13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET"

Transkriptio

1 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simo Näyhä 1,2 ja Mauri Laakso 1 1 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 13.1 Katsauksen tausta Kun kuva maamme alueellista terveysongelmista alkoi muotoutua viime sotien jälkeen, Lappia ei pidetty erityisen ongelmallisena alueena. Tapaturmia ja keuhkotautia tiedettiin esiintyvän Lapissa paljon, mutta niitä pidettiin luonnollisena seurauksena alueen erityisolosuhteista luvulta alkaen käsitys Lapin väestön terveysprofiilista on huomattavasti täydentynyt. Suurten rekisteri- ja väestötutkimusten perusteella tiedetään, että lappilaisten keskuudessa esiintyy runsaasti verenkiertoelinten sairauksia, eräitä syöpiä, mielenterveyshäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka usein johtavat työkyvyttömyyteen tai kuolemaan ja lyhentävät Lapin miesten ja naisten elinaikaa luvulla tulivat tunnetuiksi eräiden Lapin paikkakuntien ja alueiden erityisongelmat. Tämän katsauksen tarkoituksena oli muodostaa Lapin väestön terveydestä ja sen taustatekijöistä kokonaisvaltainen kuva käytettävissä olevien tietojen perusteella. Alueellisella terveyskatsauksella, joka käsittelee riittävästi myös paikallisia ongelmia, on merkitystä ennenkaikkea terveydenhuollon suunnittelun kannalta. Terveydenhuollon toiminnan täytyy perustua paitsi valtakunnallisiin, myös alueellisiin ja paikallisiin tietoihin kohdeväestön terveydentilasta. Vain siten on mahdollista seurata sairauksien ehkäisyn ja hoidon sekä terveyden edistämistoimien vaikutuksia väestötasolla Lapin väestönkehitys Väestön terveyden perustekijöitä ovat elinolot, jotka kuvastuvat myös muuttoliikkeenä ja väestömäärän muutoksina luvulla Lappi on menettänyt väestöään maakunnista toiseksi eniten, ja kehityksen ennustetaan toistaiseksi jatkuvan. Asutus on vähentynyt maaseudulla ja kuntien taajama-alueilla ja hiukan lisääntynyt kaikkein tiheimmin asutuilla alueilla. Opiskeluiässä olevien ( vuotiaat) määrä on lisääntynyt tiheään asutuilla alueilla, samoin vakiintuneen keski-ikäisen väestön määrä. Sen sijaan nuorten aikuisten (25-34-vuotiaat) määrä on vähentynyt kaikilla alueilla, mikä kuvastaa työpaikkojen saannin vaikeutta elämän vakiintumisvaiheessa. Vanhusten määrä on lisääntynyt kaikkialla Lapissa, eniten taajama-alueilla. Koska väestömuutokset ovat valikoivia, niillä on merkitystä myös sairastavuuden kannalta. Työkykyisen väestönosan poismuutto voi muuttaa paikalleen jääneen väestön rakennetta terveydellisesti epäedulliseen suuntaan. Tämän katsauksen tuloksissa muuttotappioalueiden terveysongelmat kuvastuivatkin selvästi. Asutuskeskuksiin työn tai opiskelun takia muuttaneet voivat vaikuttaa tulopaikkakunnan terveysprofiiliin edullisesti, mutta toisaalta sopeutumisvaikeudet voivat myös kuvastua paikkakunnan terveysongelmien lisääntymisenä. Vanhusten määrän lisääntyminen aiheuttaa myös palvelujen järjestämisongelmia, sil-

2 lä 60 % yli 65-vuotiaista lappilaisista asuu asuu kaukana taajama-alueista Työttömyys, taloudellinen huoltosuhde ja tulotaso Taloudellisen hyvinvoinnin ja terveyden yhteydet ovat vanhastaan tunnettuja. Yleissääntönä on, että elintaso ja sairastavuus ovat käänteisessä suhteessa, ts. matala elintaso lisää sairastavuutta. Säännöstä on toki poikkeuksia; hyvinvoivan väestönosan keskuudessa yleisiä ovat ns. elintasotaudit, joihin kuuluvat esimerkiksi eräät syöpämuodot. Kokonaisten väestöjen hyvinvoinnin tasoa voidaan mitata esimerkiksi tulotasolla, työttömyydellä ja huoltosuhteella. Lappilaisten tulotaso on maamme muihin alueisiin verrattuna keskimääräinen. Lapissa ei ole sellaisia matalan tulotason alueita kuin esimerkiksi Oulun läänin keskiosissa. Toisaalta vain Keminmaan kunta sijoittui vuonna 2000 tulotasoltaan maamme kuntien ylimpään neljännekseen. Sen sijaan työttömyysluvut ja taloudellista huoltorasitusta kuvaava huoltosuhde ovat olleet Lapissa maan keskitasoa korkeammat varsinkin luvulta lähtien. Työttömyys on erityisesti Lapin kaupunkien ongelma. Työttömyyteen liittyy syrjäytyminen, jolla on tunnetusti kielteisiä terveysvaikutuksia. Vaikutukset välittyvät elintapojen sekä psykososiaalisten ja taloudellisten tekijöiden kautta. Myös valikoitumisella saattaa olla merkitystä: jo alun perin terveysongelmista kärsivät joutuvat muita helpommin tähän ryhmään. Katsauksen tuloksista voidaan päätellä, että merkittävä osa Lapin paikallisista terveysongelmista liittyy elinolosuhteisiin, työttömyyteen ja syrjäytymiseen Kuolleisuus ja elinaika Väestön terveyttä voidaan yksinkertaisimmin mitata kuolleisuudella ja keskimääräisellä elinajalla. Viime sotien jälkeen kuolleisuus väheni ja elinaika piteni Lapissa samaan tapaan kuin muuallakin Suomessa luvulla miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuus oli maan keskitasoa ja vanhimmissa ikäryhmissä jopa tätä alempi. Tämän jälkeen kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt Lapissa keskimääräistä hitaammin ja on jäänyt miehillä 8 % ja naisilla 7 % Suomen keskitasoa suuremmaksi. Viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana miesten elinaika on ollut Lapissa likimain vuoden ja naisten elinaika 0,1 0,7 vuotta maan keskitasoa lyhempi. Eniten elinaikaa lyhentävät verenkiertoelinten sairaudet, erityisesti sepelvaltimotauti. Vaikka tauti on vähentynyt voimakkaasti koko maassa 1970-luvulta alkaen, sen aiheuttama kuolleisuus on Lapissa pysynyt maan keskitasoa suurempana; 1990-luvulla ylimäärä oli miehillä 14 % ja naisilla 15 %. Muita Lapissa yleisiä kuolinsyitä ovat hengityselinten sairaudet ja syöpätaudeista keuhkosyöpä. Miesten keuhkosyöpä on Suomessa vähentynyt 1980-luvulta alkaen ja naisilla lisääntynyt ainakin 1970-luvulta alkaen. Lapissa kehityskulku on ollut samansuuntainen, mutta kuolleisuus on pysynyt miehillä 1/10 ja naisilla % maan keskitasoa suurempana. Koko syöpäkuolleisuus on Lapin miehillä suunnilleen maan keskitasoa ja naisilla hiukan sitä vähäisempää. Naisten suhteellisen vähäinen syöpäkuolleisuus johtuu paljolti rintasyövän harvinaisuudesta Lapissa. Tapaturmakuolleisuus ja itsemurhat ovat olleet Lapissa maan keskitasoa yleisem-

3 piä ainakin 1930-luvulta alkaen, ja vielä 1990-luvulla tilanne oli samankaltainen. Liikennekuolemat ovat vähentyneet 1970-luvulta lähtien mutta ne ovat Lapissa edelleen ¼ yleisempiä kuin Suomessa keskimäärin. Itsemurhat ovat Lapin työikäisillä miehillä 1/3 maan keskitasoa yleisempiä mutta Lapin naisilla tätä harvinaisempia. Lapin kuntien välillä on suuria kuolleisuuseroja. Kuolleisuusluvut ovat suurimmat Keski-Lapin kunnissa ja Kemin kaupungissa. Kemin ero valtakunnan keskitasoon verrattuna näyttää 1990-luvulla hiukan kasvaneen sekä miehillä että varsinkin naisilla. Kemiläisten suurentunut kuolleisuus johtuu useista kuolinsyistä. Lapin maaseudulla kuolleisuus on entistä enemmän keskittynyt läänin keskiosiin Syöpätautien ilmaantuvuus Miesten syöpiä esiintyy Lapissa suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa yleensä mutta Lapin naisilla on syöpää suhteellisen vähän. Miesten syövän ilmaantuvuus on viime vuosina pysynyt miltei ennallaan mutta naisten syöpä on hitaasti lisääntynyt, myös Lapissa. Miehillä syövän kokonaisilmaantuvuuteen vaikuttavat eniten eturauhassyöpä, joka on lisääntynyt Lapissa 5-kertaiseksi 1960-luvun tasosta, ja keuhkosyöpä, joka on vähentynyt puoleen 1970-luvulta alkaen. Miesten keuhkosyöpä alkoi Lapissa vähetä 5 vuotta myöhemmin kuin koko maassa. Naisten syövän pienehköön ilmaantuvuuteen Lapissa vaikuttaa eniten rintasyöpä, jota on Lapin naisilla noin viidenneksen vähemmän kuin suomalaisilla naisilla yleensä. Kohdunkaulan syöpä on vähentynyt neljäsosaan 1960-luvun tasosta, eikä se ei Lapissa ole 1990-luvulla lisääntynyt kuten koko maassa. Kohdunrungon syöpä ja munasarjasyöpä ovat olleet Lapissa maan keskitasoa harvinaisempia mutta ne ovat lisääntyneet kohti valtakunnan keskitasoa. Naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on ollut Lapissa viidenneksen suurempi kuin Suomessa yleensä, ja se on lisääntynyt 1960-luvulta 2-kertaiseksi. Kummallakin sukupuolella lisääntyneitä syöpiä ovat suoliston syöpä, munuais- ja virtsarakon syöpä sekä kilpirauhassyöpä varsinkin naisilla. Syövän ilmaantuvuudessa havaittiin myös kunnittaisia eroja. Kemissä miesten syöpäsairastuvuus on ollut maan keskitasoa suurempaa 1960-luvulta lähtien luvulle saakka tämä johtui keuhkosyövästä, sen jälkeen eturauhasja virtsarakkosyövästä. Keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurentunut myös Kemin naisilla; lisäksi suuria ilmaantuvuuslukuja havaittiin useissa Keski-Lapin maaseutukunnissa. Aikaisempien tutkimusten mukaan sekä miesten että naisten tupakointi on yleistä Kemissä ja miesten tupakointi Keski-Lapissa. Miesten keuhkosyövän väheneminen johtuu ennen kaikkea tupakoinnin vähenemisestä, joka on saattanut pienentää myös munuaissyövän ilmaantuvuutta. Naisten tupakoinnin lisääntyminen on kuvastunut keuhkosyövän jatkuvana lisääntymisenä. Rintasyövän pientä ilmaantuvuutta Lapissa selittävät suuri lapsiluku ja varhainen ensisynnytys. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ovat vähentäneet joukkotarkastukset Työkyvyttömyys Sairauksien esiintyvyyttä voidaan mitata myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrällä. Kyseessä ei silloin ole pelkästään

4 lääketieteellinen sairastavuus, vaan eläkkeen perustana ovat lisäksi työ ja sen vaatimukset. Vuosina työkyvyttömyyden ilmaantuvuus on vuotiailla Lapin miehillä ollut % maan keskitasoa suurempaa, ja vuosien tietojen mukaan ero on kasvanut 27 %:iin. Lapin naisilla työkyvyttömyys on yleensä ollut maan keskitasoa. Miesten työkyvyttömyyttä Lapissa lisäävät ennenkaikkea tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyshäiriöt sekä verenkierto- ja hengityselinten sairaudet. Lapissa silmiinpistäviä ovat työkyvyttömyyden kunnittaiset erot, jotka ovat samankaltaisia kuin vastaavat kuolleisuuserot. Kemissä työkyvyttömyyden ilmaantuvuus vuotiailla miehillä on ollut noin 1,5-kertainen maan keskitasoon verrattuna ja ero näyttää kasvavan. Naisilla tilanne on samankaltainen. Kemin huono tilanne maan keskitasoon verrattuna näkyy erityisesti mielenterveyshäiriöissä, sepelvaltimotaudissa, tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa sekä vammoissa ja myrkytyksissä. Lapin muissa kaupungeissa miesten työkyvyttömyys on maan keskitasoa ja naisilla yleensä sitä vähäisempää. Lapin maaseutukunnissa varsinkin Keski-Lapissa työkyvyttömyyttä nostavat maan keskitasoa suuremmaksi sepelvaltimotauti ja hengityselinten sairaudet ja miehillä lisäksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tapaturmat Työpaikkatapaturmien määrä Lapissa on kehittynyt edullisempaan suuntaan kuin Oulun läänissä tai koko maassa. Myös työpaikkatapaturmasuhde (tapaturmia palkansaajaa kohti) on Lapissa alempi kuin vertailualueilla. Sen sijaan työmatkatapaturmien esiintymisessä ei ollut eroja muihin alueisiin verrattuna. Lapissa työtapaturmat keskittyvät työpaikkojen sijainnin mukaisesti Kemi- Tornion ja Rovaniemen seuduille. Rakennusala on myös Lapissa kaikkein riskialttein ja teollisuus toiseksi riskialttein työala. Lapin erikoispiirre on korkea tapaturmataajuus (tapaturmia työtunteja kohti) kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Selityksenä voivat olla pitkät kuljetusetäisyydet ja ajoajat sekä se, että usein sama henkilö hoitaa kuljetuksen sekä varastoinnin ja jakelun. Työsuojelu on tehnyt hyvää työtä työpaikkatapaturmien ehkäisemiseksi, mutta tapaturmaluvut Lapissakin osoittavat, että tarvitaan toiminnan tehostamista. Näyttää siltä, että työsuojelu on monilla työpaikoilla ajautunut liiaksi erilleen niin, että sen sisältymistä työpaikan päätoimintoihin on syytä tarkentaa. Lisäksi työterveyshuollon asema työtapaturmien ehkäisyssä voisi olla huomattavasti nykyistä voimakkaampi. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde oli Lapissakin korkea, kaksinkertainen verrattuna palkansaajiin. Toteutettavissa oleva keino nopeasti parantaa turvallisuutta ko. alalla on yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Sama pätee myös muihin pienyrityksiin, joissa yrittäjien pitkät ja epäsäännölliset työajat ja vahva sitoutuminen omaan yritystoimintaan saattaa lisätä työtapaturmien riskiä. On huomattava, että työ- ja liikennetapaturmat kattavat vain osan kaikista tapaturmista. Yleisin tapaturmalaji ovat koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Niiden tilastointi on kuitenkin puutteellista.

5 13.8 Poronhoitajien terveys Lapille tyypillinen elinkeino on poronhoito, joka on yleinen pää- tai sivuammatti erityisesti läänin pohjoisosissa. Vuosina 1986 ja 1989 suoritettiin Oulun aluetyöterveyslaitoksen, Oulun yliopiston ja useiden muiden laitosten kanssa poronhoitajien terveystutkimus, johon osallistui mainittuina vuosina vastaavasti 2705 ja 2081 poronhoitotyötä tekevää miestä. Koska aineisto kattoi koko Lapin läänin ja suurin osa tutkituista teki poronhoitotyötä sivutoimenaan, tutkimus antaa lisätietoa Lapin yleisen miesväestön terveydestä. Poronhoitajien itse ilmoittama sairastavuus oli samaa tasoa kuin muissakin tutkimuksissa, ja verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijöitä oli poromiehillä suunnilleen yhtä paljon kuin Pohjois- Suomen miehillä yleensä. Seerumin kokokonaiskolesterolipitoisuus oli heillä hiukan suurempi kuin yleisessä väestössä, mutta vastaavasti triglyseridipitoisuus hiukan tätä matalampi. Poromiehet olivat myös lihavampia kuin Pohjois- Suomen miehet keskimäärin, sen sijaan verenpaine oli heillä matalahko. Tupakoivien määrä ei poikennut alueen normaalitasosta, mutta alkoholinkulutus oli hiukan tätä suurempaa. Poronhoitajien terveystutkimuksessa havaittiin myös sairauksien ja vaaratekijöiden kasautumista tietyille alueille. Tupakointi, alkoholinkäyttö, tuki- ja liikuntaelinten oireet ja yleinen sairastavuus kasautuivat Lapin pohjoisosiin ja kohonnut verenpaine ja rasva-arvot Keski-Lappiin, jossa poromiehet olivat myös lihavimpia. Sepelvaltimotaudin laskennallinen vaara arvioitiin korkeimmaksi juuri Keski-Lapissa, jossa myös yleisen miesväestön sepelvaltimotautikuolleisuus oli korkein Koululaisten terveys Koska useat terveyteen vaikuttavat elintavat ja käyttäytymismallit syntyvät nuoruudessa, tiedot Lapin koululaisten terveydestä ja niihin perustuvat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä. Kouluterveystutkimuksen mukaan koululaisten terveystilanne on Lapissa samankaltainen tai parempi kuin koko maassa. Lapin koululaisilla lääkkeiden käyttö, lyhyet poissaolot, väsymys ja masentuneisuus ovat hiukan harvinaisempia kuin Suomen koululaisilla yleensä. Suurin osa Lapin koululaisista oli sitä mieltä, että tupakan ostaminen on helppoa ja lähes kaikki ilmoittivat ostaneensa tupakkaa kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Lapin lukiolaisista tupakoi päivittäin 1/5, peruskoululaisista 1/4 ja ammattioppilaitosten oppilaista puolet. Luvut olivat Lapissa hiukan korkeammat kuin koko maassa. Myös Lapin koululaisten vanhempien joukossa äidit mukaanlukien oli tupakoivia suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Lukiolaisista 1/4, peruskoululaisista 1/3 ja ammattikoulujen oppilaista puolet ilmoitti, että koulun henkilökunta tupakoi päivittäin. Luvut olivat hiukan korkeammat kuin Suomessa keskimäärin mutta paljon korkeammat kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Suurin osa vastaajista oli ottanut alkoholia kyselyä edeltäneenä viikonloppuna ja tosihumalassa ilmoitti olleensa 1/3 2/3 vastaajista. Huumeita oli tarjottu noin joka viidennelle, ja marihuanaa tai hassista ilmoitti kokeilleensa 9 % peruskoululaisista, 14 % lukiolaisista ja 27 % ammatillisten oppilaitosten oppilaista.

6 Kovia huumeita oli kokeillut 2-4 % vastaajista Koettu terveys ja sairastavuus Terveytensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokevien osuus (54 % miehistä ja 60 % naisista) oli Lapin läänissä suunnilleen yhtä suuri kuin maan muilla tutkimusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaa, jossa se oli muuta maata matalampi. Lähes puolet lappilaisista miehistä ja noin 40 % lappilaisista naisista koki terveytensä enintään keskitasoiseksi tai huonoksi. Osuudet ovat jonkin verran suuremmat kuin muualla Suomessa. Kemijärveläiset naiset kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi harvemmin kuin muiden Lapin kaupunkien naiset, muuten Lapin kaupunkien välillä ei ollut mainittavia eroja. Huono koulutustaso, matala tulotaso, tiheämmät lääkärissäkäynnit ja lihavuus olivat Lapissa yhteydessä huonoon koettuun terveyteen. Huono koettu terveys oli myös jonkin verran yleisempi eronneilla kuin muilla. Subjektiivisen terveyden eroja voi selittää esimerkiksi lappilaisten muuta maata jonkin verran alempi koulutustaso, työllisyystilanne ja terveyskäyttäytyminen. Selkäkipu oli lappilaisten keskuudessa ylivoimaisesti yleisin oire; lähes puolet vastaajista oli kärsinyt siitä. Nivelsäryistä oli kärsinyt noin kolmannes ja kävelyvaikeuksista viidennes vastaajista. Masennuksen oireita oli ollut joka viidennellä vastaajalla. Näiden oireiden esiintymisessä ei ollut eroja sukupuolten välillä ja ne olivat yhtä yleisiä kuin muillakin FINRISKI tutkimusalueilla. Yleisin lääkärin toteama sairaus oli verenpainetauti, jota oli lähes joka neljännellä lappilaisella. Se oli etenkin miesten osalta hiukan yleisempi Lapissa kuin muilla FINRISKI tutkimusalueilla. Seuraavaksi yleisin oli lääkärin toteama selkäsairaus, jota oli noin viidenneksellä tutkituista. Ilmoitettu lääkärin toteama sydäninfarkti ja aivohalvaus olivat yhtä yleisiä kuin koko maassa Tupakointi ja alkoholinkäyttö FINRISKI tutkimuksen mukaan kolmasosa (32 %) vuotiaista lappilaisista miehistä ja neljäsosa (25 %) naisista ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti vuotiaiden tupakoivien miesten ja naisten osuudet olivat lähes poikkeuksetta Lapissa maan muiden alueiden vastaavia lukuja korkeammat, sillä ainoastaan Helsingin ja Vantaan alueella suunnilleen yhtä suuri osuus miehistä (37 %) ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti. Lappilaisten vuotiaiden naisten tupakointi (29 %) oli myös huomattavasti yleisempää kuin samanikäisten naisten tupakointi esimerkiksi Pohjois- Savossa. Kuitenkin noin 60 % Lapin läänin miehistä ja naisista ilmoitti haluavansa lopettaa tupakoinnin. Osuus on 5-10 % suurempi kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla. Tupakointi on yleisempää vähemmän kouluttautuneilla ja työttömillä sekä muutoin sosiaalisesti syrjäytyneillä. Myös kulttuuriset tekijät ja sosiaalinen normisto vaikuttavat tupakoinnin yleisyyteen Nämä tekijät voivat osittain selittää myös lappilaisten muuta Suomea yleisempää tupakointiaktiivisuutta. Toisaalta suurin osa lappilaisista tupakoijista halusi lopettaa tupakoinnin, mikä on hyvä lähtökohta tupakanpolton vähentämiseksi. FINRISKI tutkimuksen mukaan 59 % lappilaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa,

7 28 % harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 4 % ilmoitti lopettaneensa alkoholinkäytön kokonaan ja 9 % ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Miehillä alkoholin käyttö näytti olevan hieman yleisempää kuin naisilla. Joka kymmenes lappilainen mies ja joka sadas nainen ilmoitti käyttävänsä suurkulutuksen rajana pidettävän vähintään 18 ravintola-annosta eli 216 grammaa alkoholia viikossa. Niiden osuus, jotka käyttävät vähintään 18 ravintola-annosta alkoholia viikossa on Lapissa saman suuruinen kuin Oulun läänissä, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savosssa. Sen sijaan Turun ja Loimaan alueella sekä Helsingissä ja Vantaalla vastaavan määrän alkoholia kulutti joka viides mies ja 2-4% naisista. Lappilaiset miehet olivat käyttäneet tutkimusta edeltäneen viikon aikana useimmin keskiolutta (61 %) ja viinaa (51 %), viiniä oli käyttänyt vain noin 20 %. Myös naiset olivat käyttäneet yleisimmin keskiolutta (51 %), mutta heillä viinin käyttö (35 %) oli yhtä yleistä kuin viinan (37 %). Lappilaisten miesten eri tyyppisten alkoholijuomien käyttö edellisen viikon aikana ei juuri poikennut esimerkiksi Oulun läänin miesten vastaavista luvuista, mutta lappilaisten naisten erityyppisten alkoholijuomien käyttö oli hiukan yleisempää Oulun läänin naisiin verrattuna. Alkoholin käyttö, tupakointi ja muut haitalliset terveystottumukset, kuten ravintosisällöltään yksipuolinen ruoka voivat liittyä yhteen. Tämä lisää yksittäisten epäterveellisten elintapojen haittavaikutuksia. Toisaalta joidenkin elintapojen muuttuminen terveellisemmiksi voi helpottaa myös muista epäterveistä elintavoista luopumista Ruokatottumukset Ruokatottumukset ovat Lapissa yleensä samankaltaiset kuin muuallakin Suomessa. Yli puolet tutkituista ilmoitti syövänsä arkipäivisin lounaansa kotona, mikä on suurempi osuus kuin muualla maassa. Tyypillisiä kuidun lähteitä olivat ruis- tai näkkileipä, peruna, puuro ja ja vihannekset. Vain 5 % vastaajista käytti voita leivän päällä. Ruoanvalmistuksessa käytettiin yleisimmin kasviöljyä (40 % vastaajista); voita käytti ¼ vastaajista, mikä on enemmän kuin muualla maassa. Kolmannes Lapin miehistä ja naisista ilmoitti juovansa rasvatonta maitoa. Vähärasvaisia juustoja söi päivittäin tai lähes päivittäin 39 % miehistä ja 49 % naisista. Yli puolet vastaajista söi kalaa vähintään 1-2 kertaa viikossa ja joka toinen söi kanaa tai broileria. Makkaraa tai makkararuokia söi päivittäin tai lähes päivittäin 14 % miehistä mutta tuskin kukaan naisista. 1/3 vastaajista söi suklaata tai karamellejä. Lapin miehet joivat 5-6 kupillista kahvia päivässä ja naiset 4-5 kupillista. Suodatinkahvia joi 80 % lappilaisista ja pannukahvia 10 %. Pannukahvin käyttö oli Lapissa yleisempää kuin useimmilla muilla Suomen alueilla. Ruoankäytössä oli jonkin verran alueellisia eroja. Ruis- ja näkkileipää sekä perunaa käytettiin eniten Kemijärvellä, vähiten Rovaniemellä. Kemijärven miehet söivät marjoja selvästi useammin kuin muiden kaupunkien miehet Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät Verenpaine Lappilaisista miehistä kaikissa ikäryhmissä vain alle 20 %:lla oli optimaalinen verenpaine, eli tutkimustilanteessa mitattujen kolmen mittauksen keskiarvo oli pienempi kuin 120/80 mmhg. Jopa nuorimmassa ikäryhmässä optimaalisen verenpainerajan alle pääsi vain 19 %

8 miehistä. Naisten kohdalla tilanne oli selvästi parempi, optimaalinen verenpaine oli 27 %:lla kaikista naisista, nuorimmassa ikäryhmässä yli puolella (56 %). Yli kahdella kolmasosalla naisista, mutta vain noin kolmanneksella kaikista miehistä verenpainetaso alitti 140/90 mmhg eli normaalina pidetyn verenpaineen rajan. Keskimäräinen verenpaine oli Lapissa korkeampi kuin useimmilla muilla alueilla, mutta ero oli pieni (1-3 mmhg). Veren rasvapitoisuus Lappilaisten miesten keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo oli 5,8 mmol/l ja naisten 5,7 mmol/l Arvot olivat muualla maassa sekä miehillä että naisilla jonkin verran matalammat (0,2-0,35 mmol/l ) kuin Lapissa. Vain noin neljäsosalla lappilaisista miehistä ja naisista kokonaiskolesteroli oli alle 5 mmol/l, joka on nykyinen tavoitetaso. Muualla maassa vastaava osuus oli noin kolmasosa. Lapin kaupunkien välillä ei todettu isoja eroja kokonaiskolesteroliarvoissa. Hyvän eli HDL-kolesterolin keskiarvo oli lappilaisilla miehillä 1,4 mmol/l ja naisilla 1,6 mmol/l. Viidellä prosentilla miehistä ja yhdellä prosentilla naisista HDL-kolesteroliarvo oli alle 0,9 mmol/l, kun vastaavat luvut muualla maassa olivat miehillä keskimäärin hieman korkeammat (6-8 %) ja naisilla koko maassa samanlaiset. Lappilaisten miesten keskimääräinen LDL-kolesteroli oli 3,7 mmol/l ja naisten 3,5 mmol/l. Kolmella lappilaisella miehellä neljästä ja kahdella kolmasosalla naisista LDLkolesteroli ylitti Käypä Hoito-suosituksen mukaisen tavoiterajan 3 mmol/l ja tämä luku oli Lapissa molemmilla sukupuolilla suurempi kuin vastaavat luvut koko FINRISKI -tutkimusjoukossa. Lappilaisten miesten keskimääräinen triglyseridiarvo oli 1,62 mmol/l ja naisten 1,27 mmol/l. Koko Lapin miesten triglyseridiarvot olivat matalampia kuin maan muissa osissa ja naisilla samanlaisia kuin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa, mutta korkeampia kuin maan muilla FINNRISKI -tutkimusalueilla. Liikunta Päivittäistä, vähintään minuuttia kestävää, lievästi hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan liikuntaa Lapissa harrastivat eniten vuotiaat miehet (28 %) ja naiset (34 %). Vain % vuotiaiden ikäryhmästä harrasti vastaavantyyppistä liikuntaa päivittäin. Oulun läänin vastaaviin lukuihin (M 11 %, N 13 %) verrattuna lappilaisissa oli edellä mainitun kaltaista päivittäistä liikuntaa harrastavia jonkin verran enemmän lähes kaikissa ikäryhmissä (miehet 16 %, naiset 18 %). Noin joka kuudes (M 16 %, N 11 %) lappilainen ei harrastanut tai kyennyt harrastamaan juuri ollenkaan vapaa-ajan liikuntaa. Kunnon säilyttämisen kannalta riittävästi eli vähintään kaksi-kolme kertaa viikossa ripeää liikuntaa harrasti 57% miehistä ja 65% naisista. Nämä luvut ovat samansuuruiset kuin muualla maassa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna päivittäinen liikunta näytti sekä miehillä että naisilla lisääntyvän iän myötä. Liikapaino ja lihavuus Lappilaisten vuotiaiden miesten painoindeksin keskiarvo oli 27,4 kg/ m 2 oli samaa luokkaa kuin koko FINRISKI -aineiston vuotiaiden miesten. Myöskään lappilaisten naisten painoindeksit eivät juuri poikenneet muiden FINRISKI -tutkimusalueiden samanikäisten naisten painoindekseistä lukuun ottamatta Helsingin ja Vantaan alueen naisten painoindeksiä, joka oli muita alueita matalampi (25,4 kg/ m 2 ). Liika-

9 painoisten (BMI yli 25 kg/m 2 ) osuus oli Lapissa (72 % miehistä ja 40 % naisista) jonkin verran korkeampi kuin joillakin muilla FINRISKI tutkimus-alueilla. Selkein ero oli Helsingin ja Vantaan alueeseen, jossa vastaavasti 65 % miehistä ja 35 % naisista oli liikapainoisia. Keskivartalolle painottuva lihavuus on Lapissa varsin yleistä, sillä noin neljäsosalla miehistä vyötärönympärys ylitti riskirajana pidetyn 102 cm ja kolmasosalla naisista se ylitti 88 cm. Keskivartalolihavuus lisääntyi sekä miehillä että naisilla merkittävästi iän myötä Johtopäätökset Lappilaisten terveys on viime vuosikymmeninä ollut maan keskitasoa huonompi. Tärkeimmät syyt tähän ovat verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja onnettomuudet sekä korkeat työkyvyttömyysluvut. Vakavat terveysongelmat ovat tosin vähentyneet Lapissa niinkuin muuallakin Suomessa, mutta suotuisa kehitys on Lapissa eri mittareilla arvioiden viivästynyt muutamalla vuodella. Tärkein yksittäinen terveysongelma Lapissa on sepelvaltimotauti, joka on vähentynyt Lapissa keskimääräistä hitaammin. Taudin vaaratekijöitä esiintyy Lapissa paljon: tupakointi on tavallista yleisempää, seerumin kokonaiskolesteroli on korkeampi kuin muualla ja verenpainetaso on suhteellisen korkea. Sairauksien vaaratekijöistä merkittävin on tupakointi, joka on Lapissa muuta maata yleisempää niin miehillä kuin naisillakin. Tupakointi lisää useiden vakavien sairauksien vaaraa. Suurin osa tupakoijista ilmoitti kuitenkin haluavansa lopettaa tupakanpolton, mikä on hyvä lähtökohta tupakoinnin lopettamisinterventioille. Tupakointi oli suhteellisen yleistä myös Lapin koululaisten keskuudessa, ja keskimääräistä suurempi osa Lapin peruskoululaisista ilmoitti koulunsa henkilökunnan tupakoivan. Alkoholia lappilaiset eivät käytä erityisen runsaasti maan muihin alueisiin verrattuna. Ruokatottumukset ovat Lapissa samankaltaiset kuin koko maassa; silmiinpistävää on vain runsas pannukahvin käyttö, joka lisää seerumin kolesterolipitoisuutta. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijätasot ovat Lapin läänin aikuisväestössä edelleen korkeita huolimatta viime vuosikymmenien suotuisasta kehityksestä koko maassa. Kohonneen verenpaineen hoitoon on käytettävissä monia sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä hoitokeinoja. Kansalaisten omaa aktiivisuutta, vastuunottoa ja tietoisuutta verenpaineen käyttäytymisestä eri tilanteissa voidaan lisätä tukemalla itsemittaus- ja omahoitovaihtoehtoja. Veren rasva-arvojen osalta tulokset osoittavat, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden lääkkeettömään ja lääkkeelliseen hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota suositusten mukaisten tavoitetasojen saavuttamiseksi. Lihavuuden ja erityisesti keskivartalolle painottuvan lihavuuden esiintyminen on niin yleistä, että kansanterveydellisesti se on yksi merkittävimmistä terveysuhkista lähivuosikymmeninä. Kuntien väliset terveyserot Lapissa ovat suuret, joskin samanlaisia eroja on muuallakin maassa. Sairaudet ja terveysongelmat kasautuvat Kemin kaupunkiin ja Keski-Lapin kuntiin. Syynä ovat elinolosuhteet, mahdollisesti muuttoliikkeen aiheuttama valikoituminen sekä epäterveelliset elintavat. Erityisesti näillä paikkakunnilla olisi ryhdyttävä tarkempiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin paikallisen väestön terveyden edistämiseksi sekä luotava väestöpohjainen terveyden seurantajärjestelmä toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.

10

11

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) FCG tuotti Lahden kaupungin toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Lahden kaupungin väestölle. Indeksin mukaisesta

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA MOODI16 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Olli Joensuu @OlliJoensuu, olli.joensuu@alli.fi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry NUORISTA SUOMESSA

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot