Meren herkkuja, ole hyvä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meren herkkuja, ole hyvä!"

Transkriptio

1 Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Internet: ja Lahjoitustili: Nordea Teksti: WWF Ruotsi ja Satu Estlander Toimituskunta: Samuli Korpinen, Jari Luukkonen, Anita Mäkinen, Laura Tahkokallio Ulkoasu: Anssi Muurimäki Paino: Miktor Paperi: Arctic Volume 170 / 100 g. FSC-merkitty paperi, jonka raaka-aineesta osa on FSC-sertifi oitua ja osa FSC-kontrolloitua kuitua. Cert. nr. SGS-COC FSC Trademark 1996 Forest Stewardship Council, A.C. Kuvat: WWF-Canon / Jorge Bartolome, Quentin Bates, Jo Benn, Alain Compost, Michel Gunther, Mike R. Jackson, Ezequiel Nav, John E. Newby, Edward Parker, Hélène Petit, Isaac Vega; WWF / Satu Estlander, Jere Hietala; Jukka Haikonen; Cat Holloway; Albert Håkansson; KKL:n arkisto / Markku Myllylä; Ari Koskenniemi; Anneli Svanström; Maretarium Kannen kuva: WWF-Canon / Alain Compost WWF Suomen raportti n:o 23 WWF Suomi, 2006 ISBN ISSN Meren herkkuja, ole hyvä! WWF:n kalaopas kuluttajalle

2 Sisältö 1 Esipuhe: Mestarikokki Markus Maulavirran tervehdys 4 Mestari Markuksen neljä kalareseptiä 6 2 Vinkkejä ympäristöystävälliseen kalaherkutteluun 10 3 Lajiesittelyt Ahven 12 Ankerias 13 Hait 14 Hauki 15 Hummeri 16 Kampela 17 Kilohaili 18 Kirjolohi 19 Kuha 20 Lahna 21 Lohi 22 Made 24 Makrilli 25 Muikku 26 Nahkiainen 27 Pohjanmeren katkarapu 28 Puna-ahven 29 Punakampela ja hietakampela 30 Rapu ja täplärapu 31 Ruijanpallas 32 Seiti 33 Siika 34 Silakka ja silli 35 Sinisimpukka 36 Särki 37 Tonnikalat 38 Turska 39 4 Lisätietoa kalastuksesta Terveellinen kala 40 Suomen kalastuselinkeino 40 Kalavarojen kestävä hyödyntäminen 41 Kalastuksen ympäristövaikutukset

3 1 ESIPUHE Mestarikokki Markus Maulavirran tervehdys Eettisyys kokin näkövinkkelistä Minulle kokkina ruoan eettisyys on hyvin tärkeä asia. Haluan, että ympäristömme säilyy monipuolisena ja rikkaana tulevaisuudessakin. Haluan omilla valinnoillani edistää tätä asiaa. Siksi olen mukana myös WWF:n työssä kestävän kalastuksen ja ympäristöystävällisten kalaherkkujen puolesta. Suomalainen kala on terveellistä, ravinteikasta ja maukasta. Terveys- ja ympäristöasiantuntijoiden mielestä kannattaa herkutella eri kajalajeilla vuorotellen. Tämä on mainio ajatus myös makujen kirjoa ajatellen! Toinen seikka, johon kotikokinkin kannattaa kiinnittää huomiota, on kalan tuoreus. Vaadi kaupassa tuoretta kalaa! Etsi kauppias, johon voit tässä asiassa varmasti luottaa. Kysy, missä kala on uinut, milloin se kuoli ja millainen oli sen viimeinen matka. Olen pitkään pohtinut raaka-aineen alkuperää. Suosin lähellä tuotettuja raaka-aineita. On kuitenkin asioita, jotka täytyy hyväksyä elämän jatkuvuuden säilyttämiseksi. Lihateollisuudessa on aikojen kuluessa opittu hyväksymään tuotettu liha, kana, broileri, nauta ja sika. Entä kalat: valitako villi vai kasvatettu? Villillä eläimellä, kalalla, marjalla on oma kutkuttava latauksensa, ja se houkuttaa omalla jännityksellään. Villiin kuuluu iso jännittävä arvolataus. Aina emme kuitenkaan enää saa villiä kalaa niin paljon kun haluaisimme. Tulevaisuuden visio voisi olla, että kalankasvatukseen liitetty peikko sen rehevöittävästä vaikutuksesta poistuisi. Samaan aikaan pitää huolehtia luonnonkantojen säilymisestä kestävällä tasolla. Seuraavilla sivuilla tarjoilen sinulle neljä herkkureseptiä, jotka saavat kalasta esille sen parhaat puolet ja aromit. Hyvää kalaonnea niin onkivavan kuin padan äärellä! Markus Maulavirta 4 5

4 Mestari Markuksen neljä kalareseptiä Särkitartar 500 g graavattua särkeä (karkealla merisuolalla suolattua) 4 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 hienoksi leikattu sipuli 1 dl hienoksi leikattua ruohosipulia 3 rkl hakattua anjovista 1 rkl sinappia 1 rkl majoneesia Poista graavatusta kalasta nahka ja leikkaa pieniksi kuutioiksi tai sekoita tehosekoittimella nopeasti. Lisää muut ainekset ja muotoile pikku pihvejä. Käristä nopeasti päältä ruskeiksi. Kastike: 2 3 rkl hakattua kaprista 1 2 aurinkokuivattua tomaattia hienoksi leikattuina 1/2 valkosipulin kynsi rypsiöljyä Kuumenna öljy ja lisää valkosipulin palaset ja tomaatit, lopuksi kapris. Kuumenna ja laita lautaselle tartarpihvin seuraksi. Pariloitua Pyhämaan kirjolohta varraskepissä, kantarelleja Noin g hyvälaatuista kirjolohta Pala vihreää sipulia eli tuoretta sipulia Ryöppää sipuli nopeasti ja jäähdytä kylmässä vedessä. Poista kalasta nahka ja leikkaa poikittain paksuiksi viipaleiksi. Pujota varrastikkuun pitkittäin, poimuttaen, ja pujota vartaaseen myös sipuli. Sivele hyvin vähän rypsiöljyä pinnalle. Kuumenna valuratainen pannu oikein kuumaksi ja käristä varras joka puolelta käristetyn näköiseksi. Kypsennä 170-asteisessa uunissa noin 5 8 minuuttia. Tarjoa käristettyjen kantarellien ja uusien perunoiden kanssa. Käristetyt kantarellit voit muhentaa seuraavanlaiseen kastikkeeseen: 4 rkl valkoviinietikkaa 1/2 dl vettä 1 dl hienoksi leikattua vihreän sipulin vartta 100 g voita kantarelleja maun ja saalismäärän mukaan ripaus myllytettyä pippuria Kuumenna kasari ja kaada etikka siihen. Lisää vesi ja anna kiehahtaa. Lisää vispaten voinokareet, kiehauta, lisää myllytettyä pippuria ja sipulinvarret. Lisää käristetyt kantarellit. Tarvittaessa voit käyttää muitakin sieniä. 6 7

5 Haudutettuja silakoita, anjovista ja pottumuusia 800 g silakkafi leitä, mielellään käsin perattuja 1 2 hienoksi leikattua sipulia nippu hienoksi leikattua tilliä jauhettua valkopippuria varovasti suolaa 10 kpl anjovisseläkkeitä 100 g voita sipulien kuullottamiseen vettä Kuullota hakattua sipulia voissa viitisen minuuttia. Ripottele sipulia uunivuoan pohjalle. Lado silakkaseläkkeet vuokaan selkäpuoli ylöspäin ja laita joka kolmannen silakan sisään anjovisfi le. Lopuksi laita kylmiä voinokareita sinne tänne ja kaada kylmää vettä päälle sen verran, että silakoista jää noin kolmasosa vedenpinnan yläpuolelle. Aseta vuoka kuumaan noin 180-asteiseen uuniin 20 minuutiksi. Kun silakat ovat kypsiä, ota vuoka pois uunista ja ripottele runsaasti leikattua tilliä päälle. Tarjoa pottumuusin ja reilun sitruunalohkon kera. Anjovis-spekattua pikkuhaukea tillikermassa g pikkuhauen fi lettä 8 kpl anjovisfi leitä vastajauhettua pippuria ja suolaa 2 dl kuohukermaa nippu hienoksi leikattua tilliä 1/2 dl valkoherukkaviiniä voita paistamiseen Poista nahka ja leikkaa hauet sopivankokoisiksi paloiksi: noin 10 cm:n mittaisiksi tai gramman painoisiksi paloiksi. Tee fileen selkäpuolelle noin 0,5 1 cm:n syvä viillos, johon voit laittaa anjovisfileen palan. Ruskista haukipalat molemmin puolin pannulla voissa. Asettele sopivan kokoiseen astiaan ja kaada päälle kermaa ja viiniä niin, että kalat peittyvät yli puolivälin. Kypsennä 180-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nosta kalapalat pois. Kaada haudutuskerma kasariin ja lisää tilli. Keitä pari minuuttia voimakkaasti kokoon, jotta kastike sakenee. Annostele kala lautaselle ja kastiketta kyytipojaksi, muutama keitinperuna sivuun ja ehkä keitettyjä vihanneksia. 8 9

6 2 VINKKEJÄ ympäristöystävälliseen kalaherkutteluun 6. Uskalla kysyä! Älä lannistu, vaikka et aina saisikaan vastausta. Monet, jotka myyvät kalaa ja äyriäisiä, eivät tunne kalojen biologiaa tai kalastuksen ympäristövaikutuksia. Kysymällä vaikutat myönteisesti tiedon lisääntymiseen ja kestävän kalastuksen kehittymiseen. Näiden seitsemän kalavinkin avulla voit nauttia kalasta luonnon hyvinvoinnin huomioon ottaen: 1. Älä osta liian pieniä kaloja. Kalakannan säilymiselle on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi kuteakseen edes kerran ennen kuin ne pyydetään. Kysy kauppiaaltasi kaloja, jotka ovat suurempia kuin niiden alamitta. Muista, että kauppa ei saa myydä alamittaisia kaloja! Kalojen alamitat koskevat luonnonvesistä pyydettyjä, ei-viljeltyjä kaloja ja ne on määrätty kalastusasetuksen 19 :ssä. Monella tavallisella kauppakalalla ei ole alamittaa lainkaan. (Alamitat: /kalastus/rajoitukset) 2. Uskalla kokeilla jotain uutta! Vaihtele kalalajeja, jolloin suosituimpiin lajeihin kohdistuvat paineet pienenevät. 3. Vältä ostamasta syvänmerenlajeja, koska ne ovat erityisen herkkiä liikakalastukselle. Syvänmerenkalastus on edelleen suurilta osin rajoittamatonta. Syvänmerenlajeja voi olla esimerkiksi pakastetuissa kalatuotteissa. 4. Älä osta kaloja tai äyriäisiä, jotka ovat uhanalaisia, kuten ruijanpallasta, haita, luonnonlohta ja taimenta. (Lista uhanalaisista kaloista: 5. Suosi paikallisten kalastajien pyytämää kalaa, koska se vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kala on tällöin usein myös tuoreempaa kuin kaukaa kuljetettu kala. 7. Kysy ympäristömerkittyjä kalatuotteita! Tuotteiden ympäristömerkintä tekee ympäristöystävällisen kuluttamisen helpommaksi. Kala- ja äyriäistuotteissa on vielä vähän ympäristömerkittyjä tuotteita. Suomalaisissa kuluttajille suunnatuissa kalatuotteissa ei toistaiseksi ole ympäristömerkkejä, mutta joissakin tuoduissa tuotteissa voi olla esimerkiksi MSC-merkki. Suomessakin suurkeittiöille on jo tarjolla MSC-merkittyjä tuotteita. MSC eli Marine Stewardship Council on yksityinen kansainvälinen säätiö, jonka Unilever ja WWF perustivat vuonna 1996 edistämään kestävää kalastusta maailman merissä. Vuonna 1999 MSC irrottautui itsenäiseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi. MSC myöntää ympäristömerkin kala- ja äyriäistuotteille. Kalastuksen täytyy tapahtua tiettyjen sääntöjen ja rajoitusten mukaan, jotta MSC-merkkiä voi käyttää kala- ja äyriäistuotteissa. Vuonna 2005 maailman merillä toimi 14 MSC-merkittyä kalastuslaivastoa ja kaupoissa oli saatavilla yli 300 sinisellä logolla merkittyä MSC-tuotetta. MSC:llä on myös kouluille, lapsiperheille ja ravintoloille suunnattu ohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä kestävään kehitykseen perustuvaa tietoutta kalastuksesta, meriympäristöstä ja ravinnosta. Tarkempaa tietoa järjestöstä saa internetistä osoitteesta TÄMÄN OPPAAN KÄYTTÖOHJE: Tähän oppaaseen on koottu tietoa Suomessa yleisimmin saatavilla olevista ruokakaloista. Ympäristöystävälliseen kuluttamiseen opastetaan liikennevaloin: punainen, vihreä ja keltainen. Punainen merkintä tarkoittaa Vältä. Vihreä tarkoittaa Suosi ja keltainen väri tarkoittaa Mieti. Värimerkinnät koskevat niitä lajeja, joita me kulutamme täällä Suomessa. Punainen ei siten välttämättä tarkoita, että kyseinen laji olisi maailmanlaajuisesti uhanalainen tai vaarantunut. Suositukset saattavat muuttua kalakantojen kehityksen ja uusimpien tutkimustulosten myötä. Tieteellisen nimen alla oleva senttimäärä kertoo aikuisen yksilön tyypillisen pituuden. Kalojen alamitat on otettu huomioon näissä pituuslukemissa

7 AHVEN Perca fl uviatilis cm ANKERIAS Anguilla anguilla Koiras alle 50 cm, naaras cm Ahven lienee jokaisen onkimiehen tuntema raitapaita. Ahven on mainio ruokakala, jota on pidetty arvossa jo tuhansia vuosia. Ahven on suomalaisittain niin yleinen, ettei tule helposti ajatelleeksi sen olevan yksi kalleimmista herkuista monessa Euroopan maassa. Ahven voi saavuttaa jopa yli kahden kilon painon, mutta niin suuria körmyniskoja tapaa harvoin. Ahvenen sanotaan tarttuvan kaikkiin pyydyksiin, ja siksi se onkin ollut pitkään suosittu ruokakala ja urheilukalastuksen kohde. Ahven on Suomen yleisin kala. Sitä esiintyy koko Suomessa pohjoisinta käsivarren Lappia lukuun ottamatta. Ahven on sisävesilaji, joka elää myös meren rannikolla. Keväällä ahvenet hakeutuvat suojaisiin lahtiin tai puroihin, joissa on riittävän lämmintä vettä mädille ja poikasille. Verkot, rysät, merrat, koukut, katiskat ja vapakalastus. Merialueiden ja sisävesien ahvenkannat kestävät kalastuksen. Tiesitkö, että: Ahven valittiin Suomen kansalliskalaksi vuonna 1994 Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä äänestyksessä. Osta ahventa. Ahven on maukkaimpia kotimaisia kalojamme, jota arvostetaan suuresti myös muualla Euroopassa. Suositus: Punainen valo Suomen sisävesistä pyydetylle ankeriaalle Suomen sisävesistä pyydetyt ankeriaat ovat pääosin istutettuja. Ankeriasistutuksiin käytettyjen lasiankeriaiden tuonti Suomeen pienentää entisestään ankeriaskantoja, ja Suomessa tapahtuva pyynti vastaavasti vähentää kutuun lähtevien ankeriaiden määrää. Suositus: Punainen valo muille kuin kotimaisille ankeriaille. Vältä ulkomailta tuodun ankeriaan ja lasiankeriaiden ostamista, sillä ankeriaskanta on romahtamaisillaan suuren kalastuspaineen vuoksi. Ankeriaalla on kiehtova elinkaari, jota ei vieläkään tunneta täysin. Nämä käärmemäiset otukset ovat pitkäikäisiä kaloja ja vaeltavat yli 6000 kilometriä lisääntyäkseen. Uskotaan, että kaikki ankeriaat lisääntyvät Atlantin luoteisosassa, Sargassomeressä. Vastakuoriutuneet ankeriaan toukat aloittavat pitkän vaelluksensa merivirtojen mukana kohti Euroopan makeita vesiä. Suomen rannikolle saapuessaan ankeriaat ovat noin kuusivuotiaita. Sisävesiemme ankeriaskannat ovat nykyään istutusten varassa. Pohjois-Atlantti, Pohjanmeri, Itämeri, Välimeri, joista ne vaeltavat edelleen sisävesiin kasvamaan. Rysät, pitkäsiima ja katiskat. Luontaiset ankeriaskannat ovat uhattuina. Erityisesti ankeriaan läpinäkyvät poikaset, lasiankeriaat, ovat vähentyneet voimakkaasti. Tutkijoiden mielestä ankeriaskannat ovat lähellä romahtamistaan ja ankeriaan kalastuksesta tulisi toistaiseksi pidättäytyä

8 HAIT Rustokalat, Chondrichthyea HAUKI Esox lucius cm Hauki on ahnas petokala, joka saalistaa toisia kaloja, jopa omia lajikumppaneitaan. Hauki on suurikokoisimpia kalojamme ja varsin yleinen sekä sisävesissä että rannikkoalueilla. Maailmanlaajuisesti hauki on laajimmalle levinnyt sisävesikala. Hauki on tuntemattomasta syystä paikoitellen vähentynyt merialueilla. Hauki voi kasvaa jopa 1,5 metriä pitkäksi ja saavuttaa yli 20 kilon painon. Hauen arvostus ruokakalana on laskenut, mutta se on edelleen tärkeä saalis niin vapaa-ajankalastajille kuin ammattikalastajillekin. Katso maukas haukiresepti sivulta 9! Järvissä, joissa ja meren rannikolla. Suosii kasvillisuusrantoja ja karikoita. Hait ovat rustokaloja, jotka elävät suhteellisen pitkäikäisiksi ja lisääntyvät hitaasti. Ne tuottavat vain muutaman jälkeläisen vuosittain. Siksi säänneltykin kalastus vaikuttaa haitallisesti hailajeihin ja monet hait ovatkin uhanalaisia esimerkiksi Pohjanmeressä. Suositus: Punainen valo Älä osta haita. Suurin osa lajeista on liikakalastettuja ja monet lajeista ovat uhanalaisia. Kotimaisena kalana hauki on suositeltava ravintokohde! Verkot, rysät, katiskat, koukut ja vapapyydykset. Haukikannat ovat suhteellisen vakaat, erityisesti sisävesissä

9 HUMMERI Homarus vulgaris Noin 50 cm KAMPELA Platichtys fl esus cm Hummeri on roteva sinisenmusta äyriäinen, josta tulee keitettäessä kirkkaanpunainen. Eurooppalaiset hummerit voivat kasvaa lähes 10 kilon painoisiksi köriläiksi. Hummerit voivat olla oikea- tai vasenkätisiä. Ne elävät kivisillä merenpohjilla, joista ne voivat löytää kivenkoloja päiväaikaiseen lymyilyyn ja ravinnokseen muun muassa simpukoita. Hummeri on kotimaisen rapumme tapaan yöeläin. Hummeria tavataan Euroopan rannikolla, ei kuitenkaan Itämerellä tai Islannin ympärillä. Hummeria pyydetään merroilla, joka on hellävarainen pyyntimenetelmä ympäristölle. Nykyinen hummerikanta Hummerin rauhoitusaika niiden lisääntymisaikana ja pyyntikoon alamitta (22 cm) ehkäisevät hummerien liikapyyntiä. Suosi yli 22 cm:n pituisia eurooppalaisia hummereita. Tiesitkö, että: Kampelan poikaset eivät heti eroa ulkonäöltään muista kalanpoikasista. Vasta noin senttimetrin pituisten poikasten silmät siirtyvät toiselle puolelle ruumista ja kala saa litistyneen muodon. kampelalle Suosi kotimaista kampelaa mieluummin kuin sen ulkomaisia serkkuja. Osta mahdollisimman suuria kampeloita (>25 cm), jotta ne olisivat ehtineet lisääntyä. Suositus: Keltainen valo piikkikampelalle Piikkikampelakannat ovat taantuneet Itämerellä ja Pohjanmerellä, osittain voimakkaan kalastuksen vuoksi. Suomen rannikolla elää vakituisesti vain kaksi kampelalajia: kampela (Platichthys fl esus) ja piikkikampela (Psetta maxima). Maailmalla kampelat ovat arvostetuimpia talouskaloja ja niitä pidetään kaloista maukkaimpina. Suomen kalatiskeillä kampelat eivät kuitenkaan ole saavuttaneet suurtakaan suosiota, ehkäpä vähäisen tarjonnan vuoksi. Kampelalla on suomalaisessa kalastuksessa taloudellisesti vähäinen merkitys ja sitä saadaan pääasiassa sivusaaliina. Saaristolaiset tosin osaavat arvostaa tätä meren eksoottista herkkua ja myyvät sitä kesäaikana matkailijoillekin savustettuna. Koko Itämeri. Verkot, trooli, isorysä ja pitkäsiima. Kampelakanta kestää nykyisen kalastuksen. Saaristomeren kalastajat ovat tosin ilmoittaneet, että Itämeren rehevöitymisestä johtuva hiekkapohjien limoittuminen saattaa jatkossa pienentää kampelakantaa. Piikkikampela on harvinaisempi laji, mutta sitä myös viljellään Euroopassa ruokakalaksi

10 KILOHAILI Sprattus sprattus 8 13 cm KIRJOLOHI Oncorhynchus mykiss Pieni silakan näköinen kilohaili viihtyy meren ulappavesillä vapaassa vedessä. Kilohaili on mereisempi kalalaji kuin silakka ja sen esiintymistä rannikollamme säätelee lämpötilan ohella veden suolapitoisuus. Kilohaili on kotimaisen säilyketeollisuuden tärkein raaka-ainekala. Kuluttaja löytääkin kilohailia kaupoista fi leoituna maustekalana, jota myydään muun muassa anjovis-nimellä. Silakan tavoin kilohailia käytetään myös rehuteollisuuden raaka-aineena. Itämeri, Atlantti, Välimeri, Mustameri. Pinta- ja välivesitrooli. Itämeren kilohailikanta kestää nykyisen kalastuksen. Joillakin Itämeren alueilla kilohailikantojen tila on tuntematon. Suosi kilohailia. Kilohailia pitäisi käyttää ensisijaisesti ihmisravinnoksi eikä rehuksi. Katso Mestari Markuksen kirjolohiresepti sivulta 6! Suositus: Keltainen valo kasvatetulle kirjolohelle, lohelle, taimenelle, siialle ja nieriälle. Suosi kotimaassa kasvatettua kalaa. Kirjolohi on suomalaisten suosikkikala ruoanvalmistuksessa. Alkujaan kirjolohi on kotoisin Pohjois-Amerikan Tyyneltämereltä. Kirjolohesta on myös käytetty nimiä sateenkaarirautu, kirjotaimen, forellilohi ja meriforelli. Kirjolohi on tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji. Sitä kasvatetaan pääasiassa ruokakalaksi lammikoissa ja verkkoaltaissa. Kirjolohen kasvattamisesta syntyy kuormitusta vesistöihin, mutta toisaalta tuotetaan terveellistä kalaa ja työllistetään satoja ihmisiä. Kirjolohen lisäksi Suomessa viljellään jonkin verran taimenta, lohta ja nieriää ja siikaa. Kasvatusmenetelmät Viljellään verkkoaltaissa ja maa-altaissa muun muassa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

11 KUHA Sander lucioperca cm LAHNA Abramis brama cm Kuha on sisävesiemme ammattikalastuksen tärkeimpiä kalalajeja ja loistava ruokakala. Kuha onkin ollut viime aikoina yksi kalatiskien arvokkaimmista kotimaisista kalalajeista. Kuha on petokala, jolla on erinomainen näköaisti ja siksi se viihtyykin tummissa vesissä. Kuha voi kasvaa suureksi, yli metrin mittaiseksi ja 15 kilon painoiseksi. Kuhaa tavataan sisävesissä aina napapiirille asti. Rannikkovesistä kuhaa saadaan lähinnä Suomenlahdesta ja Saaristomerestä. Kuha esiintyy maassamme levinneisyysalueensa pohjoisilla äärirajoilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kolmasosa kuhajärvistä on ihmisen istutustoiminnan tulosta. Verkot, rysät, pitkäsiima ja vapakalastusvälineet. Saaristomerellä kuhia on kalastettu tehokkaasti tiheäsilmäisillä verkoilla. Kuhat eivät siksi ehdi kasvaa tarpeeksi suuriksi, ja ne ovatkin nykyään keskimäärin pienempiä kuin ennen. Koska kuha on pohjoisessa levinneisyytensä äärirajoilla, kannan vaihtelu voi olla rajuakin. Tiesitkö, että: Useimmat alkukesällä uistimeen tarraavat kuhat ovat koiraita. Mätiä vartioiva kuhakoiras hyökkää kaiken lähelle tulevan kimppuun. Jos mäti jää vartiotta, se lähes poikkeuksetta tuhoutuu ja päätyy muiden kalojen suihin. Kuhakoiras ei ainoastaan vartioi mätiä, vaan pitää sen myös puhtaana ja mätiä ympäröivän veden hapekkaana löyhyttelemällä eviään. Osta mahdollisimman suuria (>45 cm) kuhia, jotka ovat jo ehtineet kutea. Suosi lahnaa! Suuret lahnat ovat erinomaisia ruokakaloja, eikä niihin kerry suuria määriä ympäristömyrkkyjä kuten petokaloihin. Lituskainen lahna on Suomen suurikokoisin särkikala, jota pidetään maukkaana ruokakalana. Lahna voi kasvaa jopa kymmenenkiloiseksi vonkaleeksi ja on pitkäikäisin kalalajimme. Lahna on makean veden kala, mutta se selviää hyvin myös vähäsuolaisessa murtovedessä. Lahnat suosivat reheviä ja lämpimiä vesiä. Joissakin rehevissä järvissä voi olla niin tiheitä lahnakantoja, että lahnojen pituuskasvu on hidastunut voimakkaan ravintokilpailun vuoksi. Lahna on melko yleinen kalalaji Suomen sisävesissä aina Sodankylän korkeudelle saakka ja kaikkialla Suomen rannikolla. Verkot, rysät, onki, pitkäsiimat ja katiskat. Lahnakanta kestäisi nykyistä voimakkaampaa kalastusta, joka saattaisi paikoin lisätä lahnayksilöiden kasvua

12 LOHI Salmo salar cm Tiesitkö, että: Luonnonlohet aloittavat kutunousunsa jokiin ennen istutettuja lohia. Kalastusajankohtaa säätämällä voidaan kohdistaa suurin kalastuspaine istutettuihin lohiin. Lohi kuuluu arvokkaimpiin kaloihimme. Se voi kasvaa puolitoistametriseksi ja painaa yli 30 kg. Kuluttajan on hyvä muistaa, että Suomessa myydään Itämeren lohen ja meritaimenen lisäksi kasvatettua kotimaista kirjolohta sekä norjalaista kasvatettua lohta. Suomalaisen lohen tarina on surullinen. Vielä 1900-luvun alussa lohi lisääntyi Suomessa 18:ssa Itämereen laskevassa joessa. Nykyään suurin osa lohien lisääntymisjoista on padottuja tai muulla tavoin pilattuja. Kalastuksen sääntelyllä on onnistuttu elvyttämään jäljelle jääneiden lohijokien poikastuotantoa hyvin tuloksin. Pohjois-Atlantti, Itämeri ja eräät suuret järvet. Rysät, pitkäsiima, ajoverkot ja vapakalastus. Ajoverkkokalastuksessa sivusaaliit ovat suuria ja saaliiksi joutuu kalojen lisäksi vesilintuja ja merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja pyöriäisiä, jotka ovat uhanalaisia Itämeressä. Luonnonlohikannat ovat edelleen uhanalaisia, eikä niitä pitäisi pyytää kaupallisesti ollenkaan. Lohenkalastuksen tulisikin jatkossa keskittyä suurten velvoiteistutusten hyödyntämiseen ja välttää luonnonkantojen hyödyntämistä. Suositus: Punainen valo luonnonlohelle Älä osta luonnonlohta, sillä luonnonvaraiset lohikannat ovat alkuperäisillä elinalueillaan kaikkialla uhanalaisia. Merikalastus ei erottele luonnonlohia istutetuista. Erityisesti lohen ajoverkkopyynti on ympäristölle haitallista. Ajoverkkopyynti onkin pääosin kielletty valtamerillä ja kielletään myös Itämerellä asteittain kokonaan vuoteen 2008 mennessä. Suositus: Keltainen valo istutetuille lohille Joista, jokisuista ja rannikoilta pyydetyt istutetut lohet. Suositus: Keltainen valo kasvatetulle lohelle Lohen viljelyyn kuluu usein enemmän kalaa kuin mitä itse viljely tuottaa ja se aiheuttaa pistekuormitusta vesistöön. Ulkomailta (norjalainen lohi) tuotu kasvatettu kala ei myöskään tue paikallista elinkeinoa

13 MADE Lota lota cm MAKRILLI Scomber scombrus cm Made on pohjalla elävä turskan sukulainen, joka viihtyy kylmissä vesissä. Made on aktiivinen talvella, jolloin se myös kutee. Mateen kalastussesonki onkin talvella. Mateen liha on vaaleaa ja vähärasvaista. Monet pitävät mateen mätiä suurena herkkuna. Made on levinnyt koko Suomen alueelle sisävesiin sekä Itämeren vähäsuolaisiin rannikkovesiin. Makrilli on tonnikalojen sukulainen, joka toisinaan vierailee Suomenkin rannikkovesissä. Makrillit elävät tavallisesti parvissa ulapalla, jossa ne saalistavat eläinplanktonia ja pikkukaloja. Makrilli tulee sukukypsäksi 3 4 vuoden iässä, jolloin se on noin 30 senttimetriä pitkä. Ammattikalastajat ovat huomanneet, että suhteellisen pienestä koostaan huolimatta makrillilla on kovat voimat. Tämän ominaisuuden vuoksi makrillit ovat suosittuja urheilukalastuksen kohteita. Pohjanmereltä Välimerelle, Euroopan rannikko. Verkot, koukut, pilkki, rysät ja katiskat. Madekannat kestävät nykyisen kalastuksen, joskin mateiden elinympäristöt ovat huonontuneet vesistöjen rehevöitymisen myötä. Suosi madetta. Made on suomalainen, herkullinen kylmien vesien velho, josta voi nauttia myös kesäisin. Suositus: Keltainen valo Suosi makrilleja, jotka on kalastettu Ruotsin rannikolta. Troolit, kurenuotat, pitkäsiima ja verkot. Pohjanmeren makrillikannat ovat ylikalastettuja

14 MUIKKU Coregonus albula cm NAHKIAINEN Lampetra fl uviatilis cm Tämä solakka ja hopeanhohtoinen pieni lohikala on sisävesiemme ammattikalastajien tärkein saalislaji. Muikku onkin sisävesien kalastajille yhtä tärkeä kuin silakka merikalastajille. Muikku on sisävesiemme herkullinen arvokala, jonka mätiä pidetään suuressa arvossa. Muikku esiintyy suurissa järvissä ja meren lahdissa lähes kaikkialla Suomessa. Nuotta, trooli, verkot ja rysät. Muikkukannat vaihtelevat voimakkaasti, koska kala on lyhytikäinen. Muikkua on tutkittu paljon ja voimakkaiden kannanvaihteluiden syiksi on arveltu useita tekijöitä. Muikkukannat ovat taas toistaiseksi runsaat ja muikkuvaroja jää hyödyntämättä markkinoiden täyttymisen vuoksi. Muikku on supisuomalainen kala, jota suomalaiset ovat osanneet hyödyntää pääosin kestävästi. Tiesitkö, että: Nahkiainen viettää suurimman osan elämästään joen pohjaan kaivautuneena likomatona. Suositus: Keltainen valo Nahkiainen on kärsinyt ympäristömuutoksista, erityisesti jokivesien pilaantumisesta. Nahkiainen saattaa olla monelle suomalaiselle outo otus. Se ei ole edes kala, vaikka siitä usein niin puhutaankin, vaan ympyräsuinen. Länsirannikon ihmiset tuntevat tämän matomaisen ja liukkaan eläimen. Nahkiainen vaeltaa lisääntymisjoistaan mereen kasvamaan kuten lohi. Nahkiaisten ravintobiologiasta ei olla täysin selvillä. Se tiedetään, että ne imeytyvät tiukasti kalojen kylkiin ja imevät niistä kudosnestettä ja verta. Isokokoinen kala saattaa kuljettaa nahkiaista kauankin ennen kuolemistaan. Suomalaiset nahkiaiskannat ovat taantuneet pääasiassa jokien pilaantumisen ja patoamisen vuoksi. Itämeri ja siihen laskevat joet Suomessa, Euroopassa Etelä- Norjasta Italiaan. Nahkiasmerrat ja -rysät. Nykyinen nahkiaiskanta Nahkiainen on Suomessa suhteellisen tavallinen, vaikka sen kannat ovat taantuneet muiden vaelluskalojen tapaan. Pyyntikelpoinen nahkiaiskanta on arviolta noin 30 suomalaisessa joessa

15 POHJANMEREN KATKARAPU Pandalus borealis Noin cm PUNA-AHVEN Sebastes marinus Noin 50 cm Suositus: Keltainen valo Pohjanmeren katkaravuille Pohjanmeren katkarapukannat eivät ole liikakalastettuja, mutta niiden pyynnissä saadaan usein suuri määrä sivusaalista. Suosi norjalaisia katkarapuja, sillä Norjan kalastuslainsäädäntö vaatii sivusaalismäärien pitämistä mahdollisimman pieninä. Pohjanmeren katkaravut elävät meren pehmeillä sedimenttipojilla metrin syvyydessä. Päivisin katkaravut pysyttelevät pohjan läheisyydessä, mutta hämärän tullen ne uivat pintavesiin syömään pieneliöitä. Pohjanmeren katkaravut ovat hermafrodiitteja. Ne kuoriutuvat mätimunista koiraina ja muuttuvat sukupuoleltaan naaraiksi 2 4 vuoden iässä. Täysikasvuiset pohjanmerenkatkaravut kasvavat senttiä pitkiksi. Useimmat maailman meret, esimerkiksi Pohjanmeri ja Barentsinmeri. Pyyntimenetelmät Pohjatrooli. Sivusaaliit ovat usein suuria, mutta kalastusvälineiden kehittyminen on pienentänyt sivusaaliiden määrää. Nykyiset katkarapukannat Suhteellisen muuttumattomat. Suositus: Punainen valo trooppisten merien katkaravuille Vältä trooppisista meristä pyydettyjä tai kasvatettuja katkarapuja, sillä sekä niiden kalastuksella että kasvatuksella on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kaupoissa ja ravintoloissa myydään useita suurikokoisiksi kasvavia trooppisia katkarapulajeja. Niitä myydään monilla eri nimikkeillä, kuten tiikerirapu, scampi, kuningaskatkarapu ja jättiläiskatkarapu. Kaikkia trooppisten alueiden katkarapuja yhdistävät ympäristöongelmat. Katkarapujen troolaus vaurioittaa koralleja sekä vahingoittaa sivusaaliiksi joutuvia eläimiä. Katkarapujen viljelyllä puolestaan tuhotaan mangrovemetsiä ja muita herkkiä rantaekosysteemejä. Trooppisilta alueilta tuotujen katkarapujen pakkausmerkinnät tai tiedot siitä, miten ne on tuotettu, ovat usein puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Joissakin tuotteissa on kuitenkin mainittu kyseisen katkarapulajin tieteellinen nimi ja alkuperämaa. Monet tahot työskentelevätkin parhaillaan yhtenäisten kriteerien luomiseksi, joilla voitaisiin myöntää ympäristömerkki kestävästi kasvatetuille ja kalastetuille katkaravuille. Suositus: Keltainen valo Ilmeisesti puna-ahvenkannat kestävät nykyisen kalastuksen, mutta laji on hidaskasvuinen ja sen osuus kalansaaliina on ollut kasvava. Lisäksi pohjatroolin käyttö vahingoittaa muita pohjaeläimiä kuten syvän meren koralleja. Puna-ahven ei ole nimestään huolimatta sukua ahvenille. Kauppanimen alle kätkeytyy kolme Sebastes-suvun lajia. Puna-ahven suosii kivipohjia. Se voi kasvaa jopa metrin pituiseksi, 15 kilon painoiseksi ja jopa 60-vuotiaaksi. Puna-ahvenella on suuri taloudellinen merkitys Kanadalle, Norjalle, Ranskalle ja Färsaarille. Lajin kalastus on yleistynyt voimakkaasti luvulla. Puna-ahven elää parvissa metrin syvyydessä Jäämerellä ja Norjanmerellä. Sitä tavataan vähälukuisena myös Skagerrakissa. Pyydetään troolilla syvistä vesistä. Myös urheilukalastajien suosiossa. Puna-ahven ei ole uhanalainen, mutta kalastuspaine lajia kohtaan on kasvava

16 PUNAKAMPELA JA HIETAKAMPELA Pleuronectes platessa, Limanda limanda cm, cm RAPU JA TÄPLÄRAPU Astacus astacus, Pacifastacus leniusculus Noin 10 cm Punakampela ja hietakampela ovat pohjakaloja, joita on satunnaisesti löydetty Suomenkin aluevesiltä. Aikuiset punakampelat elävät yleensä metrin syvyydessä, hietakampela hieman matalammassa. Punakampelaa tavataan Marokosta Barentsinmerelle sekä Välimerellä, Mustallamerellä ja eteläisellä Itämerellä. Hietakampelaa tavataan Biskajanlahdelta Barentsinmerelle ja eteläiselle Itämerelle. Kotimainen rapu ja Pohjois-Amerikasta kotiutunut täplärapu elävät monissa maamme järvissä, lammissa ja virtaavissa vesistöissä. Ravut ovat yöeläimiä ja liikkuvat vilkkaammin vain pimeän tultua. Ravut kärsivät vesien pilaantumisesta ja ympäristömyrkyistä, sillä ne ovat varsin vaativia veden laadun suhteen. Suomalaisten rapukantojen suurimpana uhkana on ollut rapurutto, joka romahdutti rapukannat 1900-luvun alussa. Hoitokeinoksi vesistöihimme istutettiin pohjoisamerikkalaista täplärapua, joka on menestynyt Suomessa hyvin. Täplärapu kasvaa nopeammin ja suuremmaksi kuin kotimainen rapumme. Kuluttaja tuskin kuitenkaan huomaa makueroa näiden saksiniekkojen välillä. Pohjatroolilla ja -verkoilla ja kurenuotalla. Myös urheilukalastuksen kohteena. Punakampela on uhattuna monilla vesialueilla liikakalastuksen vuoksi. Norjan aluevesillä sitä ei saa kalastaa keväällä ja kesällä. Punakampela on kärsinyt Itämerellä pohjien vähähappisuudesta rehevöitymisen seurauksena. Hietakampela ei ole yhtä uhanalainen, ja sillä on vähemmän kaupallista merkitystä, vaikka se onkin tärkeä talouskala. Itämeren hietakampelakanta on vähentynyt voimakkaasti kalastuksen vuoksi. Suositus: Punainen valo hietakampelalle ja punakampelalle Hietakampela ja Euroopan suosituin kampela punakampela ovat vähentyneet voimakkaasti liiallisen kalastuksen vuoksi. Vakiintunut rapukanta kestää nykyisen ravustuksen hyvin. Nykyisin ravulla ei ole alamittaa, vaan markkinat säätelevät liian pienten yksilöiden pyyntiä. Rapuruton leviämisen estämiseksi älä siirrä rapuja vesistöstä toiseen ilman lupaa. Mertoja ei myöskään saa siirtää pyyntikauden aikana vesistöstä toiseen ilman huolellista desinfi ointia. Nykyisin rapuja tavataan lähes koko Suomessa ja niitä istutetaan edelleen sopiviin vesistöihin. Pyyntimenetelmät Rapumerrat ja rapuhaavit. Nykyinen rapukanta Ravustus on suhteellisen tarkkaan säänneltyä. Paikoin rapukannat hyötyisivät voimakkaammastakin pyynnistä, koska rapujen keskinäinen kilpailu vähenisi ja ne kasvaisivat nopeammin

17 RUIJANPALLAS Hippoglossus hippoglossus cm SEITI Pollachius virens cm Turskakaloihin kuuluva seiti on yksi maailman suosituimmista ruokakalalajeista. Suomalaisille seiti on tuttu lähinnä kauppojen pakastealtaista. Seiti sisältää runsaasti valkuaisaineita ja B12- vitamiinia, mutta hyvin vähän rasvaa. Taloudellisesti tärkeimmät seitikannat elävät Islantia ympäröivillä merialueilla, Barentsinmerellä ja Pohjanmerellä. Valtamerien pohjilla elävä ruijanpallas on suurin kampelakala. Ruijanpallas voi kasvaa melkoiseksi jättiläiseksi ja painaa yli 300 kg. Voimakkaan kalastuksen vuoksi suuret ruijanpaltaat ovat kuitenkin lähes hävinneet. Suositus: Punainen valo Älä osta ruijanpallasta, koska se on voimakkaasti ylikalastettu laji. Osta seitiä! Suosi norjalaista seitiä, sillä Islannin ja Färsaarten seitikantoja kalastetaan kestämättömästi. Trooli, nuotta, verkot ja pitkäsiima. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta seitikantoja ei tällä hetkellä uhkaa ylikalastus

18 SIIKA Coregonus lavaretus cm SILAKKA JA SILLI Clupea harengus membras, Clupea harengus harengus cm, noin 30 cm Lohikaloihin kuuluvasta siiasta tavataan meillä useita elinkierroltaan ja ruumiinrakenteeltaan toisistaan poikkeavia muotoja. Taloudellisesti tärkeimmät siikamuodot Suomessa ovat hidaskasvuinen karisiika, nopeakasvuinen vaellussiika, planktonsiika ja pohjasiika. Suomalaiset arvostavat siikaa, ja se onkin Suomen istutetuin kalalaji. Siika elää viileissä ja hapekkaissa vesissä muiden lohikalojen tapaan. Eläinplanktonia tai pohjaeläimiä syövä siika voi kasvaa jopa 10-kiloiseksi vonkaleeksi. Siika on levinnyt koko maahan meren rannikolle ja sisävesiin. Nykyisin on myös saatavilla viljeltyä siikaa. Verkot, rysät, nuotat, trooli ja vapakalastus. Siikakanta on pienentynyt lähes koko Itämeren alueella, mutta viime vuosina kanta on pysynyt ennallaan. Lähes kaikki vaellussiikakannat ovat istutusten varassa, ja myös luontaisesti lisääntyviä kantoja tuetaan istutuksin. Tiesitkö, että: Siiat aiheuttavat kalantutkijoille päänvaivaa, sillä siiasta tavataan useita eri muotoja. Eri siikamuotojen tieteellisestä nimestä ja systemaattisesta asemasta on erilaisia näkemyksiä. Siialle ei voi asettaa yleispätevää alamittaa, koska eri siikakantojen ja -muotojen kasvunopeus vaihtelee voimakkaastikin. Nopeakasvuiset kannat tulevat sukukypsiksi suurikokoisempina kuin hidaskasvuiset. Suositus: Keltainen valo Kysy kauppiaaltasi sisävesien siikaa. Osta vain kyllin isoja kaloja, jotta ne ovat ehtineet jatkaa sukuaan! Katso mestarikokki Maulavirran silakkaresepti sivulta 9! Tiesitkö, että: Itämeressä elää myös niin sanottuja jättiläissilakoita, jotka kasvavat nopeasti. Suurin Suomesta pyydetty silakka on painanut yli kilon. Osta enemmän silakkaa ja silliä! Luonnonvarojen kulutuksen kannalta on järkevämpää, että pyydetty silakka tulee suoraan ihmisten ravinnoksi kuin kalajauhona kanojen, sikojen tai kassilohien rehuksi. Kalastajatkin hyötyvät, sillä rehuksi menevästä silakasta saa huomattavasti pienemmän kilohinnan kuin ruoaksi kaupattavasta silakasta. Silakka on sillin Itämeressä elävä alalaji, joka on pienikokoisempi ja vähärasvaisempi kuin silli. Silakka on ainoa varsinainen merikala, joka esiintyy runsaana koko merialueellamme. Silakka ja silli ovat olleet tärkeitä ravinnonlähteitä pohjoisen ihmisille jo monien sukupolvien ajan. Silakka on nykyäänkin saalismäärältään Suomen ammattikalastuksen ylivoimaisesti merkittävin saalislaji. Puolet kalastajien silakkasaaliista kuitenkin jauhetaan kalajauhoksi ja käytetään eläinten rehuna. Silakka ja silli määritellään siis samaksi lajiksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan silakka ja silli erotetaan siten, että vain yli 10 painoprosenttia rasvaa sisältävästä sillistä saa käyttää sillin nimeä ja vähärasvainen kala on kaupattava silakkana. Sillin taloudellisesti tärkeimmät kalastusalueet ovat Atlantin pohjoisosissa, vaikka silli elää myös Itämeressä. Silakkaa tavataan koko Itämeren alueelta. Trooli, kurenuotta, rysä ja verkot. Sekä silakkaa että silliä liikakalastetaan rehuksi niiden esiintymisalueilla

19 SINISIMPUKKA Mytilus trossulus 5 11 cm SÄRKI Rutilus rutilus cm Itämeren kovien pohjien yleisin eliö on sinisimpukka. Sinisimpukat asuttavat kivisiä ja kallioisia merenpohjia aina 30 metrin syvyyteen asti. Sinisimpukalla on tärkeä merkitys Itämeren ravintoverkossa. Sinisimpukat suodattavat vedestä planktonia ravinnokseen, ja muun muassa kampelat ja haahkat puolestaan herkuttelevat sinisimpukoilla. Simpukoita viljellään monin eri tavoin, esimerkiksi paalujen tai köysien pinnoilla. Simpukoita ei tarvitse ruokkia kuten kaloja, vaan ne suodattavat vedestä pieneliöitä ravinnokseen. Sinisimpukanviljely poistaa siten ravinteita vedestä, mitä pidetään myönteisenä. Suomen rannikolla meriveden suolapitoisuus on alhainen, ja siitä syystä sinisimpukat eivät voi kasvaa kovinkaan suuriksi. Valitettavasti suomalaisia sinisimpukoita ei suositeltaisi muutoinkaan syötäväksi, sillä ne keräävät suuren määrän haitallisia aineita, kuten sinilevämyrkkyjä ja ympäristömyrkkyjä suodattamastaan vedestä. Atlantti ja Itämeri. Pyyntimenetelmät Luonnon sinisimpukoiden keräämisessä käytetyt menetelmät tavallisesti vahingoittavat pohjaeliöstöä. Suosi tuoreita ja viljeltyjä sinisimpukoita. Simpukanviljely poistaa vedestä ravinteita ja niiden tuottaminen tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Vältä luonnon simpukoita, joita kerätään haroilla pohjaa kaapimalla, koska se vahingoittaa pohjan eliöstöä. Tiesitkö, että: Joskus pyydykseen on tarttunut jopa yli kaksikiloinen särjenvonkale. Katso herkullisen särkitartarin resepti sivulta 6! Särki on maukas ja vahvanmakuinen kala, jonka selkäfi lee on paksu ja mehevä. Liha on vaaleaa ja kypsyy nopeasti. Peratut pikkusärjet voi jauhaa ruotoineen kalapulliin, tehdä niistä kalalientä tai purkkisärkeä. Vaikka särki usein mielletään roskakalaksi, sen ravintoarvo on hyvä. Särkeä kannattaa suosia ruokakalana myös ekologisista syistä: se on rehevöityneillä järvillä haitallinen laji, jonka määrää olisi pyrittävä vähentämään, koska tiheät särkikannat lisäävät leväkukintojen esiintymistä. Särjen syöminen on siis herkkusuun ekoteko. Särki on ovela kala: se käy kiinni syöttiin kuin syöttiin, mutta osaa myös napata syötin näppärästi tarttumatta itse koukkuun. Jos kalamiestä kuitenkin onnistaa, saalis on maistuvainen. Särjen käyttöä ruokakalana vähentää sen ruotoisuus, mutta sitä on turha halveksia roskakalana. Särki kasvaa hitaasti ja elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen pituus on senttiä ja paino yleensä parhaimmillaan noin 500 grammaa. Särjen silmiä reunustavat punaiset renkaat. Särki liikkuu usein parvissa ja myös muiden kalojen joukossa. Se käyttää ravintonaan pohjaeläimiä ja kasveja ja vetäytyy talveksi syvälle, kuten muutkin särkikalat. Särki on makean ja murtoveden kala, joka viihtyy reheväkasvuisissa vesissä. Sitä tapaa joissa, puroissa, järvissä, lammissa sekä merenrannikolla. Särki esiintyy yleisenä koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se elää myös muualla Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Irlannissa. Vapakalastus ja verkot. Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji. Sen kanta runsastuu rehevöitymisen seurauksena. Itämeren saaristossa särki on runsastunut voimakkaasti

20 TONNIKALAT SINIEVÄTONNIKALA Thunnus thynnus cm TURSKA Gadus morhua cm Suositus: Punainen valo sinievätonnikalalle Vältä sinievätonnikalan ostamista, koska sen kanta on voimakkaasti ylikalastettu. Tonnikala on valtamerissä eri puolilla maailmaa esiintyvä vähäruotoinen ja lihaksikas kala, joka voi saavuttaa 900 kilon painon. Tonnikalat ovat parvikaloja, jotka elävät yksilön ryhmissä saalistaen pienempiä kaloja ja mustekaloja. Tonnikala, jota suomalaiset pääasiassa ostavat säilykkeenä, on lohen jälkeen syödyin kalalaji maassamme. Tonnikalat kuuluvat taloudellisesti maailman arvokkaimpiin kaloihin, minkä vuoksi useimmat tonnikalalajit ovat ylikalastettuja. Atlantti, Välimeri ja Tyyni valtameri. Kurenuotat, pitkäsiimat, ajoverkot, koukkukalastus ja vapakalastus. Sinievätonnikalan kannat ovat taantuneet liiallisen kalastuksen vuoksi. Tiesitkö, että: Monissa tonnikalasäilykkeissä lukee harhaanjohtavasti Dolphin safe. Se ei kuitenkaan takaa, ettei yhtään delfi iniä olisi kuollut kalastuksen yhteydessä. Parhaiten tonnikalan kalastusta valvotaan itäisellä trooppisella Tyynellämerellä. Siksi pitäisi suosia tonnikalaa, joka on merkitty AIDCP Dolphin safe tuna -merkillä. Suositus: Keltainen valo keltaevätonnikalalle ja muille tonnikalalajeille Lähes kaikkien tonnikalalajien kannat ovat ylikalastettuja. Tonnikalakalastuksen sivusaaliiksi joutuu muita kalalajeja, delfi ineitä ja kilpikonnia, riippuen käytetystä kalastusmenetelmästä. Ota selvää, mitä tonnikalalajia säilykepurkissa tai kalatiskillä myydään. Suositus: Punainen valo Vältä turskan ostamista, sillä erityisesti sen Itämeren kannat ovat pienentyneet voimakkaasti. Suurin ongelma on, että turskat kalastetaan niin pienikokoisina, etteivät ne ole ehtineet vielä kutea. Turskan pyynnissä käytettävällä pohjatroolilla on myös kielteinen vaikutus ympäristöön, sillä se vahingoittaa pohjan eliöstöä. Maailman tärkeimpiin talouskaloihin kuuluva turska on Itämeren merkittävin petokala. Turska on harvinaistunut rajusti Itämerellä voimakkaan kalastuksen ja veden suolapitoisuuden alenemisen vuoksi. Turskakannat vaihtelevat Itämerellä suolapulssien mukaan. Niitä virtaa ajoittain Atlantista Itämereen. Turskan mätimunat tarvitsevat tietyn suolapitoisuuden kelluakseen, etteivät ne vajoaisi pohjalle ja tuhoutuisi. Lisäksi Itämeren pohjan happiongelmat haittaavat merkittävästi turskien lisääntymistä. Suomalaiset tuntevat turskan lähinnä pakastealtaasta, josta sitä saa ostaa muun muassa kalapuikkoina tai pakastefi leinä. Pohjois-Atlantti ja Itämeri. Troolit, kurenuotta, verkot ja rysät. Suurin osa maailman turskakannoista on ylikalastettuja ja lähes sukupuuton partaalla

21 4 LISÄTIETOA KALASTUKSESTA Terveellinen kala Kala on terveellistä! Kalassa on muun muassa terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Vaikka Itämeren kaloista on löydetty suhteellisen suuriakin määriä ympäristömyrkkyjä, voisimme silti syödä kalaa enemmän ja ruokavaliomme muuttuisi nykyistä terveellisemmäksi. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisikin syödä vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Suomen elintarvikeviraston internetsivuilla esitellään tarkemmin kalansyöntisuosituksia (www.elintarvikevirasto.fi /kuluttajalle). Kaloja ostava kuluttaja haluaa vakuuttua siitä, ettei hänen ostamissaan kaloissa ole korkeita elohopea- tai dioksiinipitoisuuksia. Vaihtelemalla eri kalalajeja ravinnossa voi vähentää altistumista ympäristömyrkyille, jotka usein kertyvät rasvaisiin kaloihin ja suuriin petokaloihin. Useisiin taloudellisesti tärkeisiin kalalajeihin kuten muikkuun ja siikaan sekä särkikaloihin ei kerry haitallisia määriä elohopeaa, vaikka petokaloista onkin toisinaan löydetty suuria pitoisuuksia. Samoin Suomessa kasvatetun kalan ympäristömyrkkypitoisuudet ovat pieniä. Suomen kalastuselinkeino Suomi on maailman mittakaavassa pieni kalastusmaa, vaikka Suomi kalastaakin suhteellisen laajoilla vesialueilla. Suomalaisten ammattikalastajien vuosittainen kokonaissaalis on noin 120 miljoonaa kiloa, kun naapurimaan Ruotsin vastaava on miljoonaa kiloa. Suomi eroaa muun muassa muista Pohjoismaista siten, ettei Suomella ole valtamerikalastusta, vaan merikalastus rajoittuu Itämereen. Suomalaisen ammattikalastuksen tärkeimmät saaliit ovat merialueilla olleet silakka, siika, kilohaili, lohi, kuha ja turska. Sisävesien ylivoimaisesti tärkein saalislaji on ollut muikku. Pienimuotoisena alkanut vesiviljely on nykyisin yksi kalatalouden kulmakivistä. Vesiviljelyllä tuotetaan sekä ruokakalaa että kalanpoikasia velvoite- ja muihin istutuksiin. Erityistä suomalaisessa kalataloudessa on suuri vapaa-ajankalastajien joukko. Suomessa vapaa-ajankalastajien osuus väestöstä on suurempi kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Noin puolet vapaa-ajankalastuksen saaliista saadaan verkoilla, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa. Muualla verkkokalastus on tiukasti rajoitettua ja sallittua vain ammattilaisille. Vapaa-ajankalastajien saaliin osuus onkin noin kolmasosa koko Suomen kalansaaliista. Kalavarojen kestävä hyödyntäminen Olemme jo kauan hyödyntäneet meriä niin kuin ne olisivat ehtymättömiä runsaudensarvia. Kalastusalukset ovat tulleet suuremmiksi. Niiden teknologinen kehitys ja valikoimattomat kalastustekniikat ovat johtaneet kalakantojen hälyttävään tilaan maailman merissä. Vaikka nyt tiedämme, etteivät kalakannat ole ehtymättömiä luonnonvaroja, jatkamme silti entiseen tapaan kestämätöntä liikakalastusta. Kalastus on tullut elinkeinona kannattamattomaksi jo monilla alueilla juuri pienentyneiden saaliiden vuoksi, mutta poliittisin perustein myönnetyt avustukset tukevat kannattamattomia kalastusaluksia, jotka jatkavat edelleen yhä pienenevien kalakantojen kalastusta. Tutkijat varoittivat jo kauan sitten kalakantojen suoranaisesta romahtamisesta, mutta heitä ei kuunneltu. WWF työskentelee ehkäistäkseen biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Monimuotoisuus tarkoittaa koko monimutkaista eliöverkkoa, jossa eläin- ja kasvilajit ovat vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Jos esimerkiksi kalastamme turskakannan sukupuuttoon, se ei tarkoita ainoastaan, että ihmiset menettävät hyvän ruokakalan. Se horjuttaa koko meren ekologista tasapainoa ja koettelee suurta joukkoa muita lajeja. Nyt useiden kalakantojen tilanne on edennyt niin pitkälle, että meidän pitäisi lopettaa tiettyjen kalalajien kalastus ja niiden syöminen, jotta ne voisivat toipua ennen kuin on liian myöhäistä. Voi olla, etteivät meriluonnolle aiheuttamamme vahingot korjaudu koskaan, jos viivyttelemme päätöksenteossa liian pitkään. On tärkeää, että jatkamme niiden kalojen syömistä, joiden kalastus on biologisesti kestävää. Erityisesti kotimaisen kalan suosiminen olisi tärkeää, jotta suomalainen kalastuselinkeino saisi mahdollisimman suuren hyödyn ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristöhaitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi kala on terveellistä ja herkullista! Monet kauppojen tuotteet, kuten einekset sisältävät kalaa ja äyriäisiä, joita tuodaan maapallon eri puolilta. Tämän vuoksi kuluttajien pitäisi osoittaa kiinnostuksensa kestävästi tuotettuja elintarvikkeita kohtaan kysymällä kauppiaalta tuotteiden alkuperästä. Tiesitkö, että: Tunnettuja ja kuvattuja kalalajeja on maailmassa noin Vain noin kahtakymmentä suomalaisista 68 kalalajista käytetään ravinnoksi. Kaikkiaan Suomessa on tavattu 101 eri kalalajia. Lähes puolet maailman kalansaalista käytetään kalajauhon ja kalaöljyn valmistamiseen. Ne käytetään pääasiassa eläinten rehuksi

22 Tiesitkö, että: Joka vuosi maailman meristä troolataan noin kuusi kertaa Euroopan unionin pinta-alan kokoinen alue. Meriin tahallaan tai vahingossa hylätyt verkot eli niin kutsutut aaveverkot jatkavat kalastusta pitkään pyydystäen kaloja, hylkeitä ja merilintuja. 400 miljoonaa kiloa kalaa, 100 miljoonaa kiloa selkärangattomia ja 80 miljoonaa kiloa kalanperkuujätettä heitetään takasin Pohjanmereen joka vuosi. Yhteensä maailmassa heitetään joka vuosi noin 30 miljoonaa tonnia kalaa takaisin mereen. Määrä on 250- kertainen Suomen ammattikalastajien vuotuiseen saaliiseen verrattuna ja lähes kolmasosa maailman kalansaaliista. Tämä on jättiläismäistä kalavarojen haaskausta! Kalastuksen ympäristövaikutukset Kaikilla kalastusmenetelmillä on suoria tai epäsuoria vaikutuksia ympäristöön. Kalastuksen sivusaaliina jää pyydyksiin vuosittain arviolta 30 miljoonaa tonnia kalaa, joka heitetään kuolleena takaisin mereen. Esimerkiksi Helsingin Uimastadionin aikuisten allas täyttyisi 30 kertaa vuoden jokaisena päivänä pois heitettävästä sivusaaliista! Pikkukalojen ja kalanpoikasten lisäksi kalastuksen sivusaaliiksi joutuu kilpikonnia, merinisäkkäitä ja merilintuja, joista joidenkin lajien kuolleisuus on noussut niin korkeaksi, että se vaarantaa lajin selviytymisen. Lisäksi monia kalalajeja uhkaa niiden kalastaminen niin pienikokoisina, etteivät ne ole ehtineet kertaakaan lisääntyä ennen pyydykseen joutumistaan. Tietyt pyydykset tai kalastusmenetelmät voivat olla erityisen haitallisia meriympäristölle. Esimerkiksi pohjatroolit, joita vedetään pitkin merenpohjaa tuhoavat koralliriuttoja, pöllyttävät pohjasedimenttiä ja vievät pohjien eläimistön mennessään. ERI KALASTUSMENETELMÄT VAIKUTTAVAT YMPÄRISTÖÖN ERI TAVOIN: Koukkukalastus Koukkukalastuksella on pitkä historia ja sen arvellaan olevan vanhin pyyntimuoto. Yleensä koukkuun laitetaan syötti, jolla kala houkutellaan ottamaan kiinni koukkuun. Esimerkiksi lähes jokaisen suomalaisen harrastama onkiminen on koukkukalastusta. Valtamerten syvemmistä vesistä kaloja narrataan myös pilkkimällä. Pilkkiminen on kalastusmuoto, jossa yhtä tai useampaa koukkua tai viehettä liikutellaan pystysuunnassa. Pitkäsiimakalastus on koukkukalastusta, jossa pitkään selkäsiimaan on kiinnitetty useita koukkuja syötteineen. Siima voi olla ajelehtiva, pohjalla tai pinnassa ankkuroituna. Atlantilla käytettävissä pitkissäsiimoissa koukkuja voi olla enemmän kuin Itämerelläkin lohisiimojen yhteispituus saattaa olla kilometrejä. Ammattilaiset käyttävät koukkukalastuksen menetelmiä lähinnä sellaisilla alueilla, joilla troolaaminen ei onnistu. Pitkilläsiimoilla pyydetään yleisimmin lohta, haita, ankeriasta, turskakaloja, ruijanpallasta ja syvänmeren kalalajeja. Pitkälläsiimalla kalastamisessa ei voi valita, mitä kaloja jää koukkuihin kiinni, jolloin sivusaaliin määrä voi olla suurikin. Joillain merialueilla albatrossit ja hylkeet jäävät kiinni pitkiinsiimoihin. Sivu- saaliiden määrää voi vähentää esimerkiksi sovittamalla koukkukalastuksen tiettyyn aikaan ja asettamalla koukut tiettyyn syvyyteen. Verkkokalastus Verkkokalastus on niin kutsuttua passiivista kalastusta. Verkkokalastuksen tavoitteena on vangita verkon läpi pyrkivä kala verkonsilmään. Nykyään verkkoja valmistetaan monista synteettisistä kuiduista, pääasiassa nailonista ja polypropyleenistä. Ajoverkot ovat verkkoja, jotka jätetään veteen ajelehtimaan vapaasti. Ajoverkoilla pyydetään muun muassa lohta, seitiä ja silliä. Kun monta ajoverkkoa liitetään yhteen, ne voivat olla Itämerelläkin jopa 20 km pitkiä. Verkot voidaan myös ankkuroida pintaan, väliveteen tai pohjaan. Myös ankkuroidut verkot voivat olla kilometrejä pitkiä. Rysät ja merrat ovat niin sanottuja sulkupyydyksiä, joissa tavoitteena on saada kala (tai rapu) ansaan pyydyksen sisälle. Verkon silmäkoolla voidaan valikoida kalastettavien kalojen kokoa ja lajia. Verkkoihin hukkuu kuitenkin myös merilintuja ja merinisäkkäitä, jotka eivät huomaa verkkoa vedessä. Kokeilun tuloksena on huomattu, että verkkoja voi tehdä näkyvämmiksi, eikä niiden kalastusteho silti huonone merkittävästi. Nuotat ja troolit ovat myös eräänlaisia verkkoja, mutta ne ovat aktiivisia eli liikkuvia pyydyksiä. Kummankin toimintaperiaatteena on vangita uiva kala tai kalaparvi. Kurenuotta on verkko, joka ajetaan kalaparven ympärille. Verkon alareuna kurotaan kiinni ja nuotta nostetaan nosturilla, jolloin kalat jäävät kuin jättimäiseen haaviin. Nuottakalastusta voidaan harjoittaa myös rannalta tai jäältä. Trooli on verkosta tehty valtava säkki, jota vedetään yhdestä tai kahdesta liikkuvasta aluksesta. Troolia voidaan vetää välivedessä tai pohjaa pitkin, jolloin puhutaan pohjatroolauksesta. Nuotat tai troolit eivät valikoi saalista. Lisäksi pohjatroolaus vahingoittaa pohjan eliöstöä, kun sillä kynnetään merenpohjaa kuin peltoa. Pahimmassa tapauksessa pohjatroolista jää jäljelle vain eloton merenpohja. Troolaukseen on kehitetty erilaisia laitteita ja menetelmiä, joilla saaliin joukosta voidaan erotella ei-toivotut sivusaaliit, kuten hait ja kilpikonnat. Jotkin troolit pystyvät erottelemaan myös katkaravut kaloista. Nuottauksessakin voidaan käyttää tietynkokoista verkkoa, jolloin pienimmät saaliskalat pääsevät pakenemaan. Jotkin maat, esimerkiksi Norja ja Islanti, ovat ottaneet näitä uusia valikoivia menetelmiä käyttöönsä. Tiesitkö, että: Sadassa grammassa kalaa on proteiinia g ja rasvaa 5 25 g (rasvaiset kalat, kuten makrilli, silli, silakka ja lohi) tai 0,3 0,5 g (vähärasvaiset kalat, kuten turska). Kalassa on runsaasti hivenaineita, erityisesti seleeniä ja jodia. Ruodoissa on luustolle ja hampaille tärkeää fosforia. Kalassa on kaikkia vitamiineja paitsi C- vitamiinia. Rasvaiset kalat ovat erityisen hyviä A-, D- ja E- vitamiinien lähteitä. Rasvaisissa kaloissa, kuten sillissä, silakassa, makrillissa ja lohessa on paljon rasvahappoja, jotka vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kalan sisältämä proteiini on biologiselta arvoltaan verrattavissa lihan, munan ja maidon proteiiniin, mutta muista lihatuotteista poiketen kalan rasvat ovat terveydelle edullisia tyydyttymättömiä rasvoja

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kampanja ja sen tavoitteet

Kampanja ja sen tavoitteet WWF Suomen Kalakampanja kysymyksiä ja vastauksia 13.4.2012 Kampanja ja sen tavoitteet Miksi WWF kampanjoi kestävän kalastuksen puolesta? WWF työskentelee pysäyttääkseen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen.

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

OPAS. Meren herkkuja. Kuluttajan kalaopas

OPAS. Meren herkkuja. Kuluttajan kalaopas OPAS 2011 Meren herkkuja Kuluttajan kalaopas 1 Sisältö Näin luet kalaopasta 3 Kahdeksan kalavinkkiä 4 MSC-merkitty kala 5 Lajiesittelyt ja luokitukset Ahven 6 Anjovis 7 Alaskanseiti 8 Ankerias 9 Haimonni

Lisätiedot

OPAS. MeRen herkkuja. Kuluttajan kalaopas

OPAS. MeRen herkkuja. Kuluttajan kalaopas OPAS 2011 MeRen herkkuja Kuluttajan kalaopas 1 Sisältö Näin luet kalaopasta 3 Kahdeksan kalavinkkiä 4 MSC-merkitty kala 5 Lajiesittelyt ja luokitukset Ahven 6 Anjovis 7 Alaskanseiti 8 Ankerias 9 Haimonni

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

OPAS. Meren herkkuja. Kuluttajan kalaopas

OPAS. Meren herkkuja. Kuluttajan kalaopas OPAS 2012 Meren herkkuja Kuluttajan kalaopas 1 Sisältö Näin luet kalaopasta 3 Kahdeksan kalavinkkiä 4 MSC-merkitty kala 5 Lajiesittelyt ja luokitukset Ahven 6 Alaskanseiti 7 Ankerias 8 Anjovis 9 Haimonni

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

OPAS KULUTTAJAN KALAOPAS

OPAS KULUTTAJAN KALAOPAS OPAS 2015 KULUTTAJAN KALAOPAS 1 SISÄLTÖ Mihin kalaopasta tarvitaan? 3 Näin luet kalaopasta 3 Miten kalaoppaan suositukset määräytyvät? 4 Kalan ympäristömerkit 6 Kahdeksan kalavinkkiä 7 Lajiesittelyt ja

Lisätiedot

OPAS 2014 KuluttAjAn KAlAOPAS 1

OPAS 2014 KuluttAjAn KAlAOPAS 1 OPAS 2014 Kuluttajan kalaopas 1 Sisältö Mihin kalaopasta tarvitaan? 3 Näin luet kalaopasta 3 Miten kalaoppaan suositukset määräytyvät? 4 Kalan ympäristömerkit 6 Kahdeksan kalavinkkiä 7 Terveellinen kala

Lisätiedot

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis Norjalaiset katkaravut Pandalus borealis Norjalainen aarre Puhdas kylmä merivesi ja Pohjoisen jäämeren hyinen ilmasto tuottavat maailman parhaat katkaravut. Herkkuja luonnosta Norjalaiset katkaravut elävät

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

rasiapakatut Nopeat & helpot reseptit HÄTÄLÄN Tuoreesta kalasta moneen makuun terveellistä kalaruokaa helposti ja nopeasti! hlö Pohjoisen rehtiä kalaa

rasiapakatut Nopeat & helpot reseptit HÄTÄLÄN Tuoreesta kalasta moneen makuun terveellistä kalaruokaa helposti ja nopeasti! hlö Pohjoisen rehtiä kalaa Pohjoisen rehtiä kalaa Nopeat & helpot reseptit HÄTÄLÄN rasiapakatut n. 30 min n. 1 h Tuoreesta kalasta moneen makuun terveellistä kalaruokaa helposti ja nopeasti! Lisää maukkaita reseptejä: www.hatala.fi

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Eduskunta haluaa roskakalat ruuaksi Helsingin sanomat: Liisa Takala 25.1.2011 Särki mielletään usein roskakalaksi. Vesistöistä poistettavat roskakalat tulisi jalostaa

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALASTA Ruodot Graavaus Savustus Suolaus Grillaus Säilytys Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALAN SÄILYVYYS Kala on herkästi pilaantuva elintarvike.

Lisätiedot

Paistettukala Valmistusohje

Paistettukala Valmistusohje V u o s i k a l e n t e r i 2016 Kalamiehen pihvit 500g fileoitua haukea, kuhaa tai muuta kalaa 1 prk ranskankermaa 3/4 dl korppujauhoja 1 sipuli 1 rkl voita 2 munaa ½ tl suolaa 1 rkl sitruunamehua ripaus

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) L 63/2 Euroopan unionin virallinen lehti 10.3.2011 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 230/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2/95 muuttamisesta Norjasta peräisin olevia

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Suomen Vapaa-ajankalastajien Kalaruokakerho-ohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on tutustua kalankäsittelyyn sekä kalaruokien valmistamiseen tekemällä itse 2-4 kalaruokaa alusta loppuun. Ensimmäisellä kerhokerralla

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi WWF VAIKUTTAA Kalastuspolitiikka Kestävät kalastuskiintiöt, suojelusopimukset Kuluttajavalistus Kalaoppaat kunkin maan kuluttajille MSC-merkintä WWF tukee parasta

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot