Metsäalan palvelut Internetiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan palvelut Internetiin"

Transkriptio

1 Ryhmähanke Metsäalan palvelut Internetiin Jarmo Lindroos Jouko Örn Metsätehon raportti

2 Metsäalan palvelut Internetiin Jarmo Lindroos Jouko Örn Metsätehon raportti Ryhmähanke: Asiasanat: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. metsäpalvelut, Internet, yrittäjä, työvoima Metsäteho Oy Helsinki 2001

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ESIPUHE TAUSTA ESITUTKIMUKSEN TAVOITE ESITUTKIMUKSEN KYSELY Tarvekartoitus Tarve tiedottaa työtehtävistä eri resurssiryhmille Tarve saada tietoa eri resurssiryhmistä Resurssien yhteiskäyttöön kysynnästä ja tarjonnasta tiedottaminen Tehtäväkartoitus Sisältökartoitus Sijaintikartoitus ja sivuston markkinointi Kustannukset ja rahoitus Vapaa sana JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET...19 LIITTEET: 1. Kyselyn vastausten jakautuma 2. Luokkamalli, tietosisältö 3. Markkinointisuunnitelma 4. Tietoturvasuunnitelma 5. Testaus- ja käyttöönottosuunnitelma 6. Oikeudelliset kysymykset 7. Projektin toteutuksen analyysiraportti Metsäpalvelut Internetiin -demoversio osoitteessa: Metsätehon raportti

4 TIIVISTELMÄ Hankkeessa haettiin uutta toimintatapaa perinteiseen metsäalan palveluyritysten sopimusten hankintaan, työsuhteiden luomiseen sekä metsätyövoiman yhteiskäyttöön. Suomessa toimii tällä hetkellä noin puunkorjuuyritystä. Puutavarakuljetusyritysten määrä on noin 920 kpl ja metsäpalveluyrittäjien 500. Metsureita on 5 000, metsäkoneen kuljettajia ja metsätoimihenkilöitä noin (Savotta selvitys). Metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjät ovat yleensä paikallisia pienyrittäjiä, joiden liikevaihto on vuodessa noin 1 3 miljoonaa markkaa. Esitutkimuksen tulokset korostivat tiedottamisen tarpeellisuutta toimeksiannettavista urakointi- ja työtehtävistä. Niin ikään tiedon saatavuuden parantamista sekä yrittäjistä että työntekijöistä pidettiin tarpeellisena. Internetiä pidettiin suosituimpana informaatiokanavana. Työvoiman yhteiskäyttöön liittyvässä tiedonvälityksessä Internet koettiin "puskaradion" lisäksi merkittäväksi informaatiokanavaksi yhteiskäytön osapuolten välillä. Yhteiskäytön osapuolina voi metsäalan organisaatioiden lisäksi olla kone-, puutavara-auto- tai metsäpalveluyrittäjä, metsänomistaja, kunta, ulkoilupalveluja tuottava yritys, metsäteollisuuden tuotantolaitos tai muu tuotantolaitos. Metsäpalvelut Internetiin -markkinapaikan toimintamalleista suosituimmaksi koettiin Tori-sivusto. Torilla tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat kohdentaa työtilaisuudet yksilöityjen palvelujen kysyntätiedoilla ja toisaalta palvelujen tarjoajien vapaiden resurssien tiedoilla sekä resurssien yhteiskäyttötiedoilla. Asiakkaat voivat lähettää ilmoitusten perusteella myös toiselle asiakkaalle kahdenkeskeisiä palvelujen osto- ja myyntitarjouksia. Työtai urakkasopimuksia ei Torilla solmita. Sopimukset tehdään Torin ulkopuolella perinteisin toimintatavoin. Tori vastaa lähinnä nykyisen avoimen tarjouskilpailun käytäntöä. Toiseksi suosituin sivusto oli asiakkaiden esittelysivusto. Torisivusto sisältää myös esittelyt. Tori- ja esittelysivustojen katsottiin soveltuvan sekä yrittäjille että palkansaajille. Kolmannes vastanneista piti huutokauppasivustoa yrittäjille, mutta ei palkansaajille, soveltuvana. Pörssisivustoja ei nähty markkinapaikkaan soveltuviksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelulle soveltuvaksi isäntäsivustoksi sai kannatusta Metsä-Sanomat. Palvelun tarjoavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Metsäteollisuus ry sekä erikoispuukaupan osalta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakelijana on palvelun toimittanut ja sitä ylläpitävä TietoEnator Oyj. Metsätehon raportti

5 Sivuston toteuttamis-, markkinointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat varmemmin arvioitavissa vasta eri sijaintipaikoilta ja jakelijoilta tehdyn tarjouskierroksen jälkeen. Loppuraportti liitteineen ja demoversioineen on käytettävissä tarjouspyyntöjen tukimateriaaliksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelun rahoituksessa sekä pelkkä käyttöön perustuva rahoitus että osaksi käyttöön ja käyttäjien taustayhteisöjen budjettirahoitukseen perustuva malli sai yhtä suuren kannatuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Metsä-Sanomat-palvelun hallinnolle ehdotetaan, että se ottaa yhteyttä Koneyrittäjien liittoon, Maaseudun Työnantajaliittoon, Metsäalan Kuljetusyrittäjiin, Metsäalan Toimihenkilöliitto Metoon, Metsähallitukseen, Metsäteollisuus ry:een, MTK:oon, Puu- ja erityisalojen liittoon, Maa- ja metsätalousministeriöön, Työministeriöön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, Yksityismetsätalouden Työnantajiin ja 4H-liittoon. Yhteydenottojen tarkoituksena on selvittää, mitkä tahot katsovat tarkoituksenmukaiseksi osallistua metsäalan verkkoyhteisöön ja vaikuttaa sen sisältöön ja kehittämiseen. Metsä-Sanomien hallinto kokoaa kannanottojen perusteella kehitysryhmän, jonka tehtävänä on määritellä palvelun sisältö, tietoturva- ja vastuukysymykset, linkit ja visuaalinen ilme sekä laatia laajennetulle Metsä-Sanomat-palvelulle markkinointi- ja rahoitussuunnitelmat. Metsäteho Oy:n asiantuntemus sekä esitutkimusraportti liitteineen ja demoversioineen ovat kehitysryhmän käytettävissä. Määrittelyjen perusteella pyydetään tarjoukset palvelun teknisestä toteutuksesta ja käynnistetään verkkoyhteisön markkinointi. Palvelun arvioidaan voivan käynnistyä Metsätehon raportti

6 1 ESIPUHE Tämä, kuten moni muukin metsäalan palvelutoimintaa kehittävä hanke, on peräisin MMT Tore Högnäsin analyyttisestä ideamyllystä. Hänelle lämpimät kiitokset johdattelusta kiintoisan hankkeen pariin. Kiitokset myös MH Harri Rumpuselle, joka on tukenut hankkeen aloittamista ja toteuttamista terävillä ja asian ytimeen osuvilla tausta-aineistoilla ja kommenteilla. Joulukuussa 2000 Metsähallituksessa pidetty asiantuntijakokous loi hyvää taustaa ja henkeä hankkeen toteuttamiselle. Kiitokset kaikille kokoukseen osallistuneille. Varsinaisena hankkeen työmyyränä on ansiokkaasti toiminut Helian Viestintä ja liiketoiminta tietoverkossa -kurssin oppilastyön projektiryhmä. Sen päällikkönä on toiminut Jarmo Lindroos Metsäteho Oy:stä ja jäseninä Jyrki Jaakkola, Merja Leppänen ja Eeva Liimatainen. Heille kiitokset pätevästä työstä. Hankkeessa olivat mukana Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Projektin johtoryhmään kuuluivat MMT Tore Högnäs Metsähallituksesta puheenjohtajana, Reijo Haaja UPM-Kymmene Metsästä, Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y:stä, Risto Lilleberg Metsäliitto Osuuskunnasta ja Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry:stä. 2 TAUSTA Suomessa toimii tällä hetkellä noin puunkorjuuyritystä. Puutavarakuljetusyritysten määrä on noin 920 kpl ja metsäpalveluyrittäjien 500. Metsureita on 5 000, metsäkoneen kuljettajia ja metsätoimihenkilöitä noin (Savotta selvitys). Metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjät ovat yleensä paikallisia pienyrittäjiä, joiden liikevaihto on vuodessa noin 1 3 miljoonaa markkaa. Metsäalan ja kuljetusten liikesuhteilla on pitkät perinteet, ja suhteisiin on heijastunut paljon työsuhteelle ominaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteä suhde urakanantajan työnjohtoon, urakanantajan vaikutus logistiseen ohjaukseen sekä se, että urakanantaja tilittää tehdyn työn korvauksen yrittäjälle yrittäjän oman laskutuksen sijasta (Högnäs 2000). Metsäsektorilla, kuten muillakin toimialoilla, työvoiman hankinta on hyvin kirjavaa. Vallitseva tarjouspyyntömenetelmä on rajoitettu (suunnattu) tarjouspyyntö. Vähäisessä määrin käytetään myös avointa tarjouspyyntöä. Metsätehon raportti

7 Tarjouspyynnöt kohdistuvat yleensä vuosi- tai sitä pidempiaikaisiin sopimuksiin. Palkkatyövoimaa rekrytoidaan kuten muuallakin. Työvoiman yhteiskäyttö on erikoispiirre, joka sisältyy Metsäalan työehtosopimukseen. Yhteiskäytöllä tarkoitetaan, että työntekijä voi olla lainassa toisella työnantajalla, jos työntekijän omalla työnantajalla ei juuri silloin ole työtä hänelle tarjota. Työnantaja voi kuitenkin aina kutsua lainassa olevan työntekijänsä töihin niitä ilmaantuessa. Kehitysodotukset kohdistuvat etenkin lyhytaikaisten urakointitehtävien ja manuaalisten metsätöiden metsäpalvelujen tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaamiseen, jossa on ollut ongelmia. Metsäkone- ja metsäalan kuljetusyrittäjillä sekä metsäalan työnantajilla saattaa olla työllistämistarpeessa olevaa työvoimaa ja kalustoa, joille tehokkaan informointikanavan avulla uskotaan voitavan luoda kysyntää. 3 ESITUTKIMUKSEN TAVOITE Esitutkimuksen tavoitteena on selvittää toteutusedellytykset Internetissä toimivalle markkinapaikalle, joka edistää sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista korjuu-, kuljetus- ja puuntuottamisurakoinnissa ja muissa metsäpalveluissa että metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien, asentajien, metsureiden, toimihenkilöiden ja harjoittelijoiden rekrytointia, työllistymistä ja yhteiskäyttöä. 4 ESITUTKIMUKSEN KYSELY Esitutkimuksen kysely suoritettiin Internetissä olleella kyselylomakkeella viikoilla 7 9/2001. Esitutkimuksessa kartoitettiin alustavasti markkinapaikan tarvetta, tehtävää, sisältöä sekä sijaintia Internetissä. Tarvekartoituksessa selvitettiin ongelmia ja puutteita yrittäjien ja palkansaajien rekrytoinnissa ja yhteiskäytössä sekä Internetin ja muiden tiedotuskanavien roolia niiden kehittämisessä. Tehtäväkartoituksessa kysyttiin Internet-markkinapaikan tehtävää seuraavien vaihtoehtojen puitteissa: Palvelu on 1) palvelujen kysyjiä ja tarjoajia esittelevä sivusto, 2) yksilöityjen palvelujen kysyntää ja tarjontaa rekisteröivä, informoiva ja välittävä tori, 3) niillä kauppaa käyvä huutokauppa tai 4) pörssi. Sisältökartoituksessa analysoitiin Internet-markkinapaikan tietosisältöä edellä olevissa tehtävävaihtoehdoissa. Sijaintikartoituksessa kysyttiin vastaajien kantaa markkinapaikan sijainniksi. Metsätehon raportti

8 Kysely osoitettiin tutkimukseen osallistuville Metsätehon osakkaille sekä lisäksi Koneyrittäjien liitolle, Metsäalan Kuljetusyrittäjille, Metsäalan toimihenkilöliitolle ja Puu- ja erityisalojen liitolle. Kultakin organisaatiolta toivottiin yksi, mutta riittävän laajapohjaisesti valmisteltu vastaus, joka edustaa organisaation kantaa asetettuihin kysymyksiin. Vastauksia saatiin yhteensä seitsemän, mikä merkitsee 30 prosentin vastausosuutta. Vastaajien joukossa olivat molemmat yrittäjäjärjestöt, yksi metsänhoitoyhdistysten liitto, Metsähallitus ja kolme metsäteollisuuden metsäosastoa. 4.1 Tarvekartoitus Tarvekartoituksessa analysoitiin nykyisen urakoinnin, metsäpalvelujen ja työvoiman rekrytoinnin ja yhteiskäytön ongelmia ja puutteita sekä täydentämis- ja kehittämistarpeita. Kartoituksessa selvitettiin myös mahdollisen markkinapaikan kohteena olevia resurssiryhmiä sekä resurssien yhteiskäyttöä koskevissa kysymyksissä metsäalan, ja myös ulkopuolisia, työnantajia Tarve tiedottaa työtehtävistä eri resurssiryhmille Kysyttiin, mille resurssiryhmille tarjolla olevista toimeksiannoista olisi tarpeellista tiedottaa ja mitä tiedotuskanavaa käyttäen. Ryhmät olivat: koneyrittäjät, puutavara-autoyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät, metsurit, metsäkoneen kuljettajat, puutavara-auton kuljettajat, metsäkoneasentajat, metsätoimihenkilöt ja harjoittelijat. Kukin ryhmä, harjoittelijoita lukuunottamatta, oli jaettu vuosisopimusurakointiin ja lyhytaikaiseen urakointiin tai vakinaisiin työsuhteisiin ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Tiedotustarve oli luokiteltu seuraavasti: erittäin tarpeellinen, tarpeellinen, ei tarvetta ja ei osaa sanoa. Tiedotuskanavat olivat: lehti-ilmoittelu, Internet, ilmoitustaulu ja puskaradio. Analyysissä tarveluokat erittäin tarpeellinen ja tarpeellinen yhdistettiin yhdeksi luokaksi tarpeellinen (liite 1). 69 % vastaajista katsoi, että tarjolla olevista vuosisopimusurakoista ja vakinaisista työsuhteista on tarve tiedottaa. 73 % katsoi tarpeelliseksi tiedottaa lyhytaikaisista urakoista ja työsuhteista. 48 % vastaajista piti Internetiä ensisijaisena kanavana vuosisopimusurakoista ja vakinaisista työsuhteista tiedotettaessa ja 46 % vastaajista toissijaisena ilmoituskanavana lyhytaikaisista urakoista ja työsuhteista tiedotettaessa. Metsätehon raportti

9 Tiedottamisen tarve nähtiin suurimmaksi (100 %) kone- ja puutavaraautoyrittäjien lyhytaikaisten urakoiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten tarvetta tiedottamiseen (86 %) nähtiin metsäpalveluyrittäjien urakoiden, metsureiden lyhytaikaisten työsuhteiden ja metsäkoneen kuljettajien vakinaisten työsuhteisen yhteydessä. Vastaajista yli 2/3 oli sitä mieltä, että tiedottaa tulee myös puutavara-auton kuljettajille, metsureille vakinaisista työsuhteista, metsäkoneen kuljettajille lyhytaikaisista työsuhteista, metsätoimihenkilöille vakinaisista työsuhteista ja harjoittelijoille. Noin puolet vastaajista katsoi tarpeelliseksi tiedottaa kone- ja puutavara-autoyrittäjille vuosisopimusurakoista. Vähiten tiedottamisen tarvetta nähtiin metsäkoneasentajien ja metsätoimihenkilöiden lyhytaikaisten työsuhteiden yhteydessä. Näissä ryhmissä myös ei osaa sanoa -vastausten osuus oli suurin (kuva 1). Tarpeellista Ei tarvetta En osaa sanoa 100 % 90 % 80 % % vastauksista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. vsu Puut.autoyr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsäpalv.yr. lsu - Metsuri, vak.ts. - Metsuri, lyhytaik.ts. - Metsäk.kulj. vak.ts. - Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. - Puut.auton kulj. vak.ts. - Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. - Metsäk.asent. vak.ts. - Metsäk.asent. lyhytaik.ts. - Metsätoimih. vak.ts. Kuva 1. Tiedottamisen tarve eri intressiryhmille. - Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Metsätehon raportti

10 Vastaajat asettivat Internetin ensisijaiseksi tiedotuskanavaksi tai yhtä tärkeäksi jonkin muun kanssa, kun tiedotetaan koneyrittäjille, puutavaraautoyrittäjille, metsäpalveluyrittäjille, metsureille lyhytaikaisissa työsuhteissa, metsäkoneen kuljettajille vakinaisissa työsuhteissa, puutavara-auton kuljettajille vakinaisissa työsuhteissa, metsäkoneasentajille vakinaisissa työsuhteissa, metsätoimihenkilöille tai harjoittelijoille. Internetiä pidettiin ensisijaisen tiedotuskanavana 13 resurssiryhmälle 17 ryhmästä. Lehti-ilmoittelua ja puskaradiota pidettiin ensisijaisena tai yhtä tärkeänä jonkin muun kanssa kuudelle resurssiryhmälle 17 ryhmästä (kuva 2). % vastaajista Lehti 1 Internet 1 Ilm.taulu 1 Puskaradio % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. lsu Puut.autoyr. vsu Metsäpalv.yr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsuri, vak.ts. Metsäk.kulj. vak.ts. Metsuri, lyhytaik.ts. Puut.auton kulj. vak.ts. Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. vak.ts. Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. lyhytaik.ts. Metsätoimih. vak.ts. Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Kuva 2. Ensisijaiset tiedotuskanavat eri resurssiryhmille. Toissijaisenakin ilmoituskanavana Internetiä pidettiin selvästi tärkeimpänä. Metsätehon raportti

11 4.1.2 Tarve saada tietoa eri resurssiryhmistä 66 % vastaajista katsoi tietojen saamisessa palvelun tarjoajista olevan parantamisen varaa, kun kyseessä ovat vuosisopimusurakat tai vakinaiset työsuhteet. 71 % vastaajista katsoi parantamisen varaa olevan, kun kyseessä ovat lyhytaikaiset urakat ja työsuhteet. Eniten parantamisen varaa on tiedonsaannissa kone- ja puutavara-autoyrittäjistä lyhytaikaisessa urakoinnissa, metsäpalveluyrittäjistä, puutavara-auton kuljettajista, metsäkoneen kuljettajista ja harjoittelijoista (kuva 3). % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Parantamisen varaa Ei ongelmia En osaa sanoa Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. vsu Puut.autoyr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsäpalv.yr. lsu Metsuri, vak.ts. Metsuri, lyhytaik.ts. Metsäk.kulj. vak.ts. Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. Puut.auton kulj. vak.ts. Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. vak.ts. Metsäk.asent. lyhytaik.ts. Metsätoimih. vak.ts. Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Kuva 3. Tiedonsaanti eri resurssiryhmistä. Metsätehon raportti

12 60 % vastaajista piti Internetiä ensisijaisena tiedonsaantia parantavana kanavana. Muuna ensisijaisena tiedonsaantia parantavana kanavana pidettiin vain puskaradiota koneyrittäjien vuosisopimusurakoinnissa ja metsurien työsuhteissa (kuva 4). Lehti 1 Internet 1 Ilm.taulu 1 Puskaradio 1 % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. vsu Puut.autoyr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsäpalv.yr. lsu Metsuri, vak.ts. Metsuri, lyhytaik.ts. Metsäk.kulj. vak.ts. Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. Puut.auton kulj. vak.ts. Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. vak.ts. Metsäk.asent. lyhytaik.ts. Metsätoimih. vak.ts. Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Kuva 4. Ensisijaiset tiedonsaantia eri resurssiryhmistä parantavat kanavat Resurssien yhteiskäyttöön kysynnästä ja tarjonnasta tiedottaminen Kysymys koski resurssien yhteiskäyttöön kysynnästä ja tarjonnasta tiedottamisen tarvetta eri työnantaja- ja urakanantajatahojen välillä sekä tiedotuskanavia. 67 % vastaajista piti yhteiskäytöstä tiedottamista tarpeellisena. 43 % vastaajista piti Internetiä yhteiskäytöstä tiedottamisessa ensisijaisena tiedotuskanavana ja 57 % piti puskaradiota tärkeimpänä kanavana. Internetiä pidettiin tärkeimpänä toissijaisena yhteiskäytön tiedotuskanavana 48 %:n vastausosuudella. Metsätehon raportti

13 Tarpeellisimpia ryhmiä (yli 70 % vastauksista), joiden välillä tiedon yhteiskäytöstä pitää kulkea, ovat vastaajien mukaan metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset ja metsäkoneyrittäjät. Seuraavaksi tärkeimpinä (yli 50 % vastauksista) nähtiin kunnat, puutavara-autoyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät, metsänomistajat, muun kuin metsäalan tuotantolaitokset ja ulkoilupalvelujen tuottajat. Vähiten tärkeänä partnerina (43 % vastauksista) yhteiskäytön tiedottamisessa nähtiin metsäteollisuuden tuotantolaitos (kuva 5). Tarpeellista Ei tarvetta En osaa sanoa % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulkoilupalvelujen tuottajaan Metsäteoll.puunhank.organisaatioon Metsähallitukseen Metsänhoitoyhdistykseen Metsäkoneyrittäjään Puutavara-autoyrittäjään Metsäpalveluyrittäjään Metsänomistajaan Metsäteollisuuden tuotantolaitokseen Muuhun tuotantolaitokseen Kuntaan Kuva 5. Tiedottamisen tarpeellisuus resurssien yhteiskäytön osapuolten välillä. Metsätehon raportti

14 Internetiä pidettiin tärkeimpänä tai samanarvoisena tiedotuskanavana jonkin muun kanavan kanssa tiedottamisessa ulkoilupalvelujen tuottajalle, metsäteollisuuden tuotantolaitokselle, metsäpalveluyrittäjälle, metsänomistajalle ja muulle kuin metsäteollisuuden tuotantolaitokselle. Ensisijaisena kanavana pidettiin puskaradiota, mikä tarkoittaa lähinnä puhelinyhteyksiä osapuolten välillä (kuva 6). Toissijaisena informaatiokanavana Internetin katsottiin olevan kaikissa ryhmissä tärkein tai samanarvoinen muun kanavan kanssa. Lehti 1 Internet 1 Ilm.taulu 1 Puskaradio 1 % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Metsäteoll.puunhank.organisaatioon Metsähallitukseen Metsänhoitoyhdistykseen Metsäkoneyrittäjään Puutavara-autoyrittäjään Metsäpalveluyrittäjään Metsänomistajaan Metsäteollisuuden tuotantolaitokseen Muuhun tuotantolaitokseen Ulkoilupalvelujen tuottajaan Kuntaan Kuva 6. Resurssien yhteiskäytöstä tiedottamisen ensisijaiset kanavat. 4.2 Tehtäväkartoitus Tehtäväkartoituksella haettiin suunniteltavalle järjestelmälle tarkoituksenmukaista toimintatapaa, joka vastaisi asiakkaiden tarvetta. Tehtäväkartoitus suoritettiin neljän toteutusskenaarion mukaan: Metsätehon raportti

15 1. Esittely, ja sen lisäksi 2. Tori 3. Huutokauppa ja 4. Pörssi. Esittelyllä tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat ilmoittaa yhteys- ja ominaisuustietojaan sekä kysyttäviä tai tarjottavia palveluja ja resurssien yhteiskäyttöä koskevia yleisiä tietoja. Torilla tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat kohdentaa työtilaisuudet yksilöityjen palvelujen kysyntätiedoilla ja toisaalta palvelujen tarjoajien vapaiden resurssien tiedoilla sekä resurssien yhteiskäyttötiedoilla. Asiakkaat voivat lähettää ilmoitusten perusteella myös toiselle asiakkaalle kahdenkeskeisiä palvelujen osto- ja myyntitarjouksia. Työ- tai urakkasopimuksia ei Torilla solmita. Sopimukset tehdään Torin ulkopuolella perinteisin toimintatavoin. Tori vastaa lähinnä nykyisen avoimen tarjouskilpailun käytäntöä. Huutokaupassa käydään kauppaa yksilöityjen palveluiden osto- tai myyntitarjouksin lyhytaikaisessa määrättynä aikana toteutettavassa tarjouskilpailussa. Meklarina toimii automaatti. Kaupanteko palvelussa tapahtuu aina asiakkaiden kesken erillisin käyttäjien sopimin ehdoin, eikä sivuston operaattori ole kaupan osapuoli missään suhteessa. Hinta määräytyy rajahinnan sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Palvelu vaatii asiakkailta aktiivisuutta huutokauppatilanteessa. Pörssissä käydään kauppaa yksilöityjen palveluiden osto- tai myyntitarjouksin, jotka voivat sisältää yhden tai useamman yksilöidyn toimeksiannon. Kauppaa pörssissä hoitavat uskotut meklarit, ja toimeksiannot ovat sitovia. Tarjoukseen voi asettaa rajoituksia, joilla kaupan saa tehdä. Jos haluaa, että kaupat tehdään nopeasti, voi kaupan pyytää tekemään päivän hintaan. Kun kaupat on tehty, sopimuspaperit lähtevät molemmille osapuolille. Pörssi tarjoaa ostajille ja myyjille puolueettoman kauppapaikan. Kauppa on julkista, joten kaikki osapuolet saavat tiedon hinnoista ja kauppojen määristä. Kun kauppa on tehty, Pörssin selvitysmenettelyssä varmistetaan, että palvelun kysyjä kohtaa palvelun tarjoajan tai päinvastoin. Järjestelmässä ylempi ostotarjous syrjäyttää alemman ja alempi myyntitarjous ylemmän. Kauppa syntyy, kun osto- ja myyntitarjoukset ovat yhtä suuret. Toimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Kaupankäynnin yksikkö on toimeksianto, eli pienin määrä työtä, jolle voidaan noteerata hinta. Tarjouksia voidaan niputtaa yhteen tietyin edellytyksin. Metsätehon raportti

16 Vastausten perusteella Tori-vaihtoehto sai eniten kannatusta. 57 % vastaajista piti sitä sekä yrittäjille että palkansaajille soveltuvana ja 43 % vain yrittäjille soveltuvana. 57 % vastaajista piti Esittelysivua sekä yrittäjille että palkansaajille soveltuvana ja 29 % vain yrittäjille soveltuvana. 14 % vastaajista ei katsonut sen lainkaan soveltuvan. 29 % vastaajista piti Huutokauppaa yrittäjille soveltuvana, 0 % palkansaajille soveltuvana ja 71 % vastaajista ei katsonut sen lainkaan soveltuvan. Kaikki vastaajat katsoivat, ettei Pörssi-sivusto sovellu lainkaan tällaiseen markkinapaikkaan (kuva 7). Esittelysivusto Tori Huutokauppa Pörssi 100 % 90 % 80 % 70 % % vastaajista 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vain yrittäjille vain palkansaajille sopii molemmille ei sovellu Kuva 7. Markkinapaikan toimintatapa. Puunhankintaorganisaatioissa ja Metsähallituksessa 33 % vastaajista katsoi, että piirin tai tiimin tulisi vastata Esittelysivuston ylläpidosta tai yläpitovastuu tulisi jakaa kaikkien organisaatiotasojen kesken asiasisällön mukaan. 43 % vastaajista katsoi, että Torisivuston ylläpidosta tulisi vastata hankintaaluetasoa vastaavan vastuualueen tai ylläpitovastuu tulisi jakaa kaikkien organisaatiotasojen kesken asiasisällön mukaan. Metsätehon raportti

17 Sivuston toimintaperiaatetta ja tietosisältöä on havainnollistettu markkinapaikkademossa: 4.3 Sisältökartoitus Sisältökartoituksella pyrittiin löytämään ne tiedot, jotka tulee sisällyttää kehitettävään järjestelmään. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty sivuston tietosisällön suunnittelussa. Tietosisältö on dokumentoitu liitteenä 2 olevaan Luokkamalliin. 4.4 Sijaintikartoitus ja sivuston markkinointi Sijaintikartoituksessa selvitettiin vastaajien kanta markkinapaikan sijaintiin. Sijaintivaihtoehtoina olivat 1. itsenäinen sivusto tai että 2. sivusto liitetään johonkin olemassa olevaan kokonaisuuteen. 86 % vastaajista katsoi, että sivusto tulisi liittää johonkin olemassa olevaan sivustoon. Yli puolet vastaajista ehdotti sivuston sijaintipaikaksi Metsäsanomia. Metsätehoa pidettiin myös mahdollisena sijaintipaikkana. Myös sivuston hajauttamista resurssiryhmittäin ehdotettiin. Omaa portaaliakin sivustolle ehdotettiin. Sijaintia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä palvelun isännöinti että jakelu. Isäntä on oikeudellisessa vastuussa palvelun sisällöstä, ja jakelija vastaa fyysisestä toteutuksesta. Metsäpalvelut Internetiin -palvelu tarvitsee luotettavan isännän, joka nauttii työntekijöiden ja työnantajien luottamusta, sillä palvelun sivustoilla tullaan harjoittamaan liiketoimintaa urakkasopimusten muodossa, ja palvelu on käyttäjiensä markkinointikanava. Metsä-Sanomat on puun myyjien ja ostajien kanssa kehitetty palvelu puukauppaan, metsien käsittelyyn ja metsään liittyvään tiedonvälitykseen. Palvelu on tarkoitettu metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja puun ostajille sekä alan tiedottajille. Palvelu soveltunee isännöintiin, kunhan palvelun hallintoa on ensin täydennetty yrittäjä- ja palkansaajaosapuolten edustajilla. Palvelun ensisijaisena tavoitteena on saada puukaupan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan nykyistä paremmin toisensa sekä alentamaan kynnystä käynnistää kaupankäynti. Palvelu avaa aivan uusia näkymiä ja monipuolistaa puukaupan toimintaympäristöä. Metsä-Sanomat-palvelun tarjoavat: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Metsäteollisuus ry sekä erikoispuukaupan osalta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakelijana on palvelun toimittanut ja sitä ylläpitävä TietoEnator Oyj. Metsätehon raportti

18 Sijaintipaikan lisäksi sivuston käytettävyyttä voidaan tehostaa onnistuneilla linkityksillä. Sivusto tulisi saada sekä metsäalan että työvoiman yhteiskäytölle tärkeiden alan ulkopuolisten yhteisöjen ja yritysten sekä kuntien linkkilistoille. Linkitys työvoimahallinnon sivustoille on erityisen tärkeä. Sivuston laadinnassa on otettava huomioon, että se löytyy helposti Internetin hakukoneilla. Sivuston tunnetuksi tekeminen edellyttää tehokasta markkinointia ja hankkeen asettajien sitoutumista tehtäväänsä. Markkinointia on hahmoteltu liitteenä 3 olevassa Markkinointisuunnitelmassa. 4.5 Kustannukset ja rahoitus Toteutus-, käyttö- ja ylläpitokustannuksista voidaan muodostaa varmempi käsitys vasta tarjouspyyntöjen perusteella. Tarjouspyyntöjen liitteenä voidaan käyttää loppuraportin liitteitä, kuten edellä mainittuja liitteitä 2 ja 3, sekä lisäksi liitettä 4 Tietoturvasuunnitelma, liitettä 5 Testaus- ja käyttöönottosuunnitelma ja liitettä 6 Raportti verkkopalvelun oikeudellisista seikoista sekä Metsäpalvelut Internetissä -demoversiota. Sivuston markkinointikustannukset riippuvat myös jossain määrin sijaintipaikasta ja linkityksistä. Tunnettu, paljon käytetty portaali edellyttää vähemmän markkinointikustannuksia kuin tuntematon mahdollisesti aloitteleva portaali. Vastaajista 43 % kannatti sitä, että sivusto rahoitetaan ilmoituksilla. 14 % vastaajista katsoi rahoituksen tarkoituksenmukaiseksi sivuston käyttäjien etujärjestöjen budjettirahoituksella ja 43 % näiden yhdistelmällä. 4.6 Vapaa sana "Alan toimijat paikallistasolla tuntevat yleensä potentiaaliset yhteistyökumppanit. Tämän vuoksi puskaradio on yleisin kanava. Nettipohjainen pankki toimii, jos on netin käyttäjiä. Tämä on pullonkaula. Sähköposteja ei lueta kuukausiin. Tämä on nähty mm. Metsäsanomien puukauppapaikoilla." "Vastauksien luokittelu ei välttämättä kuvaa oikeaa asiantilaa, mutta tuskinpa essee-vastauksetkaan olisivat kattavampia." "Muulla tuotantolaitoksella on tässä vastauksessa tarkoitettu toista kuljetusalan yritystä, sellaista, joka ei toimi puutavaran kuljetuksissa. Yhteydenpidon tarve asiakaspuoleen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että puunhankintaorganisaatio voisi olla esimerkiksi tiedon välittäjänä yrittäjien kesken työvoiman yhteiskäytössä." Metsätehon raportti

19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET Hankkeessa haetaan uutta toimintatapaa perinteisen metsäalan palveluyritysten sopimusten hankintatapaan ja urakointi- sekä työsuhteiden luomiseen ja metsätyövoiman yhteiskäyttöön. Kehitysodotukset kohdistuvat etenkin lyhytaikaisten urakointitehtävien ja manuaalisten metsätöiden metsäpalvelujen tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaamiseen, jossa on ollut ongelmia. Esitutkimuksen perusteella nähdään erittäin tarpeellisena tiedottaa toimeksiannettavista urakointi- ja työtehtävistä. Niin ikään tiedon saatavuuden parantamista sekä yrittäjistä että työntekijöistä pidetään tarpeellisena. Internetiä pidetään suosituimpana informaatiokanavana. Työvoiman yhteiskäyttöön liittyvässä tiedonvälityksessä Internet koettiin "puskaradion" lisäksi merkittäväksi informaatiokanavaksi yhteiskäytön osapuolten välillä. Yhteiskäytön osapuolina voi metsäalan organisaatioiden lisäksi olla kone-, puutavara-auto- tai metsäpalveluyrittäjä, metsänomistaja, kunta, ulkoilupalveluja tuottava yritys, metsäteollisuuden tuotantolaitos tai muu tuotantolaitos. Metsäpalvelut Internetiin -markkinapaikan toimintamalleista suosituimmaksi koettiin Tori-tyyppinen sivusto. Torilla tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat kohdentaa työtilaisuudet yksilöityjen palvelujen kysyntätiedoilla ja toisaalta palvelujen tarjoajien vapaiden resurssien tiedoilla sekä resurssien yhteiskäyttötiedoilla. Asiakkaat voivat lähettää ilmoitusten perusteella myös toiselle asiakkaalle kahdenkeskeisiä palvelujen osto- ja myyntitarjouksia. Työ- tai urakkasopimuksia ei Torilla solmita. Sopimukset tehdään Torin ulkopuolella perinteisin toimintatavoin. Tori vastaa lähinnä nykyisen avoimen tarjouskilpailun käytäntöä. Toiseksi suosituin sivusto oli asiakkaiden esittelysivusto. Torisivusto sisältää myös esittelyt. Tori- ja esittelysivustojen katsottiin soveltuvan sekä yrittäjille että palkansaajille. Kolmannes vastanneista piti Huutokauppasivustoa yrittäjille, mutta ei palkansaajille, soveltuvana. Pörssisivustoja ei nähty markkinapaikkaan soveltuviksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelulle soveltuvaksi isäntäsivustoksi sai kannatusta Metsä-Sanomat. Palvelun tarjoavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Metsäteollisuus ry sekä erikoispuukaupan osalta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakelijana on palvelun toimittanut ja sitä ylläpitävä TietoEnator Oyj. Metsätehon raportti

20 Sivuston toteuttamis-, markkinointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat varmemmin arvioitavissa vasta eri sijaintipaikoilta ja jakelijoilta tehdyn tarjouskierroksen jälkeen. Loppuraportti liitteineen ja demoversioineen on käytettävissä tarjouspyyntöjen tukimateriaaliksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelun rahoituksessa sekä pelkkä käyttöön perustuva rahoitus että osaksi käyttöön ja käyttäjien taustayhteisöjen budjettirahoitukseen perustuva malli saivat yhtä suuren kannatuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Metsä-Sanomat-palvelun hallinnolle ehdotetaan, että se ottaa yhteyttä Koneyrittäjien liittoon, Maaseudun Työnantajaliittoon, Metsäalan Kuljetusyrittäjiin, Metsäalan Toimihenkilöliitto Metoon, Metsähallitukseen, Metsäteollisuus ry:een, MTK:oon, Puu- ja erityisalojen liittoon, Maa- ja metsätalousministeriöön, Työministeriöön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, Yksityismetsätalouden Työnantajiin ja 4H-liittoon. Yhteydenottojen tarkoituksena on selvittää, mitkä tahot katsovat tarkoituksenmukaiseksi osallistua metsäalan verkkoyhteisöön ja vaikuttaa sen sisältöön ja kehittämiseen. Kannanottojen perusteella Metsä-Sanomien hallinto kokoaa kehitysryhmän, jonka tehtävänä on määritellä palvelun sisältö, tietoturva- ja vastuukysymykset, linkit ja visuaalinen ilme sekä laatia laajennetulle Metsä-Sanomat-palvelulle markkinointi- ja rahoitussuunnitelmat. Metsäteho Oy:n asiantuntemus, esitutkimusraportti liitteineen ja demoversioineen ovat kehitysryhmän käytettävissä. Määrittelyjen perusteella pyydetään tarjoukset palvelun teknisestä toteutuksesta ja käynnistetään verkkoyhteisön markkinointi. Palvelun arvioidaan voivan käynnistyä Metsätehon raportti

Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy

Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy Asiantuntijat Kari Immonen (pj.) Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Tore Högnäs Metsähallitus Martti Kattainen Enso Oyj, Metsäosasto

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa

Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Projektiryhmä Jouko Örn, Metsäteho Oy ja Eero Vatanen, Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Arto Kariniemi, Metsäteho Oy, tutkimuskonsortion koordinaattori

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäsektori keskeinen Suomen menestykselle myös tulevaisuudessa Suomessa

Lisätiedot

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Työvoimapulapeikko uhkaa Suomea Peikko: www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Metsätietojen standardointi

Metsätietojen standardointi 12.3.2014 1 Metsätietojen standardointi Metsätietojen standardointi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä standardointityöllä edistetään metsäalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta Standardointi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Ajatuksia toiminnan suunnista vuodesta 2009 eteenpäin

Ajatuksia toiminnan suunnista vuodesta 2009 eteenpäin Ajatuksia toiminnan suunnista vuodesta 2009 eteenpäin Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Teollisuustie 1 B, 88400 RISTIJÄRVI http://www.kendat.com/

Teollisuustie 1 B, 88400 RISTIJÄRVI http://www.kendat.com/ Teollisuustie 1 B, 88400 RISTIJÄRVI http://www.kendat.com/ 11.8.2008 Yritys- ja tuote-esittely 2 SUOMEN KENTTÄDATA OY on liikkuvan työn ohjaukseen ja seurantaan erikoistunut järjestelmäintegraattori. Kenttädata

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat. 6.11.2014 Tarmo Myllymäki

Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat. 6.11.2014 Tarmo Myllymäki 1 Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat 6.11.2014 Tarmo Myllymäki Asiakaslähtöinen prosessimalli Johtaja Jussi Kumpula Kestävä kehitys (KK) Antti Otsamo Hallinto Jarmo Leskinen Metsäomaisuudenhoito (MOH)

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET 19.3.2010 Metsäalan yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen Elinkeinoministeri

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 Ajankohtaista konetyöaloilla Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 1 Paikalla Timo Tolppa, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 225 16.12.2015. 225 Asianro 8540/14.03.02.02/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 225 16.12.2015. 225 Asianro 8540/14.03.02.02/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) 225 Asianro 8540/14.03.02.02/2015 Puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen kilpailuttaminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto JÄSENKYSELY 2014 HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO Tässä tutkimuksessa esitetyt luvut eivät ole henkilöstöpalvelualan kokonaislukuja, vaan ainoastaan

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Mika Rekilä Tapio Räsänen Helsingin yliopisto Metsäteho Oy Laajavastuinen yrittäjyys Laajavastuisella yrittäjyydellä tarkoitetaan puunhankinnassa töiden uudenlaista

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Metsäpalveluyrityksen kuva Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 60 21.8.1998 A. Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot