HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI"

Transkriptio

1 HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI Hanskassa! aikuistuvien tukiverkstprjekti vv LOPPURAPORTTI

2 Julkaisija ja kustantaja: Savn Vammaisasuntsäätiö Kielnsaaren hjauspalvelukeskus, Hanskassa! aikuistuvien tukiverkstprjekti Kuvat: Tuula Huusknen Taitt ja pain: Kpijyvä, Kupi, 2008 Cpyright Savn Vammaisasuntsäätiö

3 HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI Hanskassa! aikuistuvien tukiverkstprjekti vv LOPPURAPORTTI Kirsi Ruutala, Marj Hujanen Savn Vammaisasuntsäätiö 1

4 SISÄLTÖ JOHDANTO TIIVISTELMÄ HANSKASSA!-PROJEKTIN PUITTEET JA TUOTOKSET HANSKASSA!-PROJEKTIN ROOLIT, VAIHEET JA TOIMINTA VV Kentän kartittaja, kkeilija 1.1. Palveluhjauksen luminen peruskulusta aikuisuuteen 1.2. Khderyhmään kuuluvien nurten määrä 1.3. Neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten tuen tarpeet 1.4. Nurten ja vanhempien sallistumisen mahdllistaminen ja vertaistuen merkitys 1.5. Prjektin väliarviinti: prjektin tavitteiden kirkastuminen ja epäkhtiin vaikuttamisen keint 2. Kehittäjä, mallintaja, timeenpanija 2.1. Nurten ja aikuisten hjausmalli 2.2. Kielnsaaren hjauspalvelukeskuksen perustaminen 2.3. Maksullinen palvelutiminta Kielnsaaren hjauspalvelukeskuksessa 3. Tienraivaaja, valtakunnallinen verkstituja 3.1. Neurpsykiatrisen kuntutuksen valtakunnallisella kentällä tapahtunut kehitys 3.2. Vertaiskehittäminen Sumessa 3.3. Neurpsykiatriset valmentajat ry:n perustaminen ja valtakunnallinen vaikuttamistyö 4. Tutkimuksen edistäjä 4.1. Prjektin tutkimustyöryhmä 4.2. Yhteistyön tiivistäminen aihealueen tutkimusrganisaatiiden kanssa 5. Tiedttaja, kuluttaja, vaikuttaja 6. Oppivan prsessin rganisija 6.1. Prjektin ulkpulinen lppuarviinti 6.2. Prjektin rganisaati, henkilöstö ja jhtaminen 6.3. Prjektia tukeneet työryhmät 6.4. Prjektin talus 6.5. Savn Vammaisasuntsäätiö prjektin hallinnijana 6.6. Prjektin timinnan vahvuudet ja vaikuttavuus 6.7. Prjektin timinnan itserviintia 7. Juurruttaja, levittäjä 7.1. Khderyhmän asema palvelujärjestelmässä ja uusien palveluiden tarve 7.2. Uusien palveluiden juurtumismahdllisuuksien arviintia 7.3. Kielnsaaren hjauspalvelu- ja kehittämiskeskuksen timinta Savn Vammaisasuntsäätiössä

5 Lähteet Liitteet LIITE 1 Asiakastilast LIITE 2 Kielnsaaren hjauspalveluiden palvelukuvaus, hjausprsessin kuvaus ja hjaustyössä käytettävät lmakkeet LIITE 3 Palautekyselylmakkeet LIITE 4 Hanskassa! -prjektissa tteutetut ryhmätiminnt LIITE 5 Tiedtus prjektin aikana Kielnsaaren hjauspalvelukeskuksen esite sekä näytteitä lehtijutuista ja artikkeleista

6 JOHDANTO Tässä raprtissa kuvataan Hanskassa! aikuistuvien tukiverkstprjektin timintaa, tulksia ja ppimisprsessia vv Hanskassa!-prjektin aihe n tiedstetusti uusi ja ajankhtainen. Prjektissa n synnytetty paljn uutta tieta ja timintamalleja. Tiedn hyödyntämiseen ja jatkjalstamiseen tarvitaan yleishyödyllisiä resursseja jatkssakin. Hanskassa!-prjekti n llut mnella tavalla tuttisa ja nnistunut. Hanskassa!-prjektin aikana kehitetyt asiat jäävät elämään Kielnsaaren hjauspalvelu- ja kehittämiskeskuksen timinnan kautta. Ilman aktiivisten yhteistyötahjen tukea ja innstuneisuutta prjektityössä ei vi nnistua. Kiitkset kaikille prjektin kehittämistyöhön sallistuneille nurille ja aikuisille asiakkaille, heidän vanhemmilleen ja lähiverkstilleen sekä prjektin jht-, hjaus-, tutkimus- ja idearyhmiin sallistuneille vaikuttajille ja kehittäjille. Erityiskiitksen ansaitsevat lukuisat pinnäytetöiden ja pr gradutöiden tekijät. Heidän työpanksensa n llut merkittävä prjektin aiheisiin liittyvän uuden tiedn tuttamisessa. 4

7 TIIVISTELMÄ Hanskassa! aikuistuvien tukiverkstprjekti tteutettiin vv Prjektin päätavitteena li neurpsykiatrisia ngelmia maavien nurten syrjäytymisen ehkäiseminen. Yleisimpiä khderyhmän diagnseja vat ADHD, Aspergerin ireyhtymä ja ppimisvaikeudet. Khderyhmän nurten mielenterveys uhkaa kriisiytyä nuruus- ja itsenäistymisvaiheessa, jka palvelu- ja tukimutjen puuttuessa jhtaa syrjäytymiskierteen alkamiseen. Prjektin tavitteeseen n pyritty lumalla nurten ja aikuisten arjen selviytymistä kehittävä hjausmalli ja perustamalla erillinen timintayksikkö, Kielnsaaren hjauspalvelukeskus, jka tuttaa khderyhmälle palveluita ja harjittaa muuta khderyhmän asemaa edistävää timintaa. Prjektin ulkpulisen väli- ja lppuarviinnin mukaan näiden timinnallisten tavitteiden kautta prjekti pystyy tehkkaimmin ehkäisemään khderyhmän syrjäytymistä. Prjektin kartitusten mukaan Phjis-Savssa vunna 2005 peruskulujen päättölukalla lleista ppilaista n. 8% :lla li neurpsykiatrinen diagnsi tai samantyyppistä ireilua. Tästä juksta 2,4 % (80 ppilaalla ikälukasta) tunnistettiin syrjäytymisuhka ja palveluiden suunnittelutarve ennen peruskulun päättymistä. Tunnistamisesta hulimatta timintamalleja syrjäytymistä ehkäisevään työhön ei le lutu. Hanskassa!-prjektissa kkeiltiin työtapja ja timintamalleja palveluhjaukseen ja palveluiden suunnitteluun peruskulun päättövaiheessa. Prjektilla ei kuitenkaan llut resursseja juurruttaa hyviksi havaittuja työtapja. Prjektin kkemukset ktaan esitevihksen mutn. Työtapjen juurruttamiseen haetaan RAY:lta erillistä rahitusta (valtakunnallinen Palvelupuns-prjekti ja Kielnsaaren hjauspalvelu- ja kehittämiskeskuksen khdennettu timinta-avustus). Nurten ja aikuisten hjausmallia n kehitetty asiakastyön kautta. Prjektin yksilöllisessä hjauksessa n llut mukana 58 nurta ja aikuista. Ohjausmallista n laadittu palvelukuvaus ja asiakasprsessin vaiheita tukeva lmakkeist sekä painettu Kun elämä ei peta pas. Prjekti n tteuttanut yhteensä 13 nurten syrjäytymistä ehkäisevää ja sallistumista tukevaa ryhmätimintakknaisuutta tai kurssia yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Ryhmätiminnt vat mahdllistaneet 90 nuren sallistumisen erityisnurille sveltuvaan säännölliseen vapaa-ajan timintaan. Prjekti n painanut Sveltaen ila liikuntaan ppaan neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten liikuntaryhmän suunnittelun ja tteutuksen tueksi. Prjektin aikana n kkeiltu vanhempien tukiryhmä-timintaa sekä järjestetty AS-nurten speutumisvalmennuskurssi ja AS-lasten perheiden kuntutuskurssi. Perheiden tukiryhmiä tai kuntutuskurssitimintaa ei Hanskassa!-prjektissa vitu resurssien puuttuessa kehittää pidemmälle. Vunna 2007 n haettu RAY:lta prjektiavustusta khderyhmän nurten kuntutuskurssien kehittämiseen Itä-Sumessa (Elämänlanka-prjekti). Prjektin timinnassa vat krstuneet tiedttaminen, vaikuttaminen ja laaja sidsryhmäyhteistyö. Khderyhmän asemaan n vaikutettu pitämällä palvelutarpeisiin liittyviä asiita esillä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti ja levittämällä tieta palvelujärjestelmään. Prjekti n llut mukana valtakunnallisen Neurpsykiatriset valmentajat ry:n perustamisessa. Yhdistys kehittää khderyhmän hjaustyötä ja lu valtakuntaan yhtenäistä täydennyskulutuskäytäntöä. Prjekti n edistänyt aihepiiriin liittyvän uuden 5

8 tutkimustiedn syntymistä tukemalla ja hjaamalla ylipist- ja krkeakulutasisten pinnäytetöiden tekijöitä. Hanskassa! -prjektin jälkeen tavitteena n jatkaa khderyhmän asemaa edistävien palveluiden ja muun yleishyödyllisen timinnan kehittämistä Kielnsaaren hjauspalvelu- ja kehittämiskeskuksesta käsin. Keskuksella n laaja tavitteelliseen yhteistyöhön situtunut yhteistyöverkst, jka tukee ja pultaa timinnan jatkumista. 6

9 HANSKASSA! -AIKUISTUVIEN TUKIVERKOSTOPROJEKTIN PUITTEET JA TUOTOKSET Hallint Savn Vammaisasuntsäätiö Rahitus Raha-autmaattiyhdistyksen C-avustus Kuntien stpalvelukrvaukset Savn Vammaisasuntsäätiön marahitus Yhteistyökunnat Phjis-Savssa Kupi Iisalmi Varkaus Karttula Rautavaara Nilsiä Sunenjki Siilinjärvi Lapinlahti Maaninka Rautalampi Kiuruvesi Henkilöstö Prjektivastaava, YTM Kirsi Ruutala (8/ ) Kuntutushjaaja, nuristyönhjaaja Paula Paavilainen (9/2003 8/2006) Uralutsi, erityispettaja Anu Pärnänen (1/2004 3/2006) Kuntutushjaaja, timintaterapeutti Marj Hujanen (6/ ) Kuntutushjaaja, psykiatrinen sairaanhitaja Jari Miettinen (10/2006 5/2007) Tutkset Ohjausmalli, jsta painettu Kun elämä ei peta -pas Sveltaen ila liikuntaan pas neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten liikunnan suunnitteluun ja tteutukseen Opas palveluhjauksesta ja palveluiden suunnittelusta Esitteet (prjekti, Kielnsaaren hjauspalvelukeskus, ryhmät, kurssit, kulutukset) Vusittaiset väliraprtit Lppuraprtti: Hanskassa!-prjektista Kielnsaaren hjauspalvelu- ja kehittämiskeskukseksi 7

10 Prjektin jhtryhmä Säätiön jhtaja Juk Hämäläinen Palvelujhtaja Tiina Kuru ( saakka) Kehittämisjhtaja Sari Kkknen (6/2007 alkaen) Prjektivastaava Kirsi Ruutala Prjektin hjausryhmä Pj palvelujhtaja Tiina Kuru, Savn Vammaisasuntsäätiö ( saakka)/varalla säätiön jhtaja Juk Hämäläinen, (pj alkaen) Erityishultpiirin jhtaja Erkki Paara, Vaalijalan kuntayhtymä/varalla ssiaalijhtaja Ask Mäkinen Lääkäri Salme Majuri, Vaalijalan Phjis-Savn pkl/varalla psyklgi Tuuli Rnkainen Prfessri Juha Hämäläinen, Kupin ylipist, ssiaalipedaggiikan ja ssiaalityön laits/varalla prfessri Pirj Pölkki Kuntutusylilääkäri Eeva Lein, KYS, kuntutustutkimuspkl/varalla neurlgi Leena Jutila tai neurpsyklgi Marja Äikiä, aikuisten neurlgian pkl Psykssiaalisen työn jhtaja Anneli Helminen, Kupin kaupunki/varalla avhidn jhtaja Matti Pietikäinen, kehitysvammapäällikkö Tapi Immnen tai ssiaalityöntekijä Harri Vartiainen Marja Hartikainen ja Helena Vaittinen, Eijsveikeet ry (Phjis-Savn neurlgiset erityisvaikeudet ja autismikirjyhdistys) Ideatyöryhmä (vaihteleva kknpan asiakastyötä tekeviä henkilöitä) Vastaava hjaaja Tuija Pylkkänen, Aivhalvaus- ja dysfasialiitn Nurtental/Kupi Työvimahjaaja Kari Huuh, Kupin seudun työviman palvelukeskus Ammatinvalintapsyklgi Leena Marjanen, Kupin työvimatimist Kuntutushjaaja Tum Puruskainen, KYS, lastenklinikka Ssiaalityöntekijä Harri Vartiainen, Kupin kaupunki, erityisneuvla Kulukuraattri Merja Parviainen, Kupin kulutimi Jhtava kulukuraattri Seija Kärki, Savn ammatti- ja aikuispist Helena Vaittinen, Eijsveikeet ry Prjektin ulkpulisen väliarviinnin ja lppuarviinnin laatija Edufin Oy, kehittämisknsultti Kari Kskinen Prjektityöryhmän työnhjaaja VET, psyklgi Ilp Kuhlman 8

11 Tutkimustyöryhmä Pj lastensujelun prfessri Pirj Pölkki, Kupin ylipist Marja Hartikainen, Eijsveikeet ry Neurlgi Eila Airaksinen Prjektisuunnittelija Tuula Palmäki, Verkk-prjekti/ADHD-liitt Prjektivastaava Kirsi Ruutala, Hanskassa!-prjekti Pr gradu- ja muiden pinnäytetöiden tekijät ja hjaajat Hanskassa! -prjektiin liittyvät pinnäytetyöt ja pr gradututkimukset Marj Heikkinen, hittiede/kupin ylipist Neurlgisia erityisvaikeuksia maavan nuren ja perheen tukeminen vanhempien näkemyksinä, 2008 Maria Heikkinen, hittiede/kupin ylipist Neurlgisia erityisvaikeuksia maavien itsenäistyvien nurten saama hjaava tuki vanhempien näkemyksiä tuesta, arviitu valmistuvan v Tanja Riekkinen, ssiaalityö/kupin ylipist Erityisnuren itsenäistymisprsessit kettuina tarinina, arviitu valmistuvan v Anni Huviala, ssiaalipsyklgia/kupin ylipist Neurpsykiatrinen valmennus -hjaustyöhön perustuvan kuntutusmenetelmän jäsennys, arviitu valmistuvan v Paula Kauppinen-Rivainen, ssiaalityö/kupin ylipist Tapaustutkimus kulukuraattrin timinnasta erityistukea vaativien yläasteikäisten parissa, 2006 Maarit Huhtala ja Heidi Huusknen, timintaterapia/savnia-amk Itsestä ja kdista hulehtimisen itsearviinti nurille, jilla n neurpsykiatrisia ngelmia, 2006 Hennariikka Julkunen, Tiitta Tlnen ja Anna-Kaisa Tuvinen, fysiterapia/savnia-amk Sveltaen ila liikuntaan -ppaan laatiminen neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten liikunnan suunnitteluun ja tteutukseen, 2006 Katja Hynninen, Teija Hyvärinen ja Essi Venäläinen, fysiterapia/savnia-amk Sveltaen ila liikuntaan -ppaan hyödynnettävyyden arviinti käytännön liikunta tilanteissa, arviitu valmistuvan v Paula Paavilainen, yhteisöpedaggiikka/mikkelin AMK Arjen hjaus ja elämänlaatu. Arjen hjauksen vaikutus elämänlaatuun nurten kkemana, arviitu valmistu van v Marj Hujanen, Kuntutuksen mninäkökulmainen täydennyskulutus/kupin ylipistn kulu tus- ja kehittämiskeskus Aspergerin ireyhtymä ja sen kuntutus, 2007 Anu Pärnänen, ppilaanhjaaja-pinnt, Hämeenlinnan AMK Palveluhjaus ppilaanhjaajan työtapana,

12 HANSKASSA! -PROJEKTIN ROOLIT, VAIHEET JA TOIMINTA VV Hanskassa! -prjektin työ alki vunna 2003 laajan ja knkretisimattman prjektisuunnitelman phjalta. Päätavitteena prjektilla li neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten syrjäytymisen ehkäisy. Prjekti-idea li peräisin Eijsveikeet ry:n edustajilta (Phjis-Savn neurlgiset erityisvaikeudet ja autismikirjyhdistys). Yhdistyksessä aktiivisesti timivat vanhemmat livat hulissaan neurlgisia erityisvaikeuksia (esim. ADHD, Aspergerin ireyhtymä, dysfasia) maavien nurten palveluiden puuttumisesta. Peruskulun jälkeen he putavat systemaattisesti palvelujärjestelmän ulkpulelle seurannan, hidn, kuntutuksen ja muiden tarvittavien tukimutjen ulttumattmiin. Palveluiden ja tukimutjen puuttuessa usean khderyhmään kuuluvan nuren mielenterveys kriisiytyy ja syrjäytymisuhka kasvaa. Itsenäistyvien nurten vanhemmat tarvitsevat myös tukea selviytyäkseen haastavassa erityisnuren itsenäistymisvaiheessa. Alkuperäisessä prjektisuunnitelmassa prjektilta dtettiin seuraavia asiita: Khderyhmän tuen tarpeiden kartittaminen eri elämän sa-alueilla. Palveluhjausjärjestelmän luminen peruskulusta aikuisuuteen siirtymiselle. Timivan tukijärjestelmän luminen hyödyntäen mahdllisimman pitkälle lemassa levaa palve lujärjestelmää, puuttuvien palveluiden mallintaminen ja työvälineiden kehittäminen. Palvelujärjestelmän timijiden knsultiminen neurlgisista erityisvaikeuksista, sveltuvista tukimudista ja tukemisen tärkeydestä, täydennyskulutuksen järjestäminen. Työtapjen kehittäminen nuren, maisten ja lähiverkstjen väliseen yhteistyöhön yhteisöllisen tuen rakentamiseksi. Prjektin aikana li tarkitus selvittää, vidaank prjektin aikana pitut ja kehitetyt asiat siirtää saksi lemassa levan palvelujärjestelmän timintaa, vai tarvitaank erillinen ja pysyvämpi rganisaati, jka timii aihepiirin resurssikeskuksena prjektin päättymisen jälkeenkin. Prjektin kartitustyöhön ja ulkpuliseen väliarviintiin perustuen prjektin tavitteet kirkastettiin ja knkretisitiin. Samalla juduttiin tteamaan, että alkuperäisellä prjektin resursinnilla ei kaikkiin annettuihin ngelmiin ja tehtäviin ehditä löytää vaikuttavaa ratkaisua Hanskassa! -prjektin elinkaaren aikana. Tässä raprtissa kuvataan Hanskassa! -aikuistuvien tukiverkstprjektin timintaa, tulksia ja ppimisprsessia vv Hanskassa! -prjektin aihe n tiedstetusti uusi ja ajankhtainen. Prjektissa n synnytetty paljn uutta tieta ja timintamalleja. Tiedn hyödyntämiseen ja jatkjalstamiseen tarvitaan yleishyödyllisiä resursseja jatkssakin. Savn Vammaisasuntsäätiö hakee RAY:n khdennettua timintaavustusta Kielnsaaren hjauspalvelu- ja kehittämiskeskuksen timintaan. Keskuksen perustaminen n Hanskassa! -prjektin aikana tehdyissä selvityssä ja arviinneissa nähty tehkkaimmaksi tavaksi vaikuttaa neurlgisia erityisvaikeuksia ja neurpsykiatrisia ngelmia maavien nurten syrjäytymisen ehkäisemiseen. 10

13 1. Kentän kartittaja, kkeilija Hanskassa! -prjektissa n kkeilujen kautta kehitetty neurlgisia erityisvaikeuksia maaville nurille tarkitettuja tukimutja. Asiakastyön kautta n kartitettu neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten ja heidän perheidensä tuen tarpeita: palveluhjaus ja palvelusuunnitelmatiminta nuren lähiverkstssa nurten ja aikuisten arjen selviytymistä tukevan hjaamisen mallintaminen nurille sveltuvan ryhmätiminnan ja kurssien tteuttaminen vanhempien tukiryhmien kkntumisten tteuttaminen ja rganisinti Lisäksi n kartitettu khderyhmään kuuluvien, tukea tarvitsevien nurten määrää sekä nurten, vanhempien ja palvelujärjestelmän edustajien näkemyksiä tuen tarpeisiin vastaamisen keinista ja mahdllisuuksista. Tässä kappaleessa kuvataan kartitusten ja kkeilujen tteutusta sekä ppimisprsessia prjektin työtehtävien kirkastamisessa Palveluhjauksen luminen peruskulusta aikuisuuteen Palveluhjaus syrjäytymisen ehkäisemisessä Palveluhjauksella tarkitetaan tavitteellista asiakaslähtöistä työtapaa, jllin asiakkaan ja viranmaisia edustavan palveluhjaajan yhteistyönä suunnitellaan, rganisidaan, yhteen svitetaan ja arviidaan palveluja, jita asiakas tai hänen perheensä tarvitsevat nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi (Pietiläinen & Seppälä 2003, 10.). Keskeistä n yhteistyö, verkstituminen ja justavuus, jiden avulla palveluhjaus pyrkii pistamaan yhteiskunnassa esiintyvän hajanaisuuden, mniarvisuuden ja puutteellisen tiednkulun (Kivikk & Sipari 2006, 140.). Palveluhjaaja tukee asiakasta, mtivi ja nstaa asiakkaan itsetunta neuvmalla ja auttamalla häntä tuen ja avun piiriin. Palveluhjaaja hulehtii, että asiakkaalle laaditaan kknaisvaltainen palvelusuunnitelma tuen, kuntutuksen ja palveluiden järjestämiseksi (Suminen 2002, 14.). Kuka tahansa asiakastyötä tekevä henkilö vi resurssiensa puitteissa käyttää palveluhjauksellista työtapaa. Se vi lla myös päätiminen ammatti ssiaali- ja terveystimessa tai järjestön alaisuudessa. Palveluhjauksen ja palveluiden suunnittelutarve krstuvat, kun asiakas n tulssa elämänkaarellaan nivelvaiheeseen, jssa mnet asiat ja tuen tarpeet muuttuvat samanaikaisesti. Nurella siirtyminen peruskulusta jatk-pintihin n elämänmuuts, jka tu mukanaan uusia ihmissuhteita ja uusia timintaympäristöjä uusine pelisääntöineen. Nureen khdistuu uudenlaisia dtuksia ja paineita (Pietiläinen & Seppälä 2003, 59.). Nivelvaiheeseen liittyvänä uhkakuvana vi lla peruskulun tai jatkkulutuksen kesken jääminen ja putaminen työmarkkinilta j ennen sinne pääsyä (Suikkanen, Martti & Linnakangas 2004, 15.). Useiden tutkimusten perusteella n tdettu, että peruskulussa erityistä tukea tarvinneet ppilaat ajautuvat muita nuria useammin kulutuksen ulkpulelle (Ar ym. 2007, 232.). 11

14 Syrjäytymiskehityksen riskiä lisäävät päihteiden käyttö, niihin liittyvä rikllisuus ja mielenterveysngelmat. Palveluiden suunnittelun avulla vidaan varmistaa pintjen hyvä alkaminen ja välttää siirtymävaiheen putaminen ja pintjen keskeytyminen. Palveluhjaus Hanskassa! -prjektissa Hanskassa! -prjektin alkuvaiheessa käynnistettiin palveluhjaus- ja palvelusuunnitelmatiminta Kupin erityisneuvlan kanssa. Prjektityöntekijät, erityisneuvlan ssiaalityöntekijä sekä lääkäri alittivat vunna 2003 kkeilumutisen palvelusuunnitelmien laatimisen tukea tarvitseville neurlgisia erityisvaikeuksia maaville nurille. Nuret hjautuivat erityisneuvlaan kulujen, vanhempien ja erikissairaanhidn edustajien yhteydenttjen perusteella. Prjektin työntekijät tutustuivat nuren ja perheen arjen sujumiseen nuren, vanhempien ja muun lähiverkstn yhteistapaamisissa. Vastaavanlaista timintaa laajennettiin myös muihin Phjis-Savn kuntiin. Timinnan lähtöletuksena li, että näin vidaan kartittaa ja tunnistaa neurlgisia erityisvaikeuksia maavien tuen tarpeita ja hjata heitä tarvittaviin palveluihin. Ajatuksena li ehkäistä syrjäytymiskehitystä riittävän varhain alitetulla palveluiden suunnittelulla, säännöllisellä nuren tilanteen seurannalla ja spivilla tukitimilla. Käytännössä humattiin, että palveluiden suunnittelun timintamalli n ikea. Ongelmaksi mudstuivat puutteelliset tukipalvelut. Hanskassa! -prjektin aikana n kehitetty palvelusuunnitelmalmake yhteistyössä jyväskyläläisen Haukkarannan kulun kuraattrin ja Phjis-Savn kuntien ssiaali- ja kulutimen edustajien kanssa. Lmakkeessa n tettu humin erityisesti neurlgisia erityisvaikeuksia maavien tarpeet. Nurten syrjäytymistä ehkäisevästä palveluhjauksesta ja palveluiden suunnittelusta n painettu pasvihknen, jssa timinnan hyötyjä ja haasteita kuvataan tarkemmin. Esite timii työkaluna khderyhmään kuuluvien nurten ja aikuisten palveluiden suunnittelussa (raprtin liitteenä). Palveluhjausta vai tiiviimpää arjen hjaamista? Palveluhjauksella vidaan ratkaista sa neurlgisia erityisvaikeuksia maavien ngelmista. Mnen syrjäytymiskierteen uhka lisi katkaistavissa tarpeeksi varhain alitetulla palveluhjauksella. Kaikkien khdalla pelkkä palveluhjaus tai verksttyö ei kuitenkaan riitä. Useat tarvitsevat tisenlaista, tiiviimpää ja kuntuttavampaa arjen hjauksellista tukea. Palveluhjaaja ei prjektin kkemusten mukaan pysty jalkautumaan niin tiiviisti asiakkaan arkeen, että uusien arjen selviytymistä edistävien timintamallien tavitteellinen harjittelu ja pettelu siellä mahdllistuisivat. Hanskassa! -prjektissa lähdettiinkin mallintamaan khderyhmän tarvitsemaa tiiviimpää arjen selviytymisen hjausta, jhn kuuluu myös palveluhjauksellinen työte. Palvelusuunnitelmatiminta Phjis-Savn kunnissa Hanskassa! -prjektin aikana palvelusuunnitelmia n tehty yhteensä 23 henkilölle. Krdinijana timinnassa n llut kunnan ssiaalityöntekijä tai vammaispalveluhjaaja. Suunnitelman päivitys svittiin jkaisen asiakkaan khdalla yksilöllisesti. Osalla palvelusuunnitelma päivitettiin useita kertja vudessa, salla seuranta ja päivitys tehtiin kerran vudessa. Hanskassa! -prjektin työntekijä n llut mukana palvelusuunnitelmatilanteessa jk yksilöhjaajan rlissa tai pelkästään krdinimassa ja pettamassa timintamallia nuren tukiverkstlle. 12

15 Kupi Kupin erityisneuvlassa n tehty palvelusuunnitelma 16 henkilölle. 13 henkilöä hjautui erityisneuvlaan Hanskassa! -prjektin kautta. 3 erityisneuvlan aikaisempaa asiakasta hjautui Hanskassa! -prjektin ja yksilöhjauspalvelun piiriin ja prjekti tuli mukaan myös palvelusuunnitelmien tekn. Osalla erityisneuvlaan hjautuneista nurista lisi llut ikeus saada erityishulln palveluita j aiemmin. Heidän perheillään ei llut tieta tästä mahdllisuudesta. Osa nurista ei kuulunut perinteisen määritelmän mukaisesti erityishulln palveluihin ikeutettujen jukkn. Yhden henkilön palveluiden suunnittelu siirrettiin myöhemmin kkeilulunteisesti Kupin ssiaalitimen perusturvayksikköön. Yksi nuri, jlle palvelusuunnitelma tehtiin erityisneuvlassa, muutti asumaan tiseen Phjis-Savn kuntaan, jssa hänelle laadittiin erityishult-hjelma. Yhdelle nurelle palvelusuunnitelma laadittiin kkeilulunteisesti Kupin lapsiperheyksikössä. Kupissa timintamalli khderyhmän palveluiden suunnittelulle, järjestämiselle ja seurannalle n edelleen epäselvä. Asiaa n käsitelty Kupin ssiaali- ja terveyslautakunnassa. Erityisneuvlan resurssit palveluiden tarjamiseen nykyistä laajemmalle khderyhmälle tdettiin riittämättömiksi. Varkaus, Sunenjki, Rautavaara, Nilsiä ja Iisalmi Hanskassa! -prjekti kehitti yhteistyössä Varkauden ja Sunenjen peruskulun ja ssiaalitimen kanssa palveluhjaus- ja palvelusuunnitelmatimintaa. Peruskulun ppilashult valitsi yhdestä kahteen neurlgisia erityisvaikeuksia maavaa ppilasta, jiden elämäntilanteesta ja tulevaisuudesta he livat hulissaan. Kulu esitteli palvelusuunnitelman perheelle. Perheen sustuessa yhteistyöhön nurelle tehtiin palvelusuunnitelma yhdessä kunnan ssiaalityöntekijän tai vammaispalveluhjaajan kanssa. Rautavaaralla, Nilsiässä ja Iisalmessa alitettiin palvelusuunnittelukkeilu prjektin yksilöhjauksen kautta. Hanskassa! -prjektin työntekijä li mukana nurten hitpalavereissa. Palvelusuunnitelman tekemistä esitettiin vanhemmille, ktikuntien ssiaalitimelle ja kululle. Suunnitelman tekeminen nähtiin tarpeelliseksi, kska yksiselitteistä jatkseurantapaikkaa erikissairaanhidn jälkeen ei massa ktikunnassa llut. Palautetta palvelusuunnitelmasta Hanskassa! -prjektissa n kysytty nurilta ja heidän perheiltään palautetta palveluhjauksesta ja palvelusuunnitelmaprsessista. Vuden 2006 alussa tteutettuun lmakekyselyyn vastasi 12 sen saaneesta 29 nuresta tai perheestä. Palvelusuunnitelma n kettu timivaksi apuvälineeksi tuen tarpeiden kartittamisessa ja tarvittavien palveluiden järjestämisessä. Ilman prjektin tarjamia ilmaisia hjauspalveluja useat lisivat jääneet ilman spivaa ja tarpeellista palvelua. 13

16 Nurten vanhempien palautetta On auttanut nurta piskelusuunnitelmien kirkastamisessa. Suunnitelmassa lisi hyvä keskittyä nimenmaan muuttuvien elämäntilanteiden ja jatksuunnitelmien tteuttamisvaihtehtjen työstämiseen. On antanut reaaliaikaista tieta viranmaisille tuen tarpeista palveluita hakiessa. Terveydenhulln ja erikissairaanhidn lausuntja ja timintakyvyn kuvauksia ei vanhempien mielestä hyödynnetä ssiaalitimen arviissa ja palvelusuunnitelmissa riittävästi. Vaikeutena n tukipalveluiden vaikea saatavuus ja vähäinen tarjnta. Suunnitelmasta tivtaan mahdllisimman yksityiskhtaista, kska arjen timintarajitteiden ymmärtäminen vi asiaa tuntemattmalle henkilölle lla vaikeaa (tiedn lisääminen nuren verkstssa). Vanhemmilta vaaditaan suurta aktiivisuutta erityistä tukea tarvitsevan nuren mahdllisuuksien selvittelyssä ja palveluiden hakemisessa. Vanhemmat tivvat apua palveluviidakssa selviytymiseen; man lähityöntekijän (palveluhjaajan) nimeämistä perheelle/nurelle. Palaverikäytäntöjen suhteen vanhemmat tivvat, että kmmunikaati-ngelmia maava nuri tettaisiin paremmin humin esim. käyttämällä selkeää kieltä ja antamalla nurelle kirjalliset timintahjeet svituista asiista. Lähiverkstn palautetta Asiakkaan lähiverkstn edustajien palautetta n kysytty yhteispalavereissa. Kuntien ssiaalitimen ja kulujen edustajat vat kmmentineet palvelusuunnitelmalmakkeen sisältöä. Nivelvaiheiden rakentaminen helpttuu, kun suunnitelman tekeminen alitetaan tarpeeksi varhain. Suunnitelman ten yhteydessä tiet siirtyy luntevasti ja helpsti. Palvelusuunnitelman tekeminen lisää avimuutta ja yhteistyötä kdin ja kulun välillä. Sen avulla pystytään tukemaan vanhemmuutta erityistä tukea tarvitsevan nuren itsenäistymisvaiheessa. Palvelusuunnitelmasta n käytetty nimitystä laajennettu HOJKS, kska se ttaa nuren elämän tilanteen ja tarvittavat tukitimet kattavammin humin. Henkilökhtaisen petuksen järjestämissuunnitelma n palvelusuunnitelman ten jälkeen helpp tehdä. Palvelusuunnitelma timii kuntutussuunnitelmana, js lääkäri n llut mukana tekemässä suunnitelmaa ja allekirjittaa sen. Palvelusuunnitelma timii kunnan työkaluna mien palveluiden kehittämisessä. Kun tuen tarpeet kartitetaan ennakkn palvelusuunnitelmassa, vidaan varautua tarjamaan ikeanlaisia palveluita tulevaisuudessa. Lähiverkstn mukaan palvelusuunnitelman tessa auttaisi muistilista humin tettavista asiista. Hanskassa! -prjektissa n kttu asialistaa/työkalua neurlgisia erityisvaikeuksia maavien saamisesta ja tuen tarpeista, jtta humin tettavat timintarajitteet tulisivat kuvattua riittävän selkeästi. Suurempien paikkakuntien ssiaalitimen yksiköillä näyttäisi levan heikmmat resurssit ttaa vastuu neurlgisia erityisvaikeuksia maavien palveluiden suunnittelusta. Pienillä paikkakunnilla eri asiakasryhmien palvelut tteutetaan keskitetymmin. Lähivusina mahdllisesti tteutuvan vammaislakien uu- 14

17 distamisen dtetaan tuvan lisäresursseja nykyisten väliinputajaryhmien palveluiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Kunnissa n ratkaistava hallinnllisilla päätöksillä, kenen timenkuvaan palveluhjaaminen ja palvelusuunnitelmien tekeminen kuuluu. Tarvitaan myös asiaan liittyvää kulutusta ja hjeistusta. Prsessin petteluun menee rganisaatiissa aikaa useita vusia. Opetteluvaiheeseen tarvittaisiin krdinija, jka veisi käytäntöjen kehittymistä tavitteellisesti eteenpäin. Hyvät käyttökkemukset takaavat juurtumisen Khderyhmään kuuluvien nurten määrä Eriasteisia neurlgisia erityisvaikeuksia maavien henkilöiden suuden ikälukasta n arviitu levan 5-10 prsenttia. Laskennallisesti tämä tarkittaa Phjis-Savn alueella levan ikälukassa khderyhmään kuuluvaa henkilöä, vutiaita neurlgisia erityisvaikeuksia maavia lisi yhteensä henkilöä. Hanskassa! -prjektissa n kartitettu neurlgisia erityisvaikeuksia maavien määrää peruskulun yhdeksännellä lukalla levien salta. Määrätietjen kartittaminen n nähty tarpeelliseksi phjatiedksi tukipalveluiden suunnittelulle. Prjekti suuntasi kyselyn Phjis-Savn peruskulujen ppilashulln edustajille ja erityispettajille, kska peruskulussa vielä tavitetaan kaikki ikälukkaan kuuluvat. Kyselyssä kartitettiin määrätietja eri diagnsiryhmistä (ADHD, ADD, Asperger, Turette, Dysfasia ja muut kielihäiriöt, muut vastaavat diagnsit) sekä samantyyppisesti ireilevien, mutta diagnsimattmien salta. Oppilashulllta kysyttiin, miten mnen khderyhmään kuuluvan ppilaan khdalla lisi tarpeen tehdä palveluiden suunnittelua kunnan ssiaalitimen kanssa ennen peruskulun päättymistä syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi (ns. hulippilaiden pimiminen khderyhmästä). Kysely tteutettiin vaiheittain vuden 2005 aikana. Keväällä 2005 kyselyyn sallistuivat Kupin peruskulujen yläkulut. Muut maakunnan peruskulujen yläkulut sallistuvat kyselyyn vuden 2005 syksyllä. Kysely lähetettiin 40 peruskululle. Vastauksen palautti 34 peruskulua (85% tannasta). Kyselyyn vastasivat eri ppilashulln edustajat eri kuluissa: rehtrit, erityispettajat, terveydenhitajat tai kk ppilashultryhmä yhdessä. 15

18 ESIINTYVYYS P-SAVOSSA PERUSKOULUN 9. LUOKALLA (ikälukassa n ppilasta) PALVELUIDEN SUUNNITTELUTARVE SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI DIAGNOSOIDUT (ADHD, ADD, ASPERGER, TOURETTE, DYSFASIA JA MUUT KIELIHÄIRIÖT, MUUT 4,7 % 1,5 % SAMANTYYPPISET DIAGNOOSIT) DIAGNOSOIMATTOMAT SAMANTYYPPISESTI OIREILEVAT 3,0 % 0,9 % YHTEENSÄ 7,7 % (n. 260 ppilasta) 2,4 % (n. 80 ppilasta) Phjis-Savssa ikälukan kk n n henkilöä. Oppilashulln edustajat pimivat 9. lukalla levien ikälukasta n. 80 ppilaan jukn, jilla n neurlgisia erityisvaikeuksia ja palveluiden suunnittelutarve ennen peruskulun päättymistä. Jtta nurten syrjäytymiskehitys vitaisiin ehkäistä, peruskulun ppilashulln tulisi hallita palveluhjauksellinen työte ttaa aktiivisesti hulensa puheeksi nuren perheen kanssa timia alitteellisesti palveluiden suunnittelussa ktikunnan ssiaalitimeen päin. Esimerkiksi Kupissa ikälukassa n nin 1000 henkilöä. Tämän timintamallin käyttöön ttaminen edellyttäisi kulun, perheen ja ssiaalitimen tiivistä yhteistyötä nin 24 neurlgisia erityisvaikeuksia ja tuen tarpeita maavan ppilaan salta (yhdessä ikälukassa). Peruskuluille lähetyssä kyselyssä ppilashulln ja erityispetuksen li myös mahdllista arviida, millaisia palvelutarpeita neurlgisia erityisvaikeuksia maavilla n peruskulun aikana ja peruskulun jälkeen. Kmmenteissa nusi seuraavia asiita esille: Tämän khderyhmän nurten salta perusngelmat vat usein vanhemmuudessa ja kdissa (tukea perheille). Panstaminen n peruskulussa alitettava j 7. lukalla ja tuesta hulehdittava myös jatk-pintjen aikana. Hyvät timintamallit esim. siirtymävaiheissa n liikaa sidksissa yksittäisiin henkilöihin (työntekijöihin), ei le yleisiä timintamalleja. 16

19 Siirryttäessä peruskulusta tiselle asteelle, tarvitaan siirtymävaiheissa avuksi henkilökhtaista hjausta yhdeltä luukulta esim. kuntutushjaaja tai nurisssiaalityöntekijä krdinimaan ja seuraamaan. Lisäksi tarvitaan arjen tukihenkilöitä, jtka visivat tukea pitkäjänteisesti nurta ja pettaa arkielämän asiita sekä tälle ryhmälle sveltuvaa hjattua vapaa-ajan tekemistä. Tarvitaan riittävän tukevia jatk-pintmahdllisuuksia ja tuettua asumista. Määrätietjen ja ns. hulinurten pimiminen peruskululaisten juksta sitti, että ppilashultryhmät pystyvät havaitsemaan syrjäytymisvaarassa levat ja tukea tarvitsevat nuret. Määräkartitus timi hyvänä alkuna tuen tarpeisiin reagimiselle ja varsinaiselle tukipalveluiden suunnittelulle Neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten tuen tarpeet Neurlgisiin erityisvaikeuksiin luettavia tyypillisimpiä diagnseja vat mm. Aspergerin ireyhtymä, ADHD, ADD, Turette, kielelliset häiriöt ja ppimisvaikeudet. Hanskassa! -prjektissa mukana lleilla nurilla n esiintynyt erilaisia tuen tarpeita ja elämänhallinnan ngelmia. Arjessa selviytymistä hankalittavat seuraaviin asiihin liittyvät vaikeudet: kmmunikinti ssiaalisten tilanteiden hahmttaminen ja ymmärtäminen sekä vurvaikutus ajan käytön hallinta suurten asiakknaisuuksien hallinta timinnan hjauksen taidt asiiden tärkeys, järjestys, arv, syy-seuraussuhteet ja merkitykset abstraktit käsitteet keskittymiskyky ja asiiden muistaminen impulsiivisuus, ylivilkkaus, tarkkaamattmuus aistitiminnt Nämä ngelmat jhtuvat synnynnäisestä neurlgisen kehityksen pikkeavuudesta. Pikkeavuudet ilmenevät erilaisena ympäristön havainnintina ja aistimisena. Taitjen ja kykyjen kehittyminen sekä ppiminen etenevät yksilöllisesti. Edellä mainitut vaikeudet lisäävät nurten syrjäytymisvaaraa ja kulunkäyntivaikeuksia, js niihin liittyy ssiaalisia ja psyykkisiä ngelmia (Taskinen 2001, 11.). Nuruus- ja itsenäistymisvaiheessa vaikeudet vivat aiheuttaa itsetunt- ja mielenterveysngelmia, stressiä, pelkja, ahdistusta sekä haastavaa tai aggressiivista käyttäytymistä. Nuren vi lla vaikeaa speutua elämän muutsvaiheisiin. Hän hakee hyväksyntää, psitiivista palautetta ja kkemuksia sekä ajautuu helpsti riippuvuuksiin (päihteet, pelit, hun seura ). Riittävän varhaisessa vaiheessa annettu tuki ja hjaus vivat auttaa ehkäisemään elämäntilanteiden kriisiytymistä. 17

20 Hanskassa! -prjektissa n tutettu Kun elämä ei peta -pas, jssa esitellään tarkemmin neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten tuen tarpeita, niiden ilmenemistä arjessa ja arjen selviytymiseen vaikuttavaa kuntuttavaa hjausmallia (raprtin liitteenä) Nurten ja vanhempien sallistumisen mahdllistaminen ja vertaistuen merkitys Nurten ryhmätiminta Harrastusyhteisöt tarjavat nurelle mahdllisuuden itsensä tteuttamiseen, yhteenkuuluvuuden kkemiseen tisten nurten kanssa sekä kansalaisena tarvittavien tietjen ja taitjen hankkimiseen (Hämäläinen 1996, 44.). Neurlgisia erityisvaikeuksia maavilla nurilla ssiaaliset suhteet rajittuvat usein heidän man perheensä jäseniin. Osallistumismahdllisuudet kdin ja kulun ulkpuliseen timintaan vat vähäiset. Mni tarvitsee ja haluaa ikäistään seuraa sekä mielekästä tekemistä vapaa-ajalle, mutta kynnys sallistumiseen vi lla krkealla. Tärkeää n mahdllistaa timintaa samanikäisten kanssa ja laajentaa ssiaalista piiriä. (Kerla, Kujanpää & Timnen 2000, ). Hanskassa! -prjektin aikana tuli selvästi ilmi tarve ryhmätiminnan tteuttamiseen. Tarve tasavertaisten sallistumismahdllisuuksien lumiseen n tullut laaja-alaisesti esille nurten, vanhempien ja viranmaisten tahlta. Prjektin aikana n tteutettu yhteensä 13 ryhmätimintakknaisuutta. Nämä säännöllisesti kkntuneet timinnalliset ryhmät vat mahdllistaneet sallistumisen 90 nurelle. Ryhmätimintja n tteutettu yhteistyössä esim. Kupin kansalaispistn sekä Iisalmen nuris- ja kulutimen kanssa (liite: Hanskassa! -prjektissa tteutetut ryhmätiminnt). Prjektin tteuttamien timinnallisten ryhmätimintjen tavitteena n llut lisätä ssiaalisia taitja ja itsetuntemusta hjatun vertaisryhmän avulla. Lisäksi tavitteena n llut tukea nuren itsenäistymistä, khentaa elämänlaatua ja mahdllistaa asiiden ppiminen yhteisen timinnan kautta. Ryhmätiminnissa nuret vat sallistuneet mahdllisimman paljn ryhmätapaamisten sisältöjen suunnitteluun saaden mahdllisuuden vaikuttaa maan ja ryhmän timintaan sekä petella vastuun ttamista masta timinnastaan. Nurten ryhmätiminnista saatua palautetta Ryhmätiminnista n pyydetty säännöllisesti palautetta nurilta, vanhemmilta ja yhteistyökumppaneilta ryhmien päätyttyä. Lisäksi ssiaalityön piskelija Tanja Riekkinen n haastatellut ryhmiin sallistuneita nuria sana pr gradu-tutkielmaansa (erityisnuren itsenäistymisprsessit kettuina tarinina). Tehdyn tutkimuksen sekä nurilta saadun palautteen mukaan ryhmiin sallistuminen n edesauttanut tisiin nuriin tutustumista ja kavereiden saamista. Jtkut nurista vat ilmaisseet tutustumisen sekä ystävystymisen levan heille haastavaa tai hidasta. Nurten ryhmä n llut heille lunteva ja turvallinen paikka harjitella uusiin ihmisiin tutustumista ja muita ssiaalisen vurvaikutuksen taitja. Riekkisen mukaan nurten ryhmätiminnt vat timineet mnille nurille ssiaalisen verkstn rakentajana ja kannattelijana. Alla lainauksia nurten antamasta palautteesta: 18

21 Ryhmäläisistä, jita en tuntenut etukäteen, n tullut kavereita Mahdllisuus lla tisten nurten kanssa. Pystyy puhumaan kaikkien kanssa tisin kuin muualla Ystäviä n tullu silleen, ainakin tähän asti silleen, että ajan kanssa Mnet nurista vat kkeneet tulleensa rhkeammiksi keskustelemisessa ja mien mielipiteiden esittämisessä. Riekkisen mukaan ryhmätiminta vi tarjta jillekin sallistujilleen turvapaikan, jssa ssiaalisen vurvaikutuksen haasteelliseksi kkeva nuri vi lla ma itsensä ja hänellä n mahdllisuus harjitella ssiaalisia taitja vertaisten kanssa ja hjaajien tuella. Kun ne ihmiset tuntee sitte ajan myötä, niin sitten n helpmpi puhua. Saa lla ma ittensä. On tullu rhkeemmaks. Sitte, että ei kuka tahansa lähe varmaan, js ihan uuteen ympäristöön itekseen. Niinkun n tullu aina tänne, et n tykänny, tai n viihtyny. Täällä ihan mukava sitte käyyä täällä. Annetuissa palautteissa n yhtenä sa-alueena krstunut ryhmien merkitys eri harrastusmahdllisuuksien tarjajana. Jtkut nuret vat kkeneet spivien ja mieleisten harrastusten löytämisen hankalaksi. Myös yksinään lähteminen harrastusten pariin arveluttaa heitä, jten yhdessä tekeminen ja harrastaminen vat lleet mieluisampaa ja helpmpaa. Ryhmätiminta n tunut mielekästä sisältöä vapaa-aikaan vaihtehtna yksin lemiselle tai tekemättömyydelle. Keksiny paikan, hyvä paikka kuluttaa aikaa, js ei mitään tekemistä. On käyty keilaamassa, biljardia pelaamassa. Mukava käydä Yhdessäl, yhdessä tekeminen ja kaikki siihen liittyvä Kehittämisehdtuksia ja tiveita kysyttäessä nuret vat tuneet esille mahdllisuutta tutustua mnipulisemmin erilaisiin harrastusmahdllisuuksiin ja paikkihin. Tuttuja asiita llut timintana Mikä timinta ei le kiinnstanut, sillin ei le llut hauskaa Heikkinen (2007) tteaa sallisuuden kkemisen tärkeyden krstuvan khderyhmän nurten khdalla. Nurille n tärkeää tuntea kuuluvansa jhnkin ryhmään ja tulla hyväksytyksi siinä. Usealle nurelle prjektin tarjama ryhmätiminta li aina kdin ulkpulinen harrastus. Osa ryhmäläisistä lisi tivnut tapaavansa ryhmäläisiä myös ryhmän ulkpulella. Ryhmätimintjen aikana syntyneet ystävyyssuhteet eivät le kantaneet siinä määrin, että yhteydenpita lisi syntynyt myös järjestetyn ryhmätiminnan ulkpulelle. Vanhempien palautteen mukaan ryhmätimintaan sallistuminen n vaikuttanut nuren timintakykyyn myönteisellä tavalla. Heikkisen (2007) tutkimuksen mukaan vanhemmat kkivat ryhmätiminnan antaneen mahdllisuuden nurelle harjittaa ssiaalisia taitjaan, tutustua samanikäisiin ja mudstaa ystävyyssuhteita. Nuren matimisuus n lisääntynyt sekä rhkeus itsenäisten ratkaisujen ja päätösten 19

22 tekemiseen n kasvanut ryhmään sallistumisen myötä. Palautteissaan vanhemmat vat krstaneet erityisryhmille suunnattujen ryhmätimintjen merkitystä ja tarpeellisuutta: Tällaiset tapahtumat/kerht vat tdella tarpeellisia. Näillä nurilla ei ikein le mahdllisuutta nrmaaliin harrastamiseen juuri mien erityisngelmiensa vuksi. Estää syrjäytymistä. Nurilla n vertaisseuraa ja itse tajuavat etteivät le yksin tällaisia Hyvä palvelu. Tukee nuren itsenäistymis- ja elämänhallinnan taitja. Ryhmissä vi harjituttaa ssiaalisia taitja Heikkisen tutkimuksessa (2007) vanhemmat tivat esille vertaistuen merkitystä. Ryhmätiminnan kautta nurilla n llut mahdllisuus tavata muita, jilla li samantyyppisiä erityispiirteitä kuin heillä. Vanhemmat kkivat nuren kannalta tärkeänä mahdllisuuden jakaa erilaisuuden kkemista. He tivivat vertaistuen mahdllisuutta myös itselleen; tilanteita ajatusten ja tiedn vaihtn muiden vanhempien kanssa. Ryhmätiminnan tteuttamisessa tärkeänä mahdllistajana ja yhteistyökumppanina vat timineet julkisen palvelujärjestelmän ja klmannen sektrin edustajat. Yhteistyöverkstn avulla n haettu erilaisia malleja ryhmätiminnan tteuttamiseksi ja timinnan juurruttamiseksi saksi heidän palvelutimintaansa. Yhteistyö Kupin kansalaispistn ja Iisalmen kulu- ja nuristimen kanssa n tdettu hedelmälliseksi. Mlemmat sapulet vat malla timinnallaan tukeneet ryhmätiminnan nnistumista ja arvkkaiden kkemusten saamista. Kupin kansalaispist n tunut esille halukkuuttaan jatkssakin järjestää kurssitimintaa erityisryhmille ja n tdennut kurssien järjestämisen levan kansalaispistn timintastrategian mukaista. Opetusta tulee tarjta kaikille kupilaisille tasavertaisesti. On siis, kansalaispistn mien arvjen mukaista tarjta petusta myös erityisryhmille. Kurssien nnistuminen vastaamaan erityisryhmien asettamia tarpeita vaatii henkilöstöresurssia: On ehdttman tärkeää saada hjaaja myös yhteistyötahlta. Yksi pettaja ei mielestäni le riittävä tällaisten kurssien järjestämiseksi. Kkemukseni mukaan yhteistyö ja vurvaikutus kuntutushjaajan kanssa n täysin välttämätöntä kurssin nnistumisen kannalta. Kansalaispistn kanssa yhteistyössä järjestetyt kurssit vat lleet heidän nrmaalisuusperiaatteen mukaisesti maksullisia sallistujille. Prjektin aikana kansalaispistn pettajan työparina n timinut kuntutushjaaja, jten ylimääräisiä palkkakustannuksia ei le syntynyt ja kurssimaksut n pystytty pitämään khtuullisena. Jtta kansalaispist pystyisi jatkssa säännöllisesti tarjamaan erityisryhmille suunnattua kurssitimintaa, vaatii se henkilöstöresursintia (tisen henkilön palkkaaminen työpariksi). Palkkaukseen liittyvät kustannukset tulisivat nstamaan kurssien hintaa, jka vastaavasti tulisi rajaamaan nurten taludellisia mahdllisuuksia sallistua kursseille. 20

23 Nurten ryhmätiminnan arviintia Prjektin aikana ryhmätimintaa n kehitetty tarpeiden ja kkemuksen phjalta. Ryhmämutista timintaa n pyritty tarjamaan eri-ikäisille erilaisilla sisällöillä, jtta tarjnta vastaisi mnipulisesti nurten mielenkiinnn khteita. Prjektin aikana n tteutettu 13 ryhmäkknaisuutta. Osa ryhmistä n llut suljettuja ryhmiä, jllin ryhmäläiset n valittu etukäteen haastattelemalla ja he vat sallistuneet timintaan kk ryhmäprsessin ajan. Osa ryhmätiminnasta n llut avinta timintaa, jllin ryhmä n enemmänkin timinut nurten khtaamispaikkana. Alla kntia ryhmätiminnan hyödyistä ja haasteista: Ryhmätiminnan hyödyt: Khderyhmän nurilla n mahdllisuus sallistua harrastustimintaan tasavertaisena kansalaisena. Ryhmätiminnan mtiviva sisältö, tutustumiskäynti ja sallistumiseen situttaminen vat madaltaneet kynnystä sallistua uuteen ryhmään. Mahdllisuus petella ssiaalisia taitja vurvaikutusta vaativissa tilanteissa. Mahdllisuus saada lisää rhkeutta ja itseluttamusta sekä khentaa itsetunta. Mahdllisuus tteuttaa ja ilmaista itseään timinnan kautta. Mahdllisuus saada nnistumisen kkemuksia vurvaikutuksessa tisten kanssa. Ryhmätiminnan haasteet: Tiedttaminen: miten saada tiet esim. ryhmätiminnan alkamisesta menemään eteenpäin mahdllisimman mnipulisesti ja laaja-alaisesti? Ryhmätiminnan tulisi lla säännöllisesti ja pitkäaikaisesti tarjlla leva palvelu, jtta siitä hyötyvät henkilöt löydettäisiin timinnan pariin ja yhteistiminta muiden kanssa mahdllistuisi. Nurten mtivaati: situtuminen pitempiaikaisempiin prsesseihin n heikka. Leimautumisen pelk heikentää salla halua sallistua khderyhmälle suunnattuihin timintihin. Mnipulisten sallistumismahdllisuuksien tarjaminen nrmaalisuusperiaatteen mukaisesti: mikä n esim. kansalaispistn rli jatkssa kurssitiminnan tteuttamiseksi khderyhmän nurille? Prsessinmaisen ryhmätiminnan kehittäminen kuntutuspalvelumutna, jtta esim. ssiaalisten taitjen harjittelu ja ppiminen lisi mahdllista. Kuntutuskurssit ja virkistystiminta Hanskassa! -prjekti, Eijsveikeet ry sekä Autismi- ja Aspergerliitt vat järjestäneet yhteistyössä kaksi kuntutuskurssia. Vunna 2005 tteutettiin vutiaiden Asperger-nurten speutumisvalmennuskurssi ja vunna 2006 kuntutuskurssi Asperger -lapsille ja heidän perheilleen. Mlemmat kurssit järjestettiin Autismi- ja Aspergerliitn rahituksella Sunenjen MLL:n Vanhamäen timintakeskuksessa. Nurten speutumisvalmennuskurssi li valtakunnallinen. Kurssille sallistui kahdeksan vutiasta nurta eri pulilta Sumea. Kurssin kest li viisi vurkautta. Kahdeksan nurten vanhempaa sallistui kurssille yhden vurkauden ajan. Ohjelmaan kuului yhteistä hjattua timintaa, kuten melntaretki, 21

24 kaupunkisuunnistus, tieta Aspergerista ja piskelusta, keskustelua itsestä hulehtimisesta, terveydestä sekä henkilökhtaisia keskusteluja mahjaajan kanssa. Nuret saivat vaikuttaa kurssin sisältöön. Vanhempien hjelman pääpain li vertaistuessa. He saivat myös tieta palveluhjauksesta ja palvelusuunnitelmasta. Kurssin tteutuksesta vastasivat kuusi hjaajaa ja neljä luennitsijaa. Asperger -lasten ja perheiden kurssille sallistui yhteensä 27 henkilöä: 14 lasta (seitsemän vutiasta Asperger-lasta ja seitsemän 3-14-vutiasta sisarusta) sekä 13 vanhempaa. Kurssin kest li klme vurkautta. Lasten hjelman tteuttamisessa tettiin humin heidän ikäjakaumansa. Ohjelman tavitteena li tarjta lapsille mahdllisuus uusiin kkemuksiin yhdessä muiden lasten kanssa. Ohjelmassa li mm. krikiipeilyä, ratsastusta, seinäkiipeilyä, liikuntaa, elkuvia sekä keskustelutukiita pienryhmissä esim. kulusta, kiusaamisesta, ystävyyssuhteista, mista vahvuuksista, erilaisuudesta sekä Aspergerin ireyhtymästä. Sisarusryhmissä käsiteltiin yhdessä, mitä Aspergerin ireyhtymä tarkittaa. Vieraassa ympäristössä uusien ihmisten kanssa timiminen li usealle j sinällään tärkeä ppimiskkemus. Vanhempien hjelman pääpain li vertaistuessa ja yhdessä timimisessa muiden perheiden kanssa. Ryhmäkeskusteluissa keskusteltiin Aspergerin ireyhtymästä, sveltuvista tukipalveluista, palveluiden suunnittelusta ja nuruus-/itsenäistymisvaiheen ennakimisesta. Kurssilla li 10 työntekijää/hjaajaa. Vanhempien ryhmän hjaamiseen sallistui ulkpulinen psyklgi/perheterapeutti. Palautteissa tivttiin vastaavien kurssien järjestämistä säännöllisesti sekä ryhmän jatktapaamisia. Hanskassa! -prjekti mahdllisti kurssien tteutumisen hakemalla rahituksen Autismi- ja Aspergerliitlta yhdessä Eijsveikeet ry:n kanssa, tiedttamalla sidsryhmiä, hallinnimalla talusasiita, krdinimalla työntekijöiden hankintaa ja auttamalla Eijsveikeet ry:tä raprtimisessa. Hanskassa! -prjektin kuntutushjaaja timi yhtenä nurten kurssin työntekijänä prjektin työajalla. Prjektivastaava li mlemmilla kursseilla mukana vanhempien ryhmätapaamisessa hjaten palveluiden suunnitteluun ja itsenäistymisprsessiin valmistautumiseen liittyviä keskusteluteemja. Eijsveikeet ry ei lisi min vapaaehtisvimin pystynyt tteuttamaan kurssikknaisuuksia. Timinnan krdinintiin keskittyneellä työpanksella saatiin aikaan kaksi nnistunutta kurssikknaisuutta. Jatkssa haasteena n kehittää khderyhmän tarpeita vastaavaa kuntutuskurssitimintaa sekä kevyemmin rganisitua ja tteutettua vertaistuellista virkistystimintaa. Vanhempien ja perheiden tukeminen Hanskassa! -prjektin asiakastyössä n havaittu neurlgisia erityisvaikeuksia maavien vanhempien tuen tarpeita. Vanhemmat kkevat tuen tarvetta, kun nurella n ngelmia kulussa, pinnissa, työllistymisessä sekä arjessa selviytymisessä. Marj Heikkinen n haastatellut neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten vanhempia ja kartittanut heidän tuen tarpeitaan sana hittieteen pr gradu-tutkimustaan. Heikkisen (2007, 49-53) tutkimuksessa krstui vanhempien tiedn tarve neurlgisista erityisvaikeuksista, niiden vaikutuksesta elämän eri asiihin sekä yhteiskunnan tarjamista tuen mahdllisuuksista. Lisäksi vanhemmat kaipasivat tukea vanhemmuuteen liittyviin kkemuksiin ja arvstukseen sekä parisuhteeseen liittyviin seikkihin. Ilman vanhemmuuden aktiivista tukemista epävarmuuden, riittämättömyyden ja hunmmuuden tunne jhtaa usein fyysiseen ja psyykkiseen uupumiseen. Vertaistuen, muilta vanhemmilta saatavan tiedn ja avun arvkkuutta krstettiin yhtenä tukimutna. 22

25 Perhe n nuren läheisin tukija. Nuren erityisvaikeudet vaikuttavat kaikkiin perheen jäseniin ja heidän arkipäiväiseen elämäänsä. Jkainen perheenjäsen pyrkii selviytymään tilanteen aiheuttamista vaatimuksista ja haasteista malla tavallaan (Putiniemi & Kyngäs 2002, ). Lapsen tai nuren erityistarpeet näkyvät perheessä mnella merkittävällä sa-alueella: taludellisessa selviytymisessä, arjen hallinnassa ja vanhempien parisuhteessa (Walden 2006, ). Vidakseen tukea neurlgisia erityisvaikeuksia maavaa nurtaan mnet perheet tarvitsevat ulkpulista tukea. Waldenin (2006, 265, 250) tutkimuksen mukaan klmassa perheistä kki ssiaali- ja terveyspalveluverkstn lleen vaihtelevasti perheiden käytössä eikä saatu tuki llut vastannut tarvetta. Pulet perheistä piti tärkeänä hjausta arkipäivän asiissa ja avun saamista yhteistyön käynnistämiseen massa ktikunnassa. Neurlgiset erityisvaikeudet, kuten kielelliset, mtriset ja hahmtuksen vaikeudet vaativat vaikeusasteensa mukaan erilaisia kuntutuksellisia timia, jissa n tärkeää varhainen tteaminen ja kuntutuksen npea alittaminen. Kuntutuksen kentän mnimutkainen kknaisuus ja sen hallitseminen mudstaa nurten vanhemmille suuren taakan arjen sujumisen lisäksi. Vanhempien luttamusta palvelujärjestelmän timivuuteen heikentää palvelujen hun saatavuus, järjestelyjen heikk sujuminen ja vanhempien khtuutn taakka. Resursseja vaatii maksajatahn selvittäminen ja löytäminen. Myös kuntutuksen asiantuntijat eivät hallitse kknaisuutta ja hjauksellista työtetta. Tämä ilmenee käytännössä vastuun ja päätöksenten välttämisenä sekä hjauksena seuraavan asiantuntijan pakeille (Kivikk & Sipari 2006, ). Hanskassa! -prjekti teki alkuvaiheessa yhteistyötä Eijsveikeet ry:n kanssa itsenäistyvien nurten vanhempien ryhmätiminnan käynnistämisessä. Vanhempien vertaistukiryhmä kkntui kerran kuukaudessa syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana. Prjektivastaava ja yhdistyksen jäsen timivat ryhmän hjaajina. Vuden 2005 syksystä lähtien vanhempien ryhmien järjestäminen siirtyi kknaan Eijsveikeet ry:n vastuulle. Tämän mahdllisti hjaajatyöparin löytyminen yhdistyksen sisältä. Hanskassa! -prjektin resurssit eivät riittäneet laajempaan vanhempien tukijärjestelmien lumiseen. Prjektin aikana n kutsuttu hjauksen piirissä levien nurten vanhempia harvakseltaan klle. Säännölliselle vanhempien tukiryhmälle n selkeä tilaus. Ryhmiin tivtaan myös ammattitaidn maavaa hjaajaa, jka pystyisi auttamaan ja hjaamaan arjen ngelmatilanteista selviytymisessä. 23

26 1.5. Prjektin väliarviinti: prjektin tavitteiden kirkastuminen ja epäkhtiin vaikuttamisen keint Hanskassa! -prjekti timinnassa tteutettiin alkuvaiheessa alkuperäistä laajaa prjektisuunnitelmaa. Keskeistä li neurlgisia erityisvaikeuksia maavien nurten ja perheiden tarpeisiin sekä palvelujärjestelmän mahdllisuuksiin tutustuminen. Prjektin ulkpulisen, analyyttisen ja knsultatiivisen väliarviinnin tteutti Edufin Oy:n kehittämisknsultti Kari Kskinen syyskuun 2004 ja helmikuun 2005 välisenä aikana. Ulkpulisen väliarviinnin tavitteena li kta kkemuksia hankkeen valmistelu- ja tteutusvaiheen timinnasta, hankkeen sisällön kattavuudesta sekä tarpeen- ja tarkituksenmukaisuudesta. arviida, mitä tulksia ja vaikutuksia hanke n saanut aikaan erityisesti sidsryhmien ja järjestelmän kannalta. tarkastella hankkeen merkitystä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. tehdä päätelmiä ja laatia timenpide-ehdtuksia hankkeen tulevaisuutta ja jatktimenpiteitä ajatellen. Prjekti keskittyi itsearviinnissaan asiakastyön tulsten arviintiin ja ulkpulisessa arviinnissa erityisesti lpputulksen kirkastamiseen, järjestelmätasn vaikutuksiin ja prjektinhallinnan tapaan. Ulkpulisen väliarviinnin alkaessa li selvää, että prjektin täytyy kirkastaa päätehtävänsä ja supistaa tehtäväkenttää vaikuttavien tulksien saavuttamiseksi. Tehtäväkentän supistamista pulsi myös prjektille myönnetty haettua pienempi rahitustas. Prjektin väliarviinnissa tieta kerättiin prjektin dkumenteista ja rahitushakemuksista, www-sivuilta, RAY:n tietkannasta, TAK-internetkyselyn kautta, puhelinhaastatteluina sekä prjektin työryhmien, kehittämispäivien ja hjausryhmien pöytäkirjista. Arviitsija haastatteli prjektipäällikköä ja tapasi prjektitiimiä. Prjektitiimi arvii maa timintaansa kehittävän työntutkimuksen ja prsessiarviinnin tehtävien kautta. Ulkpulisen väliarviinnin mukaan prjekti tekee uraauurtavaa ja tarpeellista työtä hjausmallin kehittämisessä ja nurten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Timintamalleilla n kysyntää kaikkialla Sumessa. Ulkpulisessa arviinnissa susitettiin prjektin keskittyvän neurlgisia erityisvaikeuksia maavien hjauspalveluita tteuttavan instituutin -resurssikeskuksen- perustamiseen. Tämä turvaisi parhaiten khderyhmän tarvitsemien palveluiden saatavuuden prjektin päättymisen jälkeen. Prjektin tehtävä tdettiin vaativaksi, kska pysyvää uutta timintaa n vaikeaa perustaa kunnallistaluden tiukkuuden vuksi. Prjektin susiteltiin vähentävän yleisen tietisuuden lisäämiseen tähtääviä tehtäviä, esimerkiksi kulutustilaisuuksien järjestämistä. Prjektin jälkeisen resurssikeskuksen tdettiin vivan lla myös tietisuuden lisäämisessä tärkeässä rlissa. 24

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika t 23.2.2012 kl 18.00 20.00 Paikka Kultalakin päiväkti, Keltinmäentie 11 Läsnä Brwne Laura Jääskeläinen Sisk Kutvnen-Lappi

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen alkaessa lapsella n synnynnäinen tai tutkimusten perusteella erityiseen tukeen ikeuttava diagnsi ja erityisen tuen lausunt, tai havaittujen

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi:

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä Phjis- ja Itä-Lapin vertaisknsultaatihanke: Muisti seminaarista Kemijärvellä Aika: Keskiviikk 26.2.2003 Paikka: Htelli Kemijärvi, Vapaudenkatu 4, kkustilat alakerrassa Osallistujat: Terttu Kivist, Kemijärvi

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot