10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ"

Transkriptio

1 . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi lisää sairastavuutta ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Keuhkosyöpään sairastumisvaaran lisääntyminen on tupakan karsinogeenisistä (syöpää aiheuttavista) vaikutuksista tunnetuin, mutta tupakointi lisää sairastumisen vaaraa myös eräisiin muihin syöpiin, kuten kurkunpään ja suuontelon syöpään. Myös vaara sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja krooniseen keuhkoahtaumatautiin on tupakoivilla lisääntynyt merkittävästi. Vaikka tupakointiin liittyvä lisääntynyt sairastumisvaara on yleisesti tiedossa, on tupakointi silti yleistä. Erityisesti nuorten tupakointi on Suomessa selvästi yleisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomalaisten miesten tupakointi on 7-luvulta alkaen vähentynyt mutta naisten tupakointi on lisääntynyt. Kansanterveyslaitoksen vuonna julkistaman selvityksen mukaan suomalaisista --vuotiaista miehistä % ja naisista % tupakoi päivittäin. Tupakointi on yleisintä vähän koulutetun väestön keskuudessa. Taulukko. Tupakoivien, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien prosenttiosuudet Lapissa sukupuolen ja iän mukaan. Sukupuoli Kaikki Ei ole koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten Lopettanut alle puoli vuotta sitten Tupakoi* 7 * Tupakoi nykyisin lähes joka päivä ja tupakoinut säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan.

2 Taulukko. Elämänaikainen tupakoimattomuus, tupakoinnin säänöllisyys ja tupakoinnin lopettamista harkinneiden osuudet Lapin läänissä Sukupuoli Kaikki Ei ole koskaan tupakoinut elämänsä aikana Tupakoinut säännöllisesti ainakin yhden vuoden elämässään Haluaisi lopettaa tupakoinnin FINRISKI -tutkimuksen mukaan kolmasosa -7-vuotiaista lappilaisista miehistä ja neljäsosa samanikäisistä naisista ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti (Taulukko.). - - vuotiaiden tupakoivien miesten ja naisten osuudet olivat lähes poikkeuksetta Lapissa maan muiden alueiden vastaavia lukuja korkeammat, sillä ainoastaan Helsingin ja Vantaan alueella suunnilleen yhtä suuri osuus miehistä (7%) ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti. Huomionarvoista on, että Lapissa -- vuotiaiden ikäryhmässä oli enemmän tupakoivia (7%) miehiä kuin muualla maassa vastaavassa ikäryhmässä, jossa tupakoinnin yleisyys vaihteli 7-% välillä. Lappilaisten --vuotiaiden naisten tupakointi (%) oli myös huomattavasti yleisempää kuin samanikäisten naisten tupakointi esimerkiksi Pohjois-Savossa. Suurimmat erot naisten tupakoinnin yleisyydessä Lapin ja Pohjois-Savon naisten välillä olivat -- vuotiaiden (% vs. %) ja -- vuotiaiden ikäryhmissä ( % vs. 8%). Runsas kolmannes (7%) lappilaisista -7-vuotiaista miehistä ja runsas puolet (7%) naisista ilmoitti, että ei ollut koskaan tupakoinut elämänsä aikana (Taulukko.). Säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan elämässään tupakoineiden miesten ja naisten osuus oli Lapissa kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin muilla tutkimusalueilla Suomessa. Ero säännöllisesti ainakin yhden vuoden ajan tupakoineiden osuudessa oli peräti % Lapin läänin naisten ja Pohjois-Karjalan maakunnan naisten välillä. Noin % Lapin läänin miehistä ja naisista ilmoitti kuitenkin haluavansa lopettaa tupakoinnin.

3 Taulukko. Tupakoivien, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien miesten ja naisten osuudet Lapin kaupungeissa Sukupuoli Kemi Tornio Kemijärvi Rovaniemi Koko Lappi Ei ole koskaan tupakoinut Lopettanut yli puoli vuotta sitten 7 7 Lopettanut alle puoli vuotta sitten Tupakoi 7 Tupakoinnin lopettamista haluavien osuus oli Lapin läänissä -% suurempi kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla. Vain Oulun läänin alueella tupakoinnin lopettamista haluavien osuus (n. %) oli yhtä suuri kuin Lapin läänissä. Lapin läänin kaupunkien välinen vertailu (Taulukossa.) osoittaa, että päivittäinen tupakointi oli yleisintä kemijärveläisten miesten keskuudessa, jossa % miehistä ilmoitti tupakoivansa edelleen päivittäin. Vastaavasti niiden miesten osuus, jotka eivät olleet koskaan ole tupakoineet, oli pienin Kemijärvellä. Tupakoivien naisten osuus oli pienin Kemijärvellä Lapin läänin kaupunkien välisessä vertailussa. Vastaavasti niiden naisten osuus, jotka ilmoittivat, etteivät ole koskaan elämänsä aikana tupakoineet oli Kemijärvellä toiseksi suurin (%) ja vain muutaman prosenttiyksikön alhaisempi kuin rovaniemeläisten naisten keskuudessa, jossa elämänsä aikana tupakoimattomien naisten osuus oli %.. Alkoholinkäyttö... Alkoholin haittavaikutukset Liiallisen alkoholin käytön haittavaikutukset ovat tunnetusti suuret. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa sekä sosiaalisia että terveydellisiä haittoja. Pitkäaikainen, runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa maksakirroosia, haimatulehduksia, keskushermostomuutoksia ja kohonnutta verenpainetta. Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholin käyttöön voi myös liittyä suurentunut vaaraa sairastua suun, nielun, ruokatorven ja rintarauhasen syöpään, hermoston rappeutumiseen, sydämen vajaatoimintaan sekä muihin sydän ja verisuonisairauksiin. Alkoholin runsaan nauttimisen aiheuttamia välittömiä terveyshaittoja ovat mm. verenpaineen kohoaminen, suurentut vaaraa sairastua äkilliseen sydäntapahtumaan ja aivoverenkiertohäiriöön sekä lisääntynyt tapaturma-alttius.

4 Taulukko. Alkoholin käyttötiheys Lapissa iän ja sukupuolen mukaan Käyttötiheys Sukupuoli Kaikki Vähintään kerran / kk Harvemmin kuin kerran / kk Lopettanut 7 Ei ole koskaan käyttänyt 8 Alkoholi sisältää energiaa n. 7 kcal/g (vertailuna hiilihydraatit kcal/g, rasva kcal/g), joten sen liiallinen nauttiminen vaikuttaa epäedullisesti energiatasapainoon ja altistaa ylipainon kehittymiselle. Runsas alkoholin käyttö ja osittainen energian tarpeen tyydyttäminen alkoholilla aiheuttaa ruoan ravintoainetiheyden alenemista, mikä merkitsee suojaravintoaineiden saannin vähenemistä. Enintään kohtuullisella alkoholin käytöllä saattaa olla myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittynevät ainakin osittain sen HDL-kolesterolin pitoisuutta kohottavaan vaikutukseen. Terveyden kannalta mahdollisesti edullisen alkoholimäärän rajaa ei tarkkaan tunneta, ja kohtuullisen käytön raja on myös vaikea määrittää. Kahden-kolmen päivittäisen alkoholiannoksen edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteeen ja kuolleisuuteen sekä muuhun sairasta-vuuteen ovat tulleet esille epide-miologisissa pitkittäistutkimuksissa, joissa vaikutus voi kuitenkin selittyä myös jollain muulla seikalla kuin alkoholin vaikutuksella sinänsä. Luotettavia ja todistuvoimaisia vertailevia tutkimuksia alkoholin sairastumista estävästä tai hidastavasta vaikutuksesta ei ole olemassa.... Psykologiset ja sosiaaliset haitat Suoranaisten fyysisten terveyshaittojen lisäksi alkoholilla on myös psyykkisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Liiallinen alkoholin käyttö voi peittää alleen muunlaista hoitoa edellyttävät psykologiset ja sosiaaliset ongelmat. Liiallinen alkoholin käyttö on yleisin perheväkivallan aiheuttaja ja se lisää alttiutta myös erilaisiin tapaturmiin, liikennevahinkoihin ja rasittaa toimeentulo-ongelmien kanssa kamppailevien perheiden taloudellista tilannetta ja kykyä huolehtia lapsista ja muista läheisistä. Vanhempien alkoholinkäyttö voi lisätä lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä tai se voi muuten häiritä lasten ja nuorten tervettä henkistä kehitystä. Alkoholin aiheuttamista haitallisista terveys- ja muista vaikutuksista

5 Taulukko. Alkoholin keskimääräinen viikkokulutus Lapissa iän ja sukupuolen mukaan Käyttötiheys Sukupuoli Kaikki g 7 8, -, g 8,, g 8 7 7,, g , g, g Vähintään g ainakin osa on yleisesti väestön tuntemia. Alkoholin käyttö on Suomessa ollut kansainvälisellä keskitasolla. Alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt - luvun lopulta alkaen. Viime aikoina tämä suuntaus on korostunut alkoholiveron laskemisen myötä. Alkoholin suurkuluttajia Suomessa arvioidaan olevan noin viidesosa miehistä ja % naisista.... Alkoholinkäyttö Lapissa Käyttötiheys. FINRISKI - tutkimuksen mukaan % lappilaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa. 8% käytti harvemmin kuin kerran kuukaudessa, % ilmoitti lopettaneensa alkoholinkäytön kokonaan ja % ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Käyttötiheydet on esitetty sukupuolen ja iän mukaan (Taulukossa.). Miehillä alkoholin käyttö näytti olevan hieman yleisempää kuin naisilla, sillä täysin alkoholinkäytöstä pidättäytyneistä 78% oli naisia ja vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttävistä 8% oli miehiä. Työikäisistä lappilaisista % ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava luku eläkeikäisten keskuudessa oli %. Täysin alkoholin käytöstä pidättäytyneitä oli % työikäisistä ja % eläkeikäisistä. Viikoittainen käyttömäärä. Lappilaisten viikoittainen alkoholinkulutus grammoina on esitetty (Taulukossa.). Kaksitoista grammaa absoluuttista alkoholia

6 Taulukko. Niiden lappilaisten osuudet, jotka eivät olleet käyttäneet lainkaan eri alkoholilaatuja tutkimusta edeltävän viikon aikana. Alkoholilaatu Sukupuoli Kaikki Keskiolut tai keskivahva siideri A-olut Vahva siideri tai long-drink-juoma Punaviini Muu viini Viina tai muu väkevä alkoholi tarkoittaa yhtä ravintola-annosta. Joka kymmenes lappilainen mies ja joka sadas nainen ilmoitti käyttävänsä vähintään 8 ravintola-annosta eli grammaa alkoholia viikossa. 8 viikoittaista ravintolaannosta pidetään suurkulutuksen rajana silloin, jos miesten ja naisten alkoholin kulutusta tarkastellaan yhdessä. Miehillä suurkulutuksen rajana pidetään viikoittaista ravintola-annosta ja naisilla vastaavasti noin kuuttatoista ravintolaannosta viikossa. Niiden osuus, jotka käyttävät vähintään 8 ravintola-annosta alkoholia viikossa on Lapissa samansuuruinen kuin Oulun läänissä, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Sen sijaan Turun ja Loimaan alueella sekä Helsingissä ja Vantaalla vastaavan määrän alkoholia kulutti joka viides mies ja -% naisista. Eri alkoholijuomien käyttö. Tutkimusta edeltävän viikon aikana % lappilaisista miehistä ja % lappilaisista naisista oli käyttänyt olutta tai keski-vahvaa siideriä ja % miehistä ja 7% naisista oli käyttänyt viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa. Oluen ja keskivahvan siiderin käyttäjiä oli eniten alle -vuotiaiden miesten ryhmässä, joissa näiden juomien käyttäjiä edellisen viikon aikana oli ollut lähes 7% kaikista tuon ikäluokan miehistä. Naisilla minkä tahansa alkoholijuoman käyttö edellisen viikon aikana oli yleisintä vuotta täyttäneiden naisten ryhmässä. Heistä % ilmoitti käyttäneensä olutta tai keskivahvaa siideriä, % A-olutta ja peräti % punaviiniä. Myös väkevien alkoholijuomien käyttö tutkimusta edeltävän viikon aikana oli yllättävän yleistä, sillä lähes % tämän ikäisistä naisista ilmoitti nauttineensa

7 Taulukko.7 Niiden lappilaisten osuudet, jotka käyttivät määritellyn rajan ylittävän määrän eri alkoholilaatuja tutkimusta edeltävän viikon aikana. Alkoholilaatu Sukupuoli Kaikki Keskiolut tai keskivahva siideri 7 pullollista A-olut pullollista Vahva siideri tai long-drink-juoma pullollista Punaviini lasillista Muu viini lasillista 7 Viina tai muu väkevä viina annosta 8 alkoholia tutkimusta edeltävällä viikolla. Nuorimman eli alle vuotiaiden ikäryhmän naisilla kaikkien kysyttyjen alkoholijuomien käyttö keskiolutta ja keskivahvaa siideriä lukuun ottamatta oli kaikista ikäryhmistä harvinaisinta. Eri alkoholijuomia käyttäneiden osuudet nousivat naisilla iän myötä. Lappilaisten miesten eri tyyppisten alkoholijuomien käyttö edellisen viikon aikana ei juurikaan poikennut esimerkiksi Oulun läänin miesten vastaavista luvuista, mutta lappilaisten naisten erityyppisten alkoholijuomien käyttö oli hivenen yleisempää Oulun läänin naisiin verrattuna. Tietyn rajan ylittävä erityyppisten alkoholijuomien käyttövertailu tutkimusta edeltävän viikon aikana (Taulukko. ja.7) osoitti että keskioluen ja keskivahvan siiderin käyttö oli yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä. Eläkeikäisistä miehistä vain % oli käyttänyt yli seitsemän pulloa keskiolutta tai keskivahvaa siideriä edeltävällä viikolla kun vastaava osuus alle -vuotiaista oli %. Vastaavasti --vuotiaista miehistä noin joka neljäs ilmoitti käyttäneensä vähintään ravintola-annosta viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa, kun vastaava osuus alle -vuotiailla ja yli -vuotiailla miehillä oli -%. Naisilla ikäryhmien väliset erot eri tyyppisten alkoholijuomien tietyn rajan ylittävässä käytössä olivat vähäiset. Lappilaisten eri juomalajien tietyn rajan ylittävä käyttö ei ollut muuta maata merkittävästi yleisempää minkään juomatyy-

8 pin osalta kummallakaan sukupuolella, vaan esimerkiksi keskioluen, A-oluen ja kuivan siiderinkäyttö seitsemän pulloa viikossa ylittävä käyttö oli yleisintä Helsinki-Vantaan alueella, jossa % miehistä ja % naisista ilmoitti käyttäneensä keskiolutta tai keskivahvaa siideriä vähintään em. määrän ja 8% miehistä ja % naisista ilmoitti käyttäneensä A- olutta vähintäänkin viisi pullollista edeltävällä viikolla.. Päätelmät Lapin läänin alueella asuvilla tupakointi oli sekä ollut että on edelleen yleisempää kuin useimmilla muilla alueilla Suomessa. Erityisesti nuorten miesten tupakointi on merkittävästi yleisempää kuin muualla. Lappilaisten tupakoinnin yleisyyden taustoja ja syitä ei nyt tehdyn FINRISKI -tutkimuksen perusteella voi selvittää luotettavasti. Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat merkittävästi ympäristö ja sosiokulttuuriset tekijät. Tupakoinnin jatkamiseen taas vaikuttaa ympäristötekijöiden lisäksi merkittä-västi tupakan sisältämän nikotiinin aiheuttama riippuvuus. Yleisesti ottaen tupakoinnin tiedetään olevan yleisempää vähemmän kouluttautuneilla ja työttömillä sekä muutoin sosiaalisesti syrjäytyneillä. Myös kulttuuriset tekijät ja sosiaalinen normisto vaikuttavat tupakoinnin yleisyyteen (Patja ja Haukkala ). Nämä tekijät voivat osittain selittää myös lappilaisten muuta Suomea yleisempää tupakointiaktiivisuutta. Toisaalta FINRISKI -tutkimuksen mukaan lappilaisista tupakoijista merkittävästi useammat kuin muualla Suomessa halusivat lopettaa tupakoinnin. Tämä on hyvä lähtökohta tupakanpolton vähentämiseksi myös Lapin alueella. Terveydenhuollon työntekijöiltä vaaditaan aktiivisuutta ja valppautta niiden henkilöiden tunnistamisessa, jotka mahdollisesti olisivat aikeissa lopettaa tupakoinnin. Käytettävissä olevat tehokkaiksi osoittauneet tukitoimet kannattaa kohdentaa juuri lopettamisaikeissa oleviin ja lopettamiseen motivoituneisiin ryhmiin, jolla usein myös tupakoinnin aiheuttamat terveysriskit ovat suurimmat. Lappilaisten alkoholin käyttö ei merkittävästi poikennut muun Suomen vastaavista alkoholinkäyttöluvuista. Täysraittiiden osuus oli melko vähäinen ja miehillä vähäisempi kuin naisilla. Täysraittiiden osuus lisääntyi iän myötä niin miehillä kuin naisillakin. Alkoholin suurkuluttajien osuus oli saman suuruinen kuin useimmilla muilla Suomen alueilla, kuitenkin niin, että Etelä- ja Lounais-Suomen alueella suurkuluttajamiehiä oli enemmän kuin Lapissa. Kyselytutkimuksilla ei saa täysin luotettavaa kuvaa todellisista alkoholin käyttömääristä, mutta kun kysely tehdään samalla tavalla maan eri alueilla, ovat käyttöluvut vertailukelpoisia. Todelliseen käyttöön nähden ilmoitetut alkoholin käyttömäärät ovat useammin ali- kuin yliarvioita. Nyt tehty analyysi ei myöskään anna kuvaa siitä, esiintyykö ns. humalahakuista juomista Lapissa enemmän kuin muualla, koska runsasta kertakäyttöä ei kysytty. Tutkimusta edeltävän viikon aikana alkoholia käyttäneiden yli -vuotiaiden naisten suuri osuus on merkille pantavaa. Varsin moni tämän ikäisistä ilmoitti käyttäneensä jotain alkoholijuomaa kyseisenä aikana. Erityisen suosittua näytti olevan puna- ja muiden viinien sekä väkevien alkoholijuomien käyttö. Tämä löydös voi osittain selittyä sillä, että yhä enemmän on alettu puhua myös alkoholin mahdollisista edullisista terveysvaikutuksista, ja toisaalta eläkeiässä työssäkäynti ei rajoita alkoholin nauttimista.

9 Alkoholin käyttö, tupakointi ja muut haitalliset terveystottumukset, kuten ravintosisällöltään yksipuolinen ruoka voivat liittyä yhteen. Tämä lisää yksittäisten epäterveellisten elintapojen haittavaikutuksia (Haapanen-Niemi N, ). Toisaalta joidenkin elintapojen muuttuminen terveellisemmiksi voi helpottaa myös muista epäterveistä elintavoista luopumista. Alkoholin käytön lisääntyminen erityisesti väkevien alkoholijuomien hinnan halpenemisen myötä voi edelleen lisätä alkoholin käyttöä myös Lapin läänin alueella, vaikkakaan eteläisten naapurimaiden edulliset alkoholijuomat eivät ole yhtä hyvin lappilaisten ulottuvilla kuin Etelä-Suomessa asuvilla. Tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota tulee kiinnittää alkoholin käytön vähentämistä ja kohtuukäyttöä tukeviin toimenpiteisiin. Ns. mini-interventio on todettu kohtalaisen tehokkaaksi keinoksi alkoholin suurkulutuksen havaitsemisessa ja käytön vähentämisessä (Kuokkanen ja Teirilä ). Terveydenhuollon toimijoilta edellytetään kouluttautumista alkoholin haittojen ehkäisyyn ja tunnistamaan alkoholin käyttöön liittyvät riskit sekä tukemaan niitä toimia, jotka johtavat alkoholin käyttöönottoiän myöhentymiseen ja humalahakuisen juomisen vähentämiseen koko väestössä, mutta erityisesti myös nuorten keskuudessa Kuokkanen M, Teirilä J. Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S- Työterveyspalveluissa Helsingissä. Suom Lääk L ; : 8-. Laatikainen T, Tapanainen H, Alftan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, Harald K, Jousilahti P, Salomaa V, Vartiainen E. FINRISKI. Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen totetutus ja tulokset. Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B7/. Helsinki. Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveys-laitos. Raportti /. Patja K, Haukkala A. Tupakkakertomus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B. Helsinki. Kansanterveyslaitos. Suomen Yleislääketieteen yhdistys. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim ; 8: Kirjallisuus Haapanen-Niemi N. Associations of smoking, alcohol consumption and physical activity with health and health care. A prospective follow-up of middle-aged and elderly men and women. University of Tampere, Acta Universitatis Tamperensis 78. Tampere.

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978 2005

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978 2005 Satu Helakorpi Elina Laitalainen Pilvikki Absetz Jorma Torppa Antti Uutela Pekka Puska Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978 25 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 15/27 Kansanterveyslaitoksen

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet)

Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Patrick Sandström Vieraileva asiantuntija, THL Erityisasiantuntija, Filha ry Helsinki 1.6.2016 Kohderyhmä kuka vielä tupakoi? Erityisryhmät:

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista?

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Tiedosta hyvinvointia 1 Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Alkoholin käytön ja alkoholihaittojen sosiaaliryhmittäiset erot Suomessa Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Ikäihmiset ja alkoholinkäyt riskit

Ikäihmiset ja alkoholinkäyt riskit Ikäihmiset ja alkoholinkäyt ytön riskit Marja Aira, LT Itä Suomen yliopisto Perusterveydenhuolto Kuopio 6.6.2012 Kuinka yleistä alkoholinkäyttö on iäkkäillä? Raittiit nuoret iäkkäät Miehet Naiset Raittiiden

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot