Luento 6 Taulukkolaskennan perusteista Aulikki Hyrskykari

Transkriptio

1 Luent 6 Taulukklaskennan perusteista Aulikki Hyrskykari

2 Luent 6 Taulukklaskennasta Miksi? Perusasiita ja esimerkkejä Kaavat

3 Miksi? Ruutupaperin ja taskulaskimen krvaaja Tehkas kein käsitellä erityisesti numeerista dataa mnen rganisaatin talushallinnn ja arkistinnin apuna mnen tutkijan analysinnin apuna tisaalta usein hyödykäs ihan arkiaskareissakin Nykyajan taulukklaskentahjelmat erittäin mnipulisia satja valmiita funktiita ja mahdllisuus kirjittaa mia hyvä tuki visualisinnille lukuisia liitännäishjelmia eri tarkituksiin ulkasu mnipulisesti mukattavissa Ohjelmia esim. MS Excel epävirallinen standardihjelma, levinnein LibreOffice Calc avimen lähdekdin versi SPSS, Ggle Sheets, Crel Quattr Pr Jälleen, perusperiaatteet samanlaisia ->

4

5 Valinta Slualueita vidaan valita Maalaamalla erillisiä alueita Ctrl näppäimen avulla, kuten aiemminkin Sarake kerrallaan saraketsikka klikkaamalla useampi vierekkäinen sarake Shift-näppäin phjassa useampi erillinen sarake Ctrl-näppäin phjassa Rivi kerrallaan rivitsikka klikkaamalla useampi vierekkäinen rivi Shift-näppäin phjassa useampi erillinen rivi Ctrl-näppäin phjassa Niin pitkälle, kuin sisältöä riittää esim. shift-näppäin alas ja nulilla suunta, jhn kuljetaan niin kauan, kuin sisältöä riittää, paluu alkuun HOME-näppäimellä Kk työkirja rivi- ja saraketsikiden yhtymäkhdasta

6 Slujen mutilu Slujen mutilu -dialgi Luku määrittelee slun lukan, eli tavan jlla hjelma käsittelee slussa levaa tieta Tasaus määrittelee slun sisällön tasauksen Fntti määrittelee käytettävän fntin Reunaviiva määrittelee reunuksen tyylin Täyttö määrittelee täyttövärin ja tehsteet Sujaus määrittelee sujatut slut

7 Tiedn syöttäminen sluun Nimi-kenttä Cancel-painike Enter-painike Funkti-painike Kaavarivi Tieta syötetään sluun A1

8 Slun tyypin määräytyminen Oletustiettyyppi yleinen (General) pyrkii päättelemään autmaattisesti slun tiedn tyypin

9 Täyttökahva

10 Täyttökahva

11 Kaavat Kaavat kirjitetaan kaavariville kun haluttu slu n valittuna Valittu slu n se, jhn laskennan tuls halutaan sijittaa Kaavarivin ensimmäinen merkki = Slun sisältö halutaan laskea tisten slujen sisällöistä käyttäen kaavja Muihin sluihin viitataan slun nimen (esim. C5) avulla tai kaavaa kirjittaessa napsauttamalla käytettävä slu hiirellä Suhteellinen viittaus (esim. A4) Viittaus tapahtuu suhteessa viittaavaan sluun Esim. suhteellinen viittaus slussa B5 sluun A4 - Viittaus sarake vasemmalla, yksi rivi ylöspäin - Sama viittaus kpiituna sluun C5 viittaisi siis sluun B4 Hyödyllinen kaavja kpiitaessa, kunhan ymmärtää periaatteen Absluuttinen viittaus (esim. $A$4) Viittaus pysyy aina paikallaan viittauksena k. sluun Käyttökelpinen kaavissa jissa viitataan sluissa leviin vakiihin, jihin viittauksen halutaan pysyvän paikallaan Esim. absluuttinen viittaus slussa B5 sluun $A$4 - Sama viittaus kpiituna sluun C5 viittaa edelleen sluun A4

12 Suhteellinen viittaus N4 Kaavassa N4 suhteelliset viittaukset sluihin B4 ja M4 Kpiidaan kaava N4 sluihin N5 ja N6 suhteellinen viittaus: sama rivi, 12 saraketta vasemmalle, sama rivi, 1 sarake vasemmalle kpiitujen kaavjen suhteellinen viittaukset muuttuvat siten viittauksiksi riveille 5 ja 6

13 Absluuttinen viittaus ($) Kaava slussa B12 $B$8 ja $B$9 absluuttisia viittauksia sluihin B8 ja B9 B4 suhteellinen viittaus Kun kaava slusta B12 kpiidaan esim. sluun C12 absluuttiset viittaukset, peruspalkka ja prvisi pysyvät paikillaan (viittaavat edelleen sluihin B8 ja B9) suhteellinen viittaus henkilökhtainen myynti sluun B4 ( sama sarake, kahdeksan riviä ylös ) muuttuu viittaukseksi sluun C4