10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

Transkriptio

1 . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi lisää sairastavuutta ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Keuhkosyöpään sairastumisvaaran lisääntyminen on tupakan karsinogeenisistä (syöpää aiheuttavista) vaikutuksista tunnetuin, mutta tupakointi lisää sairastumisen vaaraa myös eräisiin muihin syöpiin, kuten kurkunpään ja suuontelon syöpään. Myös vaara sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja krooniseen keuhkoahtaumatautiin on tupakoivilla lisääntynyt merkittävästi. Vaikka tupakointiin liittyvä lisääntynyt sairastumisvaara on yleisesti tiedossa, on tupakointi silti yleistä. Erityisesti nuorten tupakointi on Suomessa selvästi yleisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomalaisten miesten tupakointi on 7-luvulta alkaen vähentynyt mutta naisten tupakointi on lisääntynyt. Kansanterveyslaitoksen vuonna julkistaman selvityksen mukaan suomalaisista --vuotiaista miehistä % ja naisista % tupakoi päivittäin. Tupakointi on yleisintä vähän koulutetun väestön keskuudessa. Taulukko. Tupakoivien, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien prosenttiosuudet Lapissa sukupuolen ja iän mukaan. Sukupuoli Kaikki Ei ole koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten Lopettanut alle puoli vuotta sitten Tupakoi* 7 * Tupakoi nykyisin lähes joka päivä ja tupakoinut säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan.

2 Taulukko. Elämänaikainen tupakoimattomuus, tupakoinnin säänöllisyys ja tupakoinnin lopettamista harkinneiden osuudet Lapin läänissä Sukupuoli Kaikki Ei ole koskaan tupakoinut elämänsä aikana Tupakoinut säännöllisesti ainakin yhden vuoden elämässään Haluaisi lopettaa tupakoinnin FINRISKI -tutkimuksen mukaan kolmasosa -7-vuotiaista lappilaisista miehistä ja neljäsosa samanikäisistä naisista ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti (Taulukko.). - - vuotiaiden tupakoivien miesten ja naisten osuudet olivat lähes poikkeuksetta Lapissa maan muiden alueiden vastaavia lukuja korkeammat, sillä ainoastaan Helsingin ja Vantaan alueella suunnilleen yhtä suuri osuus miehistä (7%) ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti. Huomionarvoista on, että Lapissa -- vuotiaiden ikäryhmässä oli enemmän tupakoivia (7%) miehiä kuin muualla maassa vastaavassa ikäryhmässä, jossa tupakoinnin yleisyys vaihteli 7-% välillä. Lappilaisten --vuotiaiden naisten tupakointi (%) oli myös huomattavasti yleisempää kuin samanikäisten naisten tupakointi esimerkiksi Pohjois-Savossa. Suurimmat erot naisten tupakoinnin yleisyydessä Lapin ja Pohjois-Savon naisten välillä olivat -- vuotiaiden (% vs. %) ja -- vuotiaiden ikäryhmissä ( % vs. 8%). Runsas kolmannes (7%) lappilaisista -7-vuotiaista miehistä ja runsas puolet (7%) naisista ilmoitti, että ei ollut koskaan tupakoinut elämänsä aikana (Taulukko.). Säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan elämässään tupakoineiden miesten ja naisten osuus oli Lapissa kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin muilla tutkimusalueilla Suomessa. Ero säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan tupakoineiden osuudessa oli peräti % Lapin läänin naisten ja Pohjois-Karjalan maakunnan naisten välillä. Noin % Lapin läänin miehistä ja naisista ilmoitti kuitenkin haluavansa lopettaa tupakoinnin.

3 Taulukko. Tupakoivien, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien miesten ja naisten osuudet Lapin kaupungeissa Sukupuoli Kemi Tornio Kemijärvi Rovaniemi Koko Lappi Ei ole koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten 7 7 Lopettanut alle puoli vuotta sitten Tupakoi 7 Tupakoinnin lopettamista haluavien osuus oli Lapin läänissä -% suurempi kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla. Vain Oulun läänin alueella tupakoinnin lopettamista haluavien osuus (n. %) oli yhtä suuri kuin Lapin läänissä. Lapin läänin kaupunkien välinen vertailu (Taulukossa.) osoittaa, että päivittäinen tupakointi oli yleisintä kemijärveläisten miesten keskuudessa, jossa % miehistä ilmoitti tupakoivansa edelleen päivittäin. Vastaavasti niiden miesten osuus, jotka eivät olleet koskaan ole tupakoineet, oli pienin Kemijärvellä. Tupakoivien naisten osuus oli pienin Kemijärvellä Lapin läänin kaupunkien välisessä vertailussa. Vastaavasti niiden naisten osuus, jotka ilmoittivat, etteivät ole koskaan elämänsä aikana tupakoineet oli Kemijärvellä toiseksi suurin (%) ja vain muutaman prosenttiyksikön alhaisempi kuin rovaniemeläisten naisten keskuudessa, jossa elämänsä aikana tupakoimattomien naisten osuus oli %.. Alkoholinkäyttö... Alkoholin haittavaikutukset Liiallisen alkoholin käytön haittavaikutukset ovat tunnetusti suuret. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa sekä sosiaalisia että terveydellisiä haittoja. Pitkäaikainen, runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa maksakirroosia, haimatulehduksia, keskushermostomuutoksia ja kohonnutta verenpainetta. Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholin käyttöön voi myös liittyä suurentunut vaaraa sairastua suun, nielun, ruokatorven ja rintarauhasen syöpään, hermoston rappeutumiseen, sydämen vajaatoimintaan sekä muihin sydän ja verisuonisairauksiin. Alkoholin runsaan nauttimisen aiheuttamia välittömiä terveyshaittoja ovat mm. verenpaineen kohoaminen, suurentut vaaraa sairastua äkilliseen sydäntapahtumaan ja aivoverenkiertohäiriöön sekä lisääntynyt tapaturma-alttius.

4 Taulukko. Alkoholin käyttötiheys Lapissa iän ja sukupuolen mukaan Käyttötiheys Sukupuoli Kaikki Vähintään kerran / kk Harvemmin kuin kerran / kk Lopettanut 7 Ei ole koskaan käyttänyt 8 Alkoholi sisältää energiaa n. 7 kcal/g (vertailuna hiilihydraatit kcal/g, rasva kcal/g), joten sen liiallinen nauttiminen vaikuttaa epäedullisesti energiatasapainoon ja altistaa ylipainon kehittymiselle. Runsas alkoholin käyttö ja osittainen energian tarpeen tyydyttäminen alkoholilla aiheuttaa ruoan ravintoainetiheyden alenemista, mikä merkitsee suojaravintoaineiden saannin vähenemistä. Enintään kohtuullisella alkoholin käytöllä saattaa olla myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittynevät ainakin osittain sen HDL-kolesterolin pitoisuutta kohottavaan vaikutukseen. Terveyden kannalta mahdollisesti edullisen alkoholimäärän rajaa ei tarkkaan tunneta, ja kohtuullisen käytön raja on myös vaikea määrittää. Kahden-kolmen päivittäisen alkoholiannoksen edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteeen ja kuolleisuuteen sekä muuhun sairasta-vuuteen ovat tulleet esille epide-miologisissa pitkittäistutkimuksissa, joissa vaikutus voi kuitenkin selittyä myös jollain muulla seikalla kuin alkoholin vaikutuksella sinänsä. Luotettavia ja todistuvoimaisia vertailevia tutkimuksia alkoholin sairastumista estävästä tai hidastavasta vaikutuksesta ei ole olemassa.... Psykologiset ja sosiaaliset haitat Suoranaisten fyysisten terveyshaittojen lisäksi alkoholilla on myös psyykkisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Liiallinen alkoholin käyttö voi peittää alleen muunlaista hoitoa edellyttävät psykologiset ja sosiaaliset ongelmat. Liiallinen alkoholin käyttö on yleisin perheväkivallan aiheuttaja ja se lisää alttiutta myös erilaisiin tapaturmiin, liikennevahinkoihin ja rasittaa toimeentulo-ongelmien kanssa kamppailevien perheiden taloudellista tilannetta ja kykyä huolehtia lapsista ja muista läheisistä. Vanhempien alkoholinkäyttö voi lisätä lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä tai se voi muuten häiritä lasten ja nuorten tervettä henkistä kehitystä. Alkoholin aiheuttamista haitallisista terveys- ja muista vaikutuksista

5 Taulukko. Alkoholin keskimääräinen viikkokulutus Lapissa iän ja sukupuolen mukaan Käyttötiheys Sukupuoli Kaikki g 7 8, -, g 8,, g 8 7 7,, g , g, g Vähintään g ainakin osa on yleisesti väestön tuntemia. Alkoholin käyttö on Suomessa ollut kansainvälisellä keskitasolla. Alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt - luvun lopulta alkaen. Viime aikoina tämä suuntaus on korostunut alkoholiveron laskemisen myötä. Alkoholin suurkuluttajia Suomessa arvioidaan olevan noin viidesosa miehistä ja % naisista.... Alkoholinkäyttö Lapissa Käyttötiheys. FINRISKI - tutkimuksen mukaan % lappilaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa. 8% käytti harvemmin kuin kerran kuukaudessa, % ilmoitti lopettaneensa alkoholinkäytön kokonaan ja % ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Käyttötiheydet on esitetty sukupuolen ja iän mukaan (Taulukossa.). Miehillä alkoholin käyttö näytti olevan hieman yleisempää kuin naisilla, sillä täysin alkoholinkäytöstä pidättäytyneistä 78% oli naisia ja vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttävistä 8% oli miehiä. Työikäisistä lappilaisista % ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava luku eläkeikäisten keskuudessa oli %. Täysin alkoholin käytöstä pidättäytyneitä oli % työikäisistä ja % eläkeikäisistä. Viikoittainen käyttömäärä. Lappilaisten viikoittainen alkoholinkulutus grammoina on esitetty (Taulukossa.). Kaksitoista grammaa absoluuttista alkoholia

6 Taulukko. Niiden lappilaisten osuudet, jotka eivät olleet käyttäneet lainkaan eri alkoholilaatuja tutkimusta edeltävän viikon aikana. Alkoholilaatu Sukupuoli Kaikki Keskiolut tai keskivahva siideri A-olut Vahva siideri tai long-drink-juoma Punaviini Muu viini Viina tai muu väkevä alkoholi tarkoittaa yhtä ravintola-annosta. Joka kymmenes lappilainen mies ja joka sadas nainen ilmoitti käyttävänsä vähintään 8 ravintola-annosta eli grammaa alkoholia viikossa. 8 viikoittaista ravintolaannosta pidetään suurkulutuksen rajana silloin, jos miesten ja naisten alkoholin kulutusta tarkastellaan yhdessä. Miehillä suurkulutuksen rajana pidetään viikoittaista ravintola-annosta ja naisilla vastaavasti noin kuuttatoista ravintolaannosta viikossa. Niiden osuus, jotka käyttävät vähintään 8 ravintola-annosta alkoholia viikossa on Lapissa samansuuruinen kuin Oulun läänissä, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Sen sijaan Turun ja Loimaan alueella sekä Helsingissä ja Vantaalla vastaavan määrän alkoholia kulutti joka viides mies ja -% naisista. Eri alkoholijuomien käyttö. Tutkimusta edeltävän viikon aikana % lappilaisista miehistä ja % lappilaisista naisista oli käyttänyt olutta tai keski-vahvaa siideriä ja % miehistä ja 7% naisista oli käyttänyt viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa. Oluen ja keskivahvan siiderin käyttäjiä oli eniten alle -vuotiaiden miesten ryhmässä, joissa näiden juomien käyttäjiä edellisen viikon aikana oli ollut lähes 7% kaikista tuon ikäluokan miehistä. Naisilla minkä tahansa alkoholijuoman käyttö edellisen viikon aikana oli yleisintä vuotta täyttäneiden naisten ryhmässä. Heistä % ilmoitti käyttäneensä olutta tai keskivahvaa siideriä, % A-olutta ja peräti % punaviiniä. Myös väkevien alkoholijuomien käyttö tutkimusta edeltävän viikon aikana oli yllättävän yleistä, sillä lähes % tämän ikäisistä naisista ilmoitti nauttineensa

7 Taulukko.7 Niiden lappilaisten osuudet, jotka käyttivät määritellyn rajan ylittävän määrän eri alkoholilaatuja tutkimusta edeltävän viikon aikana. Alkoholilaatu Sukupuoli Kaikki Keskiolut tai keskivahva siideri 7 pullollista A-olut pullollista Vahva siideri tai long-drink-juoma pullollista Punaviini lasillista Muu viini lasillista 7 Viina tai muu väkevä viina annosta 8 alkoholia tutkimusta edeltävällä viikolla. Nuorimman eli alle vuotiaiden ikäryhmän naisilla kaikkien kysyttyjen alkoholijuomien käyttö keskiolutta ja keskivahvaa siideriä lukuun ottamatta oli kaikista ikäryhmistä harvinaisinta. Eri alkoholijuomia käyttäneiden osuudet nousivat naisilla iän myötä. Lappilaisten miesten eri tyyppisten alkoholijuomien käyttö edellisen viikon aikana ei juurikaan poikennut esimerkiksi Oulun läänin miesten vastaavista luvuista, mutta lappilaisten naisten erityyppisten alkoholijuomien käyttö oli hivenen yleisempää Oulun läänin naisiin verrattuna. Tietyn rajan ylittävä erityyppisten alkoholijuomien käyttövertailu tutkimusta edeltävän viikon aikana (Taulukko. ja.7) osoitti että keskioluen ja keskivahvan siiderin käyttö oli yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä. Eläkeikäisistä miehistä vain % oli käyttänyt yli seitsemän pulloa keskiolutta tai keskivahvaa siideriä edeltävällä viikolla kun vastaava osuus alle -vuotiaista oli %. Vastaavasti --vuotiaista miehistä noin joka neljäs ilmoitti käyttäneensä vähintään ravintola-annosta viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa, kun vastaava osuus alle -vuotiailla ja yli -vuotiailla miehillä oli -%. Naisilla ikäryhmien väliset erot eri tyyppisten alkoholijuomien tietyn rajan ylittävässä käytössä olivat vähäiset. Lappilaisten eri juomalajien tietyn rajan ylittävä käyttö ei ollut muuta maata merkittävästi yleisempää minkään juomatyy-

8 pin osalta kummallakaan sukupuolella, vaan esimerkiksi keskioluen, A-oluen ja kuivan siiderinkäyttö seitsemän pulloa viikossa ylittävä käyttö oli yleisintä Helsinki-Vantaan alueella, jossa % miehistä ja % naisista ilmoitti käyttäneensä keskiolutta tai keskivahvaa siideriä vähintään em. määrän ja 8% miehistä ja % naisista ilmoitti käyttäneensä A- olutta vähintäänkin viisi pullollista edeltävällä viikolla.. Päätelmät Lapin läänin alueella asuvilla tupakointi oli sekä ollut että on edelleen yleisempää kuin useimmilla muilla alueilla Suomessa. Erityisesti nuorten miesten tupakointi on merkittävästi yleisempää kuin muualla. Lappilaisten tupakoinnin yleisyyden taustoja ja syitä ei nyt tehdyn FINRISKI -tutkimuksen perusteella voi selvittää luotettavasti. Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat merkittävästi ympäristö ja sosiokulttuuriset tekijät. Tupakoinnin jatkamiseen taas vaikuttaa ympäristötekijöiden lisäksi merkittä-västi tupakan sisältämän nikotiinin aiheuttama riippuvuus. Yleisesti ottaen tupakoinnin tiedetään olevan yleisempää vähemmän kouluttautuneilla ja työttömillä sekä muutoin sosiaalisesti syrjäytyneillä. Myös kulttuuriset tekijät ja sosiaalinen normisto vaikuttavat tupakoinnin yleisyyteen (Patja ja Haukkala ). Nämä tekijät voivat osittain selittää myös lappilaisten muuta Suomea yleisempää tupakointiaktiivisuutta. Toisaalta FINRISKI -tutkimuksen mukaan lappilaisista tupakoijista merkittävästi useammat kuin muualla Suomessa halusivat lopettaa tupakoinnin. Tämä on hyvä lähtökohta tupakanpolton vähentämiseksi myös Lapin alueella. Terveydenhuollon työntekijöiltä vaaditaan aktiivisuutta ja valppautta niiden henkilöiden tunnistamisessa, jotka mahdollisesti olisivat aikeissa lopettaa tupakoinnin. Käytettävissä olevat tehokkaiksi osoittauneet tukitoimet kannattaa kohdentaa juuri lopettamisaikeissa oleviin ja lopettamiseen motivoituneisiin ryhmiin, jolla usein myös tupakoinnin aiheuttamat terveysriskit ovat suurimmat. Lappilaisten alkoholin käyttö ei merkittävästi poikennut muun Suomen vastaavista alkoholinkäyttöluvuista. Täysraittiiden osuus oli melko vähäinen ja miehillä vähäisempi kuin naisilla. Täysraittiiden osuus lisääntyi iän myötä niin miehillä kuin naisillakin. Alkoholin suurkuluttajien osuus oli saman suuruinen kuin useimmilla muilla Suomen alueilla, kuitenkin niin, että Etelä- ja Lounais-Suomen alueella suurkuluttajamiehiä oli enemmän kuin Lapissa. Kyselytutkimuksilla ei saa täysin luotettavaa kuvaa todellisista alkoholin käyttömääristä, mutta kun kysely tehdään samalla tavalla maan eri alueilla, ovat käyttöluvut vertailukelpoisia. Todelliseen käyttöön nähden ilmoitetut alkoholin käyttömäärät ovat useammin ali- kuin yliarvioita. Nyt tehty analyysi ei myöskään anna kuvaa siitä, esiintyykö ns. humalahakuista juomista Lapissa enemmän kuin muualla, koska runsasta kertakäyttöä ei kysytty. Tutkimusta edeltävän viikon aikana alkoholia käyttäneiden yli -vuotiaiden naisten suuri osuus on merkille pantavaa. Varsin moni tämän ikäisistä ilmoitti käyttäneensä jotain alkoholijuomaa kyseisenä aikana. Erityisen suosittua näytti olevan puna- ja muiden viinien sekä väkevien alkoholijuomien käyttö. Tämä löydös voi osittain selittyä sillä, että yhä enemmän on alettu puhua myös alkoholin mahdollisista edullisista terveysvaikutuksista, ja toisaalta eläkeiässä työssäkäynti ei rajoita alkoholin nauttimista.

9 Alkoholin käyttö, tupakointi ja muut haitalliset terveystottumukset, kuten ravintosisällöltään yksipuolinen ruoka voivat liittyä yhteen. Tämä lisää yksittäisten epäterveellisten elintapojen haittavaikutuksia (Haapanen-Niemi N, ). Toisaalta joidenkin elintapojen muuttuminen terveellisemmiksi voi helpottaa myös muista epäterveistä elintavoista luopumista. Alkoholin käytön lisääntyminen erityisesti väkevien alkoholijuomien hinnan halpenemisen myötä voi edelleen lisätä alkoholin käyttöä myös Lapin läänin alueella, vaikkakaan eteläisten naapurimaiden edulliset alkoholijuomat eivät ole yhtä hyvin lappilaisten ulottuvilla kuin Etelä-Suomessa asuvilla. Tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota tulee kiinnittää alkoholin käytön vähentämistä ja kohtuukäyttöä tukeviin toimenpiteisiin. Ns. mini-interventio on todettu kohtalaisen tehokkaaksi keinoksi alkoholin suurkulutuksen havaitsemisessa ja käytön vähentämisessä (Kuokkanen ja Teirilä ). Terveydenhuollon toimijoilta edellytetään kouluttautumista alkoholin haittojen ehkäisyyn ja tunnistamaan alkoholin käyttöön liittyvät riskit sekä tukemaan niitä toimia, jotka johtavat alkoholin käyttöönottoiän myöhentymiseen ja humalahakuisen juomisen vähentämiseen koko väestössä, mutta erityisesti myös nuorten keskuudessa Kuokkanen M, Teirilä J. Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S- Työterveyspalveluissa Helsingissä. Suom Lääk L ; : 8-. Laatikainen T, Tapanainen H, Alftan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, Harald K, Jousilahti P, Salomaa V, Vartiainen E. FINRISKI. Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen totetutus ja tulokset. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B7/. Helsinki. Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveys-laitos. Raportti /. Patja K, Haukkala A. Tupakkakertomus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B. Helsinki. Kansanterveyslaitos. Suomen Yleislääketieteen yhdistys. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim ; 8: Kirjallisuus Haapanen-Niemi N. Associations of smoking, alcohol consumption and physical activity with health and health care. A prospective follow-up of middle-aged and elderly men and women. University of Tampere, Acta Universitatis Tamperensis 78. Tampere.