Metsäsektorin työvoimatarve Savotta Markus Strandström ja Heikki Pajuoja
|
|
- Tuomas Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013
2 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti Metsäsektorin työvoimatarpeen kokonaistarkastelu on perusteltua ja tärkeää sitä kohdanneen voimakkaan muutoskehityksen takia Ajantasainen tieto metsäsektorin tulevasta työvoimatarpeesta tukee eri organisaatioiden toiminnan suunnittelua ja on edellytys koulutuksen suuntaamiselle ja oikealle mitoitukselle Edellinen metsätyövoiman tarvetarkastelu ulottuu vuoteen Tulokset tukevat Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsäalan koulutuksen esiselvitys -hanketta koulutuksen määrällisen kehittämisen osalta Metsämiesten Säätiö on osallistunut myös tämän hankkeen rahoitukseen Tuloskalvosarja perustuu Metsätehon raporttiin 224 Strandström, M. & Pajuoja, H Metsäsektorin työvoimatarve, Savotta Strandström, M Metsätyövoiman tarve. Metsätehon katsaus 31 / 2007 ja 13/ /
3 Metsäala
4 Tarkastelun kattavuus ja laskentaperiaatteet Kattaa metsänhoidon, metsähakkeen tuotannon, puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen sekä toimihenkilötyön työvoimatarpeen Työntekijöiden osalta laskenta perustuu työlajeittaisiin työsuoritteisiin sekä olosuhde- ja tuottavuustietoihin ja arvioihin niiden kehityksestä Toimihenkilöiden osalta tarve perustuu arvioihin toimihenkilömäärien kehityksestä, eikä sillä ole laskennallista kytkentää työsuoritteiden tasoon Tietolähteet: Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen tilastot sekä tutkimustulokset Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 7/
5 Perusoletukset I Markkinahakkuut jatkuvat keskimääräisellä tasolla (laskelmat I) 52 milj. m 3 nousevat 10 milj. m 3 (laskelma II) 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto nousee tasolle 12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä Metsänhoitotöiden suoritteet säilyvät vuosien tasolla Tuottavuuskehitys +2 %/vuosi kaikissa henkilöstöryhmissä (laskelma III) 7/
6 Perusoletukset II Hakkuutapajakauma vuoden 2012 mukainen ensiharvennus 11 % muu harvennus 32 % uudistushakkuu 57 % Kaukokuljetuksen kuljetusmuotojen suhteet vuoden 2012 mukaiset autokuljetus 75 % rautatiekuljetus 22 % uitto ja aluskuljetus 3 % Metsänhoito koneellistuu vuoteen 2020 mennessä seuraavasti istutus 3 % 35 % taimikonhoito 1 % 20 % 7/
7 Työvoiman vuosipoistumaoletukset Metsurit 5,7% Metsäkoneen kuljettajat 5,0% Puutavara-auton kuljettajat 7,0% Metsätoimihenkilöt 3,6% Ylemmät toimihenkilöt 2,0% Poistuma = eläköityminen, työkyvyttömyys 7/
8 Metsäalan työvoimatarve Kokonaistarve, henkilöä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys Työntekijöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma II Laskelma I Laskelma II Metsurit Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Yhteensä Uusien tarve yhteensä Toimihenkilöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma II Laskelma I Laskelma II Metsätoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusien tarve yhteensä Tarve yhteensä Uusien tarve yhteensä /
9 Tuottavuuskehityksen vaikutus työvoimatarpeeseen Kokonaistarve, henkilöä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys 2 %/v 2 %/v Työntekijöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma III Laskelma I Laskelma III Metsurit Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Yhteensä Uusien tarve yhteensä Toimihenkilöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma III Laskelma I Laskelma III Metsätoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusien tarve yhteensä Tarve yhteensä Uusien tarve yhteensä /
10 Uusien työntekijöiden tarve metsäalalla Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys Työntekijöiden tarve Valmistunut Laskelma I Laskelma II Metsurit Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Uusien tarve yhteensä Toimihenkilöiden tarve Valmistunut Laskelma I Laskelma III Metsätoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Uusien tarve yhteensä Valmistuneet vuonna 2011 Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan. Metsurit Metsäalan laadullisen ennakoinnin selvityksen (Lautanen & Tanttu 2012) ja Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja kehitys vuoteen 2020 (julkaisematon) mukaan. Metsätoimihenkilöiden määrästä (2011) noin viidennes on jo alalla työskenteleviä lisä- ja täydennyskoulutettuja. Uusien työtekijöiden tarve koulutustarve. Koulutusmäärien mitoituksessa otettava huomioon koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille. Koulutuksen sisäänottotarve on näin ollen suurempi kuin uusien työntekijöiden tarve. Valmistunut yhteensä 810 Uusien tarve yhteensä /
11 Johtopäätökset Osaavan työvoiman puute on yksi merkittävä este puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten kannattavalle kasvulle Kuljettajakoulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska metsätalouden työvoiman absoluuttinen tarve ei näytä vähenevän Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmä on evaluoitu ja koulutusjärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä 1 Metsätalousinsinöörejä ja metsänhoitajia valmistuu metsäalan tämänhetkiseen työmarkkinatarpeeseen nähden riittävästi Metsätalousinsinöörien kohdalla tarve ylittänee tarjonnan lähivuosina koulutusta tarjoavia oppilaitoksia lakkautettu ja aloituspaikkoja vähennetty Koulutuksen mitoituksessa on tärkeää huomioida kaikilla koulutusasteilla koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille, jotta todellinen työvoiman tarjonta vastaa rekrytointitarvetta 1 Pajuoja, H Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus. Metsätehon Raportti /
12 Puutuoteala
13 Tarkastelun kattavuus ja periaatteet Kattaa puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen (pl. huonekaluteollisuus) työvoimatarpeen henkilöstöryhmittäin Työvoimatarve vuonna 2020 perustuu asiantuntija-arvioon Keskimääräinen vuotuinen uuden työvoiman tarve on laskettu työvoimatarpeen kehityksen ja vuosipoistumaolettaman perusteella Tulokset esitetään rinnan VATT:n 1 perusuran työvoimatarpeen kanssa Tietolähteet: Metsäntutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 1 Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 7/
14 Työvoima, henkilöä Tutkinnon suorittaneet Puutuotealan työllisten määrä ja alan tutkinnon suorittaneet vuosina Tutkinnot Työvoima Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen vuosikirja /
15 Perusoletukset Laskelma I, työvoimatarve vähenee 5,7 % vuosina muutos yhtä suuri seuraavalla 8 vuoden jaksolla kuin vuosina Laskelma II, työvoiman määrä pysy nykytasolla Henkilöstöryhmien osuudet säilyvät nykyisellään 2 työntekijät 80 % toimihenkilöt 10 % ylemmät toimihenkilöt 10 % Työvoiman vuosipoistumaoletukset ovat seuraavat 3 työntekijät 2,4 % toimihenkilöt 2,4 % ylemmät toimihenkilöt 2,3 % 1 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito 2 Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry 3 Lähde: Metsäteollisuus ry 7/
16 Puutuotealan työvoimatarve 2012 ja 2020 sekä uusien työntekijöiden tarve Työvoimatarve VATT * Laskelma I ** Laskelma II *** Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Työvoimatarve VATT Laskelma I Laskelma II Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä * Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 ** Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito *** Oletus: työvoiman määrä säilyy nykytasolla 7/
17 Johtopäätökset Puutuotealan erityispiirteistä johtuen isoja ja pieniä yrityksiä, tuotteiden kirjo lankuista huippudesigniin työvoima- ja koulutustarpeiden tarkastelu on haastavaa Puutuotealalle koulutetaan toisen asteen koulutuksessa lukumääräisesti riittävästi työntekijöitä (lähes 800 valmistunutta vuonna 2011), mutta nämä eivät kohdennu toimialan sisällä tarpeen mukaan Haasteena on riittävä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kouluttaminen alalle Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on tärkeää koko toimialan kehityksen kannalta. Tämä edellyttää koulutuksen kehittämistä ja koulutuspaikkojen lisäämistä Puutuotealan kehittymisen kannalta on tärkeää saada puuosaamisen koulutus liitettyä laajasti rakentamisen koulutukseen 7/
18 Massa- ja paperiala
19 Tarkastelun kattavuus ja periaatteet Kattaa massa- ja paperituotteiden valmistuksen työvoimatarpeen henkilöstöryhmittäin Työvoimatarve vuonna 2020 perustuu asiantuntija-arvioon Keskimääräinen vuotuinen uuden työvoiman tarve on laskettu työvoimatarpeen kehityksen ja vuosipoistumaolettaman perusteella Tulokset esitetään rinnan VATT:n 1 perusuran työvoimatarpeen kanssa Tietolähteet: Metsäntutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 1 Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 7/
20 Massa- ja paperialan työllisten määrä ja alan tutkinnon suorittaneet vuosina Työvoima, henkilöä Tutkinnon suorittaneet Tutkinnot Työvoima Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen vuosikirja /
21 Perusoletukset Laskelma I, työvoimatarve vähenee 9,9 % vuosina muutos yhtä suuri seuraavalla 8 vuoden jaksolla kuin vuosina Laskelma II, työvoiman määrä pysy nykytasolla Henkilöstöryhmien osuudet säilyvät nykyisellään 2 työntekijät 74 % toimihenkilöt 13 % ylemmät toimihenkilöt 13 % Työvoiman vuosipoistumaoletukset ovat seuraavat 3 työntekijät 2,8 % toimihenkilöt 2,9 % ylemmät toimihenkilöt 2,0 % 1 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito 2 Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry 3 Lähde: Metsäteollisuus ry 7/
22 Massa- ja paperialan työvoimatarve 2012 ja 2020 sekä uusien työntekijöiden tarve Työvoimatarve VATT * Laskelma I ** Laskelma II *** Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Työvoimatarve VATT Laskelma I Laskelma II Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä * Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 ** Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito *** Oletus: työvoiman määrä säilyy nykytasolla 7/
23 Johtopäätökset Massa- ja paperialan nopea muutos vaikeuttaa työvoimatarpeen arviointia Laaja-alainen prosessiteollisuuden perustutkinto antaa koulutettaville monipuoliset valmiudet ja mahdollisuuden sijoittua eri aloille ja tehtäviin haaste: miten varmistutaan siitä tuleeko tietylle alalle riittävästi työntekijöitä? Uusien työntekijöiden tarjonta ja osaaminen eivät vastaa kaikilta osin teollisuuden tarpeita toimijoiden oman oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuu lähivuosina noin 100 henkilöä Diplomi-insinöörejä ja ylemmän teknisen alan tutkinnon suorittavia tarvittaisiin enemmän, sillä he työllistyvät laajasti koko klusteriin 7/
Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020
Metsätehon raportti 224 11.11.2013 Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström Heikki Pajuoja ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi Metsäsektorin
LisätiedotSAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström
SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen
LisätiedotMetsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
LisätiedotOpetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa
Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäsektori keskeinen Suomen menestykselle myös tulevaisuudessa Suomessa
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari
Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100
LisätiedotKaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotMetsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana
Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana Heureka, 23.3.2017 Lasse Lahtinen MTK / metsälinja 24.3.2017 Metsäalan työvoimatarve ennuste - Savotta 2025 -hanke (Metsäteho 2016) - Metsäalan työvoimatarve
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotMetsätyövoiman tarve ja koulutus
Metsätehon raportti 175 22.6.2004 Julkinen jakelu nro 3 ISSN 1459-773X Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätehon raportti 175
LisätiedotSuomi on Euroopan metsäisin maa
Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde
LisätiedotTyövoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi
Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi
LisätiedotMiksi töihin Metsäteollisuuteen?
Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja
LisätiedotTyövoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto
Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN NÄKYMISTÄ JA OSAAJATARPEISTA
METSÄTEOLLISUUDEN NÄKYMISTÄ JA OSAAJATARPEISTA Metsäkonekoulujen neuvottelupäivät 6.6.2019 Reetta Pilhjerta, asiantuntija, osaaminen ja vetovoima Metsäteollisuus ry @mahdollisuuksienmetsa @metsateollisuus
LisätiedotPuunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2007 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotMetsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen. Riitta Kilpeläinen Työtehoseura
Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen Riitta Kilpeläinen Työtehoseura Taustaa Kehittämistyötä tehty vuodesta 200 alkaen Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotResurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä
Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
Lisätiedotmassateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotToiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
Lisätiedot3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla
3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPäijät-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotVarsinais-Suomen metsäbiotalous
Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotSuomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 29 Metsätilinpito 28 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin 48 prosenttia vuonna 28. Paperiin ja kartonkiin
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotMetsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän
Metsätehon raportti 222 6.5.2013 Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus Heikki Pajuoja ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän
LisätiedotTyöpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011
Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit
ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotKuljetusyritykset 1999-2002
Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotEnergiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
LisätiedotKAUKOKULJETUSTILASTO 2004
KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 Projektiryhmä Jouko Örn ja Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Oy, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotSuomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Metsätilinpito 2009 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2009. Paperiin ja kartonkiin
LisätiedotMETSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa
METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa Metsämiesten säätiö Ihminen ja metsä seminaari 2.12. 2013 Ohjausryhmä
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
LisätiedotMetsätalouden koulutuksen muutostarpeet
Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotPositiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto
Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto 11.12.2018 30 000 uutta työpaikkaa Mistä osaajat? Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen
LisätiedotMetsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä
Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Työvoimapulapeikko uhkaa Suomea Peikko: www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotMETSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS
METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotSuomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Metsätilinpito 2010 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2010. Paperiin ja kartonkiin
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotMetsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Metsätilinpito 2012 Puuaineksesta puolet polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2012. Paperiin ja kartonkiin sitoutui 20 prosenttia, sahatavaraan
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotSuomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon
Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Metsätilinpito Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna. Paperiin ja kartonkiin sitoutui 22
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut
LisätiedotMetsäkoneyrittämisen taloustilanne
Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan
Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut
LisätiedotMetsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma
Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotMetsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
Lisätiedot