Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan valvontasuunnitelma vuodelle 2010

Transkriptio

1 1 Laatukäsikirjan osa Versio Lohjan kaupunki / Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Lojo stad / Västra Nylands miljöhälsa Päivämäärä VALVONTASUUNNITELMAT Sivu 1/28 Laatija LUYT Hyväksymispäätös, pvm ja Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta, Nro Nimi 5:1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SÄÄNNÖLLISTÄ VALVONTAA KOSKEVA VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan valvontasuunnitelma vuodelle 2010

2 2 Sisällysluettelo I YLEINEN OSA Kunnan ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelma Kunnan valvontasuunnitelman sisältämät tiedot Määritelmät Keskusviranomaiset ja alueelliset viranomaiset Valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvontakohderekisteri Riskiluokittelu eli viranomaistoiminnan kohdistamisen määrittely Riskiluokittelun periaate Kohdetyyppikohtainen riskiluokittelu Valvontakohdekohtainen riskiluokittelu Riskiluokkien määrittely Säännöllisen valvonnan tarkastukset Tarkastusten sisältö Tarkastusten tiheys ja kattavuus Uusien valvontakohteiden huomioiminen valvontasuunnitelmassa Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastukseen sisältyvät toimenpiteet Tarkastusajan varaaminen Tarkastuksiin liittyvä näytteenotto Muut kuin toimipaikassa tehtävät tarkastukset Neuvottelut Havaittujen epäkohtien seuranta Tarkastuskertomus Säännöllisen valvonnan näytteenotto Riskiin perustuva näytteenotto Muiden viranomaisten näytteenottoprojektit Valvontayksikön näytteenottoprojekti vuonna Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Resurssit ja niiden kohdentaminen Ympäristöterveydenhuollon tehtävien jakautuminen Ympäristöterveydenhuollon tehollisten resurssien tarve Ympäristöterveydenhuollon laskennalliset ja teholliset resurssit... 16

3 Ympäristöterveydenhuollon laskennallisten resurssien tarve Ympäristöterveydenhuollon tehollisten resurssien kohdentaminen Valvontasuunnitelman toteutuman seuranta, arviointi ja raportointi Valvontasuunnitelman toteutumisen oma-arviointi Alueellisen viranomaisen suorittama valvontasuunnitelman arviointi Säännöllisen valvonnan suunnitelman laatiminen seuraavalle jaksolle...19 II TOIMIALAKOHTAINEN OSA Valtakunnallisten valvontaohjelmien painopistealueet Terveydensuojelulain vaatimustenmukaisuuden valvonta Elintarvikelainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta Alueellisen viranomaisen vuoden 2009 elintarvikevalvontasuunnitelman arviointi Tuoteturvallisuuden vaatimustenmukaisuuden valvonta Tuoteturvallisuusvalvonnan yleiset tavoitteet Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssit Valvontakohteet Tarkastusten sisällön määrittely Valvontayksikön omat painopistealueet vuodelle Suunnitelman käsittely ja toteutumisen arviointi Alueellisen viranomaisen vuoden 2009 tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman arviointi Kemikaalilainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta Kemikaalivalvonnan yleiset perusteet ja tavoitteet Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssi Valvontakohteet Tarkastusten sisällön määrittely Raportointi Alueellisen viranomaisen vuoden 2009 kemikaalivalvontasuunnitelman arviointi Tupakkalainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta Tupakkalain tehtävä ja tarkoitus Valvonnan painopistealueet Tarkastusten sisältö Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 25

4 4 Liite 1: Säännöllisen valvonnan näytteenottosuunnitelma Liite 2: Näytteenottoprojekti Liite 3: Ympäristöterveydenhuollon vuoden 2010 säännöllisen valvonnan tarkastustaulukko...28

5 I YLEINEN OSA 5 1 Kunnan ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelma Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys on Karkkilan, Karjalohjan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Vihdin muodostama ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaorganisaatio, joka toteuttaa alueen ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvontaa. Vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueen toimivaltaisena viranomaisena toimii sopijakuntien muodostama Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta. Yhteistoiminta-alueen kuntien tulee laatia ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmalle asetetut vaatimukset määritellään valtioneuvoston asetuksessa 665/2006 sekä kunkin toimialan toimialakohtaisessa lainsäädännössä 1. Valvontasuunnitelma tulee toimittaa Etelä-Suomen lääninhallitukseen kalenterivuoden loppuun mennessä. Hyväksytty valvontasuunnitelma on edellytyksenä säännöllisestä valvonnasta perittäville maksuille. Kunnan valvontasuunnitelmassa otetaan huomioon toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat (luku 3.1) ja valvontatoiminnassa noudatetaan keskusviranomaisten antamia ohjeita. Kunnan valvontasuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. 1.1 Kunnan valvontasuunnitelman sisältämät tiedot Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 6) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Tarkempia säännöksiä ja ohjeita valvontasuunnitelmiin sisältyvistä tarkastuksista, valvontakohteiden tarkastustiheyksistä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnista annetaan keskusviranomaisten toimialakohtaisilla valvontaohjelmilla. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan suunnitelmassa määritellään perustarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella 1 Elintarvikelaki 23/ ; Terveydensuojelulaki 763/ (muut /285); Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/ a (muut /286); Kemikaalilaki 744/ b (muut /491) ja Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/

6 arvioidaan mahdollisten lisätarkastusten tarve. Säännöllinen valvonta edellyttää, että toiminnan kuvaus ja perusasiakirjat ovat ajan tasalla. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan suunnitelmassa määritellään valvontakohteiden riskiluokittelun perusteet. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan suunnitelmaan on sisällytetty myös ennuste asumisterveyden valvonnasta. Asumisterveyden valvonta perustuu pääsääntöisesti vireille tuleviin tapauksiin. Vireille tulevien tapausten kokonaismäärää voidaan karkeasti ennustaa. Ennusteen avulla voidaan varautua asumisterveyden valvontaan tarvittavalla resurssivarauksella. 6 2 Määritelmät Tässä suunnitelmassa tarkoitetaan: 1) ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöllä kansanterveyslain (66/1972) 1 :ssä mainittuja lakeja; 2) keskusviranomaisella ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisia, joita ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kuluttajavirasto KUV sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira (entinen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV). 3) kunnan ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelmalla terveydensuojelulain 6 :n, elintarvikelain 48 :n, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 15 :n, tupakkalain 14 a :n ja kemikaalilain 7 b:n mukaista kunnan valvontasuunnitelmaa; 4) toimialakohtaisella valtakunnallisella valvontaohjelmalla terveydensuojelulain 4 a :n, elintarvikelain 47 :n, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 14 :n, tupakkalain 14 :n ja kemikaalilain 7 a :n mukaista keskusviranomaisen valtakunnallista valvontaohjelmaa; 5) tarkastuksella valvontaviranomaisen säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää valvontakohteen tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus; tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi; 6) valvontakohdetyypillä valvontakohteita, joiden toiminnot vastaavat luonteeltaan ja laajuudeltaan toisiaan; 7) riskiluokalla luokkaa, johon valvontakohde luokitellaan siinä harjoitettavasta toiminnasta ja siellä valmistettavista tuotteista mahdollisesti aiheutuvan terveydellisen ja taloudellisen riskin perusteella; sekä 8) tarkastustiheydellä sitä, kuinka monta kertaa vuodessa valvontakohde tarkastetaan.

7 3 Keskusviranomaiset ja alueelliset viranomaiset 7 Keskusviranomaisia ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kuluttajavirasto KUV sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira (entinen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV). Kemikaalivalvonnan osalta ohjauksesta ja valtakunnallisesta valvontaohjelmasta vastaa Valviran lisäksi Suomen ympäristökeskus. Alueellisia viranomaisia ovat lääninhallitukset. Alueellinen viranomaisorganisaatio uudistuu vuoden 2010 alusta lukien. 3.1 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille päivityksineen; Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV, Kuluttajavirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma päivityksineen, Evira Eläinten terveys- ja hyvinvointivalvontaohjelma EHO 2009 päivityksineen, Evira Valtakunnallinen kemikaalilain valvontaohjelma vuosille , päivitys , päivityksineen, STTV Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille päivityksineen, STTV Tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille päivityksineen, Kuluttajavirasto Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma vuosille päivityksineen, STTV 4 Valvontakohderekisteri Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden valvontakohderekisterinä toimii YtBOSS-niminen valvontatietojärjestelmä. YtBOSS-järjestelmästä kehitettiin seudullinen versio vuoden 2008 aikana. Kohteiden tiedot voidaan hakea järjestelmästä kunnittain, mikä on seudullisella yhteistoiminta-alueella tärkeää. Valvonnan raportointilomakkeet jäävät pois lähivuosina ja tilalle tulee kuntatietojen automaattinen tiedonkeruu (KUTI). Sen jälkeen valvontatietoja ei enää erikseen raportoida vuosittain, vaan ne siirtyvät automaattisesti valtakunnalliseen kohdetietojärjestelmään, josta alue- ja keskusviranomaiset voivat tulostaa tarvitsemiaan raportteja ja yhteenvetoja lähes reaaliaikaisesti. YtBOSS-ohjelman toimittaja Software Point Oy ei enää päivitä YtBOSS-ohjelmaa. Muutama muu ohjelmatoimittaja tekee parhaillaan muutoksia ohjelmiinsa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys on arvioinut valvontatietojärjestelmän vaihtotarvetta ja todennut vaihdon

8 välttämättömäksi. Uusi valvontatietojärjestelmä pyritään kilpailuttamaan ja hankkimaan vuoden 2010 aikana ja ottamaan käyttöön vuoden 2011 alusta. 8 5 Riskiluokittelu eli viranomaistoiminnan kohdistamisen määrittely Riskiluokittelu on työkalu jonka avulla voidaan karkeasti luokitella ja ryhmitellä valvontakohteita arvioidun riskin mukaan ja kohdentaa valvontaan käytettäviä resursseja riskiperusteisesti. Riskiluokittelua voidaan tehdä valvontakohteiden kohdetyyppiryhmien mukaan sekä valvontakohdekohtaisesti. Valvontakohteiden kohdetyyppiryhmille on toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa laadittu erilaisia riskiluokitteluperusteita, joiden perusteella määräytyvät keskusviranomaisten tarkastussuositukset. Eri toimialojen riskiluokitteluperusteet eroavat toisistaan jonkin verran. Keskusvirastoissa on kehitteillä tietokonepohjaisia riskiluokitteluohjelmia myös kohdekohtaiseen riskiluokitteluun. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllistä valvontaa varten on kehitetty kohdekohtainen riskiluokittelusovellus, joka noudattaa valtakunnallisten valvontaohjelmien riskiluokitteluperiaatteita. Vuonna 2010 toteutetaan riskiluokittelun käyttöönoton ensimmäinen vaihe eli laaditaan toimialakohtainen riskiluokitteluohje henkilöstölle ja valmistetaan henkilöstöä riskiluokittelun käyttöönottoon mm. koulutuksen avulla. 5.1 Riskiluokittelun periaate Kohdetyyppikohtainen riskiluokittelu Kohdetyyppikohtaisessa riskiluokittelussa noudatetaan lähtökohtaisesti keskusviranomaisten suosituksia ja niiden mukaisten tarkastustiheyksien keskiarvot on huomioitu tarkastustaulukossa (liite 3). Keskusviranomaisten suositusten rinnalle on laadittu Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden oma arvio keskimääräisistä tarkastustiheyksistä ja tarkastusajoista. Omassa arviossa on huomioitu paikalliset olosuhteet ja paikallisten kohteiden toiminnan laajuus ja luonne. Oma arvio on keskiarvo, joten osalle kohteista voidaan soveltaa keskusviranomaisen suosituksen mukaisia ohjearvoja vaikka taulukossa oleva oma arvio poikkeaisi niistä Valvontakohdekohtainen riskiluokittelu Valvontakohteille suoritetaan valvonnan yhteydessä kohdekohtainen riskiluokittelu, jonka perusteella kohteet erotellaan eri riskiluokkiin. Sovelluksessa riskiluokkia on 4 kpl seuraavasti: 1-3 ja ääretön. Suuririskisimmiksi luokitellut valvontakohteet saavat suurimman numeroarvon kolme (3) ja pieniriskisimmiksi luokitellut valvontakohteet saavat pienimmän numeroarvon yksi (1). Valvontakohde, jonka riski on määrittelemätön tai hallitsemattoman suuri, saa arvon ääretön ). Kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella päätetään tarvittavista lisätarkastuksista. Valvontakohteiden riskiluokittelun periaate on esitetty tiivistetysti taulukossa 1.

9 Taulukko 1. Valvontakohteiden kohdekohtaisen riskiluokittelun periaate. 9 Riskiluokka Todennäköistä Vaaran toteutumisen todennäköisyys Mahdollista Epätodennäköistä Toteutuessaan lievästi haitallinen tai merkitykseltään vähäinen Toteutuessaan haitallinen tai merkitykseltään vakava Toteutuessaan voi olla erittäin haitallinen tai merkitykseltään erittäin vakava Vaaran toteutuessa vaaran vaikuttavuus 5.2 Riskiluokkien määrittely Riskiluokka ääretön Kohde, jossa omavalvonnassa ja muutoin ei ole laadittu eikä toteutettu riskinarviointia tai riskien hallintaa ja vaaran toteutuminen on todennäköistä. Puuttuu joko omavalvonta tai omavalvonnasta puuttuvat hallintapisteet, omavalvonnan päivitykset tai pohdinnat riskinhallinnan varmistuksista tai näytteenotosta lähes kokonaan. Kohde edellyttää intensiivistä viranomaisvalvontaa tai toiminnan lakkauttamista niin pitkään, että riskejä aletaan ymmärtää ja hallita. Riskiluokka 3 Omavalvonta on erittäin puutteellinen eikä sisällä riskinhallinnan toteutusta eikä riskinhallinnan varmistusta, vaikka toiminnan seuraamista toteutettaisiinkin. Hallintapisteitä ja näytteenottoa ei ole pohdittu. Vaaran toteutuminen on mahdollista ja toteutuessaan vaara voi olla erittäin haitallinen tai merkitykseltään erittäin vakava. Kohde edellyttää melko intensiivistä viranomaisvalvontaa niin kauan kunnes riskinhallintaa aletaan toteuttaa käytännössä ja ymmärretään riskinhallinnan välttämättömyys. Riskiluokka 2 Omavalvonnassa on riskinhallintaosio, jossa on pohdittu riskejä ja niiden hallintapisteitä sekä näytteenottoa ja omavalvonnan päivitystä, mutta riskinhallinnan toteutus ja riskinhallinnan varmistus on puutteellista. Vaaran toteutuminen on mahdollista ja toteutuessaan vaara voi olla haitallinen ja merkitykseltään vakava. Tai vaaran toteutuminen on epätodennäköistä mutta toteutuessaan vaara voi olla erittäin haitallinen tai merkitykseltään erittäin vakava.

10 Riskiluokka 1 Omavalvonta sisältää riskinhallinnan toteutuksen riskinarviointeineen ja hallintapisteineen, sekä näytteiden ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteluineen. Omavalvonta sisältää myös riskinhallintapisteiden seurantaosion sekä riskinhallinnan varmistusosion. Riskinhallintaa toteutetaan ja poikkeamat havaitaan ja ne johtavat korjaaviin toimenpiteisiin. Omavalvontasuunnitelma on päivitetty ja ajantasainen. Vaaran toteutuminen on mahdollista mutta epätodennäköistä Säännöllisen valvonnan tarkastukset 6.1 Tarkastusten sisältö Tarkastukset ovat valvontaviranomaisen säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää valvontakohteen tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) N:o 882/2004 minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Tarkastus voi sisältää toimialasta riippuen mm. kohteessa käynnin, kohteen hyväksymisasiakirjojen, ja omavalvontajärjestelmän (jos vaatimuksena) tarkastuksen sekä kohteen rakenteellisten ja toiminnallisten vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen. Tarkastus voi sisältää myös esimerkiksi näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Tarkastus voi sisältää samanaikaisesti useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastustoiminnassa noudatetaan voimassa olevien valtakunnallisten toimialakohtaisten valvontaohjelmien sekä keskusviranomaisten ohjeita. Valtakunnalliset valvontaohjelmat on lueteltu luvussa 3.1. Ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valtakunnallisissa valvontaohjelmissa on kuvattu, mitä toimenpiteitä valvontakohteisiin tehtävät, eri lainsäädäntöjen mukaiset tarkastukset sisältävät. Valvontaohjelmissa tarkastusten sisältöä on käsitelty perusteellisesti, minkä vuoksi toimijoita kehotetaan tutustumaan omaa toimintaansa koskevien valvontaohjelmiin. Valtakunnalliset valvontaohjelmat ovat saatavissa esimerkiksi sähköisesti internetistä, esimerkiksi Google-hakuohjelman avulla. Valvontaviranomainen suunnittelee kohteen valvonnan niin, että toimintaan käytettävät tilat, koko toiminta sekä omavalvonta (jos vaatimuksena) tarkastetaan määrätyn ajanjakson aikana. Tarkastusten sisältö ja tiheys yksittäisten valvontakohteiden osalta riippuu arvioidusta riskistä, joka on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta, luonteesta ja laadusta. Määrittääkseen valvontakohteen toiminnan laajuutta, luonnetta ja laatua toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valvontakohdetta, siellä harjoitettavaa toimintaa, omavalvontaa ja tuotantomääriä sekä otettava huomioon myös se, kuinka toimija on aiemmin noudattanut lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Tarkastus sisältää usein aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa.

11 6.2 Tarkastusten tiheys ja kattavuus 11 Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Tarkastustiheys ja tarkastusten sisältö määritellään riskiperusteisesti kunnan valvontasuunnitelmassa jokaiselle valvontakohdetyypille. Valtakunnallisissa valvontaohjelmissa ilmoitettu kohdetyyppien tarkastustiheys on keskimääräinen tarkastustiheys jo toiminnassa oleville kohteille, joiden toiminta tunnetaan. Yksittäisen valvontakohteen tarkastustiheyden määrittelyssä otetaan toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa valvontakohdetyypille määritellyn riskiluokan lisäksi huomioon ainakin toiminnanharjoittajan: 1) omavalvonnan tai muun omaehtoisen valvonnan taso; 2) henkilökunnan asiantuntemus; 3) aikaisempi valvonta; sekä 4) tilat ja olosuhteet sekä varustuksen kunto. Toiminnassa olevan kohteen valvonnassa tarkastus ei aina voi kattaa koko yrityksen toimintaa, vaan se voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen, valvontakohteen tiloihin, laitteisiin, välineisiin, henkilöstön ammattitaidon selvittämiseen, työohjeisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja -materiaaleihin tai mittalaitteiden rekisteröimien arvojen lukemiseen. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan suunnitelmassa on arvioitu ja määritelty perustarkastustiheys seudullisen alueen eri valvontakohdetyypeille. Perustarkastustiheys on arvioitu valvontakohdetyypin sekä alueellisen kohdetuntemuksen perusteella. Yksittäisten valvontakohteiden tarkastuksissa tehtyjen havaintojen perusteella arvioidaan, onko suunniteltu perustarkastustarve riittävä vai onko tarvetta vuosittaisille lisätarkastuksille. Kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on arvioitu ja määritelty liitteessä 3 olevassa tarkastustaulukossa. 6.3 Uusien valvontakohteiden huomioiminen valvontasuunnitelmassa Uusia valvontakohteita aloittaa säännöllisesti ja ne päivitetään valvontasuunnitelman liitteenä olevaan tarkastustaulukkoon. Toisaalta vanhoja kohteita vastaavasti poistuu. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien hankkeiden perusteella (esimerkiksi isot kauppakeskukset ja vastaavat). 6.4 Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohdetyyppien tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on otettu huomioon toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien ohjeet. Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika on arvioitu ja määritelty liitteessä 3 olevassa tarkastustaulukossa.

12 Tarkastukseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät, joista merkittävimpiä ovat kohteen koko ja toiminnan laajuus. Tämän vuoksi todelliset tarkastusajat saattavat jonkin verran vaihdella taulukossa esitetystä ajoista. Keskimääräinen tarkastukseen kuluva aika on arvioitu siten, että se kuvaisi kyseisen kohdetyypin tarkastamiseen keskimääräisesti kuluvaa enimmäisaikaa. Samaa kokoluokkaa oleville, saman alan kohteille kustannukset tulevat täten olemaan likimain samansuuruisia Tarkastukseen sisältyvät toimenpiteet Tarkastustaulukossa olevat tarkastusajat (tark. aika per tarkastus, h) sisältävät tarkastukseen valmistautumisen, tarkastuksen tekemisen ja tarkastustulosten käsittelyn, mutta eivät matkoihin käytettävää aikaa. Matkakustannukset (km-korvaukset ja matkoihin käytettävä aika) laskutetaan erikseen siten, että kohteen sijainti yhteistoiminta-alueella ei vaikuta matkakustannusten suuruuteen. Matkakulujen laskutus huomioidaan maksutaksassa. 6.6 Tarkastusajan varaaminen Tarkastukset pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarkastus toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan alkamista. Tarvittaessa tarkastuksia voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta, kuten esimerkiksi epäiltäessä kohteessa harjoitettavan määräystenvastaista toimintaa. 6.7 Tarkastuksiin liittyvä näytteenotto Tarkastukset voivat sisältää myös viranomaisnäytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen tai kohteessa harjoitettavan toiminnan tai omavalvonnan määräystenmukaisuutta. Viranomaisnäytteiden ottaminen on riskiperusteista. Viranomaisnäytteitä otetaan perustellusta syystä mm. sen valvomiseksi, miten yrityksen omavalvonta toimii, ja onko omavalvonta kohdistettu oikeisiin kohteisiin. 6.8 Muut kuin toimipaikassa tehtävät tarkastukset Useimmiten tarkastus tehdään valvontakohteessa, mutta valvontaviranomainen voi joissakin tapauksissa tarkastaa esimerkiksi asiakirjoja myös virkapaikallaan. 6.9 Neuvottelut Valvoja voi sopia toiminnanharjoittajan kanssa neuvottelutilaisuuksista. Neuvottelu voidaan sopia pidettäväksi esimerkiksi tarkastuskäynnin yhteydessä, tai voidaan sopia erillisestä neuvottelutilaisuudesta. Neuvottelussa voidaan käydä läpi toiminnassa tapahtuvia muutoksia, omavalvontajärjestelmän päivityksiä ja keskustella tarkastusten yhteydessä havaittujen epäkohtien korjaamistavoista ja -aikatauluista. Neuvottelussa voidaan antaa toimijalle tarpeellisia ohjeita. Neuvottelusta laaditaan muistio.

13 6.10 Havaittujen epäkohtien seuranta 13 Tarkastus sisältää usein aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Valvonnan tehokkuuden ja johdonmukaisuuden kannalta valvojan on tärkeää varmistaa, että valvonnassa havaitut epäkohdat korjataan sovitun mukaisesti. Joskus epäkohdan toteaminen korjatuksi voi vaatia esimerkiksi omavalvonnan tulosten seurantaa pitkällä aikavälillä. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja valvontakirjanpitoon merkitään, kun toimija on toteuttanut korjaukset Tarkastuskertomus Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet. Tarkastuskertomus annetaan tarkastuskohteelle. 7 Säännöllisen valvonnan näytteenotto Valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä tai suorittaa mittauksia valvontakohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä valvontaviranomaisen tehtäväksi on säädetty viranomaisnäytteiden ottaminen mm. seuraavissa tapauksissa: - talousveden laadun säännöllinen valvonta (liite 1.) - teurastamon ja leikkaamon salmonellavalvonta - BSE- ja TSE-näytteet - trikiininäytteet - muut lihantarkastusnäytteet - muut viranomaisnäytteet 7.1 Riskiin perustuva näytteenotto Viranomaisen toiminta perustuu riskeihin ja siksi viranomaisnäytteitä otetaan tarvittaessa ja perustellusta syystä, kuten esimerkiksi omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Tämän johdosta silmällä pitäen valvontaviranomainen varautuu ottamaan toimijan kustannuksella näytteitä jos havaitaan seuraavaa: - toimija ei ole omatoimisesti tai ostopalveluna tutkituttanut näytteitä - toimija myy tai tarjoilee elintarviketta, jonka laatua on syytä epäillä esim. valitusten, ruokamyrkytysten tai aistinvaraisen arvioinnin perusteella tai elintarvikkeen tuotanto-, jalostus-, kuljetus-, varastointi- tai myyntiolosuhteiden johdosta 7.2 Muiden viranomaisten näytteenottoprojektit Muiden viranomaisten toimeksiannosta toteutettavia näytteenottoprojekteja ovat - keskusviranomaisten valvontaohjelmien ja projektien mukaiset näytteenotot - alueellisten viranomaisten projektien mukaiset näytteenotot

14 14 8 Valvontayksikön näytteenottoprojekti vuonna 2010 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden tarjoilupaikoissa toteutetaan vuonna 2010 ns. noutopöytäprojekti. Yhteistoimintaorganisaation valvontatoiminnan yhdenmukaistamisen ja kehittämisen vuoksi projekti kohdistetaan sellaiseen valvontakohderyhmään, jonka mukaisia kohteita on kaikissa toimialueen kunnissa ja joiden tuotevalikoimaa voidaan pitää yleisen riskinarvioinnin perusteella merkittävänä riskitekijänä. Projektilla pyritään kartoittamaan myös maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehuoneistoille asetettuja vaatimuksista koskevan asetuksen (28/2009) noudattamista toimipaikoissa. Projektisuunnitelma on kuvattu tiivistetysti taulukossa liitteessä 2. Projektin tulokset otetaan huomioon seuraavan vuoden valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Noutopöytätarjoilun toimintaperiaate sisältää tyypillisiä elintarvikehygieenisiä riskitekijöitä, kuten avoin tarjoilu asiakkaille, säilytystapa ja -aika sekä asiakkaiden itsepalveluperiaate ruoka-annostelussa. Projekti kohdistetaan tarjoilupaikkoihin, joissa tarjoillaan ruokaa noutopöydistä ja joissa asiakaspaikkojen määrä on yli 50. Ensisijaisesti projekti kohdistetaan ravitsemisliikkeisiin ja työpaikkaruokaloihin, joissa ruokia pidetään tarjolla yhtäjaksoisesti yli 2 h. Kohteissa tarkastetaan ruokien tarjoiluaikoja ja -lämpötiloja sekä otetaan näytteitä helposti pilaantuvista elintarvikkeista laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä tutkitaan näytteiden hygieniatasoa kuvaavia mikrobeja sekä joissakin tapauksissa myös patogeenisiä eli tautia aiheuttavia mikrobeja (esim. kalasta listeria). Näytteitä otetaan yhteensä 90 kpl. Näytteet otetaan viranomaisen kustannuksella ja niihin varaudutaan talousarviossa. Tarkempi projektisuunnitelma laaditaan erikseen. Tuloksista kootaan yhteenveto, joka julkaistaan Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden internet-sivuilla Tietojen julkistamisessa noudatetaan Euroopan yhteisön ja kansallisen elintarvikelainsäädännön salassapitosäännöksiä sekä viranomaisen toiminnan julkisuutta ja asiakirjojen salassapitoa koskevaa lainsäädäntöä. 9 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonta tukeutuu hyväksyttyihin laboratorioihin. Laboratorioiden kanssa tehtävien sopimusten suhteen noudatetaan hankintalainsäädäntöä. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden yhteistoiminta-alueella tai sen lähellä sijaitsevat mm. seuraavat hyväksytyt laboratoriot: - Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry (FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T147) - Novalab Oy (FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 07) - MetropoliLab (FINAS-akkreditoitu laboratorio T058) - Lappeenrannan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio.

15 10 Resurssit ja niiden kohdentaminen 15 Ympäristöterveydenhuollon perustehtävänä on elinympäristöstä ihmisille ja eläimille aiheutuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisy, terveellisten ja turvallisten elinolosuhteiden edistäminen sekä eläinten sairauksien hoito. Lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. terveysvaarojen, kuten ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittäminen ja ennaltaehkäisy, neuvonta ja ohjaus, vaikutusten arvioinnit ja lausunnot, luvat ja päätökset, suunnittelu, raportointi, kouluttautuminen sekä säännöllinen valvonta. Resurssien kohdentamisessa on huomioitava resurssien jakaminen ja kohdentaminen oikeudenmukaisesti toimialoittain sekä kuntien kesken. Lisäksi on huomioitava valvontakohteiden tasapuolinen kohtelu seudullisella alueella. Toisaalta valvonnan resurssit on kohdennettava riskien mukaan Ympäristöterveydenhuollon tehtävien jakautuminen Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja työajan jakautumista erilaisiin tehtäviin keskimääräisenä työviikkona voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Säännöllinen valvonta o Tarkastustoiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen o Suunnitelman mukaiset tarkastukset, asumisterveysvalvonta o Suunnitelman mukaiset näytteet o Tarkastuksiin liittyvät jatkotoimenpiteet, kuten toimenpidekehotukset, uusintatarkastukset ja toimenpidekehotusten seuranta o Säännöllisen valvonnan tiedonkeruu, seuranta ja raportointi keskusviranomaisille Epäsäännöllinen valvonta o Uusien toimijoiden opastus ja asiakaspalvelu o Ilmoitusten ja hyväksymishakemusten käsittely ja päätösvalmistelu o Valitustapaukset, epidemiat, keskusviranomaisten toimeksiannot kuten takaisinvedot o Ongelmakohteet, terveysvaarojen estäminen ja poistaminen o Hallinnolliset pakkokeinomenettelyt Ennaltaehkäisy ja vaikutusten arviointi o Asiantuntijatehtävät ja puhelinneuvonta o Kirjalliset ohjeet ja tiedottaminen, mm. internet o Toimijoiden kouluttaminen, kansalaisvalistus o Näytteenottoprojektit o Vaikutusten arviointi ja asiantuntijalausunnot o Seudullinen varautuminen o Monisektorinen yhteistyö ja työryhmät Osaamisen ylläpito o Tiedonvälitys, ulkoiset yhteistyötahot o Lainsäädännön muutokset o Keskusviranomaisten ohjeet ja painopistealueet o Kouluttautuminen ja ammattikirjallisuus o Laadunvarmistus

16 o Tietotekninen osaaminen, nykyaikaisten työkalujen hallinta o Toimintakulttuurien yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen 16 Hallinto o Tiedonvälitys, sisäiset yhteistyötahot o Tarkastus- ja valvontatoiminnan kirjanpito, laskutus ja arkistointi o Yksikkökokoukset o Seudullisen toiminnan tiedonkeruu, seuranta ja raportointi sopijakunnittain o Yleishallinto, oman työn hallinto (mm. matkalaskutus) 10.2 Ympäristöterveydenhuollon tehollisten resurssien tarve Tehollisella työajalla (thtv) tarkoitetaan tässä valvontasuunnitelmassa työn tekemiseen kuluvaa työaikaa. Kun ympäristöterveydenhuollon laskennallisista henkilötyövuosista (htv) vähennetään työpäivän tauot ja erilaiset siirtymäajat, saadaan ympäristöterveydenhuollon tehollisten henkilötyövuosien lukumäärä. Tehollista henkilötyövuotta voidaan käyttää esimerkiksi työtehtävien vaatiman resurssin ja henkilöstön määrän mitoituksessa. Tarkkojen lukuarvojen esittäminen vaatii tarkempia määrittelyjä ja laskelmia, minkä vuoksi tässä esitetyt arviot ovat suuntaa antavia. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden tämänhetkinen säännöllisten tarkastusten arvioitu resurssitarve olettaen että kaikki kohteet ovat tiedossa, on arviolta 5 thtv. Asumisterveysvalvonnan tarve on arviolta 0,26 thtv, näytteenoton tarve arviolta 0,41 thtv ja näytteenottoprojektin tarve arviolta 0,06 thtv. Säännöllisen valvonnan resurssitarve on siten arviolta yhteensä 5,73 thtv. Muihin tehtäviin tarvittava tehollinen työaika voidaan laskea ja arvioida tehtäviin kuluvien työaikaosuuksien perusteella. Muita tehtäviä ovat epäsäännöllinen valvonta, ennaltaehkäisy ja vaikutusten arviointi sekä osaamisen ylläpito. Viranomaistoiminnan ylläpito ja hallinto vievät osansa työajasta Ympäristöterveydenhuollon laskennalliset ja teholliset resurssit Laskennallisella henkilöresurssilla (htv) mitataan henkilökunnan määrää työvuosissa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden laskennallinen kokonaishenkilöresurssi on 14 htv:a seuraavasti: ympäristöterveyspäällikkö 1 hygieenikot 1,57 (yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista 0,30 ja 0,27) terveystarkastajat 7 toimistosihteerit 1 (yksi toimistosihteeri 0,5 ja palvelusopimuksella 0,5) eläinlääkärit 3,43 (neljä pois lukien osa-aikaisten hygieenikkojen osuudet 0,30 ja 0,27) Ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviin on käytettävissä laskennallisesti arviolta 10,27 htv seuraavasti: ympäristöterveyspäällikkö 0,8 hygieenikot 1,57 terveystarkastajat 7

17 17 toimistosihteerit 0,9 Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat teholliset henkilötyövuodet ovat arviolta 10,27 * 0,84 = 8,63 thtv, josta säännölliseen valvontaan on käytettävissä 3,45 thtv (40 %) Ympäristöterveydenhuollon laskennallisten resurssien tarve Jos ympäristöterveydenhuollon tehollisten henkilötyövuosien (thtv) tarve muunnetaan laskennallisiksi resursseiksi, saadaan se henkilötyövuosien lukumäärä (htv), joka tarvitaan ympäristöterveydenhuollon tehtävien suorittamiseksi keskusviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuollon resursseissa on vajetta keskusviranomaisten vaatimuksiin nähden. Säännöllisen valvonnan resurssivaje on osa kokonaisresurssivajeesta. Vajeen määrittely vaatii tarkempia laskelmia. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden valvontaan kuuluvan maantieteellisen alueen kehittyessä resurssitarve kasvaa myös uusien toimijoiden ja valvontakohteiden määrän lisääntymisen vuoksi Ympäristöterveydenhuollon tehollisten resurssien kohdentaminen Ympäristöterveydenhuollon resurssien hallinnassa ja kohdentamisessa huomioidaan useita tekijöitä. Valvonta on suunnitelmallista ja valvonnan toteutumista suunnitelman mukaisesti seurataan. Henkilöstö tietää, mihin he kohdentavat käytettävissä olevan työaikansa. Kustannuksia voidaan seurata ja eri tahojen näkemyksiä kustannusten resurssien ja kustannusten kohdentamisesta sovitetaan yhteen. Resurssien kohdentaminen tehdään kolmivaiheisesti valvontakohteiden suhteellisia lukumääräisiä osuuksia sekä suhteellista valvonta-aikaa soveltamalla: Vaihe 1: Resurssit kohdennetaan lainsäädännön aloille Vaihe 2: Resurssit kohdennetaan kunnille Vaihe 3: Resurssit kohdennetaan valvontakohteisiin riskiperusteisesti (henkilökohtaisissa valvontasuunnitelmissa vähitellen valvontakohteiden peruskartoituksen jälkeen) Teholliset käytettävissä olevat resurssit ovat arviolta 8,63 thtv.

18 18 Vaihe 1: Resurssien (thtv) kohdentaminen lainsäädännön aloille 2010 Laki Valvontakohteiden lukumäärä, kpl Osuus kaikista Osuus työajasta Osuus resursseista, % Osuus thtv:stä EL , , ,28 KemL 161 0, , ,60 TsL 959 0, , ,62 TupL 390 0, , ,5 0,56 KuTuL 376 0, , ,43 LääkeL 46 0, ,09 UlkoiluL 2 0, ,5 0,05 Yhteensä ,63 Vaihe 2: Resurssien (thtv) kohdentaminen kunnille 2010 As. luku Suht. as. luku % Kerroin Kunta EL KemL TsL TupL KuTuL LääkeL UlkoiluL thtv 3,28 0,60 3,62 0,56 0,43 0,09 0,05 Karjalohja ,6 0,05 0,052 0,010 0,058 0,009 0,007 0,001 0,001 Karkkila ,2 0,33 0,335 0,061 0,369 0,057 0,044 0,009 0,005 Lohja ,9 1,44 1,440 0,263 1,589 0,246 0,189 0,040 0,022 Nummi- Pusula ,7 0,22 0,220 0,040 0,243 0,038 0,029 0,006 0,003 Siuntio ,6 0,22 0,216 0,040 0,239 0,037 0,028 0,006 0,003 Vihti ,02 1,017 0,186 1,122 0,174 0,133 0,028 0,016 Tarkistus 3,28 0,60 3,62 0,56 0,43 0,09 0,05 11 Valvontasuunnitelman toteutuman seuranta, arviointi ja raportointi 11.1 Valvontasuunnitelman toteutumisen oma-arviointi Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumisen vuosittain. Arviointi esitetään Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan vuosittaisessa toimintakertomuksessa. Arviointi tehdään vähintään seuraavien tekijöiden osalta: 1) tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin; 2) tarkastusten kattavuus; 3) näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin; sekä 4) valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset toimitetaan lääninhallitukselle ja keskusviranomaiselle siten kuin toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa edellytetään.

19 Alueellisen viranomaisen suorittama valvontasuunnitelman arviointi Alueellinen valvontaviranomainen (vuonna 2009 Etelä-Suomen lääninhallitus) arvioi kunnan valvontasuunnitelmia vuosittain. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta ottaa arviointien tulokset mahdollisuuksien mukaan huomioon ja kehittää seuraavia valvontasuunnitelmia arviointien perusteella. 12 Säännöllisen valvonnan suunnitelman laatiminen seuraavalle jaksolle Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys toimittaa ympäristöterveyslautakunnan hyväksymän, seuraavan jakson valvontasuunnitelman lääninhallitukselle kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä. Seuraavan jakson valvontasuunnitelmassa huomioidaan säädösympäristön muutokset, toimintaympäristön muutokset, edellisen jakson valvonnassa tehdyt havainnot, lääninhallituksen suorittaman arvioinnin perusteella saadut kehitysehdotukset, keskusviranomaisten antamat ohjeet ja valvontaohjelmien päivitykset sekä alueellisten ja keskusviranomaisten suorittamat projektit.

20 20 II TOIMIALAKOHTAINEN OSA 13 Valtakunnallisten valvontaohjelmien painopistealueet 2010 Valvonnan toimialakohtaiset painopistealueet vuosille on käsitelty laajasti ja perusteellisesti valtakunnallisissa valvontaohjelmissa sekä ohjelmiin tehdyissä päivityksissä, minkä vuoksi niitä referoidaan tässä vain lyhyesti. Vuonna 2010 keskitytään keskusviranomaisten ja alueellisten viranomaisten määrittämiin painopistealueisiin. 14 Terveydensuojelulain vaatimustenmukaisuuden valvonta Terveydensuojelulain mukaisista valvontakohteista useimmat ovat luvan- tai ilmoituksenvaraisia. Kohteet tulevat suunnitelmalliseen valvonnan piiriin terveydensuojeluviranomaisen hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen jälkeen. Suunnitelmallisen valvonnan kohteista ympäristöterveysyksikössä kerätään kohdeluetteloa, johon on koottu kuntien valvontakohteet, kohteiden yhteystiedot sekä hyväksymisasiakirjojen ja ilmoitusten käsittelypäätösten tiedot. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia valvontatoimia, jotka voidaan tehdä joko samassa tai erillisessä tarkastuksessa toiminnan laajuudesta ja tyypistä riippuen. Painotukset voivat myös vaihdella eri tarkastuskerroilla. Neuvontaan, toiminnan suunnitteluun, seurantaan, laskutukseen ja raportointiin kuluu merkittävä osa valvonnan työajasta. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman painopisteinä vuonna 2010 ovat mm. - EU- uimarantojen osalta on laadittava ns. uimarantaprofiili ennen 2011 uimakauden alkua - pienempien vesilaitosten osalta valvontaa kohdennetaan eritystilannevalmiuksiin. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on varattu yhteensä noin 3,62 thtv, josta säännölliseen valvontaan noin 1,45 thtv. 15 Elintarvikelainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta Elintarvikevalvonnan osalta painopisteenä on edelleen kohteiden kartoitus ja kohteissa tehtävät perustarkastukset ja asiakirjojen ajan tasalle saattamisen valvonta, riskinhallinnan ja omavalvonnan toimivuuden valvonta ja varmistaminen, omavalvonnan toteuttamisen ohjeistaminen sekä näytteenottovastuun ohjeistaminen ja neuvonta. Tarkastuksella havaittuihin epäkohtiin saatetaan puuttua muillakin keinoilla kuin lisätarkastuksilla, kuten omavalvontaohjelman korjauskehotuksilla, tai valvomalla korjausten suorittamista esimerkiksi toimijoilta pyydettävien selvitysten ja raporttien avulla.

21 Elintarvikevalvontaan on varattu yhteensä noin 3,28 thtv, josta säännölliseen valvontaan noin 1,31 thtv Alueellisen viranomaisen vuoden 2009 elintarvikevalvontasuunnitelman arviointi Etelä-Suomen lääninhallitus on arvioinut Länsi-Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon vuoden 2009 elintarvikevalvontasuunnitelman. Arvioinnin tulokset on mahdollisuuksien mukaan huomioitu tässä valvontasuunnitelmassa. Henkilöstön koulutussuunnitelmaa ei Länsi- Uudenmaan ympäristöterveydessä ole sisällytetty säännöllisen valvonnan valvontasuunnitelmaan vaan se on sijoitettu muualle laatukäsikirjaan. 16 Tuoteturvallisuuden vaatimustenmukaisuuden valvonta 16.1 Tuoteturvallisuusvalvonnan yleiset tavoitteet Tuoteturvallisuusvalvonnan tavoitteena on toteuttaa tuoteturvallisuuslainsäädännössä asetettuja päämääriä. KuTu -lain (75/2004) tarkoituksena on ehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja. Tarkoituksena on myös varmistaa, että tavaroista ja palveluista annetaan kuluttajille totuudenmukaista ja riittävää tietoa, jotta kuluttaja pystyy arvioimaan niihin liittyviä vaaroja. Kuluttajavirasto suunnittelee, ohjaa ja kehittää tuoteturvallisuusvalvontaa Suomessa. Valvontaa suunnataan eri kohteisiin tai osa-alueisiin sen mukaan, missä sitä riskitekijät huomioon ottaen eniten tarvitaan. Valvonnan on oltava tasapuolista niin, että se kohdistuu perusteiltaan yhdenvertaisesti kaikkiin valvontakohteisiin ja valvontakohdetyyppeihin. Kuluttajavirasto on ohjeistanut kuntia keskittymään ensisijaisesti kuluttajapalvelusten valvontaan. Kuluttajavirasto on arvioinut kuluttajapalveluksista ja kulutustavaroiden valmistajista riskikohdetyypit. Yksittäisen valvontakohteen tarkastustiheyden määrittelyssä tulee toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa valvontakohdetyypille määritellyn riskiluokan lisäksi toiminnanharjoittajan omaehtoisen valvonnan taso, henkilökunnan asiantuntemus, aikaisempi valvonta sekä tilat ja olosuhteet sekä varustuksen kunto Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssit Tuoteturvallisuuden valvonnasta vastaa Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta. Lautakunnan alaisena Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden henkilöstöstä tuoteturvallisuusvalvontaa suorittaa viisi terveystarkastajaa. Valvonnan suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista vastaavat terveystarkastajat yhdessä ympäristöterveyspäällikön kanssa. Tuoteturvallisuusvalvontaan on varattu yhteensä noin 0,43 thtv, josta säännölliseen valvontaan noin 0,17 thtv.

22 16.3 Valvontakohteet 22 Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (KuTuL) perusteella kuluttajille palveluksia ja tavaroita tarjoavat eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan. Tiedot kohteista saadaan osin muun lainsäädännön hyväksymismenettelyjen kautta ja osin seuraamalla paikallisia tiedotusvälineitä ja internet-sivustoja. Tavoitteena on, että kohteille, joilla epäillään olevan tuoteturvallisuuslain (KuTuL) painopistealueiden mukaista toimintaa, lähetetään kyselylomake Tarkastusten sisällön määrittely Tarkastus voidaan tehdä minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen palvelus tai tavara sille lainsäädännössä esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Tarkastukseen sisältyy tarkastukseen valmistautuminen, mahdollisesti toiminnanharjoittajan toimittaman turvallisuusasiakirja-aineiston ja www-sivujen läpikäyminen, toimipaikassa tehtävä tarkastus sisältäen ajomatkat tarkastuskohteeseen, tarkastuslomakkeen täyttäminen ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastuksessa käytetään Kuluttajaviraston, lääninhallituksen tai itse tehtyjä tarkastuslomakkeita. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, antaa viranhaltija toiminnanharjoittajalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi. Tarvittaessa voidaan ryhtyä hallinnollisiin pakkotoimenpiteisiin. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden ympäristöterveyspäällikölle on delegoitu KuTuL:n 24 :n mukainen väliaikainen palvelun tai tuotteen tarjoamiskielto. KuTuL:n 23 :n mukaista pysyvää palvelun tai tuotteen tarjoamiskieltoa ei ole vielä delegoitu. Mikäli pakkokeinotoimenpiteitä käytetään, niistä neuvotellaan etukäteen Kuluttajaviraston henkilöstön kanssa ja toimenpiteistä ilmoitetaan Kuluttajavirastoon Valvontayksikön omat painopistealueet vuodelle 2010 Kuluttajaviraston valtakunnallisena valvontaprojektina on yleisötilaisuuksien turvallisuus, johon yksikön on tarkoitus osallistua. Muuten tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueina ovat valvontakohteiden tietojen keruu ja ajantasaistaminen Suunnitelman käsittely ja toteutumisen arviointi Vuoden 2010 suunnitelma ja sen toteutuminen käsitellään Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnassa. Valvontasuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen lääninhallitukseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Valvontasuunnitelman toteutuma raportoidaan lääninhallitukselle Kuluttajaviraston laatimien tiedonkeruulomakkeiden mukaisesti vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä Alueellisen viranomaisen vuoden 2009 tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman arviointi Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman arvioinnin tulokset on käyty läpi ja huomioitu mahdollisuuksien mukaan tässä suunnitelmassa, kuten resurssien kohdentaminen

23 tuoteturvallisuusvalvontaan. Osa arvioinnissa mainituista asioista on kuvattu muualla laatukäsikirjassa, kuten henkilöstön koulutus Kemikaalilainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta 17.1 Kemikaalivalvonnan yleiset perusteet ja tavoitteet Kemikaalivalvontaa suoritetaan Kemikaalilain (744/1989) ja EU-asetusten perusteella ja tavoitteena on selvittää, täyttävätkö Suomessa markkinoilla olevat ja Suomen kautta Euroopan markkinoille luovutettavat kemikaalit EU:n ja kansallisen kemikaalilainsäädännön vaatimukset ja määräykset. Tämä valvonta on osa kemikaaleista aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisemistä ja torjuntaa ja siten myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssi Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden henkilöstöstä kemikaalivalvontaa suorittaa kaksi terveystarkastajaa. Valvonnan suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista vastaavat terveystarkastajat yhdessä ympäristöterveyspäällikön kanssa. Kemikaalivalvontaan on suunniteltu käytettäväksi yhteensä noin 0,6 thtv, josta säännölliseen valvontaan noin 0,24 thtv Valvontakohteet Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on määritelty eri valvontakohdetyypit. Kemikaalitoimittajia ovat aineiden valmistajat, aineiden ja valmisteiden maahantuojat (EU:n ulkopuolelta), jatkokäyttäjät ja jakelijat. Vähittäismyynnissä kohdetyypit on jaettu erikoistumattomaan vähittäismyymälään, erikoismyymälään ja itsepalvelutavarataloon. Kemikaalien markkinoille saattamisesta Suomessa vastaavat kemikaalitoimittajat ovat vastuussa kemikaalien päällysmerkinnöistä, päällyksen oikeellisuudesta, käyttöturvallisuustiedotteesta ja kemikaalitietojen toimittamisesta KETU-rekisteriin. Vähittäismyyntipaikat eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan. Tietoja eri kohteista saadaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämästä kemikaalirekisteristä (KETU-rekisteri) ja osin muun lainsäädännön hyväksymismenettelyjen kautta ja myös seuraamalla paikallisia tiedotusvälineitä ja internet-sivustoja. Kohteille, joilla epäillään olevan kemikaalilain mukaista toimintaa, lähetetään kyselylomake. Tiedossa olevat kohteet on kirjattu YtBOSS -tiedonhallintajärjestelmään Tarkastusten sisällön määrittely Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään yleensä ennalta sovittuna ajankohtana, millä varmistetaan että kohteen toiminnasta vastaava on paikalla. Jälkitarkastuksia tehdään sellaisiin kohteisiin, joissa suunnitelmallisissa tarkastuksissa on huomattu sellaisia puutteita, että niiden korjaantuminen on syytä varmistaa uudella tarkastuksella. Jälkitarkastukset tehdään joko ennalta

24 sopimalla tai ennalta ilmoittamatta. Muu tarkastus tehdään kuluttajavalituksen tai toiselta viranomaiselta saadun tiedon perusteella. 24 Valvontaa kohdistetaan kuluttajakemikaalien toimittajiin. Tarkastettaessa kemikaalitoimittajaa suunnitelmalliseen tarkastusaikaan sisältyy toiminnanharjoittajan etukäteen toimittamien asiakirja-aineiston vertaaminen kemikaalirekisterin tietoihin ja lainsäädäntöön, toimipaikassa tehtävän tarkastuksen (tarkastusaika ei sisällä ajomatkaa), tarkastuslomakkeiden täyttämisestä, joskus myös markkinointimateriaalin tarkastamisesta ja tarkastuskertomuksen laatimisen. Tarkastettavien kemikaalien määrä vaihtelee yritysten kemikaalien määrän mukaan. Mikäli kohteen kemikaalien määrä on suurempi kuin 10, tarkastetaan 5 kemikaalia, muuten kemikaalien määrä valitaan tapauskohtaisesti. Mikäli tarkastus käsittää vain asiakirja-aineiston tarkastamisen, varataan siihen aikaa kaksi tuntia. Kun suunnitelmallinen tarkastus suoritetaan vähittäismyymälässä (tarkastusaika ei sisällä ajomatkaa), tarkastettavat kemikaalit valitaan tilanteen mukaan ja samalla tarkastellaan niiden sijoittelua myymälätilassa. Valittujen kemikaalien tietoja verrataan KETU-rekisterin tietoihin kemikaalista, täytetään tarkastuslomakkeet ja laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuksissa käytetään keskusviranomaisen laatimia tarkastuslomakkeita. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, antaa viranhaltija toiminnanharjoittajalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi. Mikäli rekisteritiedoissa tai merkinnöissä on puutteita tai käyttöturvallisuustiedotetta ei ole laadittu, tiedot tarkastuksesta toimitetaan tiedoksi Valviraan Raportointi Valvontasuunnitelman toteutuma raportoidaan lääninhallitukselle valtakunnallisen kemikaalilain valvontaohjelman liitteenä olevien tarkastus- ja tiedonkeruulomakkeiden mukaisesti vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä Alueellisen viranomaisen vuoden 2009 kemikaalivalvontasuunnitelman arviointi Arvioinnin mukaan kemikaalilain mukaisten tarkastusten tarkastustiheys ei täytä kemikaalilain valvontaohjelman vähimmäisvaatimuksia. Lääninhallitus pitää tarpeellisena, että ympäristöterveyslautakunta arvioi kemikaalivalvontaan tarvittavat voimavarat, jotta kemikaalilainsäädännön velvoitteet pystytään hoitamaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin voimavarojen hankkimiseksi. 18 Tupakkalainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta Tupakkatuotteiden vähittäismyynti tuli luvanvaraiseksi Painopistealueet säilyvät muilta osin samanlaisena kuin edellisenä vuonna, valvonnan painopisteenä tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvonnassa on pyrkimys estää alaikäisten tupakoinnin aloittamista ja tupakkatuotteiden saatavuutta sekä tupakoinnin houkuttelevuutta. Lisäksi ravintoloiden siirtymäaika päättyi