Valtio-oppi, hallintotiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtio-oppi, hallintotiede"

Transkriptio

1 Valtio-oppi, hallintotiede Työryhmän osallistujat Liisa Laakso, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto Hannu Nurmi, Turun yliopisto Kari Palonen, Jyväskylän yliopisto Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto Pirkko Vartiainen, Vaasan yliopisto Erkki Berndtson, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Valtio-opillinen tutkimus (ml. hallintotieteet) on historiallisesti kytkeytynyt demokratian syntyyn. Politiikan ja hallinnon tutkimus akateemisena tieteenalana edellyttää kriittistä tutkimusta ilman ulkoista kontrollia, vapaata keskustelua tutkijoiden välillä sekä tutkimustulosten julkisuutta. Tutkimus ylläpitää yhteiskunnan kulttuurista muistia ja edistää tulevaisuuden kannalta olennaista refleksiivistä oppimista. Valtio-opillinen tutkimus on elimellinen osa yhteiskunnan demokraattista järjestelmää. Tieteenalan asema heijastelee itse demokratian tasoa. Suomen tiedejärjestelmän viimeaikaisista muutoksista valtio-opin ja hallintotieteiden asemaan ovat vaikuttaneet ennen kaikkea vuonna 2005 tapahtunut tutkintorakenteiden muutos sekä vuoden 2010 uusi yliopistolaki. Suuri muutos on ollut myös Suomen Akatemian tutkijanvirkojen muuttaminen toimiksi. Nämä Bolognan prosessista ja EU:n Lissabonin strategiasta alkunsa saaneet muutokset ovat vaikuttaneet koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus- ja hallintorakenteisiin. Tavoitteena on ollut vahvistaa johtamisjärjestelmiä purkamalla yliopistodemokratiaa sekä profiloida julkisen tutkimusjärjestelmän toimintoja muodostamalla suurempia koulutus- ja tutkimusyksiköitä. Muut muutokset (esim. sektoritutkimuksen rakenteiden kehittäminen) ovat vaikuttaneet valtio-opin ja hallintotieteiden asemaan välillisesti. Voimakas tutkimuksen suuntaaminen teknologiaan sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat heikentäneet yhteiskuntatieteiden asemaa. Poliittiset ja taloudelliset päätöksentekijät eivät ymmärrä niiden merkitystä yhtä selvästi kuin aikaisemmin. Seurauksena on ollut yhteiskuntatieteiden perusrahoituksen lasku sekä tutkimuksen ohjaus kilpaillun rahoituksen avulla ylhäältä päin määritellyille painopistealueille. Nämä kehitystendenssit ovat kaventaneet tutkimuksen autonomiaa. Valtio-opin ja hallintotieteiden asemaa ei voikaan tarkastella pelkästään tieteen sisäisten muutosten kautta. Yhteiskuntatieteiden painoarvon vähentyminen on seurausta ideologisista muutoksista. Valtio-opillisella ja hallintotieteellisellä tutkimuksella olisi kuitenkin paljon tarjottavaa yhteiskunnallisten ongelmien ymmärtämisessä. Tämän hetkinen talouskriisikään ei ole pelkästään talouden kriisi, vaan myös poliittinen kriisi, joka koettelee demokratian perusteita. Maailmanpolitiikan muutokset koskettavat suomalaista yhteiskuntaa entistä laajemmin. Koko ajan muuttuva julkinen sektorikin tarvitsisi tähänastista syvällisempää tutkimusta, erityisesti organisaatio- ja palvelujärjestelmien kompleksisissa kysymyksissä. Politiikan ja hallinnon 1

2 tutkimukselle on tunnusomaista välttämättömyyspuheiden kyseenalaistaminen ja vaihtoehtojen etsiminen. Tällainen ajattelu on nykymaailmassa erittäin tarpeellista. Tutkimusta tarvittaisiin entistä enemmän, ei sen supistamista. Ongelmana on, että päätöksentekijät eivät osaa/halua kääntyä tutkijoiden puoleen ennen kuin kyseessä on jo kriisi tai joku muu yllättävä tapahtuma. Tutkijatkaan eivät valitettavasti osaa aina tuoda esiin omaa osaamistaan. Politiikan ja hallinnon tutkijoiden olisi oltava herkkiä yhteiskunnallisille muutoksille. Poliittisten muutosten pitäisi kannustaa uuteen ajatteluun tavalla, jota on mahdoton ennakoida. Jos tutkijat eivät itsekään tähän kykene, päätöksentekijät eivät näe tutkimuksella olevan sellaista yhteiskunnallista relevanssia että sitä kannattaisi tukea. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän muutokset ovat tuoneet mukanaan lyhytjänteisyyttä tiedepolitiikkaan. Yliopistot ja tutkimus ovat byrokratisoituneet ja virkamiesmäistyneet. Hallinnon oletettu tehostaminen luomalla isompia yksiköitä sekä korostamalla ylhäältä päin tapahtuvaa johtamista ovat poliittisia ja ideologisia uskomuksia. Niiden hyödyllisyydestä ei ole tutkimuksellista osoitusta. Ulkoa päin luodut rakenteet ovatkin uhka tutkimukselle. Seurauksena on ollut mm. heikko finanssihallinto, apuhenkilökunnan häviäminen sekä tutkimusmahdollisuuksien kaventuminen entisestäänkin (esim. poistamalla vanha sapattivapaajärjestelmä Akatemian rahoitusmuodoista). Uusien alojen ja poikkeavien näkökulmien rahoitus on myös tullut vaikeammaksi, koska tällaiset hakemukset eivät useinkaan sovi rahoittajien ennalta määrittelemiin tutkimuksen lähtökohtiin. Yliopistojen toimenkuvien muuttaminen on ollut samanlaista lyhytjänteistä politiikkaa kuin tutkimuksen rahoittaminen. Vanhojen apulaisprofessuurien poistaminen ei ollut välttämättä hyväksi yliopistojen henkilöstörakenteelle. Nyt ollaan luomassa uudenlaista tenure trackapulaisprofessuuria, jonka malli on otettu USA:sta, mutta sisältö syntynyt paljolti ammattiliittojen painostuksen kautta. Kokonaisuuden kannalta uusi järjestelmä ei muuta tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä yliopistoissa, ainoastaan antaa joillekin tutkijoille paremmat mahdollisuudet hakea toimia, samalla sulkemalla mahdollisuudet joiltakin toisilta. Yhdessä yliopistonlehtorin toimien kanssa uudet apulaisprofessuurit myös estävät maistereiden rekrytoimisen pitkäaikaisempiin yliopistollisiin toimiin, jonka vanhat, nyt katoamassa olevat assistentuurit mahdollistivat. Yliopistojen ongelmana on edelleen myös huono opettaja-opiskelijasuhde. Ennen kaikkea valtioopissa tämä on ongelma. Tieteenalan vahvuutena on sen suosio. Joillekin valtio-opin aloille pääsee opiskelemaan vain murto-osa pyrkijöistä (esim. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan linjalle hyväksyttiin vuonna 2011 ainoastaan 7 prosenttia pääsykokeeseen osallistuneista 229 hakijasta). Toisaalta valtio-opista ja hallintotieteistä valmistuneiden työllistymisessä ei ole ollut oleellisia ongelmia. Tämän vuoksi ei ole mitään syytä laskea tieteenalan aloituspaikkoja. Opettajaoppilassuhdetta pitäisi pikemminkin kehittää lisäämällä yliopistojen tutkija-opettajia. Tämä olisi perusteltua jo senkin vuoksi, että valtio-oppi (ja osin hallintotiede) on Suomessa kansainvälisesti katsoen pieni tieteenala, joka väistämättä näkyy suomalaisen tutkimuksen kansainvälisessä tasossa. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Valtio-oppi ja hallintotieteet ovat yhdessäkin pieni ala Suomessa. Valtio-opillista opetusta annetaan Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Lapin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa (Turussa ja Vaasassa). Lisäksi valtio-oppia opetetaan Svenska social- och kommunalhögskolanissa, 2

3 joka on Helsingin yliopiston erillinen yksikkö. Näissä yksiköissä on kaikkiaan 23 valtio-opin professoria. Heistä 14 toimii enemmän yleisen valtio-opin alalla (näihin lukeutuvat viisi alan ruotsinkielistä professoria), 8 kansainvälisen politiikan (maailmanpolitiikan) alalla sekä 1 hallinnon tutkimuksessa (Helsingissä, jossa professuuri on selvästi valtio-opillinen hallinnon tutkimuksen toimi). Varsinaisissa hallintotieteissä on 21 professoria (Tampere, Vaasa ja Lappi). Nämä professuurit kattavat mm. sellaisia aloja kuin johtaminen, julkis- ja kunnallisoikeus sekä aluetiede. Lisäksi hallintotieteellistä tutkimusta annetaan Itä-Suomen yliopistossa (5 professoria, esim. terveys- ja sosiaalihallintotieteissä), Helsingin yliopistossa korkeakouluhallinnossa (1 professori), Oulun yliopistossa (1 professori) sekä Åbo Akademissa (1 professori). Laajassa mielessä hallintotieteissä on siten tällä hetkellä maamme korkeakouluissa yhteensä 29 professuuria 1. Tilanne kuvaa eroa, joka on syntynyt valtio-opin ja hallintotieteiden välille suomalaisissa yliopistoissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vaikka yksiköt ovat suhteellisen pieniä ja opettaja-oppilassuhde yliopistoissa huono, suomalainen valtio-opillinen tutkimus on kuitenkin selvästi hyvää kansainvälistä tasoa, joukossa eturivin kansainvälisiä tutkijoita. Myös hallintotieteiden alalla on tapahtunut vahvaa kehitystä tutkimuksen kansainvälistymisessä viime vuosina. Tutkijoiden teoksia ilmestyy entistä enemmän kansainvälisillä kustantajilla ja varsinkin artikkeleiden julkaiseminen kansainvälisissä lehdissä ja kokoomateoksissa on normaalia. Vakinaisessa toimessa olevilla opettajilla/tutkijoilla on nykyään useita kansainvälisiä julkaisuja, monelta ilmestyy merkittäviä julkaisuja joka vuosi. Kansainvälisyys on tullut luontevaksi osaksi suomalaista valtio-opillista ja hallintotieteellistä tutkimusta. Kansainvälisten julkaisujen kautta suomalaisen valtio-opin tila näyttääkin lupaavalta. Tutkijoiden uralla etenemiseen vaikuttaa nykyään vahvasti julkaiseminen johtavissa kansainvälisissä refereelehdissä. Tällä positiivisella kehityksellä saattaa kuitenkin olla myös kääntöpuolensa. Monet alan johtavat lehdet heijastelevat anglosaksista näkökulmaa politiikkaan ja hallintoon, jolloin kirjoittajat helposti suuntaavat oman argumentaationsa pääasiassa näiden lehtien lukijoille. Toisena vaarana on, että suomalaisten tutkijoiden rooliksi tulee tuottaa lähinnä kansainvälisten mallien mukaista tutkimusta, esimerkkinä Suomi. Vaikka monet suomalaiset tutkijat edelleen kirjoittavat myös suomeksi ja osallistuvat aktiivisesti suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, tulevaisuuden uhkakuvana on, että suomalaisten tutkijoiden merkitys kotimaisen politiikan ja hallinnon kehittäjinä vähenee. Varsinkin kun Suomeen ollaan parhaillaan luomassa Norjan ja Tanskan mallista julkaisufoorumien ranking-järjestelmää, mikä tulee ohjaamaan tutkijoita julkaisemaan vielä enemmän englanninkielellä. Byrokraattisen ja ylhäältä päin tapahtuvan julkaisukanavien tasoluokittelun sijaan pitäisi kuitenkin olla enemmän huolestunut siitä, onko tutkijoilla mitään uutta sanottavaa. Yhteiskuntatieteiden periferiassa voi tehdä korkeatasoista tutkimusta vain revisoimalla vallitsevia ajattelutapoja ja nostamalla uusia näkökulmia agendalle. On varottava muoteja sekä tunnettava tieteenalan historiaa ja luotava omaa tältä perustalta. Suomalaisen valtio-opillisen ja hallintotieteellisen tutkimuksen yksi vahvuus on ollut, että tutkijat ovat tähän saakka julkaisseet myös muilla kielillä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Julkaisemisen usealla eri kielellä pitäisikin olla yksi tutkimuksen kansainvälisen näkyvyyden ja tason osoitus. 1 Valtio-opin ja hallintotieteiden alan pienuutta kuvaa myös se, että henkilöstörakenne on hyvin professoripainotteinen. Yliopistonlehtorien ja muiden opettaja/tutkijoiden määrä ei ole kovinkaan paljon suurempi kuin professorien määrä. 3

4 Hyvän tasapainon löytäminen kansainvälisen ja kotimaisen tieteellisen julkaisemisen välillä on yksi tulevaisuuden haasteista yhteiskuntatieteissä. Toisaalta, valtio-opillisen tutkimuksen vahvuutta kuvaa se, että valtio-oppineet ovat menestyneet hyvin Suomen Akatemian rahoitushauissa. Alalla on ollut akatemiaprofessori vuodesta 1998 lähtien (parhaimmillaan kaksi) ja viime vuosina tieteenalalla on toiminut kolme Suomen Akatemian huippuyksikköä. Valtio-opin ja hallintotieteen tutkijoita on ollut mukana myös monissa muissa Akatemian rahoittamissa projekteissa. Ilman Akatemian rahoitusta opetus ja tutkimus olisivat paljon huonommassa tilassa 2. Huippututkimusyksiköissä on paljon hyvää. Ne ovat mahdollistaneet tutkimuksellisen mielikuvituksen kehittämisen sekä erilaiset ajatuskokeilut ja riskinotot. Ne ovat vahvistaneet alan kansainvälistä näkyvyyttä ja lisänneet kansainvälisten tutkijoiden tuloa Suomeen. Niiden kautta myös suomalaisten tutkijoiden omat kansainväliset verkostot ovat vahvistuneet. Varsinkin nuoret tutkijat ovat näin saaneet kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä. Huippututkimusyksiköiden ongelmana on kuitenkin niiden rahoituksellinen lyhytjänteisyys ja tieteenalojen välinen rotaatio. Näin on varsinkin politiikan ja hallinnon tutkimuksen kaltaisella pienellä alalla, jossa pysyviä toimia on vähän. Ongelmat kärjistyvät tilanteessa, jossa alalla tapahtuu vahva sukupolvenvaihdos, kuten tällä hetkellä valtio-opissa, jossa kahta huippututkimusyksikköä ovat johtaneet kohta eläkkeelle siirtyvät professorit. Yksiköiden rahoituksen loppuessa niissä koulutetut tutkijat joutuvat kamppailemaan jatkorahoituksesta hyvin epävakaissa olosuhteissa. Varttuneiden tutkijoiden on yleensäkin koko ajan haettava uutta rahoitusta turvatakseen post-doc- tutkijoiden jatkorahoitus. Uuden rahan hankkiminen vie turhan paljon aikaa itse tutkimukselta. Huippututkimusyksiköitä saattaa myös vaivata koko suomalaisen tiedeyhteisön epävakaisuus. Kun nuoret tutkijat ovat pakotettuja hakemaan jatkuvasti uusia rahoitusmahdollisuuksia, yksiköiden työ voi muodostua turhan pirstaleiseksi. Akatemian rahoitusjärjestelmän rinnalla olisikin kehitettävä yliopistojen tieteenalarakenteita, koska vain yliopistot pystyvät takaamaan pitkäjänteisen tutkimustyön, jonka perusta on hyvässä perus- ja jatkokoulutuksessa. Pienten tieteenalojen ongelma on, että tutkijoiden pitäisi samaan aikaan olla sekä kansallisesti että kansainvälisesti näkyviä, opetettava laadukkaasti yliopistoissa ja huolehdittava yhteiskunnallisista suhteista. Kun tähän lisätään byrokratisoitumisen mukanaan tuomat hallinnolliset vaateet, ei ole ihme, että tutkimus voi kyllä olla tasokasta, mutta alalle ei välttämättä muodostu rakenteellisesti vahvaa tutkijayhteisöä. Valtio-opin ja hallintotieteiden tutkimusta leimaakin fragmentoituminen. Tämä voi kuitenkin olla sekä vahvuus ja mahdollisuus että myös heikkous ja uhka. Suomalainen tutkimus nousee kansainväliseen tietoisuuteen silloin kun se pystyy kehittämään jotain uutta ja valtavirrasta poikkeavia lähestymistapoja, eikä vain toista kansainvälisiä esimerkkejä. Fragmentaatio on kuitenkin heikkous silloin kun tutkijat eivät ymmärrä oman alansa kokonaisuutta eivätkä sido tutkimustaan alan teoreettisiin traditioihin. Vaikka valtio-opillinen ja hallintotieteellinen tutkimus on tänään entistä laadukkaampaa, suomalaisten politiikan tutkijoiden suhteellinen osuus tieteenalan tutkijoista (ja sitä kautta myös julkaisuista) on viime vuosina vähentynyt. Itä- ja Keski-Euroopan politiikan tutkimuksen taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut ja näissä maissa politiikan tutkimus on ollut kasvava ala. Myös Länsi-Euroopan monissa maissa tutkijoiden määrä on kasvanut, mitä ei ole tapahtunut 2 Kun korkeakoulusektorin menojen rahoitus valtio-opissa ja hallintotieteissä oli vuonna 2009 yhteensä 13,32 milj., näistä tuli budjettirahoituksen kautta 7,74 milj. ja Suomen Akatemian kautta 3,01 milj.. 4

5 Suomessa (paitsi vaihtuvien jatkokoulutettavien suhteen). On lisäksi huomattava, että politiikan tutkimus on ollut vahvasti kasvava tieteenala myös Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tämä kehitys huomioiden suomalainen alan tutkimus tarvitsisi vahvaa lisäpanostusta, jos sen toivotaan tulevaisuudessa pysyvän kansainvälisesti näkyvänä ja tasokkaana. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Kuten edellä todettiin, valtio-opissa on tällä hetkellä käynnissä perusteellinen sukupolvenvaihdos. Suurten ikäluokkien edustajat ovat jääneet/jäämässä eläkkeelle ja uusi tutkijapolvi on jo noussut esiin. Myös hallintotieteissä eläköitymiset ovat pian ajankohtaisia. Tieteenalojen luonnollista uudistumista voidaan pitää monella tapaa positiivisena asiana. Eläköitymiset eivät kuitenkaan ratkaise tämän hetken jatkokoulutettavien ongelmia. Vaikka viime vuosina on panostettu jatkokoulutukseen, nopeasti kasvaneeseen väitelleiden tutkijoiden asemaan ei ole systemaattisesti kiinnitetty huomiota. Usean nuoren tutkijan kohdalla on tällä hetkellä nähtävissä ahdistus tulevaisuudesta. Ongelma on lähinnä akateemisen yhteisön joustamattomuus ja pullonkaulat tutkijanuralle haluavien lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tutkijoiden kohdalla. Rahaa jatko-opintoihin on ollut mahdollista saada suhteellisen hyvin väitöskirjaan asti, sen jälkeen se on ollut ongelmallisempaa. Väitöskirjaa tekeville rahoituskanavina ovat lähinnä toimineet valtakunnallinen politiikan tutkimuksen tutkijakoulu (POLITU), eri tutkimusprojektit (ml. huippuyksiköt) sekä säätiöiden apurahat. POLITUn paikat ovat kuitenkin vain murto-osa kokonaisuudesta. Suuri osa jatkokoulutettavista joutuu tekemään työtään turvautumalla erilaisiin lyhyisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Voidaankin kysyä, miten taataan, että lahjakkaat opiskelijat ylipäätään lähtevät tekemään väitöskirjaa kun heille valmistuessaan on tarjolla useimmiten vain pätkätöitä. Tutkijanuran jatkuvuuden varmuus olisi aloitteleville tutkijoille usein tärkeämpää kuin palkan määrä. Toisaalta valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet hyvin muualla kuin yliopistoissa. Lisäksi kaikki tohtorikoulutukseen osallistuvat eivät saata tutkintoa loppuun asti vaan siirtyvät jossain vaiheessa työelämään tutkimusyhteisön ulkopuolelle. Tätä ei pidä katsoa ongelmana, vaan tämäkin koulutus on nähtävä yhteiskunnan kannalta hyödyllisenä. D. Liikkuvuus ja verkostot Yksi mahdollisuus edistää tutkijoiden työskentelymahdollisuuksia on tutkijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Liikkuvuuden on kuitenkin oltava kahdensuuntaista. Suomalaisten on hakeuduttava ulkomaisiin yliopistoihin ja Suomeen on saatava enemmän kansainvälisiä tutkijoita. Ulkomaisten tutkijoiden vähäisyys suomalaisessa tiedeyhteisössä on ongelma. Kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi ei kuitenkaan saa olla itsearvoista, vaan Suomeen olisi houkuteltava parhaita mahdollisia tutkijoita. Ongelmana on jälleen yliopistollisten toimien vähäinen määrä. Kun opetusta on annettava suomenkielellä ja hallinto toimii suomeksi, ulkomaisten opettajien rekrytoiminen yliopistoihin merkitsee hallinnon ja osittain opetuksen kasautumista suomenkielisille opettajille/tutkijoille. Ratkaisuna voisivat kuitenkin olla esimerkiksi Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin kaltaiset yksiköt. Kansainvälistä liikkuvuutta on myös lisättävä muilla keinoin. Nykyisten helppojen tietoverkko- ja matkustusyhteyksien seurauksena liikkuvuus on tosin muuttanut muotoaan. Kun vanhemman ikäpolven tutkijat usein suuntasivat aloittelevina tutkijoina vuodeksi ulkomaille (usein Yhdysvaltoihin), tällainen liikkuvuus on tänään harvinaista. Sen sijaan suomalaiset valtio-oppineet 5

6 ja hallintotieteilijät osallistuvat nykyään aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin ja tutkimusprojekteihin. Suomalaisen valtio-opin ja hallintotieteen kehityksen ja näkyvyyden suhteen onkin alan keskeisten kansainvälisten järjestöjen kokouksiin osallistuminen välttämätöntä. Samaan aikaan on itse luotava kansainvälisiä tutkimusryhmiä, jos halutaan nousta tutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Tällaisista ryhmistä on hyviä esimerkkejä valtio-opissa. Ryhmät ovat usein informaalisia, mutta niiden toimintaa voi edesauttaa niiden kytkeytyminen alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Paheneva ongelma on kuitenkin, että useilla laitoksilla ei ole enää matkarahoja tarjottavaksi edes pysyvissä työsuhteissa oleville. Konferensseihin on erittäin vaikea osallistua, ellei ole mukana jossain tutkimusprojektissa. Kansainvälisten suhteiden aktiivinen kehittäminen vaatisi kuitenkin useisiin konferensseihin osallistumista vuodessa, johon ei edes projekteilla useinkaan ole varaa. Suomalainen politiikan ja hallinnon tutkimus on entistä enemmän riippuvainen eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen kehityksestä. Tämän vuoksi politiikan ja hallinnon tutkijoiden olisi osallistuttava enemmän eurooppalaiseen tiedepoliittiseen keskusteluun tutkimusyhteistyön lisäksi, unohtamatta samaan aikaan globaalia näkökulmaa politiikkaan ja hallintoon. Myös yliopistojen oppiaineiden ja alan tutkimusyksiköiden olisi enemmän toimittava yhdessä. Tämä voisi tapahtua alan kansallisten tieteellisten yhdistysten kautta (Valtiotieteellinen yhdistys, Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seura, Suomen rauhantutkimusyhdistys, Hallinnon tutkimuksen seura), jotka ovat viime aikoina jääneet turhan näkymättömiksi valtio-opin ja hallintotieteiden tutkimusyhteistyön kehittämisessä. Verkostoitumisen mahdollisuuden tarjoaa myös tieteidenvälinen tutkimus. Valtio-opilla on tällä hetkellä yhteistyötä monen tieteenalan kanssa. Esimerkkeinä voidaan mainita kehitysmaatutkimus, aluetutkimusinstituutit, naistutkimus ja kielitiede. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia moniin uudenlaisiin tutkimuskysymyksiin. Tieteidenvälisyys voi kuitenkin myös olla uhka. Valtio-oppi on yksi kolmesta perusyhteiskuntatieteestä. Jos sen asemaa ei ymmärretä tieteenalan historiallisesta perspektiivistä käsin, vaarana on, että tieteidenvälisyyden vaatimus hajottaa politiikan ja hallinnon tutkimuksen erikoisaloihin, joilla ei enää ole teoreettista yhteyttä toisiinsa. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Edellä on jo tullut esiin monia tutkimuksen infrastruktuurin vahvuuksia ja heikkouksia. Suurin ongelma on yliopistojen huono infrastruktuuri. Politiikan ja hallinnon tutkimuksen lisärahoituksen mahdollisuus olisi kansainvälinen rahoitus, ennen kaikkea EU:n puiteohjelmat ja European Research Council. Näiden rahoitusmuotojen hakeminen on kuitenkin byrokraattista ja vaatisi paremman tutkimuksen infrastruktuurin, mitä valtio-opin ja hallintotieteiden alalla Suomessa on. Täällä ei myöskään ole resursseja sellaiseen tieteelliseen toimintaan, jolla vahvistettaisiin tutkimuksen näkyvyyttä ja luotaisiin laajoja kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Hyvä esimerkki on kansainvälisten tieteellisten lehtien toimittaminen. Tähän tarkoitukseen ei yliopistoissa ole varoja. Lehtien toimittaminen vaatisi myös tutkijoiden osittaista vapautusta normaaleista opetusvelvollisuuksista. Tähänkään ei usein ole mahdollisuuksia. Politiikan ja hallinnon tutkimuksen kansainvälisten lehtien toimituskunnissa on kyllä aktiivisia suomalaisia tutkijoita, mutta suomalaisen tutkimuksen näkyvyys voisi tämän suhteen olla parempikin. 6

7 Toisenlaisen ongelman muodostaa tutkimustoiminnan edellytysten kaventuminen yhteiskunnassa. Uuden julkisjohtamisen oppien mukaisesti on esimerkiksi tutkimusaineistojen saanti tehty vaikeaksi tai kalliiksi (esimerkiksi Tilastokeskus rahastaa omista aineistoistaan niin paljon, ettei monilla tutkimusprojekteilla ole varaa käyttää näitä aineistoja). F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tässä raportissa suomalaisen valtio-opin ja hallintotieteiden tämän hetkistä tilaa on tarkasteltu yliopistojen ja tutkimusyksiköiden muodostamana kokonaisuutena. Yliopistojen asema ja siinä tapahtuvat muutokset ovat tärkeitä koko tutkimusjärjestelmälle, koska yliopistot viime kädessä kouluttavat maamme tutkijat. Ulkopuolinen rahoitus on tärkeää politiikan ja hallinnon tutkimuksen kehitykselle, mutta se ei voi korvata yliopistoja pitkäjänteistä työtä tekevinä tutkimusinstituutioina. Siksi valtio-opin ja hallintotieteiden kansainvälisen tason nostaminen vaatisi lisäresursseja ennen kaikkea yliopistoihin. Tällä hetkellä yliopistojen budjettirahoituksen osuus koko valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta on Suomessa Länsi-Euroopan alhaisimpia. 7

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Pitkään käynnissä olleet kehityskulut ovat tiivistyneet Yliopisto mielletään globaalin tietoyhteiskunnan ydininstituutioksi,

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Suomen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuus, 2.12.2013 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Avoimen julkaisemisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi.

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 6.11.2015 Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. 1.

Lisätiedot

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu työryhmä Agenda: Esittelyt, Strategiakierrokset yliopistoissa, Profilointihaut 1 ja 2 Timo Taskinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtäväseloste Johtaja hyväksynyt 17.04.2013 1 (5) LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun yliopiston kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN PROFESSORIN TOISTAISEKSI TÄYTETTÄVÄ TEHTÄVÄ TAI APU- LAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ

TALOUSTIETEEN PROFESSORIN TOISTAISEKSI TÄYTETTÄVÄ TEHTÄVÄ TAI APU- LAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ Tehtäväseloste 1 (8) TALOUSTIETEEN PROFESSORIN TOISTAISEKSI TÄYTETTÄVÄ TEHTÄVÄ TAI APU- LAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot