Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks.

Transkriptio

1 Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks. johtaja, PPSHP

2 Mitä meillä tehdään? Edustamme perusterveydenhuollon (pth) näkökulmaa esh:ssa Vahvistamme yhdessä pth:a; toisaalta myös yhteensovitamme esh:a, pth:a ja soveltuvin osin sosiaalihuoltoakin Muistutamme asiakaslähtöisyydestä palveluiden kehittämisessä - toimintatapana työskentely moniammatillisissa verkostoissa. Osaltamme edistämme pth:n asiantuntijaverkostojen syntymistä, yhteistyötä ja kehittämistä. Jatkamme kuntien ja yliopiston kanssa jo vakiintunutta lääkärikoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Tuemme sairaanhoitopiirin kuntien tekemää terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista ja päivittämistä. Lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat myös henkilöstötarpeen ennakointi Tutkimus- ja kehittämistoimintaa jatketaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja terveyskeskusten välisen yhteistyösopimuksen puitteissa.

3 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Valmisteluun koottiin viisi työryhmää: Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Laadunhallinta, potilasturvallisuus ja asiakkaan/potilaan oikeudet Terveyden edistäminen Sairauksien hoito ja kuntoutus Tietojärjestelmätyö

4 Muuta huomioitua Valmistelussa ja toimeenpanossa on huomioitu myös: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ja kuntien allekirjoittama hyvinvointisopimus

5 Sisällöllisiä nostoja

6 Pth:n vahvistaminen; keinoja TE-työ + sähköisten palveluiden kehittäminen sekä ammattilaisten välille että kansalaisille Tekemisestä arvoa asiakkaalle terveyshyöty ei ole puolesta tekemistä Moniammatillisuuden hyödyntäminen kulttuurin ja asenteiden muutos

7 Pth:n vahvistaminen Asiakkuuksien segmentointi tarve ratkaisee Palvelurakenteiden keventäminen ja rajojen madaltaminen Omahoito mahdollistajana, eomahoito

8 Systeemitasoinen muutos on välttämätön - yksittäisen asian muutos ei riitä

9

10

11 Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus Hoitoketjut vs palveluprosessit Kuntoutus ja hoitoketjut Terapioiden myöntämisperusteet Sosiaalinen kuntoutus Toimintakyvyn systemaattinen arviointi International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF)

12 JS:n seuranta ja päivitys Loka-joulukuu: Kunnat arvioivat js:n toteutumisen + määritellään seuraavan vuoden tavoitteet Tammi-helmikuu: Js:n päivitys lausuntojen mukaisesti. Tarvittavat työryhmät nimetään. Linjaukset huomioidaan toiminnan ja talouden suunnittelussa Maalis-kesäkuu: Toimeenpanoa Loka-joulukuu:

13 Suunnitelman toimivuus Ei sitova sopimus, joka automaattisesti sitoisi eri osapuolia Toteutus vaatii oman päätöksentekonsa Parhaimmillaan suunnitelma voi olla reittikartta, mitä terveydenhuollossa pitäisi tehdä Tärkeintä on, että suunnitelman strategisia tavoitteita seurataan vuosittain ja tehdään tarvittavat päätökset, muutokset ja korjaustoimet. Seuranta menee tiedoksi shp:n ja kuntien valtuustoille mahdollisia toimenpiteitä varten

14 Etäpalveluiden mahdollisuudet

15

16 Palvelun tarjoajan näkökulma (miksi) etäpalvelujen järjestäminen on uuden STM:n kansallisen strategian mukaista välttämättömyys palvelujen kysynnän, maantieteellisen kattavuuden ja työvoiman ynnä esimerkiksi henkilöstöresurssien kannalta. ei riitä koulutettu henkilöstö eikä rahat jatkaa kaiken tarjontaa lähipalveluna.

17 Palvelun tarjoajan näkökulma etäpalvelut eivät korvaa 1:1 lähipalveluita, vaan täydentävät niitä etäpalveluiden käyttöönotto ei estä hoitoon pääsyä, tuota syrjäytyneitä kansalaisia tai jätä vähempiosaisia digitaalisen kuilun tuolle puolen (päinvastoin) kun kynnelle kykenevät käyttävät etäpalveluita, kohdentuvat resurssit paremmin niiden asioiden hoitoon, jotka joka tapauksessa vaativat lähipalveluita!

18 Palveluita saavan kansalaisen näkökulma Kansalaisilla on näkemys, että myös terveydenhuollon palveluita tulee olla saatavilla verkossa, esim. reseptin uusinta ja omien ja lasten tulosten katselu ovat suosituimpia omahoitoalustojen palveluista Tarvitaan kuitenkin enemmän

19 Etäjärjestelmiä käyttävien ammattilaisten näkökulma Ammattilaisten toiminta toisaalta keskittyy, SOTE-uudistus ja päivystysasetus vievät vääjäämättä siihen suuntaan. Toisaalta asiantuntijapalvelua tarjotaan terveydenhuoltoon koko SOTE-alueen eri tasoilla.

20 Informaatioyhteiskunnassa Ammattilaisen kunnolliseen tietovirtaan ja potilaan palveluun at the point of care tarvitaan yhteensopivia tietojärjestelmiä tarvitsemme myös tietojärjestelmien strategisen käytön opetusta henkilöstölle, jotta he osaavat hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja kehittää uusia toimintainnovaatioita Alueellamme olisi hyvä mahdollisuus profiloitua tässä viitekehyksessä valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi Prof J Reponen, Oulu University

21 Etäpalveluita aktiivisesti

22 Etävastaanotto tilalla Otometri Video-otoskooppi Stetoskooppi

23

24

25 Virtuaaliklinikka (iso järjestelmämuutos) Pilotissa (Päätöksentuki asiakkaalle hanke) sähköisten palveluiden valikoima laajene kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät asiakkaan itse tekemät mittaukset, sairauskertomuksessa oleva tieto, älykäs päätöksen tuki ja yksilöllinen terveysvalmennus tiedon kautta voi itse arvioida ongelman syytä ja hoitovaihtoehtoja sekä saada analyysejä terveydentilasta ja mittaustuloksista

26 Omahoidon tuen välineitä Verenpainemittari, sokerimittari Pef-mittari Useita taltiointialustoja tarjolla, kaikki löytyvät jo älypuhelinsovelluksina Lisäksi vaikkapa PolarLoop SportTracker SnoreLab

27 Kohti uusia palvelumuotoja Ollin tuumailut Blogi