Tampereen yliopisto. Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen ryhmä. TaSTI. Tutkimusstrategia

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen ryhmä TaSTI Tutkimusstrategia Johdanto Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen kehitykselle on viime vuosina ollut leimallista erillisten tutkimustraditioiden asteittainen lähentyminen. Yhtäältä teknologia- ja laajempi innovaatiojärjestelmän näkökulma on tullut keskeiseksi tiedejärjestelmän tarkastelussa. Toisaalta yritysten innovaatiotoiminnan ja tiedejärjestelmän väliset yhteydet ovat saaneet osakseen lisääntyvää huomiota. Keskeiseksi haasteeksi tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tutkimuksessa on siten noussut tarve yhdistää ja integroida eri näkökulmia ja tarkastelutapoja. Tutkimuksen on jäsennettävä kohdettaan sekä järjestelmän eri toimijoiden ja sektoreiden näkökulmasta että eri tasoilla makrosta mikroon. Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen ryhmä TaSTI pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen seuraavassa esiteltävällä tutkimusstrategialla. Mitä tutkitaan? Erilaisia tutkimuskohteita ja näkökulmia yhteen sitovana teemana on tieteellisen tiedon ja muun asiantuntijatiedon tuotanto, siirto, leviäminen ja omaksuminen eri muodoissaan. Ryhmän tutkimuksessa keskeistä on tähän liittyvien toimintojen ja rakenteiden samanaikainen tarkastelu. Kuvio 1 havainnollistaa ryhmän tutkimustoiminnan painopisteitä. Keskeisinä makrotason tutkimuskohteina ovat tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmät ja näihin liittyvät politiikat. Järjestelmät ovat osin poliittisen toiminnan ja osin muiden toimijoiden keskinäisen ja laajemman yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuotosta. Makrotason järjestelmärakenteiden alla voidaan erottaa mesotaso, jossa tarkastelun kohteena ovat tutkimusinstituutiot (yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset) ja yritysten innovaatioympäristöt (esim. toimialan erityispiirteet ja yrityskeskittymät). Tämän tason toiminta ja rakenteet vaikuttavat välittömimmin mikrotason tutkimus- ja kehittämistoiminnan ehtoihin ja mahdollisuuksiin. Mikrotasolla huomio on yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja yritysten tutkimusyhteisöjen ja ryhmien tavoitteissa, ideaaleissa ja käytännöissä.

2 Ympyrän kehällä (kuvio 1) näkyvillä tutkimuskohteilla on useita keskinäisiä kytkentöjä. Esimerkiksi tutkimusyhteisöjen toimintaa voidaan tarkastella joko sellaisenaan, oman dynamiikkansa ja välittömän toimintaympäristönsä muodostamina kokonaisuuksina (työyhteisöinä ja -organisaationa, tieteenalakulttuureina tai keskenään kilpailevina valtaryhmittyminä) tai politiikan ja järjestelmärakenteiden näkökulmasta. Tutkimusyhteisöillä on kytkentöjä myös yritysten innovaatiotoimintaan, jolloin niitä voidaan tarkastella osana yritysten innovaatioympäristöjä. Tutkimuskohteet nähdäänkin osana moniulotteista vuorovaikutusjärjestelmää, jossa voidaan erottaa tiede- ja teknologiajärjestelmän eri toimijat ja näiden väliset suhteet sekä toiminnan eri tasot paikallisesta toimintakontekstista kansainväliseen ja globaaliin ulottuvuuteen asti (ks. kuvio 2). Tutkimusteemat Tutkimusteemat pohjautuvat ryhmän painopistealueisiin (ks. TaSTI:n tutkimusohjelma ). Ne nousevat ryhmän jo olemassa olevista tutkimuslinjoista sekä tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmien toiminnassa havaituista uusista haasteista. Ryhmän tutkimusteemoja voidaan jäsentää kolmella temaattisella ulottuvuudella:

3 TaSTI: tutkimusteemoja Järjestelmät ja politiikka Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kehitys Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit tutkimus- ja innovaatiojärjestelmissä (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen) Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan mallit, muutokset ja vaikutukset Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus Innovaatiopolitiikka ja aluekehitys Politiikkasektoreiden välinen yhteistyö, kansalaisosallistuminen Tutkimuksen ja teknologian indikaattorit, ennakointi ja arviointi Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kansainvälinen vertailu Tutkimusyhteisöt ja niiden toiminta Tiedon tuotannon sosiaaliset, kulttuuriset ja kognitiiviset ulottuvuudet Tiedekulttuurit, akateeminen työ ja tutkijaidentiteetit Tutkijankoulutus ja tutkijan ura Henkilöiden ja asiantuntemuksen liikkuvuus Tutkimusyhteistyö, verkostoituminen Tutkimuksen johtaminen, projektihallinta ja strateginen kehittäminen Tutkijoiden ja tutkimuksen hyödyntäjien välinen vuorovaikutus, policy-oppiminen Yritysten innovaatiotoiminta ja ympäristöt Erityyppisten yritysten ja alojen innovaatioprosessit Osaamisen ja kompetenssin kehittyminen asiantuntijaorganisaatioissa Organisatorinen oppiminen, organisaatiokulttuurit ja sosiaaliset innovaatiot Osaamiskeskittymät, välittäjäorganisaatiot ja tietointensiiviset palvelut Yhteistyö, verkostoituminen ja kansainvälistyminen Innovatiivinen tuotantomalli ja verkostojohtaminen Innovaatiotoiminnan indikaattorit Ryhmä harjoittaa empiiristä ja teoreettista tutkimusta, joka palvelee sekä akateemista yhteisöä että tutkimuksen soveltajia. Soveltajia ovat etenkin tiede-, teknologia- ja koulutuspolitiikan suunnittelijat ja päätöksentekijät sekä yritykset. Tutkimus keskitetään ryhmän olemassa olevan ydinosaamisen alueelle, jolla pyritään ryhmän jäsenten tietojen ja taitojen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tarkoituksena on muokata tutkimustoimintaa sisällöllisesti siten, että se mahdollisimman hyvin tukee laajempia akateemisia tavoitteita (väitöskirjat, akateeminen julkaiseminen) samalla kun se tarjoaa tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon perustaksi. Ryhmän tutkimuksessa painottuu järjestelmä- ja organisaatiotutkimuksen näkökulmien yhteensovittaminen. Tästä yleisestä lähtökohdasta seuraa pyrkimys tutkimuskohteiden monitasoiseen ja moniulotteiseen tarkasteluun makrosta mikroon ja kulttuurisista merkityksistä rakenteisiin. Vastaavasti ryhmässä hyödynnetään erilaisia tutkimusmetodeja ja aineistoja. Viime vuosien hankkeissa on kerätty useita laajoja, toisiaan täydentäviä aineistoja. Näitä ovat mm. kvantitatiiviset kyselyaineistot, tutkimusrahoitustilastot, erityyppiset haastatteluaineistot sekä tiede- ja teknologiapolitiikkaa koskevat dokumentit. Hankkeissa syntyviä aineistoja ja tuloksia pyritään yhdistämään toisiinsa siten, että niiden

4 perusteella voidaan hahmottaa järjestelmän, sen eri sektoreiden ja instituutioiden sekä paikallisten tutkimusyhteisöjen toimintaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tämä on myös ryhmän tutkimustoiminnalle teoreettinen haaste. Yhteistyö Ryhmä kehittää yhteistyösuhteita sekä akateemisten toimijoiden että tutkimuksen hyödyntäjien suuntaan. Koska ryhmän toiminta perustuu pääosin ulkopuoliseen rahoitukseen, on tärkeää, että hankekokonaisuus rakennetaan yhteistyössä eri intressitahojen kanssa tutkimusstrategian puitteissa. Samalla varmistetaan, että ryhmän laajemmat akateemiset tavoitteet tulevat huomioiduksi. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan jo olemassa olevien verkostojen pohjalta. Ryhmän jäsenillä on hyvät yhteydet niin kotimaisiin kuin useisiin ulkomaisiin alan tunnustettuihin tutkijoihin ja tutkimusryhmiin. Kotimaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä on edistänyt se, että ryhmän jäsenillä on viime vuosina ollut mahdollisuus osallistua tieteen-, teknologian ja innovaatiotutkimuksen keskeisimpiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (Suomen Akatemia, Sitra, Tekes sekä alueelliset hankkeet). Jatkossa kehitetään erityisesti kansainvälistä yhteistyötä. Ryhmän jäsenet ovat osallistuneet useisiin kansainvälisiin hankkeisiin EU:n tutkimusohjelmien puitteissa ja toimineet niissä myös koordinaattorina. Hankkeiden ja muiden kontaktien myötä on jo syntynyt läheisempää yhteistyötä sekä pohjoismaisten että muiden eurooppalaisten tutkijoiden kanssa. Jatkossa tätä yhteistyötä syvennetään tutkijavierailujen ja yhteisten tutkimusprojektien kautta. Tutkimustulosten julkaiseminen ja levittäminen Ryhmän jäsenet ovat julkaisseet laaja-alaisesti sekä kotimaisilla että kansainvälisillä foorumeilla (ks. TaSTI:n toimintakertomus ). Tavoitteena on edelleen lisätä julkaisemista tieteen-, teknologian ja innovaatiotutkimuksen korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisuissa. Tätä tuetaan mm. siten, että tutkijat systemaattisesti harjaannutetaan kansainväliseen julkaisemiseen TaSTI:n sisäisessä tutkimusseminaarissa. Tutkimuksen tulee hyödyttää myös kansallista yleisöä. Tutkimusraportit ja artikkelit suomenkielisissä julkaisuissa palvelevat tätä tarkoitusta. Näiden lisäksi julkaistaan kirjoja ja opinnäytteitä, joiden valmistumista tuetaan ryhmän sisäisin seminaarein sekä varmistamalla asianmukaiset ohjausjärjestelyt kullekin tutkijakoulutettavalle. Ryhmän jäseniä rohkaistaan laatimaan esityksiä niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin alan seminaareihin ja kongresseihin. Niissä syntyvät kontaktit ovat tärkeitä niin tutkijoiden henkilökohtaisen kehityksen kuin tutkimusalueen kehityksen seurannan kannalta. Ryhmä järjestää myös itse seminaareja ja tapaamisia ajankohtaisista tutkimusteemoista. Opetus ja tutkijakoulutus Ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota jatkokoulutukseen ja ryhmän tohtoriopiskelijoiden töiden tukemiseen. Ryhmä on mukana valtakunnallisen tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulun (TITEKO) organisoinnissa ja johtamisessa, ja ryhmän tohtoriopiskelijat osallistuvat koulun tarjoamaan koulutukseen ja ohjaukseen. Myös ryhmän omat tutkimusseminaarit, vierailuluentosarjat

5 ja epäviralliset lukupiirit, joihin tutkijakoulutettavien odotetaan säännöllisesti osallistuvan, tukevat jatko-opintojen edistymistä. Samalla nuoria tutkijoita kannustetaan osallistumaan tutkijavaihtoon sekä muuhun kansainväliseen toimintaan ja koulutukseen. Myös perustutkintovaiheen opetusta pyritään systematisoimaan. Ensivaiheessa tarjotaan opetusmoduleita, joita pyritään myöhemmin kytkemään laajemmaksi opintokokonaisuudeksi. Toiminta palvelee alueen asiantuntijakoulutusta (tiede- ja teknologiahallinto) sekä parantaa mahdollisuuksia tutkijarekrytointiin. Kuvio 2. Tiede- ja teknologiajärjestelmän rakenteelliset elementit ja sisäinen vuorovaikutus.