5. TYÖKYVYTTÖMYYS. 5.1 Johdanto. Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos

Transkriptio

1 5. TYÖKYVYTTÖMYYS Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 5.1 Johdanto Sairauksien yleisyyttä väestössä voidaan mitata myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrällä. Työkyvyttömyysluvut eivät kuvaa pelkästään sairauksien esiintyvyyttä vaan myös niiden työssä aiheuttamaa haittaa. Eri eläkelaeissa työkyvyttömyys määritellään hiukan eri tavoin, mutta kaikissa laeissa sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden käsitettä. Sen mukaan työkyvytön on henkilö, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai jotain siihen verrattavaa työtä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä mittaa siis sellaista sairastavuutta, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden henkilön omassa tai siihen verrattavassa työssä. Kun alueiden välisiä sairastavuuseroja mitataan työkyvyttömyydellä, tulokset kuvaavat osaksi lääketieteellistä sairastavuutta ja osaksi alueen ammattirakennetta, työn vaatimuksia ja muita eläkeratkaisujen taustalla olevia tekijöitä. Koska vain osa sairaustapauksista johtaa työkyvyttömyyteen, sairauksien todellinen esiintyvyys on luonnollisesti työkyvyttömyyttä suurempi. Tässä luvussa käsitellään Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyystietojen perusteella eri sairauksien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä Lapin läänissä. Työ perustuu pääasiassa vuosina 1981 myönnettyihin uusin varsinaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, jotka on suhteu- tettu työkyvyttömyysriskissä olevaan väestöön. Tässä aineistossa on arvioitu olevan noin 5 % alipeitto. Eläkejärjestelmässä tapahtuneiden muutosten takia Kansaneläkelaitos ei enää kerää tietoja kaikista tämän jälkeen alkaneista eläkkeistä. Sen ja Eläketurvakeskuksen yhteistyönä on kuitenkin muodostettu tietoaineisto, joka kattaa kaikki alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet. Mainittu aineisto vuosilta on ollut käytettävissä tätä katsausta tehtäessä. Vuosilta tiedot puuttuvat. Eläketapaukset on taulukoitu kunnittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina , , 1991 ja Vuosina 1981 käytettiin ikäluokkia 16 19, 20 25,..., vuotta ja vuosina ikäluokkia 16 24, 25 34,..., vuotta. Riskiväestö vastaavissa ryhmissä on muodostettu vähentämällä koko väestöstä eläkkeellä olevat. Tarkastelu on rajattu vuotiaisiin, koska työkyvyttömyysriskissä olevaa vuotiasta väestöä ei voida määritellä riittävän tarkasti. Tällöin tuloksiin eivät vaikuta vuotiaille myönnetyt työttömyys- ja muut eläkkeet, joiden perusteena on muu kuin sairauden aiheuttama työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyttä on mitattu ilmaantuvuusluvuilla (uusien tapausten määrä 1000 työkyvyttömyysriskissä olevaa kohti), jotka on vakioitu suoralla vakiointi-

2 Taulukko 5.1 Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä Lapin läänissä työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden mukaan vuosina vuotiaat miehet ja naiset. Diagnoosiryhmä Tapauksia keskimäärin vuodessa Kasvaimet 25,0 30,0 29,8 33,0 Umpieritysjärjestelmän sairaudet 8,0 11,4 6,6 8,0 Mielenterveyshäiriöt 155,8 186,8 182,2 227,0 Hermoston ja aistimien taudit 42,0 43,4 43,8 51,0 Verenkiertoelinten taudit 94,4 89,0 72,2 56,0 sepelvaltimotauti 54,8 48,0 38,8 23,0 Hengityselinten taudit 18,4 23,4 15,4 12,3 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 137,8 175,6 147,8 143,0 - selkäsairaudet 79,2 92,0 68,6 75,3 Vammat ja myrkytykset 23,2 43,6 50,8 50,0 Kaikki 534,6 636,8 575,4 622,3 menetelmällä vastaamaan vuosina työkyvyttömyysriskissä olevan vuotiaan väestön ikärakennetta. Luvut on ilmoitettu myös vertailuindeksinä, jossa koko maata on merkitty 100:lla. Maan keskitasosta poikkeaviksi on katsottu luvut, joiden 95 % luottamusväli (Clayton ja Hills 1993) on maan keskitason ylä- tai alapuolella. 5.2 Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärät Lapissa Vuosina 1981 Lapin vuotiaassa väestössä ilmaantui 8734 uutta työkyvyttömyystapausta ja vuosina lisäksi 1867 tapausta. Vuosittain ilmaantuvien uusien tapausten määrä alkoi pienentyä 1990-luvun alussa mutta näyttää 2000-luvun alussa taas hiukan lisääntyneen (Taulukko 5.1). Yleisimmät diagnoosiryhmät ovat (tässä järjestyksessä) mielenterveyshäiriöt, tukija liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten taudit sekä vammat ja myrkytykset, jotka yhdessä muodostavat noin 4/5 kaikista uusista työkyvyttömyystapauksista. Eri diagnoosiryhmissä tapausmäärät ovat kehittyneet eri suuntiin, joskin luotettava tarkastelu on mahdollista ainoastaan aikavälillä Tänä aikana mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat työkyvyttömyystapaukset lisääntyivät yli 17 %, johtuen paljolti mielialahäiriöiden lisääntymisestä. Myös vammojen ja myrkytysten takia myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät runsaasti. Verenkiertoelinten sairaudet vähentyivät 24 %. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tapausmäärät lisääntyivät hiukan mutta

3 MIEHET NAISET / / Kuvio 5.1 Työkyvyttömyyden ikävakioitu kokonaisilmaantuvuus 1000 työkyvyttömyysriskissä olevaa kohti Lapin läänissä (o o) ja koko Suomessa ( * - - * ) vuosina 1981 ja vuotiaat miehet ja naiset. vähenivät taas 1990-luvulla. Taulukossa 5.1 olevat luvut kuvaavat pelkästään tapausmääriä, ja niihin vaikuttavat sekä vuotiaan väestön koko että sen ikärakenne. 5.3 Työkyvyttömyyden ilmaantuvuus Lapissa ja muualla Suomessa Kuviossa 5.1 on esitetty kokonaistyökyvyttömyyden ikävakioidut ilmaantuvuusluvut Lapin läänissä ja koko Suomessa aikaperiodeittain. Työkyvyttömyys yleistyi Suomessa 1980-luvulla mutta väheni taas 1990-luvulla. Uuden vuosituhannen alussa miesten työkyvyttömyys näyttää edelleen vähentyneen; tosin Lapin läänissä erikseen vähentymistä ei voi havaita. Naisilla työkyvyttömyys on pikemminkin noussut 2000-luvun alussa. Miesten työkyvyttömyys on koko tarkastelujakson ajan ollut Lapissa yleisempää kuin koko maassa, ja 2000-luvulla ero näyttää jopa kasvaneen. Lapin naisilla luvut olivat maan keskitason yläpuolella vain 1980-luvun alussa. Ikävakioidut vertailuindeksit Taulukossa 5.2 osoittavat, että Lapin miehillä työkyvyttömyys oli 1980-luvun alussa 17 % muuta maata yleisempää. Ylimäärä vähentyi 13 %:iin 1990-luvulla mutta näyttää vuosituhannen alussa lisääntyneen 27 %:iin. Lapin naisilla työkyvyttömyys on ollut maan keskitasoa 1980-luvun lopulta lähtien (Taulukko 5.3).

4 Taulukko 5.2 Työkyvyttömyyden ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänissä vuosina 1981 ja (Suomi=100) vuotiaat miehet. Diagnoosiryhmä Kasvaimet Umpieritysjärjestelmän sairaudet Mielenterveyshäiriöt Hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten taudit sepelvaltimotauti Hengityselinten taudit Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Vammat ja myrkytykset Kaikki Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu 5.4 Työkyvyttömyys Lapissa diagnoosiryhmittäin Yleiskuva Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat 1/4-1/3:n kaikista työkyvyttömyystapauksista, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet suunnilleen saman verran, verenkiertoelinten sairaudet selvästi näitä vähemmän ja vammat alle kymmenesosan. Mielenterveyshäiriöiden osuus on kasvanut, verenkiertoelinten sairauksien osuus on vähentynyt ja muiden diagnoosiryhmien osuus pysynyt likimain ennallaan. Lapin miehillä mielenterveyshäiriöiden osuus on ollut pienempi kuin Suomen miehillä yleensä ja tuki- ja liikuntaelinten ja verenkiertoelinsairauksien osuus vastaavasti suurempi. Itse asiassa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat 1980-luvun alussa Lapin miehillä yleisempi työkyvyttömyyden syy kuin mielenterveyshäiriöt. Taulukoissa 5.2. ja 5.3 on esitetty Lapin ja koko maan vertailuindeksit myös diagnoosiryhmittäin Mielenterveyshäiriöt Lapin miehillä mielenterveyshäiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden ilmaantuvuus lisääntyi 1980-luvun alusta luvun alkuun 39 % (koko maassa 26 %). Vuosina 1981 ilmaantuvuus oli Lapin miehillä maan keskitasoa mutta vuosina nousi neljänneksen sen yläpuolelle. Naisilla ei ollut johdonmukaista nousevaa tai laskevaa trendiä luvulta alkaen Lapin naisten mielenterveyshäi-

5 Taulukko 5.3 Työkyvyttömyyden ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänissä vuosina 1981 ja (Suomi=100) vuotiaat naiset. Diagnoosiryhmä Kasvaimet Umpieritysjärjestelmän sairaudet Mielenterveyshäiriöt Hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten taudit sepelvaltimotauti Hengityselinten taudit Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Vammat ja myrkytykset Kaikki Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu riöiden ilmaantuvuus on ollut hiukan maan keskitasoa vähäisempää Verenkiertoelinten sairaudet Vuosina 1981 tämän ryhmän sairaudet vähenivät miesten työkyvyttömyysdiagnoosina 27 % koko Suomessa ja saman verran Lapissa erikseen. Naisilla trendi oli samankaltainen; vähenemä oli vuosina 1981 koko Suomessa 38 % ja Lapissa 44 %. Lapin miehillä ja naisilla verenkiertoelinten sairauksien aiheuttama työkyvyttömyys on ollut 1/5 1/2 yleisempää kuin maassa keskimäärin. Vuosina lukujen mukaan ylimäärä on ollut aikaisempaa suurempi Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia myönnettyjen eläkkeiden ilmaantuvuus nousi 1980-luvulla ja väheni taas luvun alussa. Lapin miehillä ilmaantuvuus on ollut huomattavasti maan keskitasoa suurempaa, joskin ylimäärä on vähentynyt. Lapin naisilla tilanne koko maahan verrattuna on ollut vaihteleva Vammat ja myrkytykset Vuosina 1981 vammat ja myrkytykset lisääntyivät työkyvyttömyysdiagnoosina Lapin miehillä peräti 97 % (Suomen miehillä keskimäärin 78 %). Naisilla ilmaantuvuus lisääntyi vielä enemmän: koko maassa 2,4-kertaiseksi ja Lapissa 3- kertaiseksi. Lapin miehillä ilmaantuvuusluvut olivat vasta jakson loppupuolella merkittävästi maan keskitasoa suuremmat; naisilla selvää eroa ei ollut.

6 Kuvio 5.2 Työkyvyttömyyden ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi (Suomi = 100) Lapin läänin kunnissa vuosina 1981 (kvartiilit) vuotiaat miehet Muut diagnoosit Kasvainten ja umpieritysjärjestelmän sairauksien aiheuttamaa työkyvyttömyys on Lapissa korkeintaan maan keskitasoa. Hermoston ja aistimien sairauksien osalta indeksiluvut ovat miehillä ajoittain maan keskitasoa suuremmat, mutta naisilla havainto jää epävarmaksi. 5.5 Työkyvyttömyyden kunnittaiset erot Yleiskuva Työkyvyttömyyden kokonaisilmaantuvuudessa havaittiin kunnittaisia eroja, mutta maantieteellisesti johdonmukaista vaihtelua nähtiin vain miehillä muutamassa diagnoosiryhmässä, ja naisilla

7 Taulukko 5.4 Työkyvyttömyyden ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänin kunnissa vuosina 1981 ja (Suomi = 100) vuotiaat miehet ja naiset. Kunta Miehet Naiset Kaupungit Kemi Kemijärvi Rovaniemi Tornio Maaseutu Enontekiö Inari Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemen mlk Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Pello Utsjoki Ylitornio Lapin shp Länsi-pohjan shp Lapin lääni Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.

8 Taulukko 5.5 Työkyvyttömyyden ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi diagnoosiryhmittäin Lapin läänin kunnissa vuosina 1981 (Suomi = 100) vuotiaat miehet ja naiset. Kasvaimet Mielen- Sepel- Heng. terveys- häiriöt tauti valtimo- elinten taudit Miehet Tuki- ja liikuntaelinten sair. Selkäsair. Vammat & myrkytykset Kaikki syyt Kaupungit Kemi Kemijärvi Rovaniemi Tornio Maaseutukunnat Naiset Kaupungit Kemi Kemijärvi Rovaniemi Tornio Maaseutukunnat Maan keskitasosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu erottuivat poikkeavina vain muutamat yksittäiset kunnat. Diagnoosikohtaista työkyvyttömyyttä verrattiin vain Lapin kaupunkien välillä Työkyvyttömyyden kokonaisilmaantuvuus Miehet Miesten työkyvyttömyys kasautui toisaalta Lapin eteläosiin, Kemiin ja sen lähistölle, toisaalta Keski-Lappiin (Kuvio 5.2). Lapin kaupunkien joukossa työkyvyttömyys oli poikkeavan yleistä ainoastaan Kemissä, ja ero maan keskitasoon kasvoi tarkastelujakson kuluessa (ylimäärä 44 % - 74 %) (Taulukko 5.4). Maaseutukunnista ilmaantuvuusluvut olivat koholla useimmissa Keski-Lapin kunnissa sekä lisäksi Simossa ja Tervolassa. Joissakin kunnissa ylimäärä maan keskitasoon verrattuna näyttää supistuneen (Kittilä, Salla, Tervola) mutta Inarissa ja Pellossa se on lisääntynyt. Poikkeavan matala ilmaantuvuus (puolet valtakunnan keskitasosta) havaittiin Enontekiöllä. Naiset Selvästi kohonnut ilmaantuvuus todettiin ainoastaan Kemin kaupungissa, lisäksi vertailuindeksit olivat jakson alku-

9 puolella korkeat Simossa ja Keminmaan kunnassa (Taulukko 5.4). Naisten työkyvyttömyys oli maan keskitasoa vähäisempää Rovaniemellä ja Torniossa sekä joissakin maaseutukunnissa Työkyvyttömyys dianoosiryhmittäin kaupungeissa Kemi Taulukosta 5.5 näkyy, että Kemin työkyvyttömyysindeksit ovat maan keskitasoa suuremmat useimmissa diagnoosiryhmissä (mielenterveyshäiriöt, sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset) ja hyvin samansuuntaiset miehillä ja naisilla erikseen. Kemijärvi Kemijärven miehillä korostuivat sepelvaltimotauti ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet; sen sijaan mielenterveyshäiriöt olivat valtakunnantasoa harvinaisempia työkyvyttömyyden syitä. Naisilla mikään diagnoosiryhmä ei poikennut maan keskitasosta. Rovaniemi Rovaniemen miesten työkyvyttömyys oli kokonaisuutena valtakunnan keskitasoa, mutta poikkeavan yleisenä diagnoosina erottui kuitenkin sepelvaltimotauti. Rovaniemen naisten työkyvyttömyys oli keskimäärin valtakunnantasoa vähäisempää; tämä johtui osaksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vähäisyydestä. Tornio Torniossa sekä miesten että naisten työkyvyttömyys oli useimpien diagnoosiryhmien osalta valtakunnan keskitasoa vähäisempää Sepelvaltimotauti Vuosina 1981 miesten sepelvaltimotaudin aiheuttaman työkyvyttömyyden ilmaantuvuusluvut olivat 1,8-2 kertaa valtakunnantasoa korkeammat Keski-Lapin alueella (Pello, Kolari, Kittilä, Sodankylä, Savukoski) (Kuvio 5.2), mutta yksittäisissä kunnissa tapausmäärät eivät riittäneet luotettavaan tarkasteluun Hengityselinten sairaudet Tämän ryhmän sairaudet olivat Lapin miehillä 2-3 kertaa maan keskitasoa yleisempiä työkyvyttömyysdiagnooseja Lapin eteläosista pohjoiseen kulkevalla vyöhykkeellä (Kuvio 5.2) Selkäsairaudet Miesten selkäsairauksissa työkyvyttömyys kasautui Lapin koillisosaan ja lisäksi joihinkin yksittäisiin kuntiin muualla Lapissa (Kuvio 5.2). Työkyvyttömyyden vertailuindeksit korkeimman ilmaantuvuuden maaseutukunnissa vuosina 1981 olivat seuraavat (tummalla merkittyjen lukujen 95% luottamusväli on maan keskitason 100 yläpuolella): Kunta vertailuindeksi Pello 168 Muonio 173 Kolari 229 Kittilä 174 Sodankylä 289 Savukoski 214 Salla 286 Ranua 159 Simo 258

10 5.6 Päätelmät Työkyvyttömyyden kokonaiskuva Lapissa Uusia työkyvyttömyystapauksia on esiintynyt Lapin miehillä maan keskitasoa enemmän ainakin 1980-luvun alusta lähtien. Ero ei ole supistunut, ja uuden vuosituhannen alussa se on mahdollisesti kasvanut. Lapin naisilla työkyvyttömyyttä on ollut suhteellisesti sama määrä kuin muillakin Suomen naisilla. Silti eräissä yksittäisissä sairauksissa on poikkeamia, ja naisillakin on työkyvyttömyyseroja kuntien välillä. Samankaltaisia eroja on havaittu aikaisemmissakin tutkimuksissa (Hietapelto 1993). Lapissa työkyvyttömyys johtuu pääasiassa kahdesta tautiryhmästä: mielenterveyshäiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Osasyynä ovat verenkiertoelinten sairaudet, jotka ainakin Lapin miehillä ovat melko yleinen työkyvyttömyyden syy myös alle 55-vuotiaiden ryhmässä. Myös vammat ja myrkytykset ansaitsevat huomiota, sillä ne ovat luvun alusta lähtien huomattavasti lisääntyneet ainakin miehillä - Lapissa enemmän kuin maassa keskimäärin - ja ne edustavat sitä työkyvyttömyyden osaa, joka on kaikkein ilmeisimmin estettävissä. Kaupunkien vertailu osoittaa, että myös työkyvyttömyyden suhteen Kemi on selvästi poikkeuksellinen kaupunki, sekä Lapin rajojen sisällä ja valtakunnallisesti (Näyhä ja Hassi 1999). Työkyvyttömyyttä ilmenee Kemin miehillä ja naisilla ainakin 1,5 kertaa enemmän kuin Lapin muissa kaupungeissa ja saman verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Verrattuna maan länsirannikon ja eteläisen Suomen kaupunkeihin ero on 2- kertainen. Lisäksi ainakin Kemin miehillä ero maan keskimääräistasoon verrattuna on kasvanut eikä se naisillakaan näytä vähentyneen. Kemissä työkyvyttömyyttä aiheuttavat poikkeavan paljon mielenterveyshäiriöt, sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla. Sen sijaan Lapin muissa kaupungeissa, Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Torniossa, työkyvyttömyyden kokonaisriski on suunnilleen sama kuin suomalaisilla yleensä ja Rovaniemen naisilla jopa merkittävästi sitä pienempi. Silti mainituissa kolmessa kaupungissa riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle eräiden diagnoosien takia on kohonnut. Näitä ovat: Rovaniemen miehillä sepelvaltimotauti ja Kemijärven miehillä lisäksi selkäsairaudet. Lapin maaseudulla työkyvyttömyys näytti kasautuvan Keski-Lappiin - tosin tämä voitiin todeta luotettavasti vain miehillä. Keski-Lapissa ja myös useissa tämän alueen yksittäisissä kunnissa tavallista yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä olivat sepelvaltimotauti, hengityselinten sairaudet ja selkäsairaudet. Erityisesti viimeksi mainitut diagnoosit kasautuivat Keski-Lapin itäosiin Tulosten tulkintaan vaikuttavia seikkoja Työkyvyttömyyden ilmaantuvuutta arvioitiin tässä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrällä, jotka kuvastavat sekä työkyvyttömyyden perusteena olevan sairauden ilmaantuvuutta että sen työssä aiheuttamaa haittaa. Tässä esitetyt tulokset eivät siis osoita suoraan minkään lääketieteellisesti määritellyn sairauden esiintyvyyttä, vaan niihin ovat vaikuttaneet myös kohdeväestön ammattirakenne ja työn vaatimukset. Erityisesti yksit-

11 täisten paikkakuntien työkyvyttömyyslukuja arvioitaessa tulkintavaikeuksia voivat aiheuttaa paikkakunnan elinkeinorakenne ja työpaikkojen työllisyystilanne. Lisäksi on huomattava, että vuosien luvuissa on 5% alipeitto, minkä takia koko tarkastellun aikaperiodin luvut eivät ole tarkalleen vertailukelpoisia. Vuosien uudet työkyvyttömyyseläkkeet (oikeammin: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet) on myös määritelty hiukan eri tavoin kuin vuosina Vuosina henkilö katsottiin eläkkeelle siirtyneeksi, jos hän ei ollut saanut työkyvyttömyyseläkettä ainakaan kahteen vuoteen, kun taas vuosina tapauksen määrittelyyn uudeksi riitti yhden kuukauden katkos. Pieniä eroja diagnoosikohtaisiin tuloksiin on voinut aiheuttaa se, onko diagnoosin antanut Kela vai työeläkelaitos. Vuosina perusteena on ollut Kelan rekisteröimä diagnoosi, mutta vuosina tilastointi on tapahtunut tämän mukaan vain niissä tapauksissa, joissa eläkkeeseen ei kuulu lainkaan työeläkettä Sairauksien esiintyvyys ja työkyvyttömyys Työkyvyttömyys voidaan laajasti tulkiten määritellä sosiaaliseksi sairastavuudeksi, jonka yhtenä ulottuvuutena on lääketieteellisesti määritelty sairaus. Työkyvyttömyyden ilmaantuvuudesta voidaankin tietyin varauksin tehdä arvioita myös sairauden esiintyvyydestä. Erityisen käyttökelpoisia sairastavuuden mittareita työkyvyttömyysluvut ovat niissä tapauksissa, joissa sairauden lääketieteellinen määrittely on tulkinnanvaraista tai väestötason tietoja ei ole käytettävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys kemiläisten työkyvyttömyysdiagnooseina voi kuvastaa myös näiden häiriöiden todellista yleisyyttä paikkakunnalla. Kaupungeille tyypillisinä pidetään toimihenkilövaltaiseen ammattirakenteeseen liittyviä neuroottistasoisia häiriöitä, jotka yhdessä työn vaatimusten kanssa voivat johtaa eläkkeelle jäämiseen. Myös työläiskaupungille ominaiset sosiaaliset ja elinolosuhteet voivat kärjistää mielenterveysongelmia niin, että ne johtavat työkyvyttömyyteen. Myös miesten itsemurhat ovat olleet Kemissä yleisiä. Mielenterveyshäiriöillä katsotaan olevan merkittävä osuus itsemurhien taustatekijöinä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttamassa työkyvyttömyydessä havaittiin maantieteellistä vaihtelua: ilmaantuvuus oli korkea paitsi Kemissä ja Kemijärvellä, myös Koillis-Lapin maaseudulla. Ilmeisenä syynä voidaan pitää toisaalta mainittujen kaupunkien teollisuusvaltaista ammattirakennetta ja toisaalta Koillis- Lapissa yleistä metsätyötä. Aikaisemmin on todettu että kunnissa, joissa fyysisesti vaativien ammattien osuus on suuri, on paljon tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä (Maijala 1994). Verenkiertoelinten sairauksia ja niistä erityisesti sepelvaltimotautia, voidaan pitää yhtenä Lapin erityisongelmista. Valtakunnallisten rekisteritutkimusten mukaan tämän ryhmän sairaudet ovat tyypillisiä Keski-Lapin kunnille (Joensuu 1989, Maijala ja Tuovila 1990, Näyhä 1989). Sepelvaltimotautia esiintyy runsaasti myös Kemissä (Näyhä 1986, Näyhä ja Hassi 1999). Näistä diagnooseista johtuvan työkyvyttömyyden kasautuminen samoille alueille oli siis odotettua. Sepelvaltimotaudin huomattava väheneminen työkyvyttömyyden syynä ku-

12 vastanee taudin todellista vähenemistä väestössä mutta myös uusia aktiivisia hoitomenetelmiä ja tehostunutta kuntoutusta Työkyvyttömyyden vähentäminen Lapissa Edellä kuvatut työkyvyttömyyden ilmaantuvuusluvut ja niiden poikkeamat suomalaisten keskimääräisestä työkyvyttömyystasosta voivat auttaa ymmärtämään kyseisten sairauksien syytekijöitä väestötasolla. Työkyvyttömyyden vähentämistoimien tulee kohdistua ennen kaikkea yleisimpiin työkyvyttömyyttä aiheuttaviin sairauksiin, jotka ovat Lapissa samat kuin muuallakin maassa: mielenterveyshäiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten taudit sekä vammat ja myrkytykset. Tavoitteena tulee olla sekä sairastavuuden pienentäminen että työssä selviytymisen parantaminen työntekijään ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Sairauksien aiheuttama työkyvyttömyys voi johtua paikallisista työ- tai elinolosuhteista ja yleisemmin paikallisista kulttuuri- ja käyttäytymismalleista. Paikallisen terveystilanteen taustalla on usein muuttoliikkeen aiheuttama valikoituminen: poismuuttajat ovat terveitä ja työkykyisiä. Toisaalta kaupunkeihin muualta muuttaneiden sairastavuuteen vaikuttavat sekä sopeutuminen uusiin olosuhteisiin että aikaisempi terveys ja elinolosuhteet. Tehokkaimmin sairauksia ja niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä toimenpitein, joissa otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet. Kirjallisuus Clayton D, Hills M. Statistical Models in Epidemiology. Oxford: Oxford University Press, Hietapelto P. Mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden alueelliset erot sekä kunnan ammattirakenteen yhteys työkyvyttömyyteen Suomessa vuosina Nordia Tiedonantoja, B: 2, Oulun yliopiston maantieteen laitos, Joensuu T. Sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanut sepelvaltimotauti Suomessa vuosina Lääkintöhallituksen tutkimuksia 52. Valtion painatuskeskus. Helsinki, Maijala U, Tuovila P. Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden alueelliset erot Suomessa vuosina Suunnittelumaantieteen tutkielma. 141 s. Oulun yliopiston maantieteen laitos, Maijala U. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden alueelliset erot ja kunnan ammattirakenne vuosina Työ ja Ihminen 1994; 8(1): Näyhä S. Spatial patterns of mortality in northern Finland in Acta Univ Oul D: 151. Med. Publica 5. Oulu, Näyhä S. Geographical variations of cardiovascular mortality in Finland, Scand J Soc Med 1989; [Suppl] 40. Näyhä S, Hassi J. Työkyvyttömyys. Ss Julkaisussa: Näyhä S, Hassi J (toim.) Väestön terveys Oulussa. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti 6/1999. Oulu 1999.

13