratkaisu tukee alueen osaamisen ja sitä tukevan koulutuksen vahvistamista tuotantoalueratkaisua valmistellaan kiinteänä osana maakunnallista valmistelutyötä Valmistelutyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen tuottajarakennetta koskevan valmistelutyön kanssa. Selvityshankkeelle saatiin maakunnan kehittämisrahaa. Kokonaisbudjetti oli euroa ja myönnetty maakunnan kehittämisraha on euroa. Omarahoitus euroa jakaantui mukana olevien kuntien väestömäärien suhteessa. Hankkeessa on hyödynnetty sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton muutostuki. Kehittämisraha mahdollisti ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisen. Kuntamaisema Oy:lta tilattiin Jokilaaksojen alueelle sote-tuotantorakenneselvitys yhteistoiminta-alueittain. Selvitys sisälsi sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja päivähoitoa. Siihen kuului palvelutuotannon taloudellisten tunnuslukujen tarkastelu, palvelutuotteiden tehokkuuden vertailu sekä palvelutuotannon, tuotantorakenteiden ja hallintomallien vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelu. Selvitystyössä hyödynnettiin myös sote-organisaatioiden ja kuntien omaa asiantuntemusta. Selvitystyön tuloksena palvelut ja niiden rakenteet saatiin nykyisten tuotantoalueitten osalta vertailukelpoisiksi ja saatiin tietoa myös palvelutuotannon tehokkuudesta ja kehittämiskohteista palveluittain ja suhteessa alueen verrokkiaineistoon. Hankkeen tuloksena syntyi tämä raportti, joka sisältää Jokilaaksojen alueen kuntien sote-palveluiden tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Selvitys tarjoaa hyvän lähtökohdan tuotantoalueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että muutoksen lisäksi voidaan uudistaa aidosti myös palvelurakenteita ja päästä aiempaa tehokkaampaan palvelutuotantoon. Syntynyttä aineistoa voidaan hyödyntää tulevan sosiaali- ja terveysalueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkaluna. Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti valmistunut raportti ja Maisema-selvitys esitellään kaikille alueen kunnille ja kunnat antavat niistä lausuntonsa.

5 5 2. Alueen kunnat ja väestö 2.1. Väestö ja väestöennuste Vuoden 2013 lopussa Jokilaaksojen 17 kunnan alueella asui yhteensä henkilöä. Asukasluvut kunnittain on esitetty taulukossa 1. Lasten ja nuorten (0-17-vuotiaiden) osuus väestöstä oli suurin Sievissä (32,5 %) ja pienin Pyhäjärvellä (17,9 %). Työikäisiä (18-64-vuotiaita) oli eniten Ylivieskassa (59,1 %) ja vähiten Sievissä (51,3 %). 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Pyhäjärvellä (27,8 %) ja vähiten Ylivieskassa (16,2 %). Eri ikäryhmien osuus väestöstä on esitetty kuviossa 1. (Tilastokeskus.) Taulukko 1. Jokilaaksojen alueen kuntien asukasluvut vuonna 2013 (Tilastokeskus) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska YHTEENSÄ % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 1. Eri ikäryhmien osuudet väestöstä kunnittain vuonna 2013 (Tilastokeskus) 75- v v v 7-17 v 0-6v Taulukossa 2 on esitetty Jokilaaksojen alueen väestön ja yli 75-vuotiaiden määrä 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta. Etäisyysvyöhykkeet voivat olla osin päällekkäin. Sen vuoksi yli 75 -vuotiaiden % -osuus ylittää 10 km jälkeen 100 % kattavuuden verrattuna kunnan yli 75 -vuotiaiden määrään. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksista on esitetty kuviossa 2. (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke 2015, Inga Taikina-aho.)

6 6 Kunta Kunnan koko yli 75 - vuotiaiden määrä Väestö yhteensä 5 km vyöhykkeellä Yli 75-vuotiaiden määrä yhteensä 5 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 5 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Väestö yhteensä 10 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden määrä yhteensä 10 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 10 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Väestö yhteensä 20 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden määrä yhteensä 20 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 20 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Alavieska , , ,2 Haapajärvi , , ,1 Haapavesi , , ,0 Kalajoki , , ,9 Kärsämäki , , ,7 Merijärvi , , ,4 Nivala , , ,6 Oulainen , , ,8 Pyhäjoki , , ,7 Pyhäjärvi , , ,4 Pyhäntä , , ,0 Raahe , , ,2 Reisjärvi , , ,5 Sievi , , ,8 Siikajoki , , ,7 Siikalatva , , ,8 Ylivieska , , ,6 Taulukko 2. Jokilaaksojen alueen vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke 2015, Inga Taikina-aho) Kuvio 2. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksista Jokilaaksojen alueella (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTEhanke 2015, Inga Taikina-aho)

7 7 Väestöennusteen mukaan alueen väestömäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1000 asukkaalla. Väestömäärän arvioidaan kasvavan suhteellisesti eniten Ylivieskassa ja vähentyvän eniten Pyhännällä. Koko alueella lasten ja nuorten määrä ei muutu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta työikäisten määrä vähenee noin 8000 henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 7400 henkilöllä. Väestöennuste kunnittain on esitetty taulukossa 3 sekä ikäryhmittäin kuviossa 3. Taulukko 3. Väestöennuste kunnittain (Tilastokeskus) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska YHTEENSÄ v v v 7-17 v 0-6v Kuvio 3. Jokilaaksojen alueen väestö 2013 ja väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus)

8 Lapset ja perheet Vuonna 2013 Jokilaaksojen alueella oli 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria yhteensä Alueella asui perhettä, joista 40% oli lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus oli suurin Sievissä (47,9 %) ja pienin Pyhäjärvellä (33 %). (Tilastokeskus 2014.) Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2013 eniten Pyhäjärvellä (21% lapsiperheistä) ja vähiten Sievissä (10,7 % lapsiperheistä). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli eniten Sievissä (11,7 % lapsiperheistä) ja vähiten Pyhännällä (4 % lapsiperheistä). (SOTKAnet.) (Taulukko 4.) Taulukko 4. Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuudet kunnittain vuonna 2013 (SOTKAnet) Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä, % Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Alavieska 42,4 12,9 7,5 Haapajärvi 41,2 17 8,8 Haapavesi 40,3 16,9 9,8 Kalajoki 38,3 12,4 5,3 Kärsämäki 36,6 11,7 6,5 Merijärvi 43,1 16,8 7,6 Nivala 44,2 15,8 8,3 Oulainen 39,8 19,4 6,4 Pyhäjoki 34,3 12,6 4,7 Pyhäjärvi 33,0 21 7,8 Pyhäntä 38,6 13,2 4 Raahe 38,6 16,4 7,9 Reisjärvi 39,9 13,4 5,4 Sievi 47,9 10,7 11,7 Siikajoki 40,7 12,2 6,4 Siikalatva 33,4 17,9 8,6 Ylivieska 42,8 15,9 9,3 Pohjois-Pohjanmaa 42,8 17,4 7,4 Koko maa 39,1 20,6 8, Nuoret aikuiset Alueella asui yhteensä vuotiasta nuorta aikuista vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria oli vuoden 2012 tilaston mukaan eniten Siikajoella (14,7 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Merijärvellä (5% vastaavanikäisistä). Toimeentulotukea saaneita nuoria aikuisia oli vuonna 2013 eniten Raahessa (19,9 % vuotiaista) ja vähiten Pyhännällä (4,1 % vuotiaista). (SOTKAnet.) Työttömiä

9 9 alle 25-vuotiaita oli vuoden 2014 lopussa alueella yhteensä 1302 henkilöä, mikä on 95 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). (Taulukko 5.) Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, toimeentulotukea saaneet ja työttömät nuoret kunnittain (SOTKAnet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2012 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Alle 25-vuotiaat työttömät , henkilöä Alavieska 9 13,2 22 Haapajärvi 7,4 14,2 99 Haapavesi 8,6 17,6 82 Kalajoki 7,7 7,3 116 Kärsämäki 11,8 9,8 28 Merijärvi 5 11 Nivala 10 13,8 107 Oulainen 11,6 14,3 104 Pyhäjoki 8,5 7,8 33 Pyhäjärvi 9,7 10,4 45 Pyhäntä 13,2 4,1 8 Raahe 9,9 19,9 330 Reisjärvi 11,9 5,6 19 Sievi 11,8 13,1 46 Siikajoki 14,7 12,4 34 Siikalatva 7,4 12,3 46 Ylivieska 7,2 16,7 172 Pohjois-Pohjanmaa 9,1 13, Koko maa 10,8 14, Työikäiset Työikäisiä (18-64-vuotiaita) oli Jokilaaksojen alueella vuonna 2013 yhteensä henkilöä (Tilastokeskus). Työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa suurin Pyhännällä (16,7 %) ja pienin Reisjärvellä (9,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli 1485 henkilöä. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). Eniten pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita työikäisiä oli Raahessa (2 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Pyhännällä (0 %). Eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli Pyhäjärvellä ja vähiten Kalajoella. (SOTKAnet.) (Taulukko 6.)

10 10 Taulukko 6. Työttömyysaste sekä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työikäisten osuudet vastaavanikäisestä väestöstä kunnittain (SOTKAnet, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Työttömyysaste, % Yli 1v työttömänä olleet , henkilöä Alavieska 0,8 12,7 5,8 13,6 41 Haapajärvi 1,3 14,4 6,4 13,1 51 Haapavesi 1,9 13,5 6 14,8 97 Kalajoki 0,9 9,1 3,6 13,2 130 Kärsämäki 0,5 15,6 7,1 14,9 33 Merijärvi 11,4 4,1 13,1 16 Nivala 1,4 10,8 4,8 15,2 120 Oulainen 0,6 11,5 5,2 15,8 148 Pyhäjoki 0,6 11,3 4,2 11,7 37 Pyhäjärvi 1 18,1 7,8 15,2 68 Pyhäntä 0 13,9 7,4 16,7 25 Raahe 2 11,4 5,2 14,4 294 Reisjärvi 14,1 5,4 9,8 23 Sievi 1,1 12,2 6,3 12,7 56 Siikajoki 0,6 14,1 5,9 13,4 67 Siikalatva 0,8 13,5 6,6 14,2 73 Ylivieska 1,4 9,6 4,1 14,4 206 P-Pohjanmaa 1,5 10 4,6 16, Koko maa 2,2 8 3,7 13, Ikääntyvät Vuonna 2013 Jokilaaksojen alueella asui 65 vuotta täyttäneitä henkilöä, joista oli 75 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus). Eniten kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä oli Pyhäjärvellä (92,4 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Pyhännällä (82,7 % vastaavanikäisistä). Eniten yksin asuvia ikäihmisiä oli Ylivieskassa (51,3 % vastaavainikäisistä) ja vähiten Pyhäjoella (39,6 % vastaavanikäisistä). Täyttä kansaneläkettä saavia 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Kärsämäellä (5 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Kalajoella (2 % vastaavanikäisistä). (Taulukko 7.) (SOTKAnet.)

11 11 Taulukko 7. Kotona asuvat ja yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet sekä täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet kunnittain vuonna 2013 (SOTKAnet) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Alavieska 86,8 44,7 2,7 Haapajärvi 88,4 44,6 3,6 Haapavesi 91,9 39,9 3,9 Kalajoki 91 40,1 2 Kärsämäki 88,6 45,6 5 Merijärvi 89,8 49 4,5 Nivala 87,3 44,2 2,5 Oulainen 87,3 45,5 3,4 Pyhäjoki 87 39,6 2,9 Pyhäjärvi 92,4 45,9 3,8 Pyhäntä 82,7 42,7 3,2 Raahe 90,4 42,6 2,8 Reisjärvi 91,3 49,7 2,6 Sievi 87,5 49,7 3,2 Siikajoki 85,6 47,7 3,2 Siikalatva 89,7 42,9 2,7 Ylivieska 89,8 51,3 2,1 P-Pohjanmaa 90 44,9 2,6 Koko maa 90,3 48,2 2, Sairastavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin avulla voidaan vertailla kuntien ja alueiden sairaustaakkaa. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Jokilaaksojen alueen kuntien sairastavuusindeksit on esitetty kuviossa 4. Sairastavuusindeksiluvut ovat matalimmat Kalajoella, Merijärvellä ja Pyhäjoella sekä korkeimmat Pyhäjärvellä ja Siikajoella. Kuviossa 5 on esitetty ikävakioimattomat indeksiluvut sairausryhmittäin. Luvut on saatavissa vain yli 2000 asukkaan kunnista, joten Merijärven ja Pyhännän tiedot puuttuvat. Sepelvaltimotauti- sekä tuki- ja liikuntaelinsairausindeksit ovat alueella eniten maan keskitason yläpuolella.

12 Koko maa= 100 Ikävakioimaton Ikävakioitu 20 0 Kuvio 4. THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu ja ikävakioimaton) Jokilaaksojen alueen kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska Kuvio 5. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi sairausryhmittäin Jokilaaksojen alueen kunnissa (koko maa = 100) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014)

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Kuviossa 6 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2013 verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Manner-Suomen kustannuksiin. Korkeimmat kustannukset alueella ovat Siikalatvalla (4 386 /asukas) ja matalimmat Kalajoella (2 782 /asukas). Ero korkeimpien ja matalimpien kustannusten välillä on Luvut eivät sisällä lasten päivähoidon kustannuksia lukuun ottamatta lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tukea. (Suomen Kuntaliitto 2014A.) Terveydenhuollon Sosiaalitoimen Kuvio 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) vuonna 2013 Jokilaaksojen alueen kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Manner-Suomessa (Suomen Kuntaliitto 2014A) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos julkaisee terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja, joissa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Jokilaaksojen alueella korkeimmat tarvevakioidut indeksiluvut olivat Siikalatvalla ja Pyhäjärvellä sekä matalimmat Ylivieskassa ja Haapavedellä (taulukko 8). (Kaipiainen ja Häkkinen 2014.)

14 14 Taulukko 8. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2012 Jokilaaksojen alueella ja Pohjois- Pohjanmaalla (Kaipiainen ja Häkkinen 2014.) Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Koko maa=100 Koko Koko maa=100 maa=1,00 Alavieska , Haapajärvi , Haapavesi ,17 87 Kalajoki ,03 98 Kärsämäki ,21 97 Merijärvi ,17 99 Nivala ,16 94 Oulainen , Pyhäjoki ,18 98 Pyhäjärvi , Pyhäntä ,14 98 Raahe ,11 99 Reisjärvi , Sievi ,17 93 Siikajoki ,25 98 Siikalatva , Ylivieska ,05 86 Pohjois-Pohjanmaa ,05 93 Alueen kunnissa sairastavuus on korkea. Yhdessätoista kunnassa THL:n sairastavuusindeksi on 20% korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kustannukset osittain korreloivat sairastavuuden kanssa mutta eivät täysin. Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien ikävakioidut ja ikävakioimattomat sairastavuusindeksit verrattuna kaikkien Suomen kuntien indeksilukuihin. Kuviossa 9 on Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrattuna kaikkien Suomen kuntien sosiaalija terveystoimen nettokustannuksiin.

15 15 Kuvio 7. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton , kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat oranssilla) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Kuvio 8. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu , kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat oranssilla) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Kalajoki 2 Merijärvi 3 Ylivieska 4 Pyhäjoki 5 Sievi 6 Nivala 7 Pyhäntä 8 Alavieska 9 Raahe 10 Reisjärvi 11 Haapavesi 12 Oulainen 13 Kärsämäki 14 Siikalatva 15 Haapajärvi 16 Siikajoki 17 Pyhäjärvi 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Merijärvi 4 Ylivieska 5 Nivala 6 Pyhäntä 7 Alavieska 8 Raahe 9 Sievi 10 Reisjärvi 11 Siikalatva 12 Kärsämäki 13 Haapavesi 14 Oulainen 15 Haapajärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikajoki 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Ylivieska 4 Merijärvi 5 Raahe 6 Siikajoki 7 Nivala 8 Haapavesi 9 Oulainen 10 Sievi 11 Alavieska 12 Pyhäntä 13 Kärsämäki 14 Haapajärvi 15 Reisjärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikalatva Kuvio 9. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas 2013 (SOTKAnet) kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat punaisella)

16 Kuntien talouden tunnuslukuja Taulukossa 9 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2013 (Suomen Kuntaliitto 2014B). Kuntien taloudelliset lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Verotulot ja valtionosuudet yhteenlaskettuna pienimmän ja suurimman veropohjan välinen ero on 1896 /asukas. Taulukko 9. Kuntien talouden tunnuslukuja 2013 (Suomen Kuntaliitto 2014B) Kunta Tulovero % 2013 Verotulot /as. Valtionosuudet /as Verotulot + valtionosuudet /as. Vuosikate /as. Lainakanta /as. Omavaraisuus % Suht. velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/ alijäämä /as. Alavieska 21, ,4 76,9-855 Haapajärvi 21, ,3 76,4-185 Haapavesi 20, ,6 44,8 35 Kalajoki 19, ,5 56,6 943 Kärsämäki 20, ,6 75,6 825 Merijärvi 21, ,2 51, Nivala 21, ,9 76,8 108 Oulainen 21, ,8 60,1 79 Pyhäjoki 19, ,8 58, Pyhäjärvi 19, ,4 19, Pyhäntä 19, ,1 58, Raahe 21, ,1 102,0-372 Reisjärvi 21, ,9 84,2-206 Sievi 21, ,1 66,9-35 Siikajoki 21, ,2 49,0-173 Siikalatva 21, ,3 35,5-167 Ylivieska 21, ,3 64,4-507 Pohjois- Pohjanmaa 19, ,0 57, Sosiaali - ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanne 3.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden kustannukset Jokilaaksojen alueella Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanteen selvittämiseksi Kuntamaisema Oy:lta tilattiin Jokilaaksojen alueen sote-rakenneselvitys yhteistoiminta-alueittain. Selvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin erillisenä liitteenä. Selvitys sisältää sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja päivähoitoa. Kuntamaisema Oy:n tekemä Jokilaakson sote-rakenneselvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin erillisenä liitteenä.

17 17 Maisema-mallissa palveluita tarkastellaan tuoteryhmittäin, jotka olivat tässä tarkastelussa seuraavat: Erikoissairaanhoito Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut Päivystys Hoito- ja hoivapalvelut Akuutti- ja kuntoutusosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Kuntoutus Selvitys tehtiin keräämällä alueen kirjanpidon toteutuma tilinpäätöksessä 2013 ja kohdentamalla kustannukset Maisema-tuoteryhmiin. Lisäksi kerättiin keskeiset toiminnalliset tiedot alueiden tuottamista palveluista. Aineistona käytettiin myös Kuntamaiseman asiakaskuntien vertailukelpoista tietoa sekä julkisista lähteistä saatavilla olevaa tietoa. Erikoissairaanhoidon tiedot pyydettiin erillisillä kyselyillä suoraan sairaanhoitopiireiltä ja Raahen sairaalasta. Tiedot kerättiin ja analyysit tehtiin aluekohtaisina, raportti ei sisällä kuntakohtaisia analyyseja. Selvitys sisältää tuoteryhmäkohtaiset tarkastelut keskeisistä palveluista, ja yksikkökohtaista tietoa tietyistä terveydenhuollon palveluista (erikoissairaanhoidossa eri sairaaloiden käyttö alueittain, akuuttihoidon osastokohtainen tarkastelu ja päivystyksen tarkastelu toimipisteittäin). Jokaisen tuoteryhmän alkuun on koottu yhteenveto keskeisistä löydöksistä ja toimenpide-ehdotuksista, ja tämän jälkeen on esitelty niitä perustelevat keskeiset graafit ja taulukot. Maisema-mallissa on arvioitu kuntien säästöpotentiaalia laskemalla ns. optimointivara. Se on saatu laskemalla eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla (hoivapalveluissa 75-vuotiaiden, mielenterveyspalveluissa 20 vuotta täyttäneiden ja perhepalveluissa alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrällä). Optimointivara ei ota huomioon alueiden erilaisia taustamuuttujia, esim. sairastavuutta. Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat aineiston keskiarvosta. Selvityksen lopussa on Kuntamaisema Oy:n ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteiden kehittämiseksi sekä organisaatio - ja hallintorakenteiksi Jokilaaksojen alueella. Maisema-raportin keskeisiä huomioita: Nykyisiä palveluryhmiä ja niiden kustannuksia tarkasteltaessa keskeinen huomio on Jokilaakson alueiden erilaisuus kustannusrakenteiden, sairastavuuden ja ikärakenteen osalta. Vaihtelu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suurta (kuvio 10). Selänne on kuntayhtymistä kallein, ja siellä sairastavuus ja vanhusikäluokkien suuri määrä nostaa kustannuksia Helmi ja Oulainen ovat keskitasoa kalliimpia. Oulaisten kustannuksia nostaa lähinnä hoidon ja hoivan palvelujen kalleus. Helmen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole yhtä selittävää tekijää korkeahkoon kustannustasoon, mutta väestön sairastavuus on korkeaa.

18 18 Kallio ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RAS) ovat molemmat keskitasoa edullisempia, mutta Kalliossa hoidon ja hoivan palvelut ovat kalliit. Raahen seudun kustannuksia nostaa erikoissairaanhoito Kalajoella palvelut ovat väestön sairastavuuteen nähden hyvin edulliset Nykyisten kuntayhtymien sisällä kuntien erot ovat kaventuneet (lähde Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Kallion Maisemaraportit). Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset tuoteryhmittäin verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin Laskennallisia optimointivaroja (kuvio 11) tarkasteltaessa alueella suurin tehostamispotentiaali on hoidon ja hoivan palveluissa. Myös erikoissairaanhoidon ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa optimointivarat Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden ovat huomattavat. Aikuissosiaalityö (sis. Toimeentulotuen) ja perhepalvelut ovat alueella edulliset eikä optimointivaraa näissä palveluissa ole OPTIMOINTIVARAT KUNTAMAISEMAN KUNTIEN KESKIARVOON Yhteensä Selänne 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 Kalajoki 2013 Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Päihde ja mielenterv. Vammaispalvelut Hammashuolto Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH Kuvio 11. Optimointivarat eli asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon kerrottuna kunnan asukasluvulla.

19 19 Erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti palveluiden käyttö on kohtuullista ja kustannukset Selännettä ja Raahen seutua lukuun ottamatta keskitasoa tai sitä edullisemmat. Raahen seudulla käytetään erikoissairaanhoitoa paljon sekä avo- että osastohoidossa. Selänteellä vuodeosastohoitoa on paljon. Laskennallinen optimointivara koko alueella on 5,6 milj. Palveluiden käyttö eri sairaaloiden välillä on pääosin tarkoituksenmukaista, eikä esim. Oulaskankaan sairaala etenkään vuodeosastohoidon osalta nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Oulaskankaan käyttöä saataisiin vielä tarkoituksenmukaisemmaksi, jos Kalajoki siirtyisi käyttämään vahvemmin Oulaskangasta Keski-Pohjanmaan sijaan. Tämä myös laskisi Kalajoen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Raahen sairaalan runsas käyttö etenkin Raahen seudulla muodostuu kalliiksi. Raahen sairaalan toiminta tulisi integroida sekä avo- että vuodeosastopalvelujen osalta tiukemmin perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2015 alussa on jo tapahtunut sisätautienosaston siirtyminen perusterveydenhuollolle. Helmi, Oulainen, Kallio saavat oman akuuttihoidon avulla hillittyä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä ja kustannuksia. Avohoidon osalta Raahen seutu ja osin Oulainen painottuvat erikoissairaanhoitoon. Vastaanottopalvelut (sis. perusterveydenhuollon lääkäri- hoitajavastaanoton, neuvolat, laboratorion ja röntgenin ja perusterveydenhuollon päivystyksen) ovat kalliita Raahen seutua ja Kalajokea lukuun ottamatta, mutta koko avohoidon kokonaisuutta (erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut mukaan luettuna) tarkasteltaessa asukaskohtaiset kustannukset jäävät keskitasoon. Laskennallinen optimointivara vastaanottopalveluiden osalta on 1,8 milj.. Perusterveydenhuollon päivystys on v alusta jo varsin keskittynyttä, ja yhteispäivystysten käyttö on ollut pientä ja kustannukset kohtuulliset. Oulaisten ja Raahen osalta päivystyksen käyttö on suurinta, ja niissä terveysasemien toiminnan ohjaaminen enemmän päiväaikaiseen toimintaan kannatettavaa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittäminen edelleen Oulaskankaalle tehostaisi erikoissairaanhoidon työnjakoa alueella. Hoito- ja hoivapalveluiden (sis. omaishoidon tuen, kotihoidon, tavallisen palveluasumisen, ympärivuorokautisen hoidon ja akuuttihoidon) kustannukset yli 75-vuotiaiden määräänkin suhteutettuna ovat alueella kalliit. Erityisesti Kallion, Selänteen ja Oulaisten ja Raahen seudun osalta kustannukset ovat korkeat. Kalajoki on edullinen ja Helmi keskitasoa. Laskennallinen optimointivara on 21,4 milj.. Ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat kaikkiaan keskimääräisellä tasolla, mutta tehostettu palveluasuminen muodostuu kalliiksi osin korkean peittävyyden (Kallio, Oulainen) ja osin myös kalliiden hoitopäivähintojen (Oulainen, Kallio, Selänne) vuoksi. Myös kotihoitoon panostukset ovat keskimääräistä suuremmat. Akuuttihoidon panostukset ovat suuret, mikä heijastuu toisaalta vanhusten erikoissairaanhoidon vähäisyyteen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (sis. erikoissairaanhoidon psykiatria) osalta alueiden profiilit ovat hyvin erityyppisiä ja taustalla vaikuttavat myös alueiden erilaiset mielenterveyssairastavuudet. Ilman psykiatriaa oman toiminnan optimointivara 5,3 milj.. Selänne ja Oulainen ovat kalliita, ja Helmi ja Raahen seutu myös keskitasoa kalliimpia. Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Psykiatrisen laitoshoidon käyttö alueella on korkeampi kuin valtakunnalliset suositukset.

20 20 Suun terveydenhuolto on keskimääräistä kalliimpaa alueella ja aikuisväestön palvelupeittävyys melko korkea. Laskennallinen optimointivara on 2,3 milj.. Optimointivarassa on huomioitava, että alueen kunnallinen suun terveydenhuolto vastaa suuremmalta osalta väestön palveluista kuin keskimäärin valtakunnassa. Perhepalvelut (sis. lastensuojelu, psykiatria, perheneuvola) ovat alueen kaikissa kunnissa edulliset. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 7,7 milj. edullisemmin. Kustannuksia nostavat hieman keskimääräistä korkeammat sijoitusten hoitopäivähinnat, mitkä puolestaan aiheutuvat perhehoidon vähäisyydestä. Aikuissosiaalityö (sis. toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta) on kaikilla Jokilaaksojen alueilla edullista. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 4,4 milj. edullisemmin. Vammaispalveluiden asiakasmäärät ja sitä kautta kustannukset ovat hyvin vaihtelevat alueella. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 0,9 milj. edullisemmin. Vammaispalveluissa pääpaino on kehitysvammahuollon kustannuksissa johtuen kehitysvammaisten suuresta määrästä alueella. Vain Helmen osalta vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat merkittävät. Asumispalvelujen hoitopäivähinnat ovat korkeat Vanhustenhuollon palvelurakenne Kuviossa 12 on esitetty ennuste hoito- ja hoivapalveluiden tarpeesta vuosina Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013) mukaan sekä Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarve-ennusteiden perusteella koko Jokilaaksojen alueella Akuuttihoito 65-74v. 0,4% Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5% Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito yht. 9 % Kotihoito 14 % Omaishoidontuki 7% Kuvio 12. Ennuste hoito- ja hoivapalveluiden tarpeesta vuosina laatusuosituksen (STM 2013) sekä Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarve-ennusteiden mukaan Jokilaaksojen alueella

21 21 Kuviossa 13 on verrattu väestöennusteen mukaan arvioitua hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta vuoden 2013 toteutumaan Jokilaaksojen alueella. Nykyiset kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon paikat riittäisivät suosituksen mukaan vuoteen 2025 saakka Asiakkaat 2013 Suositus 2015 Suositus 2020 Suositus 2025 Suositus 2030 Omaishoidontuki 7% Kotihoito 14 % Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito yht. 9 % Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5% Kuvio 13. Hoito- ja hoivapalveluita käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä vuonna 2013 ja arvio palvelua tarvitsevien määrästä laatusuosituksen (STM 2013), Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarveennusteiden mukaan ja väestöennusteen perusteella Jokilaaksojen alueella 3.3. Toimipisteet Jokilaaksojen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden kartoittamisessa käytettiin apuna Pohjois- Pohjanmaan liiton tuottamia aineistoja ja yhteistoiminta-alueet itse tarkistivat tiedot kunnittain vastaamaan helmikuun 2015 tilannetta. Alueella toimi kolme erikoissairaanhoidon yksikköä: Raahen sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä psykiatrinen Visalan sairaala. Terveyskeskuksen vuodeosastoja oli 11, hoivayksiköitä 8 ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä 37 (julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yksiköt yhteensä). Lisäksi Oulaisissa toimi Taukokankaan hyvinvointikeskus, joka tuottaa kuntoutus-, hoito- ja asumispalveluja. Somaattisen sairaanhoidon sairaala- ja terveyskeskusvuodeosastopaikkoja oli yhteensä 442 sekä hoivaosastopaikkoja 106. Tehostetun palveluasumisen paikkoja oli Psykiatrian osastohoidon paikkoja oli 94 Visalan sairaalassa ja 10 Raahessa. Visalan sairaalan paikkoja käyttivät myös Jokilaaksojen alueen ulkopuolelta tulevat potilaat. Tarkemmat tiedot yksiköistä ja paikkamääristä on esitetty liitteen 2 taulukoissa 1-3.

22 22 Kehitysvammaisten asumispalveluita tuotettiin 36 yksikössä. Ohjatun asumisen paikkoja oli 79 ja autetun asumisen (ympärivuorokautisen asumispalvelun) paikkoja 273, julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yksiköt yhteen laskettuna. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestettiin 19 yksikössä. Tarkemmat tiedot yksiköistä ja paikkamääristä on esitetty liitteen 2 taulukoissa 4-5. Jokilaaksojen alueella toimi 15 yksityisitä lastensuojeluyksikköä ja perhekotia sekä 23 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksikköä (liite 2, taulukot 6-7). Lisäksi palveluja ostettiin alueen ulkopuolisilta toimijoilta. Alueella toimi 22 terveyskeskusta tai terveysasemaa. Terveyskeskuksissa ja -asemilla (tai muissa lähellä sijaitsevissa toimipisteissä) tuotetut palvelut on koottu liitteen 2 taulukkoon 8. Sosiaalitoimistoja oli alueella 16 (Haapajärvi, Haapavesi, Himanka, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki/Ruukki, Siikalatva, Vihanti, Ylivieska) Henkilöstö Tiedot Jokilaaksojen alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömääristä (täytetyt vakanssit) ilman varhaiskasvatusta koottiin organisaatioittain vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan. Lisäksi käytettiin tietoja KEVAn Kunta-alan eläkepoistumaennusteesta Vuoden 2014 lopussa Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 3837,5 (sisältää ympäristöterveydenhuollon, mutta ei varhaiskasvatusta). Henkilöstömäärät on esitetty organisaatioittain taulukossa 10 ja ammattiryhmittäin taulukossa 11. Tarkemmat tiedot ammattinimikkeittäin on liitteessä 3. Henkilöstömääriä tarkasteltaessa on huomattava, että tukipalvelut (kuten huolto-, siivous- ja atk-palvelut) on tuotettu osassa yhteistoimintaalueita omana toimintana ja osassa ostettu alueen kunnilta. KEVAn eläkepoistumaennusteen mukaan alueella eläköityy lähivuosina runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi alueellinen koulutus on tärkeää. Taulukko 10. Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa organisaatioittain Työnantaja Henkilöstömäärä (täytetyt vakanssit) 2014 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 404 Kalajoki - Merijärvi -yhteistoiminta-alue 281,5 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 775 Oulaisten kaupunki 188,5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1134 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 623 Pohjois-Pohjanmaan shp/ Oulaskankaan ja Visalan sairaalat 431,5 Yhteensä 3837,5

23 23 Taulukko 11. Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Lukumäärä Lääkärit 114 Eriasteiset sairaanhoitajat 842 Terveydenhoitajat 126 Lähi- ja perushoitajat 1206 Röntgenhoitajat 20 Laboratoriohoitajat 33 Hammaslääkärit 61 Hammashuoltajat ja suuhygienistit 19 Hammashoitajat 90 Fysioterapeutit 37 Kodinhoitajat 104 Perhetyöntekijät 39 Sosiaalityöntekijät 47,5 Sosiaaliohjaajat 23 Sihteerit 150,5 Muut ammattiryhmät yhteensä 925,5 YHTEENSÄ 3837, Sosiaali- ja terveysalan koulutus Jokilaaksojen alueella Oulun Eteläisen ja Raahen seudulla toimii kahden ammattikorkeakoulun yksiköt; Centria Ylivieskan yksikkö ja Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö sekä Jokilaaksojen ammattiopisto. Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä koulutetaan sosionomeja. Koulutuspaikkoja on 35 vuodessa ja lisäksi joka kolmas vuosi 30 aloituspaikkaa monimuotokoulutuksessa. Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikössä koulutetaan sairaanhoitajia. Koulutuspaikkoja on 80 vuodessa ja kaikki toteutuu monimuotokoulutuksena. Molemmissa ammattikorkeakouluyksiköissä tarjotaan täydennyskoulutusta esim. väkivaltaisten tilanteiden ja asiakkaiden kohtaamiseen, työnohjausta ja työhyvinvointivalmentajakoulutusta sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Oulaisten yksikössä voi suorittaa sairaanhoitajien laajoja lisäkoulutuksia ja erikoistumiskoulutuksia mm. sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen, päivystävän sairaanhoitajan opinnot, haavahoito, diabetes- ja sydänpotilaan hoito. Lähihoitajakoulutusta on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Oulaisten ja Ylivieskan ammattiopistoissa. Aloituspaikkoja yhteensä 200 vuodessa. Lähihoitajan koulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena toteutetaan myös muilla paikkakunnilla. Ammattiopistoissa voi suorittaa jalkojenhoidon, päihdetyön ja perhepäivähoitajan ammattitutkinnon sekä Oulaisissa vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Tiedot aloituspaikka- ja opiskelijamääristä on koottu taulukkoon 12.

24 24 Taulukko 12. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikat ja opiskelijamäärät Jokilaaksojen alueella Perustutkinto-koulutukset Aloituspaikat / vuosi Opiskelijamäärä Lähihoitaja (Ylivieska ja Oulainen) Sairaanhoitaja Sosionomi joka 3.vuosi Yht Palvelutuotannon arviointi ja palveluihin kohdistuvat kehitystarpeet Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle hankkeen työryhmä esittää, että palvelurakenteen kehittämiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi alueella käynnistetään seuraavat Maisema-selvityksen mukaiset toimenpiteet: Erikoissairaanhoito: Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden työnjaosta sopiminen ja Raahen sairaalan painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (Raahe, Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan siten, että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. Raahe ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta Pienet yksiköt ovat kuitenkin kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella. Nykyisellä mallilla ostopalvelutyövoimaa joudutaan jatkossakin hankkimaan => optimaalinen keskittäminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän osalta erikoissairaanhoidon avohoidon avaaminen tarkemmin, jotta nähtäisiin aiheutuuko erikoissairaanhoidon käyttö erikoissairaanhoidon runsaasta tarjonnasta vai terveysasemapalvelujen heikosta saatavuudesta. Mutta joka tapauksessa Raahen ja

25 25 Oulaisten terveysasematoiminnan ja erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan parempi integrointi => alueellisessa mallissa yhteiseen yhdessä johdettuun tulosalueeseen. Päivystys Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä päivystysasetuksen mukaan ja se on toteutunut alueella hyvin jo nyt Raahessa ja Oulaisissa kiireellinen hoito on kohdennettava paremmin päiväaikaiselle vastaanotoille terveysasemille Raahen päivystysaikainen leikkaustoiminta tulisi siirtää Oulaskankaan sairaalaan Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri Kalajoen tulisi kohdentaa päivystysaikainen erikoissairaanhoitoon ja yhteispäivystykseen ohjaaminen Oulaskankaan sairaalaan, jolloin se tukisi Oulaskankaan sairaalaan päivystystoiminnan optimaalista käyttöä Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen kriteerien (maksuluokat ja peittävyys) sopiminen alueella yhteisiksi ja taso voisi olla Kalajoen tasoa Kotihoidon asiakasohjautuvuuden läpikäynti ja parantaminen ja mahdollinen kotihoidon tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Siihen liittyy laskenta kotihoidon henkilökunnan työajan käytöstä. Tavallinen palveluasuminen tulee muuttaa kaikissa kunnissa normaaliksi kotihoidoksi senioriasumiseksi. Nykyisten tavallisten palveluasumisen yksiköiden asukkaiden palvelutarpeen uudelleen arviointi. Ympärivuorokautisen (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10%. Pitkäaikalaitoshoidon osuuden laskeminen siitä 0-1% tasolle. Kunnallisten palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoitoyksikköjen tilojen kuntotarkastusten tekeminen ja yhteisten tilakustannusten laskentapelisääntöjen vahvistaminen alueella => erillinen jatkoselvitys ja sen pohjalta tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden väestön vanhenemisen aiheuttama lisätarve Kuntoutus- ja akuuttivuodeosastohoito Kalajoen vuodeosasto 1 muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä kullakin alueella yhteen tulee harkita. Erillään olevat akuutti- ja kuntoutusosastot tulevaisuuden tarpeisiin ovat haavoittuvia eikä niissä välttämättä pystytä tarjoamana riittävää sairaanhoidollista ja lääkäritukea. Yhteisessä Jokilaakson tuottamisalueessa akuuttihoitoa tulee mahdollisesti keskittää entisestään lääketieteellisin perustein

26 26 Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin ja Raahen alueen akuutti- kuntoutushoitopaikkojen määrän optimointi Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitospalveluita on alueella purettu. V asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli koko alueella vain 18 kpl. Vain Helmen ja Oulaisten osalta laitoshoidon osuus kehitysvammapalvelujen kustannuksista on yli 20%, kun se muilla on alle 10%. Laitospalveluiden osalta alueella ei siis ole enää suurta tarvetta purkuun. Kustannuksia nostava tekijä on alueen asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat=> kilpailutus tai omaksi toiminnaksi siirto mikäli koko Jokilaakson alueella Myös vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja alueittain, jotka mahdollisen yhtenäisen tuotantoalueen näkökulmasta tulisi selvittää ja yhdenmukaistaa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Asumispäivää kohden kustannus on keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, joten kustannuspaine aiheutuu nimenomaan palvelujen runsaasta käytöstä. Keinoina asumisen purkamiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen. Asumispalveluilta tulee vaatia kuntouttavaa työotetta ja tavoitteen asumispalveluissakin tulee olla kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen huomioiden myös päihdekuntoutuksen tarpeet. Alueen psykiatrisen laitoshoidon tarve on noin 60 paikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee hallinnollisesti yhdistää Hammashuolto Pohdittava, onko nykyinen malli, jossa palvelut kohdistuvat enemmän aikuisväestöön toimintamallina myös tulevaisuuden tuotantoalueella. Kelan kustannusvastuu hammashuollossa on alhainen ja siten kuntien hyvin toimivaa hammashuoltoa kustannusvastuun näkökulmasta nykyisessä rahoitusmallissa kuntia rankaiseva. Hammashuollon yhteiset saatavuuskriteerit alueelle ja alle 18 -vuotiaiden seulonnat samoilla periaatteilla Hammashuollon henkilöstörakenteessa on vielä mahdollisuutta painotta joillain alueilla suuhygieenistien työpanosta Perhepalvelut Vaikka sijoituksia on vähän, ne painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin. Perhehoidon osuuden kasvattaminen ensisijaisena sijoitusmuotona tulisi olla tavoitteena.

27 27 Yhtenäisellä alueella ja yhdessä toimien vahvistettaisiin lastensuojelun osaamista ja pystyttäisin integroimaan paremmin siihen lastenpsykiatrinen avohoito. Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Aikuissosiaalityö Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen on tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat Oulaisten ja Raahen seudun asiakasperhekohtaisen edullisen toimeentulotuen syyn selvittäminen Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Tilapalvelut Kuntien palveluasumisen, akuuttihoidon ja pitkäaikaislaitoshoidon sekä terveysasemien tiloista tulee tehdä kuntokartoitukset, jossa tarkistetaan niiden käytettävyys ja saneeraustarpeet =>erillinen hanke Kaikkien kiinteistöjen vuokrakulujen laskenta tulee yhtenäistää siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Visalan sairaalaan tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen suunnittelu ilman uudisrakentamista Mikäli tuottamisvastuualue isommiksi alueiksi, tilojen hallinnointi tulee säilyttää nykyisellään. Myös tilojen saneerauksen suunnittelu, toteutus ja rahoitus tulee yhdenmukaistaa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistamat tilat siirtyvät uuden kuntayhtymän omistukseen. Oulaisten sairaalan tilojen omistajuus pitää ratkaista. Visalan sairaalaan toiminta tulee siirtää somaattisen sairaalatoiminnan yhteyteen. Tiloista luopuminen tulee olla mahdollista ja siihen tulee luoda pelisäännöt Uudisrakentamisen päätöksenteko ja rahoitus tulee suunnitella Hankintapalvelut Kaikkien ostopalvelujen kilpailuttamista tukeva alueen yhteinen hankintayksikkö tulisi perustaa, jos sitä ei ole vielä Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella. Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen.

Selvityshanke 11/2014-8/2015

Selvityshanke 11/2014-8/2015 Selvityshanke 11/2014-8/2015 Tavoitteena selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan soterakennelain

Lisätiedot

Jokilaakson sote-rakenneselvitys

Jokilaakson sote-rakenneselvitys Jokilaakson sote-rakenneselvitys Kuntamaisema Oy 21.4.2015 Sisällysluettelo 1. Toimeksiannon tausta 3 2. Selvityksen sisältö ja toteutus 4 3. TIIVISTELMÄ 5 Keskeiset tulokset 5 Ehdotukset tuotantorakenteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. RAS 2014 Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. RAS 2014 Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu) Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti RAS Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu) RAS RAS 2013 Raahe Siikajoki Pyhäjoki JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu versio 2106 Mikkeli Ristiina Suomenniemi Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset

Lisätiedot

INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote-kustannusten, bkt:n ja inflaation muutos 2000-2013, (2000=100) Lähde: SOTKAnet 2014 ja Tilastokeskus 2014 Pasi Parkkila 2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Polvijärvi 2012 Joensuu 2012 Kontiolahti 2012 Okuli 2012 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Loppuraportti Liite 2 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4 1 1 4 5 1 1 6 1 0 4 1

Lisätiedot

Maisema-raportti. JYTA 2011 Versio 04022013 Kommentoitu

Maisema-raportti. JYTA 2011 Versio 04022013 Kommentoitu Maisema-raportti JYTA Versio 04022013 Kommentoitu JYTA JYTA:n kunnat JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot ovat kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomusta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä

Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä Kuntaturva-selvitys 22.3.2016 Kuntamaisema Oy Laura Käsmä 1 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tarkoitus ja sisältö 3 2. Keskeiset havainnot 4 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta 8 4. Palveluiden

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Kuntamaisema Oy 29.5.2014 Sisällysluettelo Toimeksiannon tausta 3 Yleistä Loimaan sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTOALUE 14.11.2014 ratkaisu SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta.

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Raahen seutukunnassa Kuntajakoselvitykseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon osio, jonka on valmistelusta on vastannut sote-työryhmä: Hannu Kallunki (puheenjohtaja), Leena

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Maisema-raportti Kauniainen 2011

Maisema-raportti Kauniainen 2011 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Kauniainen versio 26062012 Versio 2 - kommentoitu Kauniainen Kauniainen 2009 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot