11. RUOKATOTTUMUKSET Johdanto Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä"

Transkriptio

1 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana aikaisempaa terveellisimmiksi (Aromaa ym. 1997, Lahti- Koski ym. 2000, Helakorpi ym. 2000). Kansanterveyslaitoksen Finravinto tutkimus osoittaa hyvien muutosten suomalaisessa ravitsemuksessa pysähtyneen (Männistö ym. 2003). Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti päivittäiseen ruokavalion tulisi sisältää runsaasti täysjyväviljaisia tuotteita, vähärasvaisia tai rasvattomia maito-valmisteita, vähärasvaista juustoa, perunaa sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Leivänpäällysrasvaksi suositellaan kasvimargariinia tai rasvaseosta, ruoanvalmistukseen öljyä sekä salaatteihin öljypohjaista salaatinkastiketta. Ruoanvalmistuksessa tulisi suosia vähärasvaista lihaa, leikkeleistä valita vähärasvainen ja -suolainen vaihtoehto. Kala-ateria olisi hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä FINRISKI tutkimuksen kyselyyn vastanneista Lapin läänissä asuvista miehistä 57 ja naisista 55 ilmoitti syöneensä arkipäivänä pääasiallisesti 3-4 ateriaa tai välipalaa. Miehet söivät 1-2 ateriaa tai välipalaa (33 ) naisia yleisemmin (24 ). Naiset söivät 5-6 ateriaa tai välipalaa (21 ) miehiä yleisemmin (10 ). Lapin läänissä ei ollut alueellisia eroja päivittäin syötyjen aterioiden määrässä. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten (Nordiska Ministerrådet 1996) mukaisesti päivittäin tulisi nauttia kolme pääateriaa ja 2-3 välipalaa. Lapin läänissä asuvien arkipäivänä tapahtuva ruoankäyttö oli vastaava kuin FINRISKI tutkimuksessa (Laatikainen ym. 2003) raportoitu syötyjen aterioiden määrä muualla Suomessa. Kuitenkin Finravinto tutkimuksen mukaan (Männistö ym. 2003) keskimääräinen suomalainen päivittäinen ruokavalio koostui kuudesta ateriointikerrasta. Finravinto tutkimuksessa ruoankäyttöä tutkittiin kahden päivän ruoankäyttöhaastattelulla, kun taas FINRISKI tutkimuksen yhteydessä tieto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tämä on voinut vaikuttaa päivittäin syötävien aterioiden ja välipalojen määrien raportointiin.

2 MIEHET Ei syö lounasta Syö eväitä Syö kotona Ravintola Työpaikkaruokala Syö muualla NAISET Ei syö lounasta Syö eväitä Syö kotona Ravintola Työpaikkaruokala Syö muualla Kuvio 11.1 Lounasaikainen ruokailumuoto Lapin läänissä sukupuolen ja iän mukaan (kunkin ruokailumuodon ilmoittaneiden prosenttiosuus kaikista kysymykseen vastanneista)

3 MIEHET Ei syö lounasta Syö eväitä Syö kotona LAPIN L. järvi Ravintola Työpaikkaruokala Syö muualla LAPIN L. järvi NAISET Ei syö lounasta Syö eväitä Syö kotona LAPIN L. järvi Ravintola Työpaikkaruokala Syö muualla LAPIN L. järvi Kuvio 11.2 Lounasaikainen ruokailumuoto Lapin läänissä ja sen kaupungeissa sukupuolittain (kunkin ruokailumuodon ilmoittaneiden prosenttiosuus kaikista kysymykseen vastanneista)

4 11.3 Lounas- ja päivällisruokailu Lapin läänissä asuvista vuotiaista miehistä ja naisista yli puolet ilmoitti syövänsä arkipäivänä lounasaikaisen pääaterian pääasiassa kotona (Kuvio 11.1). Finravinto tutkimuksen mukaan (Kansanterveyslaitos 1998), jossa tutkimusalueena oli pääkaupunkiseutu, Lounais-Suomi, Itä-Suomi ja Oulun lääni, noin 10 pienempi osa tutkituista ilmoitti syövänsä lounaan kotona. Seuraavaksi suosituimpia lounasaikaisen ruokailun muotoja olivat eväiden syönti työpaikalla tai aterian nauttiminen työpaikkaruokalassa. Miehistä 6 ja naisista 5 ei syönyt lainkaan lounasta. Vain muutama prosentti miehistä ja naisista ilmoitti ravintolan tai jonkun muun vastaavan paikan lounaspaikaksi. Lounasaikaisen aterian syöminen kotona oli yleisintä ssä asuvilla miehillä (56 ) ja järvellä asuvilla naisilla (64 ) (Kuvio 11.2). ssa asuvat miehet ja naiset sekä ssä asuvat naiset söivät lounasaikana yleisimmin eväitä työpaikalla. Lapin läänin alueella ateriointi työpaikkaruokalassa oli kaupungeissa muita alueita yleisempää. Alle 45-vuotiaat miehet (25-34 vuotiaista 29, vuotiaista 39 ) nauttivat lounasaikaisen ateriansa pääasiassa kotona, mutta etenkin nuorimmassa ikäluokassa eväiden syönti työpaikalla (28 ) tai ruokailu työpaikkaruokalassa (24 ) olivat lähes yhtä suosittuja lounaan nauttimispaikkoja. Naisista vuotiaat söivät lounaan pääasiassa kotona (43 ). Kuitenkin joka neljäs vuotiaista naisista söi lounasaikana eväitä työpaikalla ja joka viides työpaikkaruokalassa vuotiaat naiset söivät lounasaikana yleisemmin eväitä työpaikalla (39 ). Joka viides vuotiaista naisista ilmoitti syövänsä lounaan työpaikkaruokalassa. Yli 55- vuotiaat söivät lounaan pääasiallisesti kotona. Päivällinen syötiin pääosin kotona (87 miehistä, 90 naisista). 4 miehistä ja 5 naisista ei syönyt lainkaan päivällistä ja noin 1 söi eväitä työpaikalla, ruokaili ravintolassa tai työpaikkaruokalassa. Vanhin ikäryhmä (65-74-vuotiaat) söi päivällisen lähes aina kotona ja nuorimmassakin ikäluokassa ( vuotiaat) 81 miehistä ja 88 naisista söi päivällisen kotona Erityisruokavalion noudattaminen Lapin läänin alueella asuvat naiset noudattivat lähes kaksi kertaa yleisemmin laktoositonta ruokavaliota kuin miehet (15 vs. 8 ). Erityisesti Rovaniemellä asuvat naiset (21 ) noudattivat muita yleisemmin laktoositonta ruokavaliota. Kolesterolia alentavan ruokavalion noudattaminen oli miehillä yleisempää (14 ) kuin laktoosittoman ruokavalion, naisilla näiden erityisruokavalioiden noudattamisen välillä ei ollut eroa. Laihdutus- ja kasviruokavalion noudattaminen oli vähäistä, mutta naiset noudattivat niitä hieman miehiä yleisemmin. Vanhimmat ikäryhmät ( vuotiaat) noudattivat sekä diabeetikon että kolesterolia alentavaa ruokavaliota nuorempia yleisemmin. Yli 65 - vuotiaista miehistä 22 ja naisista 38 noudatti kolesterolia alentavaa ruokavaliota.

5 Taulukko 11.1 Kuitupitoisia ruoka-aineita päivittäin syövät miehet ja naiset Lapin läänissä ja sen kaupungeissa ( vastanneista). M i e h e t N a i s e t Lapin lääni järvi järvi Lapin lääni Ruis- tai näkkileipää Puuroja Perunaa Tuoreita vihanneksia Keitettyjä vihanneksia Hedelmiä Marjoja Taulukko 11.2 Kuitupitoisia ruoka-aineita päivittäin syövät miehet ja naiset Lapin läänissä ikäryhmittäin ( vastanneista). M i e h e t N a i s e t Kaikki Kaikki Ruis- tai näkkileipää Puuroja Perunaa Tuoreita vihanneksia Keitettyjä vihanneksia Hedelmiä Marjoja Kuitupitoisten ruokaaineiden käyttö Merkittävin päivittäisen kuidun lähde Lapin läänissä asuvilla oli ruis- tai näkkileipä, jota syötiin Lapin kaupungeista yleisimmin järvellä (Taulukko 11.1). Ruis- tai näkkileivän päivittäinen käyttö oli järvellä yleisempää kuin Lapin läänissä keskimäärin. Kaupungeissa asuvista joka toinen sanoi syövänsä ruis- tai näkkileipää päivittäin. Miesten ja naisten ruis- tai näkkileivän käyttö oli yhtä yleistä ssä ja Rovaniemellä, mutta järvellä asuvat miehet käyttivät ruis- tai näkkileipää selvästi yleisemmin kuin siellä asuvat naiset. ssa puolestaan naiset käyttivät ruis- tai näkkileipää miehiä yleisemmin. Naiset söivät muita kuidun lähteitä miehiä huomattavasti yleisemmin. Noin viidesosa naisista söi päivittäin puuroja ja tuoreita

6 vihanneksia. ssa ja järvellä asuvien miesten päivittäinen puuron syönti oli vastaavanlaista, miesten tuoreiden vihannesten päivittäisen käytön ollessa keskimäärin 10. Puurot maistuivat päivittäin selvästi vähiten Rovaniemellä asuville. Tuoreiden vihannesten käytössä ei ollut juuri eroa Lapin kaupunkien välillä, tosin naiset käyttivät niitä noin kaksi kertaa miehiä yleisemmin. Keitetyn perunan tai perunasoseen päivittäisessä käytössä ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Noin joka neljäs käytti perunaa päivittäin. 77 kaikista ruoankäyttötutkimuksessa mukana olevista ilmoitti käyttävänsä perunaa päivittäin tai lähes päivittäin. Tämä oli hieman enemmän kuin Finravinto raportissa (Kansanterveyslaitos 1998) todettu perunan käyttö Suomessa. järvellä asuvat söivät perunaa selvästi yleisimmin ja Rovaniemellä asuvien perunan käyttö oli harvinaisinta. Keitettyjen kasvisten päivittäinen käyttö oli harvinaista kaikissa Lapin kaupungeissa. Hedelmiä syötiin päivittäin selvästi yleisemmin kuin marjoja ja naiset söivät sekä hedelmiä että marjoja kaksi kertaa miehiä yleisemmin. järvellä asuvista miehistä joka neljäs ilmoitti nauttivansa marjoja päivittäin, kun muissa Lapin kaupungeissa asuvien miesten marjojen käyttö oli 4-5 :n luokkaa. järvellä, Rovaniemellä ja ssa asuvien naisten päivittäinen ruokavalio sisälsi yhtä paljon marjoja, kun ssä naisten marjojen päivittäinen käyttö oli hieman harvinaisempaa. Kuitupitoisia ruoka-aineita käyttivät yleisimmin yli 55 -vuotiaat miehet ja naiset (Taulukko 11.2). Kuitupitoiset ruoka-aineet sisältyivät myös vuotiaiden päivittäiseen ruokavalioon yleisemmin kuin vuotiailla. Ruisleivän käyttö oli melko yleistä nuorimmassakin ikäryhmässä, mutta muiden kuitupitoisten ruoka-aineiden käyttö oli huolestuttavan harvinaista Leivänpäällys- ja ruoanvalmistusrasva Suomessa on jo pitkään voideltu leipä kevytlevitteellä tai margariinilla (Helakorpi ym. 2002). Lapin läänissä asuvien leivänpäällysrasvan käytössä ei ollut eroa yleiseen leivänpäällysrasvan käyttöön, sillä eniten käytetty leivänpäällysrasva oli rasvaa sisältävä rasvalevite. Sitä käytti joka toinen vastaajista ja käytössä ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Muiden rasvalevitteiden ja voi-kasviöljyseosten käyttö oli 10 :n luokkaa, kuten myös miesten voin käyttö leivänpäällysrasvana. Vain 5 naisista ilmoitti käyttävänsä voita leivänpäällysrasvana. 13 miehistä ja 16 naisista ei käyttänyt lainkaan rasvaa leivällä. Nuoremmat ikäluokat ( vuotiaat) käyttävät leivän päällä yleisemmin vähärasvaisia rasvalevitteitä ja yli 55-vuotiaiden voin ja kasvisterolia sisältävän margariinin käyttö oli selvästi nuorempia ikäluokkia yleisempää. Finravinto 1997 tulosten (Kansanterveyslaitos 1998) mukaisesti kasvisöljy oli suosituin ruoanvalmistusrasva myös Lapin läänissä asuvilla. Ruoanvalmistusrasvan käytössä ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Neljä kymmenestä ilmoitti käyttävänsä kasvisöljyä. Voin käyttäjiä oli neljännes, joka on hieman enemmän kuin Finravinto tutkimuksessa raportoitu viidenneksen osuus. järvellä asuvat käyttivät selvästi harvemmin kasvisöljyä ruoan-valmistuksessa kuin muissa Lapin kaupungeissa asuvat, mutta vastaavasti hieman yleisemmin talousmargariinia ja voi - kasviöljyseosta.

7 Nuorimmat ikäluokat suosivat kasviöljyn ja vähärasvaisten rasvalevitteiden käyttöä. Voin ja talousmargariinin käyttö oli puolestaan yleisempää yli 55- vuotiailla Maitotuotteet Miesten yleisimmin käyttämä maitolaatu oli kevyt- tai ykkösmaito. Naisilla rasvaton maito oli suosituin maitolaatu ikäryhmästä riippumatta. Miehistä 41 ilmoitti juovansa yleisimmin kevyt- tai ykkösmaitoa ja 30 rasvatonta maitoa. Naisista vastaavasti 37 joi rasvatonta maitoa ja 30 kevyt- tai ykkösmaitoa. Miehistä 30 ja naisista 40 ilmoitti, etteivät he juo maitoa ollenkaan. Myös muualla Suomessa maitoa juomattomien osuus oli vuonna 2002 toteutetun Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveyskyselyn mukaan vastaava (Helakorpi ym. 2002). Kevyt- ja ykkösmaidon juojia oli eniten järvellä: 43 miehistä ja 45 naisista. Vastaavasti rasvatonta maitoa käyttivät eniten Rovaniemellä asuvat miehet (45 ) ja ssa asuvat naiset (43 ). Iäkkäimpien ryhmässä, etenkin miehissä, oli enemmän täysmaidon käyttäjiä kuin nuorempien ikäryhmissä vuotiaat miehet käyttivät selvästi kevytja ykkösmaitoa ja vuotiaat rasvatonta maitoa muita ikäryhmiä yleisemmin. Naiset söivät päivittäin tai lähes päivittäin vähärasvaisia juustoja (rasva- < 20) muita juustoja yleisemmin (49 / 33 ), kun miehet vastaavasti söivät muita juustoja vähärasvaisia yleisemmin (39/43). Juustojen käytön yleisyydessä ei ollut suuria alueellisia eroja. Miesten vähärasvaisten juustojen päivittäinen tai lähes päivittäinen käyttö oli hieman vähäisempää n ja n alueella, kun naisilla vastaavien juustojen käyttö oli yleisintä näillä alueilla. Vähärasvaisempien juustojen käyttö oli hieman yleisempää vanhimmissa ikäryhmissä. Alle 35 -vuotiaista miehistä 27, mutta vuotiaista 40 ilmoitti käyttävänsä päivittäin tai lähes päivittäin vähärasvaisia juustoja. Vähärasvaisia juustoja käytti alle 35 -vuotiaista naisista 40 ja vuotiaista 57. Sen sijaan rasvaisempia juustoja syötiin nuoremmissa ikäryhmissä yleisemmin kuin vanhemmissa ikäryhmissä Kala, broileri ja makkara 62 miehistä ja 68 naisista käytti ravitsemussuositusten mukaisesti kalaa vähintään kerran tai kaksi kertaa viikossa. Päivittäinen tai lähes päivittäinen kalan käyttö oli paljon vähäisempää: miehillä 11 ja naisilla 6. ssä asuvat miehet käyttivät kalaa vähintään kerran tai kaksi kertaa viikossa muita Lapin kaupunkeja selvästi harvemmin (52 ). ssa asuvat naiset puolestaan käyttivät kalaa selvästi yleisemmin (76 ) kuin ssä, Rovaniemellä ja järvellä asuvat naiset, joista noin 64 käytti kalaa vähintään kerran tai kaksi kertaa viikossa. Kalan käyttö pari kertaa viikossa tai useammin oli yleisempää vanhimmissa ikäryhmissä nuorimpiin verrattuna. Joka toinen naisista ja lähes joka toinen miehistä ilmoitti käyttävänsä broileria ja kanaruokia kerran tai kaksi kertaa viikossa, mutta lähes päivittäin tai useammin broileria tai kanaruokia käyttäviä oli alle 5 molemmissa sukupuolissa. Naisten broilerin ja kanaruokien käytössä ei ollut eroa Lapin kaupunkien välillä. Rovaniemellä asuvien miesten broilerin käyttö oli hieman yleisempää kuin muissa kaupungeissa. Broilerin ja kanaruokien käyt-

8 tö oli yleisempää nuorimmissa ikäluokissa. Naisista juuri kukaan ei käyttänyt päivittäin tai lähes päivittäin makkararuokia, lenkkimakkaraa tai nakkeja, kun miehissä päivittäisiä tai lähes päivittäisiä käyttäjiä oli 14. Kuitenkin niin miehissä kuin naisissa joka toinen ilmoitti käyttävänsä makkaraa jossain muodossa kerran tai kaksi kertaa viikossa. ssä asuvat miehet käyttivät makkaraa kerran tai pari kertaa viikossa hieman muita kaupunkeja yleisemmin, mutta päivittäisessä tai lähes päivittäisessä käytössä ei ollut eroa eri kaupunkien välillä. Makkararuokien käyttö oli selvästi yleisempää nuorimmissa ikäryhmissä Makeiset ja pikaruoka Päivittäinen tai lähes päivittäinen suklaan ja karamellien käyttö oli harvinaista. Kuitenkin joka kolmas miehistä ja naisista ilmoitti syövänsä suklaata kerran tai kaksi kertaa viikossa ja hieman useampi karamelleja. Naiset söivät suklaata ja karamelleja hieman miehiä yleisemmin. Suklaan ja karamellien käyttö oli yhtä yleistä Lapin eri kaupungeissa ja käyttö oli vastaavaa kuin muualla Suomessa (Laatikainen ym. 2003). Nuorimmat ikäluokat, erityisesti vuotiaat, söivät yleisimmin suklaata ja karamelleja. Kaupan valmisruokia käytti joka viides kerran tai kaksi kertaa viikossa, mutta niitä ei juurikaan sisällytetty päivittäiseen ruokavalioon. Miehet käyttivät valmisruokia hieman naisia yleisemmin ja Rovaniemellä asuvat miehet muissa kaupungeissa asuvia miehiä yleisemmin. Kaupan valmisruokien käyttö oli yleisintä vuotiailla Suola Lapin läänissä asuvat käyttivät kotona yleisimmin tavallista jodipitoista ruokasuolaa. Myös mineraalisuolan käyttö oli melko yleistä, sillä sitä käytti joka neljäs miehistä ja joka viides naisista. Rovaniemellä asuvat käyttivät mineraalisuolaa muissa Lapin kaupungeissa asuvia yleisimmin. Miehistä joka toinen ei lisännyt pöydässä ruokaan suolaa ja joka toinen ilmoitti lisäävänsä, kun ruoka ei maistu riittävän suolaiselta. Naisista kaksi kolmesta ilmoitti, ettei lisää suolaa pöydässä ruokaan ja yksi kolmesta lisäsi. Joka toinen miehistä piti muualla syötyä ruokaa kotiruokaa suolaisempana, mutta naisten mielestä näiden välillä ei ollut eroa. Valmisruoan (pakasteet, einekset) ja kotiruoan suolaisuudessa ei havaittu juurikaan eroa. Suolan käytössä ei ollut eroja eri ikäryhmien välillä Kahvi ja tee Lapin läänin alueella asuvista 80 ilmoitti juovansa tavallisesti suodatin-kahvia ja hieman yli 10 pannukahvia. Kahvia juomattomien osuus oli pieni, 5 miehistä ja 8 naisista. Suodatinkahvin käytössä ei ollut suuria alueellisia eroja, mutta ssa asuvat miehet ja järvellä asuvat naiset joivat hieman enemmän pannukahvia verrattuna muihin Lapin läänin kaupunkeihin. Pannukahvin käyttö oli Lapissa FINRISKI 2002 tulosten (Laatikainen ym. 2003) mukaan selvästi yleisempää kuin muualla Suomessa. Vain Pohjois-Karjalassa asuvat käyttävät pannukahvia yhtä yleisesti kuin Lapin läänissä asuvat. Miehet joivat keskimäärin 5-6 kupillista ja naiset 4-5 kupillista kahvia päivässä. Miesten kahvin juonti oli vastaavaa kuin oululaisten ja pääkaupunkiseudulla asuvien kahvin juonti, mutta naiset joivat kahvia hieman

9 enemmän (Näyhä ja Hassi 1999). 5-6 kupillista kahvia päivässä juovien eri ikäryhmien välillä ei ollut eroja. Lapin läänissä asuvat joivat teetä keskimäärin kupillisen päivässä. Teen juonnissa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Päivittäinen teen juonti oli yleisintä yli 55 -vuotiailla sekä nuorilla, vuotiailla, naisilla Oman ruokavalion terveellisyys Vastaajat arvioivat ruokavalionsa terveellisyyttä viisiportaisella asteikolla (syön mielestäni terveellisesti - melko terveellisesti - ei erityisen terveellisesti tai epäterveellisesti - melko epäterveellisesti - epäterveellisesti). Lapin läänissä asuvista miehistä 55 ja naisista 66 söi mielestään pääasiallisesti melko terveellisesti. Erityisesti järvellä ja Rovaniemellä asuvat miehet sekä ssä ja ssa asuvat naiset olivat tätä mieltä ruoankäyttötavoistaan. Kolmasosa miehistä ja viidesosa naisista oli sitä mieltä, että heidän ruokavalionsa ei ollut erityisen terveellinen mutta ei myöskään epäterveellinen. Alle 10 tutkimuksessa mukana olleista oli sitä mieltä, että he syövät terveellisesti. Vielä pienempi prosenttiosuus piti syömistapojansa melko epäterveellisinä, ja juuri kukaan tutkimukseen osallistuneista ei pitänyt ruoankäyttötapojaan täysin epäterveellisenä Päätelmät Lapin läänissä asuvien ruokatottumukset eivät juuri eronneet muualla Suomessa asuvien ruoankäytöstä. Päivittäin syötyjen aterioiden määrä oli hieman pienempi kuin muualla maassa, mutta tähän on voinut vaikuttaa ruoankäytön kyselymenetelmien erilaisuus. Naisten ruokatottumukset olivat suurelta osin terveellisemmät kuin miehillä. Tyypillisiä, Lapin läänissä käytettäviä, kuidun saannin lähteitä olivat ruis- tai näkkileipää, puuro ja peruna sekä tuoreet vihannekset. Keitettyjen vihannesten päivittäinen käyttö oli vähäistä kaikissa Lapin kaupungeissa ja yllättävä havainto oli se, että hedelmiä käytettiin marjoja yleisemmin. Tähän on voinut vaikuttaa myös ruoankäyttökyselyn suorittamisajankohta, joka ajoittui lopputalveen ja kevääseen. Leivänpäällys- ja ruoanvalmistusrasvan sekä maitotuotteiden käyttö oli vastaavaa kuin muualla Suomessa, kuten myös kalan, broilerin ja makkaran käyttö. Lapin läänissä asuvat käyttivät yleisimmin jodipitoista ruokasuolaa, tosin Rovaniemellä asuvat käyttivät mineraalisuolaa muissa Lapin kaupungeissa asuvia yleisemmin. Pannukahvin käyttö oli selvästi yleisempää Lapin läänissä kuin muualla Suomessa, mikä osaltaan vaikuttanee lappilaisilla todettuihin korkeisiin kolesteroliarvoihin. Lapin läänin eri kaupunkien välillä ei havaittu suuria ruoankäytön eroja. järvellä asuvat söivät kuitupitoisia ruokaaineita yleisimmin ja Rovaniemellä asuvat harvimmin. Kuitupitoisten ruokaaineiden käyttö oli yleisintä yli 55 - vuotiailla ja huolestuttavan harvinaista vuotiaiden ikäluokassa. Rovaniemellä asuvat eivät syöneet lounasta niin yleisesti kotona kuin muissa Lapin kaupungeissa. Sen sijaan he käyttivät työpaikkaruokalaa tai ravintolaa muita kaupunkeja yleisemmin lounaspaikkana. Myös lounasta syömättömien osuus oli Rovaniemellä muita kaupunkeja suurempi, etenkin miesten kohdalla.

10 Vaikka yli puolet Lapin läänissä asuvista arvioi oman ruokavalionsa melko terveelliseksi, Lapin läänissä asuvien ruokatottumusten parantamiseksi tulisi lisätä kuitua sisältävien vihannesten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Lisäksi etenkin vuotiaiden ruokavalioon tulisi sisällyttää entistä enemmän kalaa. Lapin läänissä asuvien olisi hyvä vaihtaa suola mineraalisuolaksi ja heitä tulisi valistaa muuta Suomea suuremman pannukahvin käytön vaikutuksesta kolesterolitasoon. Etenkin nuorimmille ikäluokille suunnattu terveysvalistus ja -kasvatus auttaisi havaitsemaan ruoankäytön ongelmakohtia ja vähentämään osaltaan mm. sydänja verisuonitautien esiintyvyyttä. Kirjallisuus Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J (toim.). Suomalaisten terveys Kansanterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Berg MA, Puska P. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/1999. Helsinki Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Aho AR, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 12 / Helsinki Kansanterveyslaitos Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 8/1998. Helsinki Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, Harald K, Jousilahti P, Salomaa V, Vartiainen E. FINRISKI Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7 / Helsinki Lahti-Koski M ja Kilkkinen AM. Ravitsemuskertomus Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 1/2001. Helsinki Männistö S. Ovaskainen ML, Valsta L (toim.) Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Helsinki Nårdiska Ministerrådet. Nordiska näringsrekommendationer 1996, Nord 1996; 28 ed. Köpenhamn: Nordisk Folagshus. Näyhä S ja Hassi J (toim.). Väestön terveys Oulussa. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti 6, Oulu Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuoritukset. Komiteanmietintö 1998:7. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki 1998

11

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Taulukko 44b/1. Ruoan terveellisyyden ajatteleminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Taulukko 44b/1. Ruoan terveellisyyden ajatteleminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Taulukko 44b/1. Ruoan terveellisyyden ajatteleminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) en koskaan tai hyvin harvoin silloin tällöin usein N % % % 1. vuosi 425 2.6 32.0

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Ikääntyneen ruokavalio

Ikääntyneen ruokavalio Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon ruokavalio

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry. Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Testaaja: KUNTOREMONTTI -testit Organisaatio: Elämäntapakysely Ole hyvä ja vastaa huolella

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio Leikki-ikäisen ruokavalio Makumieltymykset ja ruokailutottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Näin ollen juuri lapsuus on tärkeä ajankohta tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja.

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio 2013 Leikki-ikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013 Lapsi opettelee syömään Leikki-ikäinen lapsi syö pääosin samaa ruokaa

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Raskausdiabeteksen. ravitsemushoito

Raskausdiabeteksen. ravitsemushoito Raskausdiabeteksen ravitsemushoito Raskauden aikana verensokeri voi kohota, jos insuliinin eritys haimasta ei lisäänny normaalilla tavalla tai insuliinin teho kudoksissa on heikentynyt. Hyvät ruokavalinnat

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Seurantaindikaattorit

Seurantaindikaattorit KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.

Lisätiedot

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Terveellisen ruokavalion periaatteet

Terveellisen ruokavalion periaatteet Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Edita Publishing Oy. Terveellisen ruokavalion periaatteet Esityksen kuvamateriaalin

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Aamun ohjelma Klo 8-9.30 Keskustelua terveellisestä ruokavaliosta Klo 9.30 pojat tulevat välipalalle o o o Kootaan välipala

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS

NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS URHEILIJAN SYÖMISEN KULMAKIVET 3 Maukas ja oikeanlainen ruoka auttaa: jaksamaan palautumaan kasvamaan Kaloreita ja ravintoaineita ei tarvitse laskea Mallia ruokavalintoihin

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Hämeenlinnan voimisteluseura toukokuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä: Taulukko 1: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat alla olevaan listaan. Merkitse yhdelle riville vain yksi Taulukko 2: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat

Lisätiedot

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä! Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen, Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi 21.11.2017 Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot