Metsäsektorin työvoimatarve Savotta Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja"

Transkriptio

1 Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013

2 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti Metsäsektorin työvoimatarpeen kokonaistarkastelu on perusteltua ja tärkeää sitä kohdanneen voimakkaan muutoskehityksen takia Ajantasainen tieto metsäsektorin tulevasta työvoimatarpeesta tukee eri organisaatioiden toiminnan suunnittelua ja on edellytys koulutuksen suuntaamiselle ja oikealle mitoitukselle Edellinen metsätyövoiman tarvetarkastelu ulottuu vuoteen Tulokset tukevat Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsäalan koulutuksen esiselvitys -hanketta koulutuksen määrällisen kehittämisen osalta Metsämiesten Säätiö on osallistunut myös tämän hankkeen rahoitukseen Tuloskalvosarja perustuu Metsätehon raporttiin 224 Strandström, M. & Pajuoja, H Metsäsektorin työvoimatarve, Savotta Strandström, M Metsätyövoiman tarve. Metsätehon katsaus 31 / 2007 ja 13/ /

3 Metsäala

4 Tarkastelun kattavuus ja laskentaperiaatteet Kattaa metsänhoidon, metsähakkeen tuotannon, puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen sekä toimihenkilötyön työvoimatarpeen Työntekijöiden osalta laskenta perustuu työlajeittaisiin työsuoritteisiin sekä olosuhde- ja tuottavuustietoihin ja arvioihin niiden kehityksestä Toimihenkilöiden osalta tarve perustuu arvioihin toimihenkilömäärien kehityksestä, eikä sillä ole laskennallista kytkentää työsuoritteiden tasoon Tietolähteet: Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen tilastot sekä tutkimustulokset Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 7/

5 Perusoletukset I Markkinahakkuut jatkuvat keskimääräisellä tasolla (laskelmat I) 52 milj. m 3 nousevat 10 milj. m 3 (laskelma II) 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto nousee tasolle 12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä Metsänhoitotöiden suoritteet säilyvät vuosien tasolla Tuottavuuskehitys +2 %/vuosi kaikissa henkilöstöryhmissä (laskelma III) 7/

6 Perusoletukset II Hakkuutapajakauma vuoden 2012 mukainen ensiharvennus 11 % muu harvennus 32 % uudistushakkuu 57 % Kaukokuljetuksen kuljetusmuotojen suhteet vuoden 2012 mukaiset autokuljetus 75 % rautatiekuljetus 22 % uitto ja aluskuljetus 3 % Metsänhoito koneellistuu vuoteen 2020 mennessä seuraavasti istutus 3 % 35 % taimikonhoito 1 % 20 % 7/

7 Työvoiman vuosipoistumaoletukset Metsurit 5,7% Metsäkoneen kuljettajat 5,0% Puutavara-auton kuljettajat 7,0% Metsätoimihenkilöt 3,6% Ylemmät toimihenkilöt 2,0% Poistuma = eläköityminen, työkyvyttömyys 7/

8 Metsäalan työvoimatarve Kokonaistarve, henkilöä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys Työntekijöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma II Laskelma I Laskelma II Metsurit Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Yhteensä Uusien tarve yhteensä Toimihenkilöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma II Laskelma I Laskelma II Metsätoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusien tarve yhteensä Tarve yhteensä Uusien tarve yhteensä /

9 Tuottavuuskehityksen vaikutus työvoimatarpeeseen Kokonaistarve, henkilöä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys 2 %/v 2 %/v Työntekijöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma III Laskelma I Laskelma III Metsurit Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Yhteensä Uusien tarve yhteensä Toimihenkilöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma III Laskelma I Laskelma III Metsätoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusien tarve yhteensä Tarve yhteensä Uusien tarve yhteensä /

10 Uusien työntekijöiden tarve metsäalalla Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys Työntekijöiden tarve Valmistunut Laskelma I Laskelma II Metsurit Metsäkoneen kuljettajat Puutavara-auton kuljettajat Uusien tarve yhteensä Toimihenkilöiden tarve Valmistunut Laskelma I Laskelma III Metsätoimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Uusien tarve yhteensä Valmistuneet vuonna 2011 Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan. Metsurit Metsäalan laadullisen ennakoinnin selvityksen (Lautanen & Tanttu 2012) ja Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja kehitys vuoteen 2020 (julkaisematon) mukaan. Metsätoimihenkilöiden määrästä (2011) noin viidennes on jo alalla työskenteleviä lisä- ja täydennyskoulutettuja. Uusien työtekijöiden tarve koulutustarve. Koulutusmäärien mitoituksessa otettava huomioon koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille. Koulutuksen sisäänottotarve on näin ollen suurempi kuin uusien työntekijöiden tarve. Valmistunut yhteensä 810 Uusien tarve yhteensä /

11 Johtopäätökset Osaavan työvoiman puute on yksi merkittävä este puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten kannattavalle kasvulle Kuljettajakoulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska metsätalouden työvoiman absoluuttinen tarve ei näytä vähenevän Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmä on evaluoitu ja koulutusjärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä 1 Metsätalousinsinöörejä ja metsänhoitajia valmistuu metsäalan tämänhetkiseen työmarkkinatarpeeseen nähden riittävästi Metsätalousinsinöörien kohdalla tarve ylittänee tarjonnan lähivuosina koulutusta tarjoavia oppilaitoksia lakkautettu ja aloituspaikkoja vähennetty Koulutuksen mitoituksessa on tärkeää huomioida kaikilla koulutusasteilla koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille, jotta todellinen työvoiman tarjonta vastaa rekrytointitarvetta 1 Pajuoja, H Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus. Metsätehon Raportti /

12 Puutuoteala

13 Tarkastelun kattavuus ja periaatteet Kattaa puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen (pl. huonekaluteollisuus) työvoimatarpeen henkilöstöryhmittäin Työvoimatarve vuonna 2020 perustuu asiantuntija-arvioon Keskimääräinen vuotuinen uuden työvoiman tarve on laskettu työvoimatarpeen kehityksen ja vuosipoistumaolettaman perusteella Tulokset esitetään rinnan VATT:n 1 perusuran työvoimatarpeen kanssa Tietolähteet: Metsäntutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 1 Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 7/

14 Työvoima, henkilöä Tutkinnon suorittaneet Puutuotealan työllisten määrä ja alan tutkinnon suorittaneet vuosina Tutkinnot Työvoima Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen vuosikirja /

15 Perusoletukset Laskelma I, työvoimatarve vähenee 5,7 % vuosina muutos yhtä suuri seuraavalla 8 vuoden jaksolla kuin vuosina Laskelma II, työvoiman määrä pysy nykytasolla Henkilöstöryhmien osuudet säilyvät nykyisellään 2 työntekijät 80 % toimihenkilöt 10 % ylemmät toimihenkilöt 10 % Työvoiman vuosipoistumaoletukset ovat seuraavat 3 työntekijät 2,4 % toimihenkilöt 2,4 % ylemmät toimihenkilöt 2,3 % 1 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito 2 Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry 3 Lähde: Metsäteollisuus ry 7/

16 Puutuotealan työvoimatarve 2012 ja 2020 sekä uusien työntekijöiden tarve Työvoimatarve VATT * Laskelma I ** Laskelma II *** Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Työvoimatarve VATT Laskelma I Laskelma II Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä * Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 ** Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito *** Oletus: työvoiman määrä säilyy nykytasolla 7/

17 Johtopäätökset Puutuotealan erityispiirteistä johtuen isoja ja pieniä yrityksiä, tuotteiden kirjo lankuista huippudesigniin työvoima- ja koulutustarpeiden tarkastelu on haastavaa Puutuotealalle koulutetaan toisen asteen koulutuksessa lukumääräisesti riittävästi työntekijöitä (lähes 800 valmistunutta vuonna 2011), mutta nämä eivät kohdennu toimialan sisällä tarpeen mukaan Haasteena on riittävä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kouluttaminen alalle Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on tärkeää koko toimialan kehityksen kannalta. Tämä edellyttää koulutuksen kehittämistä ja koulutuspaikkojen lisäämistä Puutuotealan kehittymisen kannalta on tärkeää saada puuosaamisen koulutus liitettyä laajasti rakentamisen koulutukseen 7/

18 Massa- ja paperiala

19 Tarkastelun kattavuus ja periaatteet Kattaa massa- ja paperituotteiden valmistuksen työvoimatarpeen henkilöstöryhmittäin Työvoimatarve vuonna 2020 perustuu asiantuntija-arvioon Keskimääräinen vuotuinen uuden työvoiman tarve on laskettu työvoimatarpeen kehityksen ja vuosipoistumaolettaman perusteella Tulokset esitetään rinnan VATT:n 1 perusuran työvoimatarpeen kanssa Tietolähteet: Metsäntutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 1 Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 7/

20 Massa- ja paperialan työllisten määrä ja alan tutkinnon suorittaneet vuosina Työvoima, henkilöä Tutkinnon suorittaneet Tutkinnot Työvoima Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen vuosikirja /

21 Perusoletukset Laskelma I, työvoimatarve vähenee 9,9 % vuosina muutos yhtä suuri seuraavalla 8 vuoden jaksolla kuin vuosina Laskelma II, työvoiman määrä pysy nykytasolla Henkilöstöryhmien osuudet säilyvät nykyisellään 2 työntekijät 74 % toimihenkilöt 13 % ylemmät toimihenkilöt 13 % Työvoiman vuosipoistumaoletukset ovat seuraavat 3 työntekijät 2,8 % toimihenkilöt 2,9 % ylemmät toimihenkilöt 2,0 % 1 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito 2 Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry 3 Lähde: Metsäteollisuus ry 7/

22 Massa- ja paperialan työvoimatarve 2012 ja 2020 sekä uusien työntekijöiden tarve Työvoimatarve VATT * Laskelma I ** Laskelma II *** Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Työvoimatarve VATT Laskelma I Laskelma II Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä * Lähde: Honkatukia ym., Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 ** Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito *** Oletus: työvoiman määrä säilyy nykytasolla 7/

23 Johtopäätökset Massa- ja paperialan nopea muutos vaikeuttaa työvoimatarpeen arviointia Laaja-alainen prosessiteollisuuden perustutkinto antaa koulutettaville monipuoliset valmiudet ja mahdollisuuden sijoittua eri aloille ja tehtäviin haaste: miten varmistutaan siitä tuleeko tietylle alalle riittävästi työntekijöitä? Uusien työntekijöiden tarjonta ja osaaminen eivät vastaa kaikilta osin teollisuuden tarpeita toimijoiden oman oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuu lähivuosina noin 100 henkilöä Diplomi-insinöörejä ja ylemmän teknisen alan tutkinnon suorittavia tarvittaisiin enemmän, sillä he työllistyvät laajasti koko klusteriin 7/

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Metsätehon raportti 224 11.11.2013 Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström Heikki Pajuoja ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi Metsäsektorin

Lisätiedot

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäsektori keskeinen Suomen menestykselle myös tulevaisuudessa Suomessa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana Heureka, 23.3.2017 Lasse Lahtinen MTK / metsälinja 24.3.2017 Metsäalan työvoimatarve ennuste - Savotta 2025 -hanke (Metsäteho 2016) - Metsäalan työvoimatarve

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100

Lisätiedot

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Metsätyövoiman tarve ja koulutus Metsätehon raportti 175 22.6.2004 Julkinen jakelu nro 3 ISSN 1459-773X Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätehon raportti 175

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2007 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen. Riitta Kilpeläinen Työtehoseura

Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen. Riitta Kilpeläinen Työtehoseura Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen Riitta Kilpeläinen Työtehoseura Taustaa Kehittämistyötä tehty vuodesta 200 alkaen Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän

Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän Metsätehon raportti 222 6.5.2013 Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus Heikki Pajuoja ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 Projektiryhmä Jouko Örn ja Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Oy, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä Työvoimapulapeikko uhkaa Suomea Peikko: www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi

Lisätiedot

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Metsätilinpito 2009 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2009. Paperiin ja kartonkiin

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa

METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa Metsämiesten säätiö Ihminen ja metsä seminaari 2.12. 2013 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Metsätilinpito 2010 Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin puolet vuonna 2010. Paperiin ja kartonkiin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot