KITTILÄN KUNTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 KITTILÄN KUNTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE

2 1 YHTEISEN VALVONTAOHJELMAN JA KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄL- TÖ TARKASTUSTEN SISÄLTÖ JA TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTET- TY AIKA VALVONTAKOHDETYYPPIEN RISKINARVIOINTI JA RISKILUOKITUS SEKÄ VAL- VONTAKOHDETYYPPIEN TARKASTUSTIHEYS NÄYTTEENOTON JA VALVONTAPROJEKTIN OHJAUS KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI RAPORTOINTIOHJE VIESTINTÄ VALVONNAN MAKSULLISUUS AIKATAULUT 8 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE YLEISTÄ VALVONTAKOHTEET VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI TARKASTUSSUUNNITELMA TARKASTUKSEN SISÄLTÖ NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA SEURANTAOHJELMAT VALVONTAKIRJANPITO HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT JA SEURAAMUKSET VARAUTUMINEN RUOKAMYRKYTYSEPIDEMIOIDEN SELVITTÄMISEEN TIEDOTTAMINEN VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT KOULUTUS VALVONNAN VOIMAVARAT SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 13 3 TUOTETURVALLISUUDEN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY JA OHJEISTUS VALVONTAKOHTEET, TARKASTUSTIHEYS, VALVONNAN KOHDENTAMINEN JA PROJEKTEIHIN OSALLISTUMINEN SUUNNITELMA TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2011 JA RESURSSIEN VARMISTAMINEN JATKOSSA KULUTTAJIEN JA YRITTÄJIEN TIETOTASON NOSTAMINEN VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT ERITYISTILANTEET JA LAATUASIAT VOIMAVARAT SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 17 4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE YLEISTÄ VALVONTAOHJELMAN SISÄLTÖ SUUNNITELMALLISUUDEN JA VALVONTAOHJELMAN TAVOITTEET SUUNNITELMAN JA VALVONNAN LUONTEESTA TARKASTUKSET JA NIIDEN SISÄLTÖ KOHTEEN TARKASTUKSEEN KUULUU TARKASTUKSESTA SUORITETTAVA DOKUMENTIN KIRJOITTAMINEN VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI, RISKILUOKITUS JA TARKASTUSTI- 3

3 HEYS TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA NÄYTTEENOTTO TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN KOULUTUS VIESTINTÄ LAATUJÄRJESTELMÄ VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI RAPORTOINTI 23 5 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA YLEISTÄ VALVONTASUUNNITELMA TUPAKKALAIN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTA VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS VALVONTAPROJEKTIT TUPAKKALAIN VALVONNAN PAINOPISTEET VALVONTAKAUDELLA ( ) VALVONNAN MAKSULLISUUS VALVONTASUUNNITELMA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI RAPORTOINTI 27 6 KEMIKAALILAIN VALVONTAOHJELMA YLEISTÄ KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA MAKSULLISUUS TARKASTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 29 VALVONNANKOHTEET JA SISÄLTÖ VÄHITTÄISMYYMÄLÖIDEN TARKASTUSTIHEYS TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI RAPORTOINTI 32 4

4 1 YHTEISEN VALVONTAOHJELMAN JA KUNNAN VALVONTA- SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) 3 :ssä määritellään ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman yhteiset periaatteet. Valvontaohjelman tulee sisältää yhteiset periaatteet 1) tarkastusten sisällölle, 2) valvontakohdetyyppien riskinarvioinnille ja riskiluokitukselle sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheydelle, 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävälle ajalle, 4) näytteenotolle ja valvontaprojektien ohjaukselle, 5) kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointiohjeen sisällölle sekä 6) raportointiohjeelle. Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :ssä määritellään vastaavasti, että kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään 1) tarkastuksen sisällön määrittelyn 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden, 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan, 4) kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Toimialakohtaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä (EL 47, KemL 5, KuTuL 14, TsL 4a ja TupL 14 ) ja valvontaohjelma-asetuksen 5 :ssä. Valvontaohjelmista tulee käydä ilmi, kuinka valvontaohjelmien toteutumista arvioidaan. 1.1 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ JA TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTET- TY AIKA Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena. 5

5 Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Käytännössä se laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana tarkastuskohteeseen. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä tulee ottaa huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. Keskusviranomaiset antavat tarkempia ohjeita eri lakien perusteella tehtävien tarkastusten sisällöstä ja tarkastukseen käytettävästä ajasta. Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön säännöllistä tarkastustoimintaa. Kaikkia tarkastuksia ei voi ennalta suunnitella. Tarkastuksia on tarpeen tehdä myös muusta syystä, esimerkiksi kuluttajan tai toisen toiminnanharjoittajan tekemän ilmoituksen perusteella tai erityistilanteisiin liittyen. Tähän ryhmään kuuluvat myös uusien kohteiden ennakkotarkastukset, kun niitä lainsäädännössä edellytetään. Näihinkin tarkastuksiin on varauduttava valvonnan suunnittelussa. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä lain perusteella se tehdään. Ympäristöterveydenhuollossa saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastuksen lakiperusteet on käytävä ilmi sekä valvontasuunnitelmassa (ennalta suunnitellun valvonnan osalta) että tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa. Hallintolain (434/2003) 39 :n mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta ennakkoon asianosaiselle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa. Asianosaisena voidaan käsittää sekä kohteen omistaja että kohteen henkilökunta. Ympäristöterveydenhuollossa tarkastuksia on syytä tehdä sekä ennalta ilmoittamatta että ilmoittamalla niistä etukäteen. EY-valvonta-asetuksen (882/2004) artiklan 3(2) mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta. 1.2 VALVONTAKOHDETYYPPIEN RISKINARVIOINTI JA RISKILUOKITUS SEKÄ VAL- VONTAKOHDETYYPPIEN TARKASTUSTIHEYS Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatimisen tulee perustua kunnan tekemään valvontakohteiden kartoitukseen ja riskinarviointiin. Lähtökohdan valvontatarpeelle muodostaa tieto erityyppisten valvontakohteiden lukumääristä ja kohteiden tuntemus. Riskiin vaikuttavat tekijät valvontakohteissa sekä haitan toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus määritellään. Valvontakohteen riskiluokituksen määrittelemiseksi riskinarvioinnissa pyritään järjestelmällisesti tunnistamaan valvontakohteen vaarat (luonne) ja terveyshaitat sekä arvioimaan niiden merkitys (laajuus). Tavoitteena on arvioida jokainen valvontakohde erikseen ottaen huomioon keskusviranomaisten toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa antamat yksityiskohtaisemmat ohjeet koskien riskinarviointia ja riskiluokitusta sekä niissä huomioon otettavista tekijöistä. Yhtä valvontakohdetta joudutaan usein tarkastelemaan useamman eri ympäristöterveydenhuollon lain näkökulmasta. Alustava riskinarviointi voidaan tehdä 6

6 valvontakohdetyypeittäin, jolloin valvontasuunnitelmaan voidaan kirjata keskimääräinen suunniteltu tarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Myöhemmin riskinarvioinnissa otetaan huomioon aiempien tarkastusten havainnot. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallista riskeistä, esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteiden suunniteltua tarkastustiheyttä on havainnollistettu taulukossa LIITE 1, jossa esimerkein on tuotu esille eri kohdetyyppien tarkastustiheyksiä. Taulukossa esitetyt tarkastustiheydet perustuvat lainsäädännön määräyksiin ja/tai keskusviranomaisten arvioon oman toimialansa valvontakohteiden vaatimasta tarkastustiheydestä. Taulukon tarkoituksena on tuoda eri toimialueiden kohteita ja valvontatarpeita yhtä aikaa näkyviin. Riskinarvioinnilla on suuri merkitys ympäristöterveydenhuollon voimavarojen oikean kohdentamisen suunnittelussa. Toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa on yksityiskohtaiset ohjeet erilaisten valvontakohteiden suositelluista tai säädetyistä tarkastustiheyksistä sekä tarkastuksiin tarvittavista ajoista. Toimialakohtaisissa ohjeissa keskusviranomaiset voivat painottaa laajojen tarkastusten tekemistä harvemmin tehokkaampana valvontakeinona usein toistuvien suppeampien tarkastusten sijasta. 1.3 NÄYTTEENOTON JA VALVONTAPROJEKTIN OHJAUS Näytteenottosuunnitelma ja valvontaprojektit ovat osa kunnan valvontasuunnitelmaa. Valvontaprojekteihin voi kuulua mm. tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee varata myös aikaa ja resursseja vuosittaisten valvontaprojektien toteuttamiseen. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä toteutetaan kunnan vastuulla olevaa valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Valvontasuunnitelmaan sisällytetään ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä kunnan valvontaviranomaisen suoritettavaksi säädetty näytteenotto. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan hyväksytyt laboratoriot, johon valvonta tukeutuu. Asiasta on säädetty terveydensuojelulaissa ja elintarvikelaissa. Valvontasuunnitelmaan sisällytetään kaikki ympäristöterveydenhuollon lakien mukaiset näytteenotot ja näytteiden tutkimukset, jotka voidaan etukäteen suunnitella. Kunnan näytteenottosuunnitelmasta on käytävä ilmi, mitkä näytteet liittyvät tietyn kohteen suunnitelmalliseen valvontaan, jolloin näytteenotosta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat toiminnanharjoittajalle. Kemikaalilain valvontaohjelma ei sisällä näytteenottoa. Kunnan tulee omassa talousarviossaan varata riittävät voimavarat kunnan vastuulla olevan valvonnan toteuttamiseksi tarvittavaan näytteenottoon ja näytteiden laboratoriotutkimuksiin. Lisäksi on varauduttava erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin, esimerkiksi ruokamyrkytys - ja vesiepidemioiden selvittämiseen. Viranomaisnäytteet voi ottaa viranhaltija tai näytteenottoon voidaan käyttää paikallisen valvontaviranomaisen hyväksymiä ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisella näytteenottajalla on oltava riittävä asiantuntemus ja pätevyys, minkä valvontaviranomainen toteaa. 7

7 1.4 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista. Toteutumista arvioidaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Arvioinnissa tulee kuvata tarkastusten kattavuutta, tarkastusten ja näytteiden määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Kattavuutta kuvataan esimerkiksi liittämällä arviointiin selvitys toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontakohdetyypeittäin, selvitys näytteenotosta valvontakohdetyypeittäin ja valvontaprojekteihin osallistumisesta. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet (esimerkiksi päätökset, voimavaralisäykset, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Arviointikriteereitä ovat myös valtakunnallisten painopisteiden ja omien paikallisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen. Arvioinnissa on hyvä tarkastella myös erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytettyä aikaa ja verrata sitä suunniteltuun ajankäyttöön. Lisäksi voidaan esittää tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määriä ja laatua sekä kunnan viranomaisten toimenpiteitä näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi lainmukaiselle tasolle. Toteutumisen arvioinnissa voidaan esittää arvio voimavarojen riittävyydestä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan sekä paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin. Henkilöstövoimavarojen kohdentumista eri lakien mukaiseen valvontaan on syytä eritellä. 1.5 RAPORTOINTIOHJE Kunnan tulee lähettää monijäsenisen toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta lääninhallitukselle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. 1.6 VIESTINTÄ Julkisuuslaki painottaa viranomaisen velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan. Kunta tiedottaa, ohjaa ja neuvoo paikallisia yrityksiä ja muita yhteistyötahoja lainsäädännössä annettujen vaatimusten noudattamiseksi sekä elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden turvaamiseksi. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Kunnan velvollisuudesta tiedottaa säädetään terveydensuojelulain 6 :ssä ja elintarvikelain 33 :ssä. 8

8 1.7 VALVONNAN MAKSULLISUUS Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuutta pohtineen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muistiossa (STM 2003:30) todetaan, että maksullisuuden laajentamisella pyritään tehostamaan ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää valvontaa sekä turvaamaan ympäristöterveydenhuollon voimavaroja. Ympäristöterveydenhuollon laeissa säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja tutkimisesta (EL 71, KemL 60, KuTuL 20, TsL 50, TupL 25 a ). Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kuin määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Muusta maksullisuudesta kuten kohteen hyväksymisen ja siihen liittyvän tarkastuksen maksullisuudesta on säädetty erikseen. Suunnitelmallinen maksullinen valvonta kohdistuu sekä ilmoituksen- ja luvanvaraisiin kohteisiin että sellaisiin, jotka eivät vaadi ympäristöterveydenhuollon ilmoitus- tai lupakäsittelyä. Suunnitelmallisen ja maksullisen valvonnan toteuttamista ohjeistetaan tarkemmin toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Valvontasuunnitelmaa hyväksyttäessä toiminnanharjoittajille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa hallintolain 34 :ssä säädetyllä tavalla. Maksujen perusteista ja taksasta päättää kunta. Kunnan tulee päättää maksut kuitenkin siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. 1.8 AIKATAULUT Valvontaohjelma laaditaan nyt vuosille Tavoitteena on saavuttaa yhteinen aikataulu sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiselle valvontaohjelmalle että ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaisille valvontaohjelmille. Tällöin on mahdollista koordinoida painopistealueet yhdessä. Kunnan tulee laatia ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma mennessä. 9

9 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE YLEISTÄ Ympäristöterveydenhuollon toimialue on Kittilän kunta. Kunnan pinta-ala on 8269 km², josta vesistön osuus on 162 km². Kittilässä on noin 6100 asukasta. Merkittävin ja työllistävin toimiala on matkailu, joka on keskittynyt pääosin Levin tunturikeskukseen. Tunturikeskuksen muodostaa Sirkan kylä, joihin hiihtomatkailu on keskittynyt. Kunnan alueella on noin vuodepaikkaa, tunturikeskusten lisäksi luvussa on mukana muualla kunnan alueella toimivat majoittajat. Ympäristöterveydenhuollosta vastaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveysjaosto, jonka alaisena toimivat kunnaneläinlääkäri / terveysvalvonnanjohtaja ja terveystarkastaja. Päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille pakkokeinoja lukuun ottamatta. Terveysvalvonnan johtajan sijaisena toimii lomien ym. poissaolojen aikana päivystysalueeseen kuuluva eläinlääkäri. 10

10 2.2. VALVONTAKOHTEET Kunnan alueella on tällä hetkellä yhteensä 135 elintarvikelain mukaista elintarvikehuoneistoa. Varsinaisten elintarvikehuoneistojen lisäksi alueella on monia ohjelmapalveluyrityksiä, joiden toimintaan kuuluu ruokailun järjestäminen maastossa VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY Uusien elintarvikehuoneistojen hyväksymispäätöksen tekee terveystarkastaja ennen toiminnan aloittamista. Huoneiston hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös omavalvontasuunnitelma. Hyväksymispäätökset pyritään tekemään kuukauden kuluessa niiden jättöpäivästä. Elintarvikelain 13.2 :n tarkoittamista toiminnoista vaaditaan ilmoitus tehtäväksi. 2.4 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI Kittilän alueella toimivista elintarvikehuoneistoista suurin osa on ruokapalveluja tarjoavia ravintoloita tai majoitusliikkeitä. Myymälöitä tai elintarvikkeiden jalostusta harjoittavia laitoksia on vain pieni osa alueen elintarvikehuoneistoista. Toimipaikkakohtaisia riskinarviointeja ja toiminnanharjoittajien kuulemisia jatketaan. Uusien toimipaikkojen riskinarvioinnit tehdään kohta toiminnan alettua. Yritysten, joiden toiminta on tehostunut ja elintarvikehygienia parantunut tuntuvasti, riskinarviointi voidaan tehdä uudestaan ja määrittää näin uusi tarkastustiheys kohteelle. Omavalvontana suorittava näytteenotto pyritään saamaan käyttöön suurtalouksissa, joissa harjoitetaan ruoan valmistusta ja tarjoilua. Tavoitteena on, että toiminnan laajuudesta riippuen suurtaloudet ottavat 1-2 kertaa vuodessa puhtausnäytteen ja elintarvikenäytteen. Puhtausnäyte otetaan elintarvikkeen kanssa kosketuksessa olevalta pinnalta tai työvälineeltä sesongin aikaan, eli maaliskuussa ja/tai syyskuussa. Elintarvikenäytteet otetaan tarjoilupöydällä olevasta graavi- / savukalasta ja salaatista. Näytteet tullaan ottamaan maaliskuussa ja/tai syyskuussa. 2.5 TARKASTUSSUUNNITELMA Toiminnanharjoittajien omavalvontasuunnitelmien päivitystä ja ajankohtaisuutta seurataan tarkastusten yhteydessä. Kittilän kunnan elintarvikevalvonnan kohteille on tyypillistä sesonkiluonteisuus, eli kohteet ovat osan vuotta kiinni. Tällä perusteella joidenkin kohteiden tarkastustiheyttä voidaan vähentää elintarvikeviraston (EVIRA) suosituksiin verrattuna. Tavoitteena on vuosien aikana suorittaa noin 120 valvontakäyntiä vuodessa. Elintarvikesuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään terveysvalvonnan taksan mukaiset maksut. 11

11 2.6. TARKASTUKSEN SISÄLTÖ Tarkastukseen valmistautuminen ja asiakirjoihin perehtyminen, tarkastetaan valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot omavalvontasuunnitelman hyväksymiseen mahdollisesti liittyvät ehdot ja määräykset mahdolliset valvontakohteelle annetut huomautukset tai määräykset valvontakohteesta otettujen viranomaisnäytteiden ja tiedoksi satujen omavalvontanäytteiden tutkimustulokset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut valitukset tms. Tarkastus, jonka sisältöön vaikuttavat kohde ja siellä harjoitettava toiminta harjoitettavien toimintojen tarkastus; onko harjoitettava toiminta myönnetyn luvan mukaista omavalvonnan toteuttamisen tarkastus; hyväksyntä ja päivittämistilanteen sekä toimintojen laajuudesta ja luonteesta riippuvan omavalvonnan toimivuuden tarkastus; suoritettujen mittausten ym. dokumentoinnin toteutuminen rakenteellisen hygienian tarkastus, johon kuuluu mm. tilojen, laitteiden ja välineiden kunnon sekä puhtauden arviointi toimintatapojen hygienian tarkastus; henkilökunnan työskentelyhygienian ja elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvien riskien arviointi henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteuttaminen, jos käsitellään helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita (hygieniaosaamistodistukset, tartuntatautilain mukaiset terveystodistukset) tuotteiden määräyksen mukaisuuden valvonta; pakkausmerkinnät ja laboratoriotutkimuksista saatava tieto jäljitettävyyden toteutumisen tarkastus Tarkastuksen helpottamiseksi käytössä on tarkastuslomake. 2.7 NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA Omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi voidaan ottaa näytteitä myynnissä tai tarjolla olevista elintarvikkeista tai puhtausnäytteitä hygieenisen tason todentamiseksi. Näytteenoton perusteena voi olla elintarvikelain mukainen omavalvonnan toimivuuden valvonta, jolloin näytteenoton ja tutkimusten kustannuksista vastaa elinkeinonharjoittaja. Näytteenoton perusteena voi olla myös valtakunnalliset, alueelliset tai kunnan tekemät kartoitukset tai valitusnäytteet, eli ns. viranomaisnäytteet, joiden ensisijainen tarkoitus on muu kuin omavalvonnan valvonta. Viranomaisnäytteet kustannetaan julkisin varoin. Kittilän kunnan ympäristöterveydenhuolto osallistuu vuoden aikana seuraaviin Tunturi - Lapin seutukunnan yhteisiin projekteihin: Salaattien laatu tarjoilupaikoissa Graavi -/ savukala tai muu kalatuote, tarjoilupaikoissa Vuosien aikana otetaan elintarvike- tai puhtausnäytteitä tarvittaessa. Taulukko 1. Näytteenottosuunnitelma vuodelle

12 ELINTARVI- KE NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ ANALYYSIT Graavikala/ savukala 5 Kokonaispesäkeluku, Staphylococcus aureus, L. monocytogenes Salaatti 5 Bacillius cereus, Staphylococcus aureus, E.coli, hiivat Näytteenottosuunnitelman mukaisesti vuonna otetaan yhteensä n. 20kpl viranomaisnäytteitä. Näytteet otetaan helmi-huhtikuussa ravintolakeittiöistä. Näytteet tutkitaan Eviran hyväksymissä laboratorioissa, pääasiassa Labtium Oy:n laboratoriossa, Rovaniemellä. Ruokamyrkytysepidemioiden varalta ei ole erikseen varattu varoja tutkimuskustannuksiin. Elintarvikelain mukaisissa elintarvikehuoneistoissa voidaan elintarvikkeista ottaa viranomaisnäytteiden lisäksi omavalvonnan valvontanäytteitä, jos yrityksen omavalvonta ei toimi tyydyttävästi. Mainituista näytteistä tulevat kustannukset tulevat yritysten maksettaviksi. Elintarvikeviraston oppaassa elintarvikkeiden mikrobiologiset tutkimukset suositellaan erityyppisistä elintarvikkeista tehtäväksi seuraavat perustutkimukset: Taulukko 2. Elintarvikkeiden mikrobiologiset perustutkimukset. ELINTARVIKELAJI Pastöroitu maito Raaka, punainen liha Jauheliha Raakalihavalmiste Lihavalmiste Tuore kala Lämminsavustettu kala Kalapuolisäilykkeet Konditoriatuotteet Salaatit Valmisruoat, keitot Pintahygienianäyte PERUSTUTKIMUKSEN ANALYYSIT Kokonaispesäkeluku, Koliformiset bakteerit, Listeria monocytogenes, Salmonella spp. Kokonaispesäkeluku, E.coli, Salmonella spp., ph Kokonaispesäkeluku, E.coli, Salmonella spp., ph, Staphylococcus aureus Kokonaispesäkeluku, E.coli, Salmonella spp, Staphylococcus aureus Kokonaispesäkeluku, Enterobacteriaceae, Staphylococcus aureus, ph Aistinvarainen arviointi, rikkivetyä tuottavat bakteerit Kokonaispesäkeluku, Enterobacteriaceae, Staphylococcus aureus, Listeria monocytogenes Maitohappobakteerit,, Bacillius spp., Hiivat, ph Kokonaispesäkeluku, Enterobacteriaceae, Bacillius cereus, Staphylococcus aureus, ph Bacillius cereus, Staphylococcus aureus, E.coli, Enterobacteriaceae Kokonaispesäkeluku, Enterobacteriaceae, Bacillus cereus Kokonaispesäkeluku 13

13 2.8 SEURANTAOHJELMAT Valvonta asetuksen (EY) 882/2004) mukaan seurannalla tarkoitetaan elintarvikevalvonnassa suunnitellun havainto- ja mittausjakson toteutumista, jonka tarkoituksena on saada käsitys elintarvikemääräysten noudattamisesta. Erilaiset valvonta ja seurantaohjelmat ovat valvonta asetuksen tarkoittamaa seurantaa. Kunta osallistuu ohjelmiin liittyvään näytteenottoon ja vastaa osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. 2.9 VALVONTAKIRJANPITO Jokaisesta tarkastuksesta täytetään kohteessa tarkastuslomake ja toimistolla laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus lähetetään kohteeseen mahdollisimman pian ja viimeistään kuluvan kuun aikana. Puhelimessa annetut ohjeet ja neuvot kirjataan kalenteriin. Elintarvikehuoneiston hyväksymispäätökset, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset ja arviointiraportit arkistoidaan. Kittilän kunta ottaa täysin Tarkastaja-ohjelman käyttöön, sekä luo asiakas- ja kohderekisterin 2011 huhtikuun loppuun mennessä, sekä pitää valvontarekisterin ajan tasalla HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT JA SEURAAMUKSET Terveystarkastajalle on delegoitu elintarvikelain (23/2006) luvun 7 Hallinnolliset pakkokeinot pykälien 55, 56 ja 57 toteuttaminen tarvittaessa VARAUTUMINEN RUOKAMYRKYTYSEPIDEMIOIDEN SELVITTÄMISEEN Kittilän kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on nimennyt ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän, johon kuuluvat johtava lääkäri, työterveyshoitaja, hygieniahoitaja, terveysvalvonnan johtaja ja terveystarkastaja. Ryhmä tullaan täydentämään alueen vesihuollosta vastaavan tahon edustajilla. Kittilän kunta toimittaa kaikki epäily- ja selvitysilmoitukset ns. RY- MY-rekisteriin. Rymy-rekisteri on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen uusi raportointijärjestelmä. Se korvaa aikaisemmin käytössä olleen THL:n faxilla lähetettävän epäilyilmoituslomakkeen sekä Eviran ruokamyrkytysepidemioiden selvitysilmoituslomakkeet TIEDOTTAMINEN Ympäristöterveydenhuollon viranomaisen on hyvä kertoa työstään ja sen tuloksista monin keinoin. Kuntalaisten tulee tietää, mikä viranomainen kunnassa valvoo elintarvikkeita ja minne he ottavat yhteyttä tarvittaessa. Tiedottaminen tulee olla avointa, luotettavaa, selkeää ja aktiivista. Tiedotuksessa käytetään omia verkkosivuja (Internet), kuntatiedotetta, elintarviketurvallisuusviraston ja mahdollisesti kunnan tuottamia valistusmateriaalia. 14

14 Elintarvikenäytteet tutkinut laboratorio ilmoittaa näytteen tulokset elintarvikehuoneistolle ja terveydensuojeluviranomaiselle. Mikäli tutkimuksen perusteella tuote on elintarvikkeeksi kelpaamaton, määrätään tuote myynti- tai tarjoilukieltoon ja selvitetään tuotteen pilaantumiseen johtavat syyt. Jos pilaantunut tuote on aiheuttanut ruokamyrkytysepidemian, tartuntatautien johtoryhmän tehtävänä on tiedottaa asiasta asukkaille ja tiedotusvälineille VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Suunnitelmalliseen valvontaan perustuvista tarkastuksista peritään Kittilän kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistaman taksan mukaisesti maksu (36 /h). Tarkastusmaksua määritettäessä otetaan huomioon tarkastukseen käytetty aika, kirjaaminen ja matkat. Elintarvikehuoneistojen hyväksymisille on laadittu oma taksa (5 eri luokkaa), joka pitää sisällään hyväksymiseen tarvittavat tarkastukset ja omavalvontasuunnitelman hyväksymisen KOULUTUS Terveystarkastaja osallistuu vuoden aikana Terveystarkastajien valtakunnallisille koulutuspäiville ja alueellisille ympäristöterveydenhuollon koulutuspäiville. Mahdollisuuksien mukaan terveysvalvonnanjohtaja ja terveystarkastaja osallistuvat lääninhallituksen ja muiden tahojen järjestämille elintarvikevalvontaa koskeville koulutuspäiville VALVONNAN VOIMAVARAT Liitteessä 1 (valtakunnallisessa ohjeessa) esitetään säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat valvontakohteet, valvontakohteen riskiluokka, kohteessa vuosittain toteutettavien tarkastusten ohjeellinen määrä ja tarkastuksiin käytettävä ohjeellinen aika (sisältäen tarkastuskäyntiin ja tarkastuskertomuksen laadintaan tarvittavan ajan.) Kokonaisuudessaan elintarvikevalvontaan käytettävä työaika saadaan lisäämällä tarkastuksiin käytettävään aikaan elintarvikevalvonnan muihin töihin (päivystys, neuvonta, koulutus, ilmoitusten käsittely, jne.) käytettävä työaika. Kokonaistyöaika saadaan kun tarkastuksiin käytettävä työaika kerrotaan 1,5:llä. Kittilän kunnan osalta se tarkoittaa, että elintarvikevalvontaan käytetty aika on 120 tarkastusta x 3h (tarkastukseen käytetty aika) = 360 x 1,5 = 540h = 72 htpv 2.16 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Elintarvikevalvontaan käytetty työaika raportoidaan elintarvikevirastolle vuosittain ELTU tiedonkeruulomakkeella, joka viedään tiedoksi myös elintarvikevalvonnasta vastaavalle lautakunnalle. Arviointi tapahtuu kohdassa 1.4 esitetyn mukaisesti. 3 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUN- 15

15 NITELMA VUODELLE TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY JA OHJEISTUS Tarkastuksen määrittely a) Ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden ja/tai kulutustavaroiden turvallisuuden tarkastamiseen valmistus-, maahantuonti- tai myyntipaikalla. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden tarkastamiseen liittyy tarkastuksen ajankohdan sopiminen, toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan/-suunnitelmiin tutustuminen ennakolta ja kohteen tarkastaminen. Kohteen tarkastus sisältää mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuuden tarkastamisen, keskustelua toiminnanharjoittajan ja mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön kanssa ja tarvittaessa palvelun suorittamisen seuraamista todellisilla suorituspaikoilla. b) Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus, joka voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton esim. uimahallin uinninvalvonnan tosiasiallisen toteutuksen toteamiseksi. Jälkitarkastus voi olla myös esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on ollut puutteita. c) Ennalta ilmoittamaton tarkastus, joka voi olla esim. kuluttajan tekemässä ilmoituksessa mainitun turvallisuuspuutteen toteamiseksi. Lainsäädännöllinen ohjeistus Suoritettaessa tuoteturvallisuusvalvontaa noudatetaan seuraavia tarkastuksia ohjeistavia lain kohtia: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta (75/2004) 17: Valvontaviranomaisella on oikeus päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun sellaiseen tilaan, jonne pääsy on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Tehdyistä tarkastuksista tulee viipymättä laatia tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille, sekä tarvittaessa myös Kuluttajavirastoon. Muu ohjeistus Tarkempia tarkastuksella tarkastettavia ja huomioitavia osioita löytyy eri kuluttajapalvelusten ja kulutustavaroiden tarkastamiseen laadituista ohjeista. Tarkastusohjeiden lisäksi käytetään apuna Kuluttajaviraston laatimia valvontaohjeita ja tarkastuslistoja. 16

16 3.2 VALVONTAKOHTEET, TARKASTUSTIHEYS, VALVONNAN KOHDENTAMINEN JA PROJEKTEIHIN OSALLISTUMINEN Valvontaa kohdennetaan lasten, nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden turvallisuuteen, koska he eivät voi vaikuttaa ympäristöönsä, eivätkä tunne ja hallitse erilaisia riskejä. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö on uusittu vuonna 2006 (Dnro 2006/52/1245). Kuluttajavirasto antaa ohjeen kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. Valvontakriteeristö on kolmiosainen menetelmä, joka ottaa erikseen huomioon 1) painopistealueiden valvonnan 2) muiden kuin painopistealueiden valvonnan ja muun tuoteturvallisuusvalvontaa tukevan työn 3) hallinnollisten töiden vaatiman työajan. Tuoteturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarve Valvontayksikön vähimmäisresurssitarve muodostuu kolmesta osa-alueesta: 1) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve, joka perustuu kohteiden lukumäärään valvontayksikössä ja liitteenä olevan taulukon mukaisiin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin. Liite 2 2) Muiden kuin painopistealueiden kohteiden valvontatarve ja muu tuoteturvallisuusvalvontaa tukeva työ lasketaan valvontayksikön asukasluvun perusteella tarve 1 htv / asukasta. 3) Hallinnollinen työ kiinteä määrä jokaiselle valvontayksikölle, 10 htpv. Resurssien ja riskinarvioinnin perusteella laadittu valvontasuunnitelma vuodella ) Painopistealueiden kohteiden valvonta Laskettelukeskus Leikkikentät Ohjelmapalveluyritykset Uimahalli,/kylpylät /vastaavat Yleisötilaisuudet a) Ympäristöterveydenhuolto osallistuu seuraaviin projekteihin: Vuoden 2011 aluehallintovirasto organisoima projekti: laskettelupalveluiden turvallisuus talvella ) Hallinnollinen työ Hallinnolliselle työlle on arvioitu 10 htpv 17

17 3.3 SUUNNITELMA TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ VUONNA JA RESURSSIEN VARMISTAMINEN JATKOSSA Tuoteturvallisuuteen käytettävä työaika vuonna 2011 Laskennallinen Suunniteltu Käytettävissä oleva henkilöstö Painopistealueiden kohteiden valvontatarve valvontayksikössä Muiden kuin painopistealueiden valvontatarve ja muu tuoteturvallisuusvalvontaa tukeva työ Kittilän kunnan asukasluvun 6112 mukaan 4 4 Kiinteä hallinnollisen työn osuus htpv Muiden kuin painopistealueiden kohteiden valvontaan ja muuhun tuoteturvallisuusvalvontaa tukevaan työhön resurssitarpeeksi on määritelty 1 henkilötyövuosi (htv)/ asukasta. Resurssitarve Kittilän kunnan alueella on: 1htv/ x 6112 = 0,061 htv (1htv on 220 htpv) Henkilötyöpäivinä (htpv) tämä on 0,019 x 220 = htpv Painopistealueiden kohteiden lukumäärän, valvontayksikön asukasluvun ja hallinnollisen työn vaatiman kiinteän osuuden avulla saadaan laskettua valvontayksikön tuoteturvallisuusvalvontaan tarvitsema vähimmäisresurssimäärä, ts. valvontaan tarvittava työaika henkilötyöpäivinä. Tilanne valvontayksikössä katsotaan kriittiseksi jos valvontaa tehdään alle puolet vähimmäistarpeesta (toteutumaluku < 0,5). Kittilän kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan tarve on vähimmäistasomittarin arvion mukaan noin 35 htpv. Laskennallisen tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien (23htpv) perusteella laskettu toteutumaluku on Uusittu kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö on otettu käyttöön ensimmäisen kerran laadittaessa vuoden 2007 valvontasuunnitelmaa. Tämän jälkeen valvontakriteeristön menettelytavat ovat voimassa paitsi valvontasuunnitelmien laadinnassa myös valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnissa sekä tuoteturvallisuusvalvonnan tietojen keruussa. 3.4 KULUTTAJIEN JA YRITTÄJIEN TIETOTASON NOSTAMINEN 18

18 Tarkastuksilla jaetaan tietoa tuotteiden ja palveluiden turvallisuudesta niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Projekteista ja niiden tuloksista tiedotetaan harkinnan mukaan maakunta- ja paikallislehtien toimittajille. 3.5 VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Valvontayksikkö voi periä tekemästään valvonnasta maksuja riippumatta siitä, suuntautuuko tarkastuskäynti painopistealueelle vai muuhun riskinarvioinnin perusteella tarkastettavaksi valittuun kohteeseen. Maksun periminen edellyttää, että tarkastukset on ennalta suunniteltu valvontayksikön valvontasuunnitelmassa ja tarkastustyyppi on taksoitettu (päätös) korkeintaan tarkastuksesta aiheutuvien kustannusten suuruiseksi. Koska valvontaprojektit suunnitellaan etukäteen ja kirjataan valvontasuunnitelmaan, on projekteihin sisältyvistä tarkastuksista mahdollista periä maksu. Jos valvontaprojekti tulee taulukon mukaisten (painopistealueet) tarkastusten lisäksi, ts. edellisenä vuonna on tehty tarkastus ja kohde ei edellyttäisi projektin toteutusvuonna uutta tarkastusta, voidaan projekti siitä huolimatta toteuttaa maksullisena ja pitää pitempi tauko tarkastuskäynneissä projektin jälkeen. Useimmissa tapauksissa valvontaprojekti sulautuu helposti säännöllisten tarkastusten joukkoon, ja valvontaprojekti voi joissain tapauksissa toimia myös kohteiden jälkivalvontana. Valvontayksikkö ratkaisee viime kädessä itse, periikö se valvontaprojektiin sisältyvistä tarkastuksista maksun. Maksun perimiselle ei kuitenkaan ole valvontakriteeristöstä johtuvaa estettä. 3.6 ERITYISTILANTEET JA LAATUASIAT Vuonna 2011 tullaan laatimaan ohjeet varautumiseen erityistilanteisiin. Yksikössä ei ole käytössä omaa laatukäsikirjaa tuoteturvallisuuden osalta. 3.7 VOIMAVARAT Tuoteturvallisuuteen kohdennetut tarkastukset pyritään viemään läpi suunnitellusti, koska valvonta - alueen merkittävämpiä myytäviä tuotteita turismille ovat ohjelmapalvelut ja laskettelu. Tuoteturvallisuuskoulutuksiin osallistutaan alueellisten ja valtakunnallisten päivien yhteydessä. 3.8 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Valvontayksikössä vuosittain suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus tuoteturvallisuusvalvontaan raportoidaan tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruu- lomakkeilla. Kuluttajaviraston ja lääninhallituksen projekteista raportoidaan projektin ohjeistuksessa mainitulla tavalla. Valvontasuunnitelman vuosittaisessa raportoinnissa käsitellään seuraavat asiat: 19

19 Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunnitelmaa Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty Valvontasuunnitelma ja sen toteutumisen arviointi käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja raportoidaan Lapin AVI:n. Valvonnan toteutumista arvioidaan myös tuoteturvallisuusvalvonnan tasoarvioinnilla. AVI suorittaa tasoarvioinnin valvontayksikön toimittamien tuoteturvallisuusvalvonnan tietojen keruulomakkeiden ja Kuluttajaviraston valmisteleman ohjeasiakirjan perusteella. 4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA VUODEL- LE YLEISTÄ Terveydensuojelulain tarkoitus ja tehtävä Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on kunnilla. 4.2 VALVONTAOHJELMAN SISÄLTÖ Toimialakohtaisen valvontaohjelman sisällön määrittelevät sekä terveydensuojelulaki että Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista. Terveydensuojelulain muutos (285/2006) 4.3 SUUNNITELMALLISUUDEN JA VALVONTAOHJELMAN TAVOITTEET Tavoitteena on lisätä ympäristöterveydenhuollon lakien edellyttämän kunnallisen valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua velvoittamalla kunta laatimaan valvontasuunnitelma valvonnan toimeenpanemiseksi. 4.4 SUUNNITELMAN JA VALVONNAN LUONTEESTA Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta ja siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontata- 20

20 paukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, epidemiaselvitykset, asiakkaiden valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Myös toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. Terveydensuojelulain 8 :ssä määriteltyihin erityistilanteisiin varautumiseen ennakolta yhdessä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Resurssien turvaaminen ja jako paikallistasolla: kaikkien toimialojen suunnitteluun ja perustarkastuksiin on varattava riittävä aika. tehtävistä on säädetty eritasoisissa säädöksissä, mutta kaikkea valvontaa on suunniteltava ja tehtävä. kokemukseen ja riskinarviointiin perustuen mm. tarkastuksiin ja erityistilanteisiin varataan tarvittava aika. ilmoitusten, valitusten ja toimenpidepyyntöjen johdosta tehtäviin valvonnan tarkastuksiin varataan tarvittava aika. 4.5 TARKASTUKSET JA NIIDEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. 4.6 KOHTEEN TARKASTUKSEEN KUULUU Tarkastukseen valmistautuminen ja asiakirjoihin tutustuminen valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot mahdolliset valvontakohteelle annetut huomautukset tai määräykset valvontakohteesta otettujen viranomaisnäytteiden tutkimustulokset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut valitukset tms. Tarkastus, jonka sisältöön vaikuttavat kohde ja siellä harjoitettava toiminta harjoitettavien toimintojen tarkastus: onko toiminta myönnetyn luvan mukaista tilojen tarkastus: mm. tilojen, laitteiden ja välineiden kunnon sekä puhtauden havainnointi toimintatapojen tarkastus: henkilökunnan työskentelytapojen ja mahdollisten riskein arviointi henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteuttaminen, mm. talous- ja allasvesihygi- 21