Tilannekuva: Rannikko

Transkriptio

1 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Tilannekuva: Rannikko

2 Tilannekuva on tiivis kuvaus alueen väestöstä, palvelutarpeista, toimintaympäristöstä, palveluista ja resursseista. Tilannekuvat alueilta Tilannekuva taustoittaa alueen erityispiirteitä sekä kehittämis- ja uudistustarpeita, joihin on olennaista kiinnittää huomioita. Tilannekuvassa painopiste on alueen näkökulmassa, ei yksittäisen kunnan tilanteessa. Tilannekuvat laaditaan STM:n ja VM:n maakuntatalouden simulointineuvottelujen runkoa noudatellen yhteistyössä aluetyöryhmien ja valmistelijoiden kanssa. Tilannekuvat päivittyvät valmistelutyön edetessä.

3 Tilannekuvan sisältö Keskeiset huomiot alueelta Katsaus alueen väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön Tietoa alueen sotekustannuksista Tietoa sotehenkilöstöstä alueella Tietoa palvelukokonaisuuksista Lisämateriaalia

4 Keskeiset huomiot Rannikolla

5 Keskeiset huomiot Rannikolla 1/3 Rannikolla väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella Rannikolla on maakunnan alueista matalin työttömyysaste Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat Yksityisen terveydenhuollon käyttö vaihtelee alueen sisällä ja on maakunnan keskitasoa vähäisempää

6 Keskeiset huomiot Rannikolla 2/3 Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella Asukasta kohden tarkasteltuna käyntejä on tasaisesti lääkärillä ja muilla sote-ammattilaisilla Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat maakunnan keskitasoa Vuodeosastokapasiteettia on tarpeen tarkastella Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikävakioitu mielenterveysindeksi vaihtelee olennaisesti Rannikon alueen sisällä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus oli v jonkin verran maakunnan keskitasoa korkeampi. Asukaskohtainen kustannus vaihtelee alueen sisällä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Rannikolla kaikista perheistä lapsiperheitä on 38 % Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (23 %) on maakunnan keskitasoa Rannikolla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 119 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli maakunnan keskitasoa. Tiivis yhteistyö alueen ja maakunnan LAPE-työn kanssa tärkeää

7 Keskeiset huomiot Rannikolla 3/3 Työikäisten sosiaalipalvelut Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat maakunnan alueista toiseksi matalimmat Vammaispalvelut Vuonna 2016 Rannikolla oli tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna toiseksi vähiten Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia Ikäihmisten palvelut Väestörakenteen muutoksen huomioiminen Kotona asumisen tukipalveluiden järjestämisen haasteet korostuvat, kun väestöstä joka neljäs asuu taajaman ulkopuolella Omaishoidon peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta on alueista matalin Säännöllisen kotihoidon peittävyys on alueista korkein 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Ikääntyneiden muiden palvelujen (esim. eiympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito ja päivätoiminta) kustannukset ovat alueista selkeästi matalimmat 75 vuotta täyttäneitä kohden tarkasteltuna Muistisairauksiin liittyvien palvelutarpeiden tarkastelu Kotihoidon toimintamallien (mm. intensiteetin) tarkastelu Monimuotoisten asumismahdollisuuksien vahvistaminen

8 PoPSTer-työryhmien esiin nostamia ongelmakohtia POPmaakunnassa Palveluratkaisut ovat jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Palvelurakenne on laitosvaltainen Asiakaskohtainen joustavuus on vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima on suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukeva kuntoutus on vähäistä Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisessa on kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa

9 Katsaus Rannikon väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön

10 Alueiden perustiedot Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018

11 Lähde: Tilastokeskus 4/2018 Väestö vähenee tulevaisuudessa Rannikolla % Väestö vähenee Rannikolla vuoteen 2030 mennessä n hlö eli n. 3 % % -3 % -3 % Vuonna 2017 POP maakunnassa oli asukkaita n hlö. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita on yhteensä (+6 %). - Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

12 Lähde: Tilastokeskus 4/2018 Väestörakenteen muutos näkyy kaikilla alueilla 2017 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 24% 19% 23% 24% 60% 55% 53% 53% 16% 26% 23% 23% Väestön ikärakenne muuttuu tulevaisuudessa kaikilla alueilla. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täytteiden osuus väestöstä on Rannikolla 29 % ( hlö) Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 22% 17% 22% 24% 57% 46% 49% 49% 21% 37% 29% 28% Vuoteen 2030 mennessä alle 18- vuotiaiden määrä vähenee n. 790 hlö. Samoin työikäisten määrä vähenee n hlö nykytilanteesta. Alle 18-v v. 65 v. täyttäneet

13 Lähde: Suomen ympäristökeskus, Vaala (Harvaan asuttu maaseutu) Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun.

14 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajamassa 100% 80% 60% 40% 20% 0% 90% Oulu ja ympäristö 76% 60% 65% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Rannikolla n. 76 % väestöstä asuu taajama-alueella. Väestön sijoittuminen taajaman ulkopuolelle vaikuttaa mm. kotiin tarjottaviin palveluihin sekä kuljetusten järjestämiseen.

15 Soten tarvekerroin alueittain, %ero maan keskiarvoon Kerroin sisältää tietoa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Rannikolla soten palvelutarpeet ovat pääosin korkeat

16 Lähde: THL, 2/2018 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on Rannikolla pääosin korkea Oulu ja ympäristö Koillismaa Syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tukija liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. Ikärakenteen vaikutus indeksiin on poistettu. Rannikko Jokilaaksot

17

18

19

20 Tietoa Rannikon sote-kustannuksista

21 Soten nettokustannukset olivat v Rannikolla n. 150 M eli n. 11 % POPmaakunnan sote-kustannuksista. Asukaskohtaiset kustannukset olivat ilman tarvevakiointia P-P yhteensä 1,327 M P-P keskimäärin 3228 /asukas Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot TP 2016 /asukas Lähde: Tilastokeskus

22 Rannikolla soten tarvevakioidut nettokustannukset v olivat asukasta kohden maakunnan keskiarvoa matalammat Kuntaliiton laskentamalli: Mahdollistaa suuntaa antavan vertailun kuntien välillä Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, tarvekerroin THL v. 2016

23 Lähde: THL 2018, tarvekerroin v Rannikolla tarvevakioidut soten nettokustannukset v olivat asukasta kohden maan keskitasoa matalammat THL:n laskentamalli: Mahdollistaa suuntaa antavan vertailun kuntien välillä Ei sisällä kaikkia sote-kustannuksia ja osa kustannuksista skaalattuja Vertailu koko maan tasoon Eroaa osin Kuntaliiton mallista Soten tarvevakioidut menot /asukas: indeksi v Koko maa = 100

24 Rannikolla Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon kustannukset v olivat n. 89 /asukas Vuonna 2016 yksityisen terveydenhuollon kustannukset olivat POP maakunnassa n. 53,6 M eli n. 130 / as. Lisäksi huomioitava mm. palvelutarpeet, julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, sosioekonomiset tekijät sekä toimintakulttuuri Sisältää: Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset Yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannukset Yksityisen hammashuollon kustannukset Oulu ja ympäristö /asukas Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Lähde: Sotkanet 3/2018

25 Tietoa Rannikon sote-henkilöstöstä

26 Organisaatio Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Haapavesi Hailuoto Jokilaaksojen pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Muhos Nivala NordLab Oulainen Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun kaupunki Oulunkaaren kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Posio Pudasjärvi Pyhäjärvi Pyhäntä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Reisjärvi Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Yhteensä Lähde: POPmaakunnan henkilöstövalmistelu

27 Lähde: POPmaakunnan henkilöstövalmistelu Ennakoitu eläkkeelle siirtyvien soteammattilaisten määrä POPmaakunnassa Lähde: PPSHP:n henkilöstökertomus vuodelta %20henkil%C3%B6st%C3%B6kertomus% pdf

28 Perusterveydenhuolto

29 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0, ,1 Oulu ja ympäristö 2, ,8 Lääkärikäynnit / asukas 1, ,3 1, ,5 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Muut kuin lääkärikäynnit / asukas POP 413 /as Pth:n avohoidon (pl. suun th) nettokustannukset, /as Rannikolla avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella. Asukasta kohden tarkasteltuna käyntejä on tasaisesti lääkärillä ja muilla sote-ammattilaisilla. Keskimäärin POPmaakunnassa lääkärillä asioidaan kerran jokaista asukasta kohden ja muun kuin lääkärin vastaanotolla 1,2 kertaa per asukas. Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat Rannikolla maakunnan keskitasoa. Tarkastelussa on huomioitava myös mm. alueen sairastavuus, palvelutarpeet, toimintakäytännöt ja palvelujen saatavuus.

30 PoPSTerin sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä käsitteli omassa loppuraportissaan POPmaakunnan sairaalakapasiteettia ja muutostarpeita. Rannikon osalta tarkastelussa nousi esiin, että rakenteita ja prosesseja uudistamalla voitaisiin alueelta supistaa nykyisestä kapasiteetista arviolta 26 sairaansijaa. PoPSTer kesä 2017 PoPSTerin sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä: kapasiteetti v ja muutostarpeet Oulu ja ympäristö ss Koillismaa ss Rannikko ss Jokilaaksot ss

31 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla v perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat 262. Suun terveydenhuollossa asukaskohtaiset kustannukset (89 ) olivat maakunnan keskitasoa Oulu ja ympäristö Pth:n vuodeosastohoidon nettokustannukset, /asukas Koillismaa Rannikko Jokilaaksot POP keskimäärin 201 /asukas Oulu ja ympäristö Suun terveydenhuollon nettokustannukset, /asukas 101 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot POP keskimäärin 88 /asukas

32 Mielenterveysja päihdepalvelut

33 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuusamo Taivalkoski Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Sievi Siikalatva Ylivieska Ikävakioitu mielenterveysindeksi vaihtelee Rannikolla POP keskimäärin 108,6 91,7 75,7 102,5 108, ,2 110,3 171,6 170,9 164,4 171,7 93,2 87, ,3 162, ,4165,4 143,6 152,5 180, ,7 142,1133, Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Anonymiteetin turvaamiseksi kaikista kunnista ei ole tietoja käytettävissä

34 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoja mielenterveyspalveluiden käytöstä Rannikolla. Tarkastelu / 1000 asukasta Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

35 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoja päihdepalveluiden käytöstä Rannikolla. Tarkastelu / 1000 asukasta ,4 14,0 10,4 10,7 7,2 5,5 5,1 3,6 2,6 3,2 3,9 1,6 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta

36 Erikoissairaanhoito

37 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi Esikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Rannikolla v n. 58 M Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot ESH:n nettokustannukset, M Asukaskohtainen kustannus oli jonkin verran maakunnan keskitasoa (1 177 /as) korkeampi. Kustannuksia tarkastellessa on tarpeen huomioida myös mm. sairastavuus, palvelutarpeet, palvelujen järjestämistapa ja muut alueen erityispiirteet. ESH:n nettokustannukset, /asukas

38 Esh:n kustannukset (TP 2016) vaihtelevat alueella P-P keskimäärin 1177 /asukas Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Yht. 484 M 36,5 % soten kokonaismenoista Lähde: Tilastokeskus

39 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi Tietoja somaattisen erikoissairaanhoidon käytöstä Rannikolla. Tarkastelu / 1000 asukasta Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / asukasta

40 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

41 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla kaikista perheistä lapsiperheitä on 38 %. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (23 %) on POPmaakunnan keskitasoa. Lapsiperheiden osuus perheistä, % 0-17-v. osuus väestöstä, % 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 44% Oulu ja ympäristö 32% 38% 39% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 24% Oulu ja ympäristö 19% 23% 24% Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

42 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi ,1 % Oulu ja ympäristö 1,3 % 47 1,1 % 119 1,2 % 216 Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 18-v. Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 18-v., % vastaavan ikäisistä 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Rannikolla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 119 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli maakunnan keskitasoa. Tarkastelussa on tarpeen ottaa huomioon myös mm. alueiden koko ja väestörakenne. Vuonna 2016 kodin ulkopuolelle oli koko maakunnassa sijoitettuna alle 18 vuotiasta lasta ja nuorta eli n. 1,1 % vastaan ikäisestä väestöstä.

43 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Tietoja lasten ja perheiden palveluiden kustannuksista Rannikolla Jokilaaksot Lasten ja perheiden muiden avopalvelujen nettokustannukset, /alle 18-v. Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset, /alle 18-v. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset, /alle 18-v. Kokonaisuuteen "Muut lasten ja perheiden avopalvelut" sisältyy kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, isyyden selvittäminen, lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat, adoptioneuvontapalvelu, perheasioiden sovittelu, ensi- ja turvakodit, opiskeluhuollon kuraattori, ehkäisevä perhetyö, kodin- ja lastenhoitopalvelut sekä muut muihin luokkiin kuulumattomat lasten ja perheiden palvelut.

44 Työikäisten sosiaalipalvelut

45 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Rannikolla v toimeentulotukea sai 6,3 % vuotiaista. Saman ikäisistä työkyvyttömyyseläkettä sai 9,9 %. 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 6,2 % Oulu ja ympäristö Toimeentulotukea saaneet v., % 8,5 % 6,3 % 6,6 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Työkyvyttömyyseläkettä saaneet v., % 7,8 % Oulu ja ympäristö 13,8 % 9,9 % 11,3 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

46 Työllisyystilanne Rannikolla maaliskuussa 2018 Rannikolla työttömänä oli maaliskuussa 2018 n. 8,9 % työvoimasta eli hlö. Työttömyysaste oli maakunnan matalin. POPmaakunnassa oli maaliskuussa 2018 yhteensä työtöntä, mikä on (-19 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,2 %, mikä on 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/ % 12,0 % 12% 10,7 % 10% 8% 6% 4% 2% 0% Oulu ja ympäristö Työttömyys% maaliskuussa ,9 % 9,5 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

47 Kunta Oulu ja ympäristö %osuus Hlö Miehet Naiset Alle 20-v. Alle 25-v. Yli 50-v. Pitkäaik. tyött. Vamm. ja pitkäaik. sairaat Avoimet työpaikat Hailuoto 382 8, Ii , Kempele Liminka , Lumijoki , Muhos , Oulu , Pudasjärvi , Tyrnävä , Utajärvi , Vaala , Koillismaa Kuusamo , Taivalkoski , Rannikko Kalajoki , Merijärvi 409 7, Pyhäjoki , Raahe , Siikajoki , Jokilaaksot Työvoima Työttömät Alavieska , Haapajärvi , Haapavesi , Kärsämäki , Nivala , Oulainen , Pyhäjärvi , Pyhäntä 669 8, Reisjärvi , Sievi , Siikalatva , Ylivieska , Yhteensä Maaliskuussa 2018 Rannikolla oli työttömänä yhteensä hlö. Alle 25-vuotiaita heistä oli 266 hlö. Pitkäaikaistyöttömiä oli 369 hlö ja vammaisia tai pitkäaikaissairaita 237 hlö. Maaliskuussa Rannikolla oli avoimena 361 työpaikkaa. Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/2018

48 Vammaispalvelut

49 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1000 asukasta 56 Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Vuonna 2016 Rannikolla oli Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia yht hlö eli toiseksi vähiten maakunnan alueista tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna.

50 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Tietoa vammaispalvelujen asukaskohtaisista nettokustannuksista Rannikolla Vammaisten muiden palvelujen nettokustannukset, /asukas Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokustannukset, /asukas Vammaisten laitoshoidon nettokustannukset, /asukas "Muut vammaisten palvelut" sis. ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, päivätoiminta, työtoiminta, perhehoito, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaiskotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet sekä muut vammaisten palvelut, joita ei sisällytetä muihin vammaispalveluiden tehtäväluokkiin

51 Ikäihmisten palvelut

52 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi vuotta täyttäneistä kotona asuu Rannikolla n. 91 %. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella. Taajama-aste on tarpeen huomioida mm. kotona asumisen tukipalvelujen järjestämisessä sekä kuljetuksen ja liikkumisen palveluissa.

53 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Tietoa ikäihmisten palvelujen peittävyydestä Rannikolla Oulu ja ympäristö 6,3 % 12,5 % 6,7 % 2,7 % Koillismaa 8,9 % 10,6 % 5,9 % 0,3 % Rannikko 3,9 % 18,8 % 7,6 % 1,4 % Jokilaaksot 6,5 % 15,5 % 9,7 % 0,3 % Omaishoidon tuen 75 v. täyttäneet hoidettavat, % vastaavan ikäisistä Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisistä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisistä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 v. täyttäneet, % vastaavan ikäisistä

54 Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018, tilastovuosi Oulu ja ympäristö Palvelujen kustannuksia Koillismaa Rannikko Ikääntyneiden muiden palvelujen kustannukset olivat Rannikolla maakunnan alueista selkeästi matalimmat (330 /75 v. täyttänyt). Jokilaaksot Ikääntyneiden muiden palvelujen nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Kotihoidon nettokustannukset, /75 v. täyttänyt 191 Kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohden tarkasteltuna olivat Rannikolla lähellä maakunnan keskitasoa. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Ikääntyneiden laitoshoidon nettokustannukset, /75 v. täyttänyt Kustannusluokka Kotihoito voi sisältää myös muita kuin ikääntyneiden kotihoidon palveluja. "Muut ikääntyneiden palvelut" sis. mm. ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito, päivätoiminta, ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet ja palveluohjaus

55 Lähde: Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, käyntimäärien %osuus kokonaisuudesta (11/2016) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Oulu ja ympäristö 12,1 % 13,5 % 10,8 % 20,8 % 22,1 % 18,7 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot 32,0 % 29,3 % 23,9 % 17,0 % 15,6 % 7,7 % 14,2 % 13,0 % 11,6 % 15,1 % 18,9 % 15,4 % 11,2 % 12,0 % 14,3 % 17,0 % 12,0 % 13,0 % Pienemmissä kunnissa tietosuojan vuoksi kaikkia tietoja ei ole saatavilla, joten siksi yhteenlaskettu määrä voi jäädä alle 100 % 19,7 % 14,5 % 11,3 % 19,3 % 18,2 % 16,9 % Käyntejä 1-3 / kk Käyntejä 4-9 / kk Käyntejä / kk Käyntejä / kk Käyntejä / kk Käyntejä 90 + / kk

56 Lähde: Sotkanet 4/2018, tilastovuosi 2016 Säännöllisen kotihoidon 75 v. täyttäneet asiakkaat, käyntimäärien %osuus kokonaisuudesta (11/2016) Pienemmissä kunnissa tietosuojan vuoksi kaikkia tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät muusta syystä ole käytettävissä, joten siksi yhteenlaskettu määrä voi jäädä alle 100 % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 9% 13% 15% 12% 18% 33% 11% 9% 14% 38% 23% 12% 27% 12% 20% 13% 16% 17% 13% 20% 16% 14% 20% 19% 21% 13% 12% 27% 25% 18% 23% 27% 17% 15% 14% 25% 23% 29% 20% 12% 14% 20% 13% 10% 32% 13% 16% 7% 7% 17% 17% 10% 16% 14% 11% 10% 10% 16% 4% 4% 9% 12% 7% 18% 67% 12% 14% 14% 15% 18% 13% 11% 14% 15% 10% 29% 25% 17% 30% 16% 17% 8% 10% 12% 6% 21% 16% 20% 21% 25% 18% 41% 17% 42% 43% 20% 23% 25% 27% 10% 20% 14% 7% 10% 24% 12% 8% 17% 14% 20% 19% 16% 10% 14% 35% 26% 25% 11% 20% 12% 20% 7% 19% 20% 21% 9% 9% 15% 16% 7% 13% 30% 16% 15% 14% 13% 11% 19% 10% 38% 25% 29% 32% 7% 10% 15% Käyntejä 1-3 / kk Käyntejä 4-9 / kk Käyntejä / kk Käyntejä / kk Käyntejä / kk Käyntejä 90 + / kk

57 Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Pudasjärvi Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuusamo Taivalkoski Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikajoki Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Sievi Siikalatva Ylivieska Lähde: Sotkanet 4/2018 Pohjois-Pohjanmaan dementia-indeksi on keskimäärin 124,2 eli n. 24 % korkeampi kuin maassa keskimäärin (iän vaikutus suodatettu pois). Rannikolla indeksi on pääsääntöisesti maakunnan keskitasoa korkeampi Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön. Iän vaikutus on suodatettu pois. Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Anonymiteetin turvaamiseksi kaikista kunnista ei ole tietoja käytettävissä

58 Lisämateriaalia

59 klikkaa PowerPointin esitystilassa otsikoita Pohjois-Pohjanmaan tietopaketit: 1 Yleistietoa Pohjois-Pohjanmaasta (pdf) PoPSTerin työryhmien loppuraportit: nt_id= Tietoa lapsista ja perheistä (pdf) 3 Tietoa nuorista aikuisista ja työikäisistä (pdf) 4 Tietoa ikäihmisistä (pdf) 5 Tietoa välittömän avun tarpeesta (pdf) 6 Tietoa avohoidosta ja vastaanottotoiminnasta (pdf) 7 Tietoa vuodeosasto- ja sairaalahoidosta (pdf) 8 Tietoa mielenterveydestä ja päihteistä (pdf) 9 Tietoa vammaispalveluista (pdf) 10 Tietoa kuntoutumisesta ja toimintakyvystä (pdf)