13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET"

Transkriptio

1 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simo Näyhä 1,2 ja Mauri Laakso 1 1 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 13.1 Katsauksen tausta Kun kuva maamme alueellista terveysongelmista alkoi muotoutua viime sotien jälkeen, Lappia ei pidetty erityisen ongelmallisena alueena. Tapaturmia ja keuhkotautia tiedettiin esiintyvän Lapissa paljon, mutta niitä pidettiin luonnollisena seurauksena alueen erityisolosuhteista luvulta alkaen käsitys Lapin väestön terveysprofiilista on huomattavasti täydentynyt. Suurten rekisteri- ja väestötutkimusten perusteella tiedetään, että lappilaisten keskuudessa esiintyy runsaasti verenkiertoelinten sairauksia, eräitä syöpiä, mielenterveyshäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka usein johtavat työkyvyttömyyteen tai kuolemaan ja lyhentävät Lapin miesten ja naisten elinaikaa luvulla tulivat tunnetuiksi eräiden Lapin paikkakuntien ja alueiden erityisongelmat. Tämän katsauksen tarkoituksena oli muodostaa Lapin väestön terveydestä ja sen taustatekijöistä kokonaisvaltainen kuva käytettävissä olevien tietojen perusteella. Alueellisella terveyskatsauksella, joka käsittelee riittävästi myös paikallisia ongelmia, on merkitystä ennenkaikkea terveydenhuollon suunnittelun kannalta. Terveydenhuollon toiminnan täytyy perustua paitsi valtakunnallisiin, myös alueellisiin ja paikallisiin tietoihin kohdeväestön terveydentilasta. Vain siten on mahdollista seurata sairauksien ehkäisyn ja hoidon sekä terveyden edistämistoimien vaikutuksia väestötasolla Lapin väestönkehitys Väestön terveyden perustekijöitä ovat elinolot, jotka kuvastuvat myös muuttoliikkeenä ja väestömäärän muutoksina luvulla Lappi on menettänyt väestöään maakunnista toiseksi eniten, ja kehityksen ennustetaan toistaiseksi jatkuvan. Asutus on vähentynyt maaseudulla ja kuntien taajama-alueilla ja hiukan lisääntynyt kaikkein tiheimmin asutuilla alueilla. Opiskeluiässä olevien ( vuotiaat) määrä on lisääntynyt tiheään asutuilla alueilla, samoin vakiintuneen keski-ikäisen väestön määrä. Sen sijaan nuorten aikuisten (25-34-vuotiaat) määrä on vähentynyt kaikilla alueilla, mikä kuvastaa työpaikkojen saannin vaikeutta elämän vakiintumisvaiheessa. Vanhusten määrä on lisääntynyt kaikkialla Lapissa, eniten taajama-alueilla. Koska väestömuutokset ovat valikoivia, niillä on merkitystä myös sairastavuuden kannalta. Työkykyisen väestönosan poismuutto voi muuttaa paikalleen jääneen väestön rakennetta terveydellisesti epäedulliseen suuntaan. Tämän katsauksen tuloksissa muuttotappioalueiden terveysongelmat kuvastuivatkin selvästi. Asutuskeskuksiin työn tai opiskelun takia muuttaneet voivat vaikuttaa tulopaikkakunnan terveysprofiiliin edullisesti, mutta toisaalta sopeutumisvaikeudet voivat myös kuvastua paikkakunnan terveysongelmien lisääntymisenä. Vanhusten määrän lisääntyminen aiheuttaa myös palvelujen järjestämisongelmia, sil-

2 lä 60 % yli 65-vuotiaista lappilaisista asuu asuu kaukana taajama-alueista Työttömyys, taloudellinen huoltosuhde ja tulotaso Taloudellisen hyvinvoinnin ja terveyden yhteydet ovat vanhastaan tunnettuja. Yleissääntönä on, että elintaso ja sairastavuus ovat käänteisessä suhteessa, ts. matala elintaso lisää sairastavuutta. Säännöstä on toki poikkeuksia; hyvinvoivan väestönosan keskuudessa yleisiä ovat ns. elintasotaudit, joihin kuuluvat esimerkiksi eräät syöpämuodot. Kokonaisten väestöjen hyvinvoinnin tasoa voidaan mitata esimerkiksi tulotasolla, työttömyydellä ja huoltosuhteella. Lappilaisten tulotaso on maamme muihin alueisiin verrattuna keskimääräinen. Lapissa ei ole sellaisia matalan tulotason alueita kuin esimerkiksi Oulun läänin keskiosissa. Toisaalta vain Keminmaan kunta sijoittui vuonna 2000 tulotasoltaan maamme kuntien ylimpään neljännekseen. Sen sijaan työttömyysluvut ja taloudellista huoltorasitusta kuvaava huoltosuhde ovat olleet Lapissa maan keskitasoa korkeammat varsinkin luvulta lähtien. Työttömyys on erityisesti Lapin kaupunkien ongelma. Työttömyyteen liittyy syrjäytyminen, jolla on tunnetusti kielteisiä terveysvaikutuksia. Vaikutukset välittyvät elintapojen sekä psykososiaalisten ja taloudellisten tekijöiden kautta. Myös valikoitumisella saattaa olla merkitystä: jo alun perin terveysongelmista kärsivät joutuvat muita helpommin tähän ryhmään. Katsauksen tuloksista voidaan päätellä, että merkittävä osa Lapin paikallisista terveysongelmista liittyy elinolosuhteisiin, työttömyyteen ja syrjäytymiseen Kuolleisuus ja elinaika Väestön terveyttä voidaan yksinkertaisimmin mitata kuolleisuudella ja keskimääräisellä elinajalla. Viime sotien jälkeen kuolleisuus väheni ja elinaika piteni Lapissa samaan tapaan kuin muuallakin Suomessa luvulla miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuus oli maan keskitasoa ja vanhimmissa ikäryhmissä jopa tätä alempi. Tämän jälkeen kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt Lapissa keskimääräistä hitaammin ja on jäänyt miehillä 8 % ja naisilla 7 % Suomen keskitasoa suuremmaksi. Viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana miesten elinaika on ollut Lapissa likimain vuoden ja naisten elinaika 0,1 0,7 vuotta maan keskitasoa lyhempi. Eniten elinaikaa lyhentävät verenkiertoelinten sairaudet, erityisesti sepelvaltimotauti. Vaikka tauti on vähentynyt voimakkaasti koko maassa 1970-luvulta alkaen, sen aiheuttama kuolleisuus on Lapissa pysynyt maan keskitasoa suurempana; 1990-luvulla ylimäärä oli miehillä 14 % ja naisilla 15 %. Muita Lapissa yleisiä kuolinsyitä ovat hengityselinten sairaudet ja syöpätaudeista keuhkosyöpä. Miesten keuhkosyöpä on Suomessa vähentynyt 1980-luvulta alkaen ja naisilla lisääntynyt ainakin 1970-luvulta alkaen. Lapissa kehityskulku on ollut samansuuntainen, mutta kuolleisuus on pysynyt miehillä 1/10 ja naisilla % maan keskitasoa suurempana. Koko syöpäkuolleisuus on Lapin miehillä suunnilleen maan keskitasoa ja naisilla hiukan sitä vähäisempää. Naisten suhteellisen vähäinen syöpäkuolleisuus johtuu paljolti rintasyövän harvinaisuudesta Lapissa. Tapaturmakuolleisuus ja itsemurhat ovat olleet Lapissa maan keskitasoa yleisem-

3 piä ainakin 1930-luvulta alkaen, ja vielä 1990-luvulla tilanne oli samankaltainen. Liikennekuolemat ovat vähentyneet 1970-luvulta lähtien mutta ne ovat Lapissa edelleen ¼ yleisempiä kuin Suomessa keskimäärin. Itsemurhat ovat Lapin työikäisillä miehillä 1/3 maan keskitasoa yleisempiä mutta Lapin naisilla tätä harvinaisempia. Lapin kuntien välillä on suuria kuolleisuuseroja. Kuolleisuusluvut ovat suurimmat Keski-Lapin kunnissa ja Kemin kaupungissa. Kemin ero valtakunnan keskitasoon verrattuna näyttää 1990-luvulla hiukan kasvaneen sekä miehillä että varsinkin naisilla. Kemiläisten suurentunut kuolleisuus johtuu useista kuolinsyistä. Lapin maaseudulla kuolleisuus on entistä enemmän keskittynyt läänin keskiosiin Syöpätautien ilmaantuvuus Miesten syöpiä esiintyy Lapissa suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa yleensä mutta Lapin naisilla on syöpää suhteellisen vähän. Miesten syövän ilmaantuvuus on viime vuosina pysynyt miltei ennallaan mutta naisten syöpä on hitaasti lisääntynyt, myös Lapissa. Miehillä syövän kokonaisilmaantuvuuteen vaikuttavat eniten eturauhassyöpä, joka on lisääntynyt Lapissa 5-kertaiseksi 1960-luvun tasosta, ja keuhkosyöpä, joka on vähentynyt puoleen 1970-luvulta alkaen. Miesten keuhkosyöpä alkoi Lapissa vähetä 5 vuotta myöhemmin kuin koko maassa. Naisten syövän pienehköön ilmaantuvuuteen Lapissa vaikuttaa eniten rintasyöpä, jota on Lapin naisilla noin viidenneksen vähemmän kuin suomalaisilla naisilla yleensä. Kohdunkaulan syöpä on vähentynyt neljäsosaan 1960-luvun tasosta, eikä se ei Lapissa ole 1990-luvulla lisääntynyt kuten koko maassa. Kohdunrungon syöpä ja munasarjasyöpä ovat olleet Lapissa maan keskitasoa harvinaisempia mutta ne ovat lisääntyneet kohti valtakunnan keskitasoa. Naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on ollut Lapissa viidenneksen suurempi kuin Suomessa yleensä, ja se on lisääntynyt 1960-luvulta 2-kertaiseksi. Kummallakin sukupuolella lisääntyneitä syöpiä ovat suoliston syöpä, munuais- ja virtsarakon syöpä sekä kilpirauhassyöpä varsinkin naisilla. Syövän ilmaantuvuudessa havaittiin myös kunnittaisia eroja. Kemissä miesten syöpäsairastuvuus on ollut maan keskitasoa suurempaa 1960-luvulta lähtien luvulle saakka tämä johtui keuhkosyövästä, sen jälkeen eturauhasja virtsarakkosyövästä. Keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurentunut myös Kemin naisilla; lisäksi suuria ilmaantuvuuslukuja havaittiin useissa Keski-Lapin maaseutukunnissa. Aikaisempien tutkimusten mukaan sekä miesten että naisten tupakointi on yleistä Kemissä ja miesten tupakointi Keski-Lapissa. Miesten keuhkosyövän väheneminen johtuu ennen kaikkea tupakoinnin vähenemisestä, joka on saattanut pienentää myös munuaissyövän ilmaantuvuutta. Naisten tupakoinnin lisääntyminen on kuvastunut keuhkosyövän jatkuvana lisääntymisenä. Rintasyövän pientä ilmaantuvuutta Lapissa selittävät suuri lapsiluku ja varhainen ensisynnytys. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ovat vähentäneet joukkotarkastukset Työkyvyttömyys Sairauksien esiintyvyyttä voidaan mitata myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrällä. Kyseessä ei silloin ole pelkästään

4 lääketieteellinen sairastavuus, vaan eläkkeen perustana ovat lisäksi työ ja sen vaatimukset. Vuosina työkyvyttömyyden ilmaantuvuus on vuotiailla Lapin miehillä ollut % maan keskitasoa suurempaa, ja vuosien tietojen mukaan ero on kasvanut 27 %:iin. Lapin naisilla työkyvyttömyys on yleensä ollut maan keskitasoa. Miesten työkyvyttömyyttä Lapissa lisäävät ennenkaikkea tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyshäiriöt sekä verenkierto- ja hengityselinten sairaudet. Lapissa silmiinpistäviä ovat työkyvyttömyyden kunnittaiset erot, jotka ovat samankaltaisia kuin vastaavat kuolleisuuserot. Kemissä työkyvyttömyyden ilmaantuvuus vuotiailla miehillä on ollut noin 1,5-kertainen maan keskitasoon verrattuna ja ero näyttää kasvavan. Naisilla tilanne on samankaltainen. Kemin huono tilanne maan keskitasoon verrattuna näkyy erityisesti mielenterveyshäiriöissä, sepelvaltimotaudissa, tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa sekä vammoissa ja myrkytyksissä. Lapin muissa kaupungeissa miesten työkyvyttömyys on maan keskitasoa ja naisilla yleensä sitä vähäisempää. Lapin maaseutukunnissa varsinkin Keski-Lapissa työkyvyttömyyttä nostavat maan keskitasoa suuremmaksi sepelvaltimotauti ja hengityselinten sairaudet ja miehillä lisäksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tapaturmat Työpaikkatapaturmien määrä Lapissa on kehittynyt edullisempaan suuntaan kuin Oulun läänissä tai koko maassa. Myös työpaikkatapaturmasuhde (tapaturmia palkansaajaa kohti) on Lapissa alempi kuin vertailualueilla. Sen sijaan työmatkatapaturmien esiintymisessä ei ollut eroja muihin alueisiin verrattuna. Lapissa työtapaturmat keskittyvät työpaikkojen sijainnin mukaisesti Kemi- Tornion ja Rovaniemen seuduille. Rakennusala on myös Lapissa kaikkein riskialttein ja teollisuus toiseksi riskialttein työala. Lapin erikoispiirre on korkea tapaturmataajuus (tapaturmia työtunteja kohti) kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Selityksenä voivat olla pitkät kuljetusetäisyydet ja ajoajat sekä se, että usein sama henkilö hoitaa kuljetuksen sekä varastoinnin ja jakelun. Työsuojelu on tehnyt hyvää työtä työpaikkatapaturmien ehkäisemiseksi, mutta tapaturmaluvut Lapissakin osoittavat, että tarvitaan toiminnan tehostamista. Näyttää siltä, että työsuojelu on monilla työpaikoilla ajautunut liiaksi erilleen niin, että sen sisältymistä työpaikan päätoimintoihin on syytä tarkentaa. Lisäksi työterveyshuollon asema työtapaturmien ehkäisyssä voisi olla huomattavasti nykyistä voimakkaampi. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde oli Lapissakin korkea, kaksinkertainen verrattuna palkansaajiin. Toteutettavissa oleva keino nopeasti parantaa turvallisuutta ko. alalla on yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Sama pätee myös muihin pienyrityksiin, joissa yrittäjien pitkät ja epäsäännölliset työajat ja vahva sitoutuminen omaan yritystoimintaan saattaa lisätä työtapaturmien riskiä. On huomattava, että työ- ja liikennetapaturmat kattavat vain osan kaikista tapaturmista. Yleisin tapaturmalaji ovat koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Niiden tilastointi on kuitenkin puutteellista.

5 13.8 Poronhoitajien terveys Lapille tyypillinen elinkeino on poronhoito, joka on yleinen pää- tai sivuammatti erityisesti läänin pohjoisosissa. Vuosina 1986 ja 1989 suoritettiin Oulun aluetyöterveyslaitoksen, Oulun yliopiston ja useiden muiden laitosten kanssa poronhoitajien terveystutkimus, johon osallistui mainittuina vuosina vastaavasti 2705 ja 2081 poronhoitotyötä tekevää miestä. Koska aineisto kattoi koko Lapin läänin ja suurin osa tutkituista teki poronhoitotyötä sivutoimenaan, tutkimus antaa lisätietoa Lapin yleisen miesväestön terveydestä. Poronhoitajien itse ilmoittama sairastavuus oli samaa tasoa kuin muissakin tutkimuksissa, ja verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijöitä oli poromiehillä suunnilleen yhtä paljon kuin Pohjois- Suomen miehillä yleensä. Seerumin kokokonaiskolesterolipitoisuus oli heillä hiukan suurempi kuin yleisessä väestössä, mutta vastaavasti triglyseridipitoisuus hiukan tätä matalampi. Poromiehet olivat myös lihavampia kuin Pohjois- Suomen miehet keskimäärin, sen sijaan verenpaine oli heillä matalahko. Tupakoivien määrä ei poikennut alueen normaalitasosta, mutta alkoholinkulutus oli hiukan tätä suurempaa. Poronhoitajien terveystutkimuksessa havaittiin myös sairauksien ja vaaratekijöiden kasautumista tietyille alueille. Tupakointi, alkoholinkäyttö, tuki- ja liikuntaelinten oireet ja yleinen sairastavuus kasautuivat Lapin pohjoisosiin ja kohonnut verenpaine ja rasva-arvot Keski-Lappiin, jossa poromiehet olivat myös lihavimpia. Sepelvaltimotaudin laskennallinen vaara arvioitiin korkeimmaksi juuri Keski-Lapissa, jossa myös yleisen miesväestön sepelvaltimotautikuolleisuus oli korkein Koululaisten terveys Koska useat terveyteen vaikuttavat elintavat ja käyttäytymismallit syntyvät nuoruudessa, tiedot Lapin koululaisten terveydestä ja niihin perustuvat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä. Kouluterveystutkimuksen mukaan koululaisten terveystilanne on Lapissa samankaltainen tai parempi kuin koko maassa. Lapin koululaisilla lääkkeiden käyttö, lyhyet poissaolot, väsymys ja masentuneisuus ovat hiukan harvinaisempia kuin Suomen koululaisilla yleensä. Suurin osa Lapin koululaisista oli sitä mieltä, että tupakan ostaminen on helppoa ja lähes kaikki ilmoittivat ostaneensa tupakkaa kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Lapin lukiolaisista tupakoi päivittäin 1/5, peruskoululaisista 1/4 ja ammattioppilaitosten oppilaista puolet. Luvut olivat Lapissa hiukan korkeammat kuin koko maassa. Myös Lapin koululaisten vanhempien joukossa äidit mukaanlukien oli tupakoivia suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Lukiolaisista 1/4, peruskoululaisista 1/3 ja ammattikoulujen oppilaista puolet ilmoitti, että koulun henkilökunta tupakoi päivittäin. Luvut olivat hiukan korkeammat kuin Suomessa keskimäärin mutta paljon korkeammat kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Suurin osa vastaajista oli ottanut alkoholia kyselyä edeltäneenä viikonloppuna ja tosihumalassa ilmoitti olleensa 1/3 2/3 vastaajista. Huumeita oli tarjottu noin joka viidennelle, ja marihuanaa tai hassista ilmoitti kokeilleensa 9 % peruskoululaisista, 14 % lukiolaisista ja 27 % ammatillisten oppilaitosten oppilaista.

6 Kovia huumeita oli kokeillut 2-4 % vastaajista Koettu terveys ja sairastavuus Terveytensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokevien osuus (54 % miehistä ja 60 % naisista) oli Lapin läänissä suunnilleen yhtä suuri kuin maan muilla tutkimusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaa, jossa se oli muuta maata matalampi. Lähes puolet lappilaisista miehistä ja noin 40 % lappilaisista naisista koki terveytensä enintään keskitasoiseksi tai huonoksi. Osuudet ovat jonkin verran suuremmat kuin muualla Suomessa. Kemijärveläiset naiset kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi harvemmin kuin muiden Lapin kaupunkien naiset, muuten Lapin kaupunkien välillä ei ollut mainittavia eroja. Huono koulutustaso, matala tulotaso, tiheämmät lääkärissäkäynnit ja lihavuus olivat Lapissa yhteydessä huonoon koettuun terveyteen. Huono koettu terveys oli myös jonkin verran yleisempi eronneilla kuin muilla. Subjektiivisen terveyden eroja voi selittää esimerkiksi lappilaisten muuta maata jonkin verran alempi koulutustaso, työllisyystilanne ja terveyskäyttäytyminen. Selkäkipu oli lappilaisten keskuudessa ylivoimaisesti yleisin oire; lähes puolet vastaajista oli kärsinyt siitä. Nivelsäryistä oli kärsinyt noin kolmannes ja kävelyvaikeuksista viidennes vastaajista. Masennuksen oireita oli ollut joka viidennellä vastaajalla. Näiden oireiden esiintymisessä ei ollut eroja sukupuolten välillä ja ne olivat yhtä yleisiä kuin muillakin FINRISKI tutkimusalueilla. Yleisin lääkärin toteama sairaus oli verenpainetauti, jota oli lähes joka neljännellä lappilaisella. Se oli etenkin miesten osalta hiukan yleisempi Lapissa kuin muilla FINRISKI tutkimusalueilla. Seuraavaksi yleisin oli lääkärin toteama selkäsairaus, jota oli noin viidenneksellä tutkituista. Ilmoitettu lääkärin toteama sydäninfarkti ja aivohalvaus olivat yhtä yleisiä kuin koko maassa Tupakointi ja alkoholinkäyttö FINRISKI tutkimuksen mukaan kolmasosa (32 %) vuotiaista lappilaisista miehistä ja neljäsosa (25 %) naisista ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti vuotiaiden tupakoivien miesten ja naisten osuudet olivat lähes poikkeuksetta Lapissa maan muiden alueiden vastaavia lukuja korkeammat, sillä ainoastaan Helsingin ja Vantaan alueella suunnilleen yhtä suuri osuus miehistä (37 %) ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti. Lappilaisten vuotiaiden naisten tupakointi (29 %) oli myös huomattavasti yleisempää kuin samanikäisten naisten tupakointi esimerkiksi Pohjois- Savossa. Kuitenkin noin 60 % Lapin läänin miehistä ja naisista ilmoitti haluavansa lopettaa tupakoinnin. Osuus on 5-10 % suurempi kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla. Tupakointi on yleisempää vähemmän kouluttautuneilla ja työttömillä sekä muutoin sosiaalisesti syrjäytyneillä. Myös kulttuuriset tekijät ja sosiaalinen normisto vaikuttavat tupakoinnin yleisyyteen Nämä tekijät voivat osittain selittää myös lappilaisten muuta Suomea yleisempää tupakointiaktiivisuutta. Toisaalta suurin osa lappilaisista tupakoijista halusi lopettaa tupakoinnin, mikä on hyvä lähtökohta tupakanpolton vähentämiseksi. FINRISKI tutkimuksen mukaan 59 % lappilaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa,

7 28 % harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 4 % ilmoitti lopettaneensa alkoholinkäytön kokonaan ja 9 % ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Miehillä alkoholin käyttö näytti olevan hieman yleisempää kuin naisilla. Joka kymmenes lappilainen mies ja joka sadas nainen ilmoitti käyttävänsä suurkulutuksen rajana pidettävän vähintään 18 ravintola-annosta eli 216 grammaa alkoholia viikossa. Niiden osuus, jotka käyttävät vähintään 18 ravintola-annosta alkoholia viikossa on Lapissa saman suuruinen kuin Oulun läänissä, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savosssa. Sen sijaan Turun ja Loimaan alueella sekä Helsingissä ja Vantaalla vastaavan määrän alkoholia kulutti joka viides mies ja 2-4% naisista. Lappilaiset miehet olivat käyttäneet tutkimusta edeltäneen viikon aikana useimmin keskiolutta (61 %) ja viinaa (51 %), viiniä oli käyttänyt vain noin 20 %. Myös naiset olivat käyttäneet yleisimmin keskiolutta (51 %), mutta heillä viinin käyttö (35 %) oli yhtä yleistä kuin viinan (37 %). Lappilaisten miesten eri tyyppisten alkoholijuomien käyttö edellisen viikon aikana ei juuri poikennut esimerkiksi Oulun läänin miesten vastaavista luvuista, mutta lappilaisten naisten erityyppisten alkoholijuomien käyttö oli hiukan yleisempää Oulun läänin naisiin verrattuna. Alkoholin käyttö, tupakointi ja muut haitalliset terveystottumukset, kuten ravintosisällöltään yksipuolinen ruoka voivat liittyä yhteen. Tämä lisää yksittäisten epäterveellisten elintapojen haittavaikutuksia. Toisaalta joidenkin elintapojen muuttuminen terveellisemmiksi voi helpottaa myös muista epäterveistä elintavoista luopumista Ruokatottumukset Ruokatottumukset ovat Lapissa yleensä samankaltaiset kuin muuallakin Suomessa. Yli puolet tutkituista ilmoitti syövänsä arkipäivisin lounaansa kotona, mikä on suurempi osuus kuin muualla maassa. Tyypillisiä kuidun lähteitä olivat ruis- tai näkkileipä, peruna, puuro ja ja vihannekset. Vain 5 % vastaajista käytti voita leivän päällä. Ruoanvalmistuksessa käytettiin yleisimmin kasviöljyä (40 % vastaajista); voita käytti ¼ vastaajista, mikä on enemmän kuin muualla maassa. Kolmannes Lapin miehistä ja naisista ilmoitti juovansa rasvatonta maitoa. Vähärasvaisia juustoja söi päivittäin tai lähes päivittäin 39 % miehistä ja 49 % naisista. Yli puolet vastaajista söi kalaa vähintään 1-2 kertaa viikossa ja joka toinen söi kanaa tai broileria. Makkaraa tai makkararuokia söi päivittäin tai lähes päivittäin 14 % miehistä mutta tuskin kukaan naisista. 1/3 vastaajista söi suklaata tai karamellejä. Lapin miehet joivat 5-6 kupillista kahvia päivässä ja naiset 4-5 kupillista. Suodatinkahvia joi 80 % lappilaisista ja pannukahvia 10 %. Pannukahvin käyttö oli Lapissa yleisempää kuin useimmilla muilla Suomen alueilla. Ruoankäytössä oli jonkin verran alueellisia eroja. Ruis- ja näkkileipää sekä perunaa käytettiin eniten Kemijärvellä, vähiten Rovaniemellä. Kemijärven miehet söivät marjoja selvästi useammin kuin muiden kaupunkien miehet Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät Verenpaine Lappilaisista miehistä kaikissa ikäryhmissä vain alle 20 %:lla oli optimaalinen verenpaine, eli tutkimustilanteessa mitattujen kolmen mittauksen keskiarvo oli pienempi kuin 120/80 mmhg. Jopa nuorimmassa ikäryhmässä optimaalisen verenpainerajan alle pääsi vain 19 %

8 miehistä. Naisten kohdalla tilanne oli selvästi parempi, optimaalinen verenpaine oli 27 %:lla kaikista naisista, nuorimmassa ikäryhmässä yli puolella (56 %). Yli kahdella kolmasosalla naisista, mutta vain noin kolmanneksella kaikista miehistä verenpainetaso alitti 140/90 mmhg eli normaalina pidetyn verenpaineen rajan. Keskimäräinen verenpaine oli Lapissa korkeampi kuin useimmilla muilla alueilla, mutta ero oli pieni (1-3 mmhg). Veren rasvapitoisuus Lappilaisten miesten keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo oli 5,8 mmol/l ja naisten 5,7 mmol/l Arvot olivat muualla maassa sekä miehillä että naisilla jonkin verran matalammat (0,2-0,35 mmol/l ) kuin Lapissa. Vain noin neljäsosalla lappilaisista miehistä ja naisista kokonaiskolesteroli oli alle 5 mmol/l, joka on nykyinen tavoitetaso. Muualla maassa vastaava osuus oli noin kolmasosa. Lapin kaupunkien välillä ei todettu isoja eroja kokonaiskolesteroliarvoissa. Hyvän eli HDL-kolesterolin keskiarvo oli lappilaisilla miehillä 1,4 mmol/l ja naisilla 1,6 mmol/l. Viidellä prosentilla miehistä ja yhdellä prosentilla naisista HDL-kolesteroliarvo oli alle 0,9 mmol/l, kun vastaavat luvut muualla maassa olivat miehillä keskimäärin hieman korkeammat (6-8 %) ja naisilla koko maassa samanlaiset. Lappilaisten miesten keskimääräinen LDL-kolesteroli oli 3,7 mmol/l ja naisten 3,5 mmol/l. Kolmella lappilaisella miehellä neljästä ja kahdella kolmasosalla naisista LDLkolesteroli ylitti Käypä Hoito-suosituksen mukaisen tavoiterajan 3 mmol/l ja tämä luku oli Lapissa molemmilla sukupuolilla suurempi kuin vastaavat luvut koko FINRISKI -tutkimusjoukossa. Lappilaisten miesten keskimääräinen triglyseridiarvo oli 1,62 mmol/l ja naisten 1,27 mmol/l. Koko Lapin miesten triglyseridiarvot olivat matalampia kuin maan muissa osissa ja naisilla samanlaisia kuin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa, mutta korkeampia kuin maan muilla FINNRISKI -tutkimusalueilla. Liikunta Päivittäistä, vähintään minuuttia kestävää, lievästi hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan liikuntaa Lapissa harrastivat eniten vuotiaat miehet (28 %) ja naiset (34 %). Vain % vuotiaiden ikäryhmästä harrasti vastaavantyyppistä liikuntaa päivittäin. Oulun läänin vastaaviin lukuihin (M 11 %, N 13 %) verrattuna lappilaisissa oli edellä mainitun kaltaista päivittäistä liikuntaa harrastavia jonkin verran enemmän lähes kaikissa ikäryhmissä (miehet 16 %, naiset 18 %). Noin joka kuudes (M 16 %, N 11 %) lappilainen ei harrastanut tai kyennyt harrastamaan juuri ollenkaan vapaa-ajan liikuntaa. Kunnon säilyttämisen kannalta riittävästi eli vähintään kaksi-kolme kertaa viikossa ripeää liikuntaa harrasti 57% miehistä ja 65% naisista. Nämä luvut ovat samansuuruiset kuin muualla maassa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna päivittäinen liikunta näytti sekä miehillä että naisilla lisääntyvän iän myötä. Liikapaino ja lihavuus Lappilaisten vuotiaiden miesten painoindeksin keskiarvo oli 27,4 kg/ m 2 oli samaa luokkaa kuin koko FINRISKI -aineiston vuotiaiden miesten. Myöskään lappilaisten naisten painoindeksit eivät juuri poikenneet muiden FINRISKI -tutkimusalueiden samanikäisten naisten painoindekseistä lukuun ottamatta Helsingin ja Vantaan alueen naisten painoindeksiä, joka oli muita alueita matalampi (25,4 kg/ m 2 ). Liika-

9 painoisten (BMI yli 25 kg/m 2 ) osuus oli Lapissa (72 % miehistä ja 40 % naisista) jonkin verran korkeampi kuin joillakin muilla FINRISKI tutkimus-alueilla. Selkein ero oli Helsingin ja Vantaan alueeseen, jossa vastaavasti 65 % miehistä ja 35 % naisista oli liikapainoisia. Keskivartalolle painottuva lihavuus on Lapissa varsin yleistä, sillä noin neljäsosalla miehistä vyötärönympärys ylitti riskirajana pidetyn 102 cm ja kolmasosalla naisista se ylitti 88 cm. Keskivartalolihavuus lisääntyi sekä miehillä että naisilla merkittävästi iän myötä Johtopäätökset Lappilaisten terveys on viime vuosikymmeninä ollut maan keskitasoa huonompi. Tärkeimmät syyt tähän ovat verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja onnettomuudet sekä korkeat työkyvyttömyysluvut. Vakavat terveysongelmat ovat tosin vähentyneet Lapissa niinkuin muuallakin Suomessa, mutta suotuisa kehitys on Lapissa eri mittareilla arvioiden viivästynyt muutamalla vuodella. Tärkein yksittäinen terveysongelma Lapissa on sepelvaltimotauti, joka on vähentynyt Lapissa keskimääräistä hitaammin. Taudin vaaratekijöitä esiintyy Lapissa paljon: tupakointi on tavallista yleisempää, seerumin kokonaiskolesteroli on korkeampi kuin muualla ja verenpainetaso on suhteellisen korkea. Sairauksien vaaratekijöistä merkittävin on tupakointi, joka on Lapissa muuta maata yleisempää niin miehillä kuin naisillakin. Tupakointi lisää useiden vakavien sairauksien vaaraa. Suurin osa tupakoijista ilmoitti kuitenkin haluavansa lopettaa tupakanpolton, mikä on hyvä lähtökohta tupakoinnin lopettamisinterventioille. Tupakointi oli suhteellisen yleistä myös Lapin koululaisten keskuudessa, ja keskimääräistä suurempi osa Lapin peruskoululaisista ilmoitti koulunsa henkilökunnan tupakoivan. Alkoholia lappilaiset eivät käytä erityisen runsaasti maan muihin alueisiin verrattuna. Ruokatottumukset ovat Lapissa samankaltaiset kuin koko maassa; silmiinpistävää on vain runsas pannukahvin käyttö, joka lisää seerumin kolesterolipitoisuutta. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijätasot ovat Lapin läänin aikuisväestössä edelleen korkeita huolimatta viime vuosikymmenien suotuisasta kehityksestä koko maassa. Kohonneen verenpaineen hoitoon on käytettävissä monia sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä hoitokeinoja. Kansalaisten omaa aktiivisuutta, vastuunottoa ja tietoisuutta verenpaineen käyttäytymisestä eri tilanteissa voidaan lisätä tukemalla itsemittaus- ja omahoitovaihtoehtoja. Veren rasva-arvojen osalta tulokset osoittavat, että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden lääkkeettömään ja lääkkeelliseen hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota suositusten mukaisten tavoitetasojen saavuttamiseksi. Lihavuuden ja erityisesti keskivartalolle painottuvan lihavuuden esiintyminen on niin yleistä, että kansanterveydellisesti se on yksi merkittävimmistä terveysuhkista lähivuosikymmeninä. Kuntien väliset terveyserot Lapissa ovat suuret, joskin samanlaisia eroja on muuallakin maassa. Sairaudet ja terveysongelmat kasautuvat Kemin kaupunkiin ja Keski-Lapin kuntiin. Syynä ovat elinolosuhteet, mahdollisesti muuttoliikkeen aiheuttama valikoituminen sekä epäterveelliset elintavat. Erityisesti näillä paikkakunnilla olisi ryhdyttävä tarkempiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin paikallisen väestön terveyden edistämiseksi sekä luotava väestöpohjainen terveyden seurantajärjestelmä toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.

10

11

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

5. TYÖKYVYTTÖMYYS. 5.1 Johdanto. Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos

5. TYÖKYVYTTÖMYYS. 5.1 Johdanto. Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 5. TYÖKYVYTTÖMYYS Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 5.1 Johdanto Sairauksien yleisyyttä väestössä voidaan mitata myös työkyvyttömyyseläkkeiden

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot: 1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Keski-ikä oli 38,5 vuotta. Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) FCG tuotti Lahden kaupungin toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Lahden kaupungin väestölle. Indeksin mukaisesta

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot