10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ"

Transkriptio

1 . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi lisää sairastavuutta ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Keuhkosyöpään sairastumisvaaran lisääntyminen on tupakan karsinogeenisistä (syöpää aiheuttavista) vaikutuksista tunnetuin, mutta tupakointi lisää sairastumisen vaaraa myös eräisiin muihin syöpiin, kuten kurkunpään ja suuontelon syöpään. Myös vaara sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja krooniseen keuhkoahtaumatautiin on tupakoivilla lisääntynyt merkittävästi. Vaikka tupakointiin liittyvä lisääntynyt sairastumisvaara on yleisesti tiedossa, on tupakointi silti yleistä. Erityisesti nuorten tupakointi on Suomessa selvästi yleisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomalaisten miesten tupakointi on 7-luvulta alkaen vähentynyt mutta naisten tupakointi on lisääntynyt. Kansanterveyslaitoksen vuonna julkistaman selvityksen mukaan suomalaisista --vuotiaista miehistä % ja naisista % tupakoi päivittäin. Tupakointi on yleisintä vähän koulutetun väestön keskuudessa. Taulukko. Tupakoivien, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien prosenttiosuudet Lapissa sukupuolen ja iän mukaan. Sukupuoli Kaikki Ei ole koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten Lopettanut alle puoli vuotta sitten Tupakoi* 7 * Tupakoi nykyisin lähes joka päivä ja tupakoinut säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan.

2 Taulukko. Elämänaikainen tupakoimattomuus, tupakoinnin säänöllisyys ja tupakoinnin lopettamista harkinneiden osuudet Lapin läänissä Sukupuoli Kaikki Ei ole koskaan tupakoinut elämänsä aikana Tupakoinut säännöllisesti ainakin yhden vuoden elämässään Haluaisi lopettaa tupakoinnin FINRISKI -tutkimuksen mukaan kolmasosa -7-vuotiaista lappilaisista miehistä ja neljäsosa samanikäisistä naisista ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti (Taulukko.). - - vuotiaiden tupakoivien miesten ja naisten osuudet olivat lähes poikkeuksetta Lapissa maan muiden alueiden vastaavia lukuja korkeammat, sillä ainoastaan Helsingin ja Vantaan alueella suunnilleen yhtä suuri osuus miehistä (7%) ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti. Huomionarvoista on, että Lapissa -- vuotiaiden ikäryhmässä oli enemmän tupakoivia (7%) miehiä kuin muualla maassa vastaavassa ikäryhmässä, jossa tupakoinnin yleisyys vaihteli 7-% välillä. Lappilaisten --vuotiaiden naisten tupakointi (%) oli myös huomattavasti yleisempää kuin samanikäisten naisten tupakointi esimerkiksi Pohjois-Savossa. Suurimmat erot naisten tupakoinnin yleisyydessä Lapin ja Pohjois-Savon naisten välillä olivat -- vuotiaiden (% vs. %) ja -- vuotiaiden ikäryhmissä ( % vs. 8%). Runsas kolmannes (7%) lappilaisista -7-vuotiaista miehistä ja runsas puolet (7%) naisista ilmoitti, että ei ollut koskaan tupakoinut elämänsä aikana (Taulukko.). Säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan elämässään tupakoineiden miesten ja naisten osuus oli Lapissa kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin muilla tutkimusalueilla Suomessa. Ero säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan tupakoineiden osuudessa oli peräti % Lapin läänin naisten ja Pohjois-Karjalan maakunnan naisten välillä. Noin % Lapin läänin miehistä ja naisista ilmoitti kuitenkin haluavansa lopettaa tupakoinnin.

3 Taulukko. Tupakoivien, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien miesten ja naisten osuudet Lapin kaupungeissa Sukupuoli Kemi Tornio Kemijärvi Rovaniemi Koko Lappi Ei ole koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten 7 7 Lopettanut alle puoli vuotta sitten Tupakoi 7 Tupakoinnin lopettamista haluavien osuus oli Lapin läänissä -% suurempi kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla. Vain Oulun läänin alueella tupakoinnin lopettamista haluavien osuus (n. %) oli yhtä suuri kuin Lapin läänissä. Lapin läänin kaupunkien välinen vertailu (Taulukossa.) osoittaa, että päivittäinen tupakointi oli yleisintä kemijärveläisten miesten keskuudessa, jossa % miehistä ilmoitti tupakoivansa edelleen päivittäin. Vastaavasti niiden miesten osuus, jotka eivät olleet koskaan ole tupakoineet, oli pienin Kemijärvellä. Tupakoivien naisten osuus oli pienin Kemijärvellä Lapin läänin kaupunkien välisessä vertailussa. Vastaavasti niiden naisten osuus, jotka ilmoittivat, etteivät ole koskaan elämänsä aikana tupakoineet oli Kemijärvellä toiseksi suurin (%) ja vain muutaman prosenttiyksikön alhaisempi kuin rovaniemeläisten naisten keskuudessa, jossa elämänsä aikana tupakoimattomien naisten osuus oli %.. Alkoholinkäyttö... Alkoholin haittavaikutukset Liiallisen alkoholin käytön haittavaikutukset ovat tunnetusti suuret. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa sekä sosiaalisia että terveydellisiä haittoja. Pitkäaikainen, runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa maksakirroosia, haimatulehduksia, keskushermostomuutoksia ja kohonnutta verenpainetta. Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholin käyttöön voi myös liittyä suurentunut vaaraa sairastua suun, nielun, ruokatorven ja rintarauhasen syöpään, hermoston rappeutumiseen, sydämen vajaatoimintaan sekä muihin sydän ja verisuonisairauksiin. Alkoholin runsaan nauttimisen aiheuttamia välittömiä terveyshaittoja ovat mm. verenpaineen kohoaminen, suurentut vaaraa sairastua äkilliseen sydäntapahtumaan ja aivoverenkiertohäiriöön sekä lisääntynyt tapaturma-alttius.

4 Taulukko. Alkoholin käyttötiheys Lapissa iän ja sukupuolen mukaan Käyttötiheys Sukupuoli Kaikki Vähintään kerran / kk Harvemmin kuin kerran / kk Lopettanut 7 Ei ole koskaan käyttänyt 8 Alkoholi sisältää energiaa n. 7 kcal/g (vertailuna hiilihydraatit kcal/g, rasva kcal/g), joten sen liiallinen nauttiminen vaikuttaa epäedullisesti energiatasapainoon ja altistaa ylipainon kehittymiselle. Runsas alkoholin käyttö ja osittainen energian tarpeen tyydyttäminen alkoholilla aiheuttaa ruoan ravintoainetiheyden alenemista, mikä merkitsee suojaravintoaineiden saannin vähenemistä. Enintään kohtuullisella alkoholin käytöllä saattaa olla myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittynevät ainakin osittain sen HDL-kolesterolin pitoisuutta kohottavaan vaikutukseen. Terveyden kannalta mahdollisesti edullisen alkoholimäärän rajaa ei tarkkaan tunneta, ja kohtuullisen käytön raja on myös vaikea määrittää. Kahden-kolmen päivittäisen alkoholiannoksen edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteeen ja kuolleisuuteen sekä muuhun sairasta-vuuteen ovat tulleet esille epide-miologisissa pitkittäistutkimuksissa, joissa vaikutus voi kuitenkin selittyä myös jollain muulla seikalla kuin alkoholin vaikutuksella sinänsä. Luotettavia ja todistuvoimaisia vertailevia tutkimuksia alkoholin sairastumista estävästä tai hidastavasta vaikutuksesta ei ole olemassa.... Psykologiset ja sosiaaliset haitat Suoranaisten fyysisten terveyshaittojen lisäksi alkoholilla on myös psyykkisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Liiallinen alkoholin käyttö voi peittää alleen muunlaista hoitoa edellyttävät psykologiset ja sosiaaliset ongelmat. Liiallinen alkoholin käyttö on yleisin perheväkivallan aiheuttaja ja se lisää alttiutta myös erilaisiin tapaturmiin, liikennevahinkoihin ja rasittaa toimeentulo-ongelmien kanssa kamppailevien perheiden taloudellista tilannetta ja kykyä huolehtia lapsista ja muista läheisistä. Vanhempien alkoholinkäyttö voi lisätä lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä tai se voi muuten häiritä lasten ja nuorten tervettä henkistä kehitystä. Alkoholin aiheuttamista haitallisista terveys- ja muista vaikutuksista

5 Taulukko. Alkoholin keskimääräinen viikkokulutus Lapissa iän ja sukupuolen mukaan Käyttötiheys Sukupuoli Kaikki g 7 8, -, g 8,, g 8 7 7,, g , g, g Vähintään g ainakin osa on yleisesti väestön tuntemia. Alkoholin käyttö on Suomessa ollut kansainvälisellä keskitasolla. Alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt - luvun lopulta alkaen. Viime aikoina tämä suuntaus on korostunut alkoholiveron laskemisen myötä. Alkoholin suurkuluttajia Suomessa arvioidaan olevan noin viidesosa miehistä ja % naisista.... Alkoholinkäyttö Lapissa Käyttötiheys. FINRISKI - tutkimuksen mukaan % lappilaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa. 8% käytti harvemmin kuin kerran kuukaudessa, % ilmoitti lopettaneensa alkoholinkäytön kokonaan ja % ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Käyttötiheydet on esitetty sukupuolen ja iän mukaan (Taulukossa.). Miehillä alkoholin käyttö näytti olevan hieman yleisempää kuin naisilla, sillä täysin alkoholinkäytöstä pidättäytyneistä 78% oli naisia ja vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttävistä 8% oli miehiä. Työikäisistä lappilaisista % ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava luku eläkeikäisten keskuudessa oli %. Täysin alkoholin käytöstä pidättäytyneitä oli % työikäisistä ja % eläkeikäisistä. Viikoittainen käyttömäärä. Lappilaisten viikoittainen alkoholinkulutus grammoina on esitetty (Taulukossa.). Kaksitoista grammaa absoluuttista alkoholia

6 Taulukko. Niiden lappilaisten osuudet, jotka eivät olleet käyttäneet lainkaan eri alkoholilaatuja tutkimusta edeltävän viikon aikana. Alkoholilaatu Sukupuoli Kaikki Keskiolut tai keskivahva siideri A-olut Vahva siideri tai long-drink-juoma Punaviini Muu viini Viina tai muu väkevä alkoholi tarkoittaa yhtä ravintola-annosta. Joka kymmenes lappilainen mies ja joka sadas nainen ilmoitti käyttävänsä vähintään 8 ravintola-annosta eli grammaa alkoholia viikossa. 8 viikoittaista ravintolaannosta pidetään suurkulutuksen rajana silloin, jos miesten ja naisten alkoholin kulutusta tarkastellaan yhdessä. Miehillä suurkulutuksen rajana pidetään viikoittaista ravintola-annosta ja naisilla vastaavasti noin kuuttatoista ravintolaannosta viikossa. Niiden osuus, jotka käyttävät vähintään 8 ravintola-annosta alkoholia viikossa on Lapissa samansuuruinen kuin Oulun läänissä, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Sen sijaan Turun ja Loimaan alueella sekä Helsingissä ja Vantaalla vastaavan määrän alkoholia kulutti joka viides mies ja -% naisista. Eri alkoholijuomien käyttö. Tutkimusta edeltävän viikon aikana % lappilaisista miehistä ja % lappilaisista naisista oli käyttänyt olutta tai keski-vahvaa siideriä ja % miehistä ja 7% naisista oli käyttänyt viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa. Oluen ja keskivahvan siiderin käyttäjiä oli eniten alle -vuotiaiden miesten ryhmässä, joissa näiden juomien käyttäjiä edellisen viikon aikana oli ollut lähes 7% kaikista tuon ikäluokan miehistä. Naisilla minkä tahansa alkoholijuoman käyttö edellisen viikon aikana oli yleisintä vuotta täyttäneiden naisten ryhmässä. Heistä % ilmoitti käyttäneensä olutta tai keskivahvaa siideriä, % A-olutta ja peräti % punaviiniä. Myös väkevien alkoholijuomien käyttö tutkimusta edeltävän viikon aikana oli yllättävän yleistä, sillä lähes % tämän ikäisistä naisista ilmoitti nauttineensa

7 Taulukko.7 Niiden lappilaisten osuudet, jotka käyttivät määritellyn rajan ylittävän määrän eri alkoholilaatuja tutkimusta edeltävän viikon aikana. Alkoholilaatu Sukupuoli Kaikki Keskiolut tai keskivahva siideri 7 pullollista A-olut pullollista Vahva siideri tai long-drink-juoma pullollista Punaviini lasillista Muu viini lasillista 7 Viina tai muu väkevä viina annosta 8 alkoholia tutkimusta edeltävällä viikolla. Nuorimman eli alle vuotiaiden ikäryhmän naisilla kaikkien kysyttyjen alkoholijuomien käyttö keskiolutta ja keskivahvaa siideriä lukuun ottamatta oli kaikista ikäryhmistä harvinaisinta. Eri alkoholijuomia käyttäneiden osuudet nousivat naisilla iän myötä. Lappilaisten miesten eri tyyppisten alkoholijuomien käyttö edellisen viikon aikana ei juurikaan poikennut esimerkiksi Oulun läänin miesten vastaavista luvuista, mutta lappilaisten naisten erityyppisten alkoholijuomien käyttö oli hivenen yleisempää Oulun läänin naisiin verrattuna. Tietyn rajan ylittävä erityyppisten alkoholijuomien käyttövertailu tutkimusta edeltävän viikon aikana (Taulukko. ja.7) osoitti että keskioluen ja keskivahvan siiderin käyttö oli yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä. Eläkeikäisistä miehistä vain % oli käyttänyt yli seitsemän pulloa keskiolutta tai keskivahvaa siideriä edeltävällä viikolla kun vastaava osuus alle -vuotiaista oli %. Vastaavasti --vuotiaista miehistä noin joka neljäs ilmoitti käyttäneensä vähintään ravintola-annosta viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa, kun vastaava osuus alle -vuotiailla ja yli -vuotiailla miehillä oli -%. Naisilla ikäryhmien väliset erot eri tyyppisten alkoholijuomien tietyn rajan ylittävässä käytössä olivat vähäiset. Lappilaisten eri juomalajien tietyn rajan ylittävä käyttö ei ollut muuta maata merkittävästi yleisempää minkään juomatyy-

8 pin osalta kummallakaan sukupuolella, vaan esimerkiksi keskioluen, A-oluen ja kuivan siiderinkäyttö seitsemän pulloa viikossa ylittävä käyttö oli yleisintä Helsinki-Vantaan alueella, jossa % miehistä ja % naisista ilmoitti käyttäneensä keskiolutta tai keskivahvaa siideriä vähintään em. määrän ja 8% miehistä ja % naisista ilmoitti käyttäneensä A- olutta vähintäänkin viisi pullollista edeltävällä viikolla.. Päätelmät Lapin läänin alueella asuvilla tupakointi oli sekä ollut että on edelleen yleisempää kuin useimmilla muilla alueilla Suomessa. Erityisesti nuorten miesten tupakointi on merkittävästi yleisempää kuin muualla. Lappilaisten tupakoinnin yleisyyden taustoja ja syitä ei nyt tehdyn FINRISKI -tutkimuksen perusteella voi selvittää luotettavasti. Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat merkittävästi ympäristö ja sosiokulttuuriset tekijät. Tupakoinnin jatkamiseen taas vaikuttaa ympäristötekijöiden lisäksi merkittä-västi tupakan sisältämän nikotiinin aiheuttama riippuvuus. Yleisesti ottaen tupakoinnin tiedetään olevan yleisempää vähemmän kouluttautuneilla ja työttömillä sekä muutoin sosiaalisesti syrjäytyneillä. Myös kulttuuriset tekijät ja sosiaalinen normisto vaikuttavat tupakoinnin yleisyyteen (Patja ja Haukkala ). Nämä tekijät voivat osittain selittää myös lappilaisten muuta Suomea yleisempää tupakointiaktiivisuutta. Toisaalta FINRISKI -tutkimuksen mukaan lappilaisista tupakoijista merkittävästi useammat kuin muualla Suomessa halusivat lopettaa tupakoinnin. Tämä on hyvä lähtökohta tupakanpolton vähentämiseksi myös Lapin alueella. Terveydenhuollon työntekijöiltä vaaditaan aktiivisuutta ja valppautta niiden henkilöiden tunnistamisessa, jotka mahdollisesti olisivat aikeissa lopettaa tupakoinnin. Käytettävissä olevat tehokkaiksi osoittauneet tukitoimet kannattaa kohdentaa juuri lopettamisaikeissa oleviin ja lopettamiseen motivoituneisiin ryhmiin, jolla usein myös tupakoinnin aiheuttamat terveysriskit ovat suurimmat. Lappilaisten alkoholin käyttö ei merkittävästi poikennut muun Suomen vastaavista alkoholinkäyttöluvuista. Täysraittiiden osuus oli melko vähäinen ja miehillä vähäisempi kuin naisilla. Täysraittiiden osuus lisääntyi iän myötä niin miehillä kuin naisillakin. Alkoholin suurkuluttajien osuus oli saman suuruinen kuin useimmilla muilla Suomen alueilla, kuitenkin niin, että Etelä- ja Lounais-Suomen alueella suurkuluttajamiehiä oli enemmän kuin Lapissa. Kyselytutkimuksilla ei saa täysin luotettavaa kuvaa todellisista alkoholin käyttömääristä, mutta kun kysely tehdään samalla tavalla maan eri alueilla, ovat käyttöluvut vertailukelpoisia. Todelliseen käyttöön nähden ilmoitetut alkoholin käyttömäärät ovat useammin ali- kuin yliarvioita. Nyt tehty analyysi ei myöskään anna kuvaa siitä, esiintyykö ns. humalahakuista juomista Lapissa enemmän kuin muualla, koska runsasta kertakäyttöä ei kysytty. Tutkimusta edeltävän viikon aikana alkoholia käyttäneiden yli -vuotiaiden naisten suuri osuus on merkille pantavaa. Varsin moni tämän ikäisistä ilmoitti käyttäneensä jotain alkoholijuomaa kyseisenä aikana. Erityisen suosittua näytti olevan puna- ja muiden viinien sekä väkevien alkoholijuomien käyttö. Tämä löydös voi osittain selittyä sillä, että yhä enemmän on alettu puhua myös alkoholin mahdollisista edullisista terveysvaikutuksista, ja toisaalta eläkeiässä työssäkäynti ei rajoita alkoholin nauttimista.

9 Alkoholin käyttö, tupakointi ja muut haitalliset terveystottumukset, kuten ravintosisällöltään yksipuolinen ruoka voivat liittyä yhteen. Tämä lisää yksittäisten epäterveellisten elintapojen haittavaikutuksia (Haapanen-Niemi N, ). Toisaalta joidenkin elintapojen muuttuminen terveellisemmiksi voi helpottaa myös muista epäterveistä elintavoista luopumista. Alkoholin käytön lisääntyminen erityisesti väkevien alkoholijuomien hinnan halpenemisen myötä voi edelleen lisätä alkoholin käyttöä myös Lapin läänin alueella, vaikkakaan eteläisten naapurimaiden edulliset alkoholijuomat eivät ole yhtä hyvin lappilaisten ulottuvilla kuin Etelä-Suomessa asuvilla. Tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota tulee kiinnittää alkoholin käytön vähentämistä ja kohtuukäyttöä tukeviin toimenpiteisiin. Ns. mini-interventio on todettu kohtalaisen tehokkaaksi keinoksi alkoholin suurkulutuksen havaitsemisessa ja käytön vähentämisessä (Kuokkanen ja Teirilä ). Terveydenhuollon toimijoilta edellytetään kouluttautumista alkoholin haittojen ehkäisyyn ja tunnistamaan alkoholin käyttöön liittyvät riskit sekä tukemaan niitä toimia, jotka johtavat alkoholin käyttöönottoiän myöhentymiseen ja humalahakuisen juomisen vähentämiseen koko väestössä, mutta erityisesti myös nuorten keskuudessa Kuokkanen M, Teirilä J. Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S- Työterveyspalveluissa Helsingissä. Suom Lääk L ; : 8-. Laatikainen T, Tapanainen H, Alftan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, Harald K, Jousilahti P, Salomaa V, Vartiainen E. FINRISKI. Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen totetutus ja tulokset. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B7/. Helsinki. Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveys-laitos. Raportti /. Patja K, Haukkala A. Tupakkakertomus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B. Helsinki. Kansanterveyslaitos. Suomen Yleislääketieteen yhdistys. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim ; 8: Kirjallisuus Haapanen-Niemi N. Associations of smoking, alcohol consumption and physical activity with health and health care. A prospective follow-up of middle-aged and elderly men and women. University of Tampere, Acta Universitatis Tamperensis 78. Tampere.

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simo Näyhä 1,2 ja Mauri Laakso 1 1 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 13.1 Katsauksen tausta Kun kuva maamme

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja A, ESPOO, Finland, tel. int+-

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN

KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN Äitiys- ja lastenneuvoloiden tarkastukset yhdenmukaistuvat koko Suomessa 1.1.2011 lähtien

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholiostot Virosta

Suomalaisten alkoholiostot Virosta Suomalaisten alkoholiostot Virosta Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Vuodessa noin 8,8 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ESITIETOLOMAKE ÄITIYSNEUVOLAAN TULEVALLE PERHEELLE Pvm. ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS NIMENMUUTOKSET NIMENMUUTOKSET OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Viinan kirot. Marja Aira LT 3.8.13

Viinan kirot. Marja Aira LT 3.8.13 Viinan kirot Marja Aira LT Historiaa Raittiuden ihannointi Kieltolaki 1919-1932 Viinakortti 1943 Raittiuskasvatus Keskiolut kauppoihin 1969 Käyttävätkö raittiuskasvatuksen saaneet seniorit alkoholia?

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot