Palvelupäällikkö Valokuvaaja Sijoituspäällikkö

Transkriptio

1 nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 4 / 2012 Palvelupäällikkö Valokuvaaja Sijoituspäällikkö 14 Konttorinjohtajien sopimussotku SIVUT 8, 13 Työaika riittää vain reilulla puolella työtehtäviin SIVU 5 Nokkaunet töissä? SIVU 6

2 Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Päätoimittaja: Johanna Maasto, Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Johanna Maasto, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; Tuottaja: Petteri Pohjonen, Ulkoasu &Taitto: Otavamedia Oy, Anne Kiiski Kannen kuva: Kimmo Torkkeli Painopaikka: Newprint ISSN Jäsenpalvelu: puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot: Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa, Pasilanraitio 9 B, Helsinki. Puh: (09) (ma - to, klo ), faksi: (09) , asiakaspalvelu@jattk.fi, Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki). Kuvat Mirva Kakko Sopii kuin nenä (Nousun hallituksen) päähän Nenäpäivä 2012 järjestettiin marraskuussa kuudennen kerran Ylen Hyvä Säätiön toimesta. Nousu oli mukana omalla tiimillä, joka keräsi 2554 euron lahjoituksen. Jäsenet kysyvät Tätä jäsenet kysyvät nyt eniten: Olen järjestämässä työpaikkatilaisuuden. Miten toimin? Jäsenpalvelu vastaa: Juha Simell Järjestötoiminta juha.simell@nousu.org Löydettyäsi sopivan ajankohdan varaa tilat työpaikaltasi tai sen läheisyydestä. Tiedota työpaikkasi Nousun jäseniä tilaisuudesta. Apua järjestelyjen, tarjoilun, puhujien ja aiheiden osalta saat liiton toimistosta. Lisätietoja Nousun jäsensivuilta: Jäsenedut ja palvelut > Työpaikkatoiminta Epäasiallisen kohtelun osalta tilanne on parantunut selvästi. TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Pääkirjoitus 5 Nousussa 6 Unta palloon! 8 Pöydällä 10 Nousulainen 13 Paulalta 14 Nuoret 15 Toiminnanjohtajalta 16 Kolumni: Inka Douglas 17 Jouluresepti 18 Svenska sidor 6 Valvottu 5 yö vastaa yhden promillen humalaa

3 PÄÄKIRJOITUS Vuosi meni ja seuraava taas ovella Nousun vuotta 2012 on leimannut voimakkaasti Nordean ja Tiedon tietotekniikkapalveluita tarjoavan yhteisyritys Fidentan alasajo, töiden ulkoistukset Nordean puolalaiseen operaatiokeskukseen, ylimitoitettujen henkilöstövähennysten toteutus ja sitä kautta jaksamiseen liittyvät asiat. Loppuvuodesta pankki teki uuden tulkinnan työehtosopimuksen rajoista ja neuvottelut johtajasopimuksiin liittyvistä kysymyksistä aloitettiin. Näin ollen vuosi, jolloin työehtosopimusta ei neuvoteltu, on ollut varsin työntäyteinen. Monia asioita on vuoden aikana käsitelty. On kuitenkin valitettavaa, että työnantajan neuvotteluresurssit eivät ole olleet riittävät. Parhaat neuvottelutulokset saavutettiin Fidentaan ja johtajasopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Sen sijaan ulkoistuksiin ja jaksamiseen liittyvät neuvottelut ovat olleet lähes toivottomia. Tuntuu kuin suomalainen työnantajapuoli haluaisi toimia henkilöstövähennysten edelläkävijänä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Liittotasolla Nousu on kouluttanut ennätysmäärän jäseniä ja henkilöstöedustajia. Työpaikkatilaisuuksissa on ollut myös innostunut vastaanotto. Erityisesti jäi mieleen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutukset sekä Vakuutusväen Liiton kanssa yhdessä järjestetyt seminaarit. Olemme vaikuttaneet vahvasti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa. Nousu on näiden kahden vuoden aikana lunastanut paikkansa liittona. Yhteistyön vahvistaminen on tärkeää. Jäsenpalvelu ja neuvotteluiden tuki on ollut Nousussa korkeaa tasoa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa olemme vaikuttaneet vahvasti. Voidaankin sanoa, että Nousu on näiden kahden vuoden aikana lunastanut paikkansa liittona. Kari Ahola puheenjohtaja NOUSUSSA Työhyvinvointikyselystä poimittua Päivittäinen työaika riittää vain reilulla puolella työtehtävistä suoriutumiseen Nousun kuudennen työhyvinvointikyselyn alustavat tulokset ovat valmiit. Vastauksia tuli lähes Kyselyn tulokset sekä sanallisten kommenttien yhteenveto julkaistaan myöhemmin nettisivuilla suomen kielellä. Kun verrataan vuosina tapahtunutta muutosta, voidaan todeta, että työn ilo on selkeästi vähentynyt ja työtehtävien innostavuus on laskenut. Työtilanteen hallinta on heikentynyt joka vuosi, mutta toisaalta työtilanteen ja työajan koetaan joustavan oman elämäntilanteen mukaan nyt aiempaa paremmin. Ergonomian osalta työsarkaa riittää jatkossakin, sillä vain 2/3 kokee sen olevan kunnossa. Epäasiallisen kohtelun osalta tilanne on parantunut selvästi. Toki vieläkin joka neljäs näkee tässä selvästi puutteita. Johtamisen oikeudenmukaisuus on parantunut aiemmasta, mutta siinäkin on kolmasosan mielestä parannettavaa. Uupumus työpäivän jälkeen on lisääntynyt ja työstä johtuvaa haitallista stressiä kokee joka toinen. Päivittäinen työaika (7h40min) riittää edelleen vain hieman reilulla puolella työtehtävistä suoriutumiseen. Huolestuttavaa on myös, että työpaikan kokee melko varmaksi enää 2/3 vastanneista, sanoo Nousun edunvalvonta-asiantuntija Jari Kaitosuo. Kyselyn mukaan myös uusien tuotteiden hallinta on romahtanut. Sen sijaan työkyky suhteessa työn vaatimuksiin ja uusien toimintatapojen hallinta olivat selkeästi parhaiten kunnossa olevia asioita. Hyödynnä jäsenetusi Haluatko vaikuttaa? Tule mukaan Nousun toimintaan Nousu on yhtä kuin sen jäsenet. Asettumalla ehdolle luottamustehtäviin voit vaikuttaa päätöksentekoon. Keväällä 2013 Nousulle valitaan uusi edustajisto ja hallitus kaudelle Edustajiston ehdokasasettelu käynnistyy heti alkuvuodesta vaalipiireittäin. Vaalipiireissä on huomioitu maantieteellinen kattavuus ja että keskitetyt yksiköt, tytäryhtiöt sekä esimiehet ja asiantuntijat ovat edustettuina. Tarkemmasta aikataulusta ja vaalijärjestyksestä tiedotetaan joulukuussa Uusi edustajisto valitsee hallituksen ja puheenjohtajat kevätkokouksessaan toukokuussa. Tarkkaile postiasi! Nousun jäsenkortti vuosille postitetaan Nousun jäsenille joulukuussa. Kortti toimii myös matkavakuutuskorttina, joten muista pitää se mukanasi. Tarkemmat tiedot vakuutuksesta löytyvät nettisivuilta ja jäsenkortista. Eläkeläisjäsenten jäsenetuihin matkavakuutus ei sisälly. Saat postissa myös uuden hiirimattokalenterin. Jos sinulta on mennyt rikki tai kadonnut kalenterille tarkoitettu hiirimatto, ota yhteyttä jäsenpalveluun Nousun edustajiston kevätkokous Tarkempi aikataulu ja materiaali lähetetään myöhemmin. KLIKKAA www. nousu.org 2013 Henkilökohtaisesti vuoden vaihtuminen muuttaa asemaani Nousussa. Luovun pankin varapääluottamusmiehen virasta ja keskityn toimimiseen erityisesti liittopuheenjohtajana ja Nordean hallituksessa. Asetan ainakin itselleni kovat odotukset vuodelle 2013, vaikka arvaan siitä tulevan aivan erityisen. Jäsenyys on siis edelleen kovaa valuuttaa! Nousu Kuva: Pekka Nieminen Varaa mökki Leviltä Nousun jäsenillä on mahdollisuus varata mökki Etelärakasta Leviltä jäsenetuhintaan. Mökkien hinnat on jaettu kolmeen kategoriaan sesongin mukaan. Varattavissa on viikot 8, 9, 11, 13, 14, ja 52 (A kausi 495 /vko), 36, 37 (B kausi 278 /vko) ja 29 (C kausi 135 /vko). Vapaana olevat viikot, mahdollisuus tehdä varaukset sekä varausehdot löytyvät osoitteesta Hae 1.askel-hyvinvointijaksolle Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää työikäisille ja heidän perheilleen 1.askel toimintaa. Tavoitteena on tukea osallistujia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä toimintakyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Lisätietoja jaksoista ja kohteista löytää osoitteesta 4 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

4 DUUNISSA Teksti Heini Santos Kuvitus Anssi Keränen Unta palloon! Jo lyhyellä unettomuusjaksolla voi olla huomattavia vaikutuksia terveydentilaan. Uni on tila, jossa eliön reaktiokyky on alentunut, mutta voi toisin kuin esimerkiksi koomassa tai anestesiassa palautua nopeasti. Aivot eivät suinkaan sammu yöksi, vaan nukkuvalta taltioitu aivokäyrä paljastaa aivojen toimivan unenkin aikana aktiivisesti. Nykyisten tietojen perusteella on todennäköistä, että ihminen näkee aina nukahtaessaan unta, joka usein kuitenkin painuu suoraan unholaan herätessä. Uni, tai tarkalleen ottaen sen puute, vaikuttaa voimakkaasti ihmisen suorituskykyyn. Asiaa on tutkittu useissa laboratoriotutkimuksissa, ja on todettu, että kokonaan valvottu yö alentaa suorituskykyä yhtä paljon kuin yhden promillen humala, kertoo Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen unitiimiin kuuluva dosentti Tarja Stenberg. Sopiva unen määrä on jossain määrin yksilöllistä, ja toiset saattavat perintötekijöistä johtuen pärjätä hyvinkin vähillä unilla. * Silmät ristissä Univajeen vaikutukset suorituskykyyn eivät näy kaikissa samalla tavalla. Keskittymiskyky ja motivaatio ovat Stenbergin mu kaan ne aivojen osa-alueet, joihin univaje iskee kaikkein pahimmin. Myös muistin huononeminen on yleinen seuraus, joskin sen vakavuus vaihtelee. Stenberg ei kuitenkaan tiedä tavanneensa ketään, jonka muisti olisi parantunut huonosti nukutun yön seurauksena. Unen puutetta pidetään yleisesti stressitekijänä, sillä se häiritsee ennen kaikkea stressistä palautumista. Jos päivällä kohtaa stressaavia tilanteita, aivot yrittävät palautua niistä yön aikana. Jos unen määrä ei ole riittävä, toipuminenkin jää vajaaksi, hän selittää. Unella on suuri merkitys myös ihmisen mielialalle. Univaikeuksista kärsivillä todetaan tavallista useammin taipumus masentua. Univajeesta seuraavat selkeät fyysiset muutokset ovat nekin melko huolestuttavaa kuultavaa. Helsingin työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tekemissä kokeissa nuoria, terveitä miehiä valvotettiin viikon ajan siten, että he nukkuivat vain noin neljä tuntia yössä. Sen seurauksena muun muassa heidän sokeriaineenvaihduntansa oli muuttunut vastaamaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamista edeltävän kaltaiseksi ja immuunijärjestelmässä oli tapahtunut paljon muutoksia. Jos päivällä kohtaa stressaavia tilanteita, aivot yrittävät palautua niistä yöllä. Jos unen määrä ei ole riittävä, toipuminen jää vajaaksi. Huolehdi unihygieniasta Unettomuudelle ei ole varsinaista kliinistä määritelmää, mutta lääkärin puoleen voi hyvin kääntyä, jos parin viikon ajan on joka ilta ongelmia. Stenberg muistuttaa, että usein ihminen on kuitenkin itse oman tilanteensa asiantuntija hän tietää mikä vaivaa ja mikä voisi tuoda ratkaisun tilanteeseen. Tärkein keino unihiekan etsintään on pitää huolta hyvästä unihygieniasta. Kyse ei ole peittojen tamppaamisesta, joskin mukavat nukkumisolosuhteetkin vaikuttavat uneen. Unihygienia on sitä, että varaa riittävän ajan nukkumiseen ja menee joka ilta samaan aikaan nukkumaan, jotta vuorokausirytmi loksahtaa kohdalleen. Myös hermostumisen kierrettä pitää välttää, vaikka uni ei heti tulisikaan silmään, Stenberg neuvoo. Vuoteesta voi siis aivan hyvin nousta hetkesi, jos nukkumatti ei tunnu saapuvan. Luonnollisesti myös piristeitä kuten kahvia tai alkoholia sekä raskasta liikuntaa kannattaa välttää iltaisin. Samaisilla seikoilla voi myös parantaa unen laatua, joskin liikunta voi vaikuttaa myös positiivisesti höyhensaarten visiittiin. Esimerkiksi hektisen asiakaspalvelupäivän jälkeen ajatukset pyörivät helposti työasioissa vielä nukkumaan mennessäkin. Silloin Stenberg suosittelee reipasta liikuntaa, kuten kävely- tai juoksulenkkiä ulkona ajatusten nollaamiseen. Pikku tirsat kesken työpäivän? Viime aikoina muun muassa Helsingin Sanomat, Wall Street Journal, Yle Uutiset, Talouselämä ja lukuisat niiden haastattelemat asiantuntijat ovat puoltaneet lyhyitä nokkaunia puolen päivän jälkeen piristämään työntekijää. Päiväunien nukkuminen on taitolaji. Ne pitäisi osata ajoittaa oikein ja pitää riittävän lyhyinä, muuten seuraa tokkura. Ihanteellinen aika on paristakymmenestä minuutista korkeintaan puoleen tuntiin, Stenberg sanoo. Vuorotyön tekijöille suositellaan ennakoivia nokosia, eli päiväunien nukkumista ennen yövuoroon menoa. Kun unta on varastossa, suorituskyky säilyy paremmin myös yöllä. * Neuvotteleva luottamusmies Päivi Lammasniemi nukkuu yössä 4-5 tuntia. Lue lisää sivulta nousu 4 / 2012 nousu 4 /

5 Konttorinjohtajat sopimusten koukeroissa Työnantajan tulkinnan mukaan uusia konttorinjohtajia jää rahoitusalan työehtosopimuksen ulkopuolelle. PÖYDÄLLÄ Vanhoissa liikepankkien palkkasopimuksissa on jo 1960-luvulta saakka ollut kirjaus, jonka mukaan liikepankin sivukonttorin johtajat ovat rajautuneet sopimuksen ulkopuolelle. Sama kirjaus siirtyi rahoitusalan valtakunnalliseen työehtosopimukseen 70-luvun alkupuolella, kertoo Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen. Rajaus johtui siitä, että valtakunnallisten liikepankkien sivukonttorin johtajat olivat alueellaan hyvin itsenäisessä asemassa pitkien etäisyyksien vuoksi. Nordean organisaatiossa vastaavaa päätöksentekovaltaa on nykyään lähinnä aluejohtajilla. Vähemmän itsenäiset säästö- ja osuuspankkien sivukonttorin johtajat ovat taas kuuluneet jo vanhastaan työehtosopimuksen piiriin. Nordean BOM-uudistuksen myötä vanha konttorijärjestelmä pilkottiin pienempiin yksiköihin. Samassa yhteydessä tehtävänimikkeisiin tuli muutoksia. Palvelupäällikön tehtävänimike lakkautettiin, ja monille entisille palvelupäälliköille tarjottiin konttorinjohtajan tehtävää. Työnantajan mukaan muutos ei lisännyt työn vaativuutta siinä määrin, että sillä voisi olla merkittäviä palkkavaikutuksia. Uusille konttorinjohtajille on tarjottu johtajasopimuksia, joihin ei ole kirjattu työehtosopimuksen vähimmäistasoa vastaavia ehtoja, vaikka asiasta on suullisesti jossain tapauksissa mainittu. Nordean uusien konttorinjohtajien työnkuva rinnastuu vaativuustasoltaan nyt muiden pankkiryhmien sivukonttoreiden johtajien tehtäviin. Tämän vuoksi uusien konttorinjohtajien tulee kuulua työehtosopimuksen piiriin, Ahtiainen selittää. Ahtiaisen mukaan työnantajan kanssa on käyty onnistuneesti neuvotteluja jo uusien konttorinjohtajien palkankorotuksista. Työehtosopimuksen soveltamisen osalta neuvottelut jatkuvat edelleen. Johtajasopimukset syynissä Nousun tuleva varapääluottamusmies Silja Ijas kysyi HR Operations Finland -yksikönjohtaja Janne Sivéniltä uusista johtajasopimuksista. Silja Ijas kysyy: Syksyn aikana suuri osa nykyisistä asiantuntijajohtajista ja konttorinjohtajista siirtyi työaikalain piiriin. Samalla moni johtajasopimuksella oleva siirtyi työehtosopimuksen piiriin. Miksi tällainen muutos tehtiin? Janne Sivén vastaa: Nordean aikaisemmat käytännöt ovat muodostuneet vuosikymmenten aikana, ja ne ovat perustuneet erilaiseen pankkirakenteeseen ja alalla aiemmin noudatettuihin käytäntöihin. Nordeassa, toimialalla ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset johtivat siihen, että käytäntöjä oli tarpeen tarkastella. Nyt toteutetut muutokset tukevat tavoitettamme hyvinvoivasta ja työkykyisestä henkilöstöstä työuran kaikissa vaiheissa. SI: Mitkä asiat muuttuivat henkilöillä, jotka siirtyivät työaikalain piiriin? Entä heillä, jotka siirtyivät työehtosopimuksen piiriin ja työehtosopimuksen piiristä pois? JS: Käytännön tasolla suurimmat muutokset liittyvät työaikaseurannan ja palkankorotuskierrosten toteuttamiseen. Työaikalain piiriin siirtyneet henkilöt rekisteröivät poikkeamat normaalista työajasta HR Self Service -järjestelmään. Työehtosopimuksen piiriin siirtyneet henkilöt siirtyvät työehtosopimuksen mukaisen palkkakeskustelun piiriin, kun taas sen ulkopuolelle siirtyneet henkilöt siirtyvät johtajakorotusten piiriin. Muutoksella ei ole vaikutusta henkilöstöetuihin tai johtajanimikkeisiin. Silja Ijas PÖYDÄLLÄ SI: Miksi liukuvan työajan sopimuksissa tasoitusjakso on vain yksi kuukausi? Esimerkiksi vuodenvaihde on usein kiireinen asiakasvastuullisille johtajille, jolloin liukumia ja ylitöitä kertyy paljon, mutta suuren työmäärän takia niitä ei ole mahdollista käyttää pois. JS: Tasoitusjakson pituus perustuu aikaisempaan käytäntöön, emmekä halunneet lähteä muuttamaan sitä vielä tässä vaiheessa. Oletamme, että monet yksiköt siirtyvät nyt liukuvan työajan piiriin, ja keräämme loppuvuoden ajan kokemuksia sen käytöstä. Arvioimme tasoitusjakson pituutta kokemusten perusteella vuoden vaihteen jälkeen. SI: Uudistusten myötä joillekin johtajille on tehty uudet englanninkieliset työsopimukset. Miksi tällaisia sopimuksia tarjotaan allekirjoitettavaksi sellaisille Suomessa työskenteleville henkilöille, joiden työnkuvaan ei edes kuulu englannin kielen taitaminen? JS: Johtajasopimukset tehdään konsernissa englanninkielisinä kaikissa maissa. Olemme käännättäneet sopimukset myös suomen kielelle sen varmistamiseksi, että kaikki varmasti ymmärtävät niiden sisällön. Janne Sivén LUE LISÄÄ sivu 13 Nousun hallituksen jäsen Tuleva varapääluottamusmies Yksikönjohtaja, HR Operations Finland 8 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

6 NOUSULAINEN Teksti Heini Santos Kuvat Jorma Marstio Sari Lammasniemen mielestä järjestäytyminen työpaikoilla on itsestäänselvyys; ihmisen pitää kuulua johonkin, ja kun koulunpenkiltä siirrytään työelämään, se jokin on ammattiliitot. Hän itse kokee saavansa yhdessä tekemisestä lisää virtaa työhönsä ja virtaa naisessa todella riittää. Luottamusnainen vailla vertaa vaan ei virtaa Sari Lammasniemi Palveluneuvoja ja neuvotteleva luottamusmies Perhe: kaksi aikuista lasta, 11-vuotias staffordshirenbullterrieri Paavo ja 3-vuotias chihuahua Luca Paras aamupala: Voikkuleipä ja kahvi Hienoin paikka: Turun saaristo on kauneinta mitä tiedän Motto: Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu Lammasniemi toimii palveluneuvojana Satakunnan yrityskonttorissa Porissa. Hänen pääasialliset tehtävänsä liittyvät yritysten maksuliikenteeseen asia, johon hän on paneutunut jo lähes 25 vuoden ajan muutamaa välivuotta lukuun ottamatta. Tämä on vain minun juttuni. Välillä työskentelin muutaman vuoden henkilöasiakkaiden parissa, mutta palasin takasin yrityspuolelle. Työ on haastavaa, ja rakastan teknisten ongelmien ratkaisemista, hän kertoo. Lammasniemen kohdalla osallistuminen työpaikkatoimintaan lähti syvenemään nopeasti sen jälkeen, kun hän vuonna 1988 kävi silloisen Pankkitoimihenkilöliiton perusopintokerhon. Hän eteni työpaikkatoimikuntaan ja luottamusmieheksi. Nykyään vastuuluettelo hämmentävän pitkä, ja muutama poiminta siitä osoittaa Lammasniemen olevan tällä hetkellä muun muassa Satakunnan alueen sekä Porin ja Merikarvian konttoreiden luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutetun ensimmäinen varamies. Hän kuuluu myös erilaisiin paikallisiin ryhmiin, jotka kehittävät esimerkiksi työhyvinvointia konttoreissa. Etteivät työt pääsisi loppumaan, Lammasniemi edustaa Nousua toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n paikallisessa toiminnassa ja on Nousun hallituksen sekä kansainvälisen työryhmän jäsen. Kaikki nämä tehtävät yhdessä antavat näköalapaikan, josta pystyy vaikuttamaan asioihin hyvin monella eri tasolla, varsinkin kun tehtäviä on niin monia erilaisia, hän toteaa. 10 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

7 lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on järjestötyössä todella tärkeää. Muutama vuosi sitten järjestin vastaavan tilaisuuden Nauvon saaristossa, Lammasniemi kertoo. Paula Hopponen pääluottamusmies PAULALTA Voimaa verkostosta Lammasniemen vastuuluetteloa kuunnellessa herää vääjäämättä kysymys: miten ihmeessä yksi ihminen voi selviytyä kaikista näistä tehtävistä? Jäsenet ovat valinneet minut näihin tehtäviin, ja se on luottamuslause, jonka vuoksi tätä työtä pitää vaalia. Olisi väärin, jos laittaisin nimeni paperiin enkä tekisi mitään. Sitä paitsi tätä tehdään yhdessä; minulla on hyvät verkostot ympärilläni ja jäseninä olemme kaikki samassa veneessä. Olen monesti sanonut, että kun kerran näihin töihin hurahtaa, niin ei näistä ihan heti irti pääse, hän veistelee. Käytännössä neuvottelevan luottamusmiehen roolissa Lammasniemi pyörittää säännöllisiä kokouksia maakunnan eri konttoreissa. Hän menee paikalle kaupan kautta, tuo mukanaan pientä tarjoilua ja kokoaa jäsenet mukavaan yhteiseen tuokioon, jossa pohditaan syntyjä syviä ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Hän arvostaa suuresti sitä, että jäsenet ovat aktiivisia ja jaksavat osallistua raskaiden työpäiviensä päätteeksi tai aamuisin ennen töiden alkua. Tältä vuodelta Lammasniemen mieleen on jäänyt erityisesti hänen järjestämänsä viikonlopputilaisuus Yyterissä, johon saapui väkeä myös muilta alueilta. Parin päivän aikana kuultiin asiaohjelmaa muun muassa työhyvinvoinnista sekä eläke- ja palkkasioista, juteltiin, vaihdettiin mielipiteitä ja nautittiin upeasta merinäköalasta. Tapahtumasta tuli todella hyvää palautetta, ja minulle tuli tunne, että se oli tarpeellinen. Muiden alueiden jäsenten tapaaminen Rattiin ja menoksi! Lammasniemen matkamittariin kertyy noin ajokilometriä vuodessa. Esimerkiksi hallituksen kokoukset ovat Helsingissä, ja säästän aikaa ajamalla itse. Vapaa-ajallanikin ajan paljon, saatan käydä Turussa kaupassa tai singahtaa Tuurissa. Lomamatkoillekin tulee ajettua, hän luettelee. Reippaana ihmisenä hän pitää vauhdista ja kokee ajamisen rentouttavana. Mieli ja keho lepäävät samalla kun hän käy ajatuksissaan läpi päivän tapahtumia. Taustalla soi yleensä Radio Nova. Osaltaan Lammasniemen ehtiväisyyttä selittää myös se, että hän ei käytä paljoakaan aikaa nukkumiseen. Minulle riittää hyvin 4-5 tuntia yöunta, on aina riittänyt. Käytännössä nousen aamulla hyvin varhain, ja näpsäkkänä naisena saatan siivota, pestä ikkunat, leipoa tai käydä kaupassa ennen töihin lähtöä. Kun tyttäreni oli pieni, tein aamulla ruoat valmiiksi, laitoin lapsen pyörän taakse ja vein hoitoon, ja ehdin silti pyörällä ajoissa töihin 17 kilometrin päähän, hän muistelee. Päiväuniakaan Lammasniemi ei tunnusta nukkuvansa, lukuun ottamatta muutamaa harvinaista kertaa, jolloin hän on ollut hyvin sairas tai ylirasittunut. Silloinkin hänestä on tärkeintä päästä tavalliseen rytmiin kiinni, eikä konetta kannata sammuttaa kesken päivän. Minulla on vain sellainen rytmi ja elämäntapa. Olen levoton lapsi, joka ei osaa olla paikallaan. Olen kuulemma tullut vauhdilla maailmaan ja sama vauhti on pysynyt päällä. Isäni ja hänen kaksoisveljensä ovat myös olleet samanlaisia, vähä unisia, ja äitinikin oli varsin touhukas, joten varmasti se on geeniperintöä, hän pohtii. Opintiellä 2000-luvun alkupuolella Lammasniemi halusi päivittää koulutustaan ja opiskeli työn ohessa iltaisin liiketalouden tradenomiksi. Olen valmistunut merkonomiksi vuonna 1982, ja amk-tutkinto tätä päivää. Opiskelu oli vanhan kertaamista ja uuden oppimista, ja yllätyksekseni opetin siellä pääosin itse itseäni. Pystyin ammentamaan koulutukseen paljon suoraan työelämästä, eikä illalla töiden jälkeen puurtaminenkaan tuntunut minusta raskaalta, hän sanoo. Tulevaisuudessa hän haaveilee vielä joko ylemmästä amk-tutkinnosta tai kauppatieteiden maisteriudesta. Marraskuun alussa Lammasniemi juhli 50-vuotispäiviään kahvitellen lähipiirin kanssa. Kuten aina, hän teki itse kaikki valmistelut 40 vieraalle tarjoiluja myöten. Häärääminen on nimittäin sekin hyvä keino rentoutua, ja oman kädenjäljen näkemisestä tulee hyvä mieli. En ole vielä puolivuosisadan täyttymisen jälkeen huomannut mitään uusia oireita, samat oireet jatkuvat, hän nauraa. Sekoilua Liekö ollut syksy liian rauhallista aikaa, kun pankki päätti pistää hösseliksi johtajarintamalla. Kuin salama kirkkaalta taivaalta tuli tieto, että osa johtajista siirretään työehtosopimuksen piiriin, osa siirretään sieltä pois, osan osalta noudatetaan työaikalakia ja osan osalta ei noudateta sitäkään. Ota tästä nyt selvää. Hyvä asia on, että työehtosopimus on turvana entistä laajemmalla joukolla. Mutta eihän tilanne voi näin yksinkertainen olla. Samaan syssyyn hirveällä kiireellä laadittiin johtajille eri puolilla pankkia erilaisia liukuvan työajan käytäntöjä, joiden ainoa tarkoitus on kiertää ylityömääräyksiä! Moneen tehtävään istuisi huomattavasti paremmin yksilöllinen työaika. Miten esimiehenä työskentelevä henkilö voi vapaasti liukua omien tarpeidensa mukaan? Hänen on oltava paikalla konttoripalavereissa, jotka ovat yleensä aamuisin. Kaikki tässä yhteydessä ilmoitetut liukumakäytännöt on otettava suurennuslasin alle. Tähän saakka on ollut mahdotonta ottaa liukuvaa työaikaa käyttöön konttoriverkostossa. Asiakaspalvelutyöhön se ei yksinkertaisesti sovellu. Esimiehiä ja asiantuntijoita ei voida pakottaa liukuvaan työaikaan. Heille on annettava mahdollisuus ottaa halutessaan käyttöön yksilöllinen työaika. Se mahdollistaa oman elämän hallinnan ja takaa ylityökorvaukset, jos suunniteltu päivittäinen työaika venyy liian pitkäksi. Eikä tässä vielä kaikki. Osa johtajista, lähinnä palvelukonttoreissa työskentelevät apulaisjohtajat, siirrettiin työehtosopimuksen ulkopuolelle. Näitä henkilöitä painostettiin allekirjoittamaan sopimus, jossa todetaan, että he ovat työehtosopimuksen soveltamisen ulkopuolella. Heiltä aiottiin jopa viedä kokonaan tämän vuoden palkankorotukset. Onneksi saimme Aholan Karin kanssa neuvoteltua, että he saavat ne korotukset, jotka heille kuuluvat. On hyvin ristiriitaista, että puhutaan esimiesten tärkeydestä henkilöstönsä motivoijana ja toimitaan niin, että esimiehet menettävät motivaation työhönsä. Pankin arvojen mukaista toimintaa olisi ollut, että näin suurta muutosta olisi valmisteltu huolella henkilöstön edustajien kanssa. Kokonaan oma asiansa on, että me Nousussa näemme kaikkien konttorinjohtajien kuuluvan työehtosopimuksen piiriin. Pankki muutti yksipuolisesti tulkintaansa ja ainoastaan ilmoitti siitä. Me emme voi hyväksyä, että mitään henkilöstöryhmää kohdellaan näin ala-arvoisesti. Sitten vähän iloisempiin asioihin. Jouluaatto on maanantaina, joten saamme tavallista pidemmän hengähdystauon. Toivotan kaikille rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta. Toivottavasti tapaamme ensi vuonna iloisissa merkeissä! Osalta johtajista, lähinnä palvelukonttoreissa työskenteleviltä apulaisjohtajilta, aiottiin viedä tämän vuoden palkankorotukset. Onneksi saimme Aholan Karin kanssa neuvoteltua, että he saavat ne korotukset, jotka heille kuuluvat. Kuva: Marjo Tynkkynen 12 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

8 NUORET Teksti Elina Teerijoki Kuvat Kimmo Torkkeli TOIMINNANJOHTAJALTA Sijoituspäällikkö ja häävalokuvaaja Työskentelin palvelupäällikkönä, ja tuli tilanne, jossa meidän kaikkien piti hakea omia paikkojamme uudelleen. Opiskelupaikastani ei vielä ollut varmuutta, mutta ajattelin, että on epäreilua muita kohtaan hakea työtä, josta olisin heti jäämässä opintovapaalle, Vuorinen kertoo. Olen nuoresta saakka ollut innokas valokuvaaja. Kun työpaikalla kaikki tuntui olevan auki, ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Keväällä 2011 hän oli hetken tyhjän päällä, kunnes opiskelupaikka valokuvauksen parissa varmistui. Taloudellisesti siirtymistä opiskelijaksi auttoi aikuiskoulutusraha. Työnantaja suhtautui Vuorisen irtiottoon joustavasti, eikä Vuorinen hetkeäkään pelännyt, että päivätyö karkaisi alta vapaan aikana. Olen koko ajan ollut palaamassa vanhaan työpaikkaani, mutta tehtävä on nyt toinen. Lupasin lähtiessäni olla käytettävissä siellä, missä minua tarvitaan, kun palaan. Asiakaspalvelua eri paketissa Viikolla pankissa, viikonloppuna häissä. Niin voi yksinkertaistaa Annina Vuorisen tämänhetkisen työnkuvan. Jo vuosia Nordeassa työskennellyt Vuorinen, 27, teki rohkean irtioton ja lähti opintovapaalle kesken työpaikan mullistusten. Haastattelua tehdessä Annina Vuorinen on juuri palaamassa opintovapaalta sijoi tuspäällikön työhön Tampereen alueelle. Opiskeluaikanaan hän perusti yrityksen, valokuvausliike Ikuistuksen, joka on erikoistunut hääkuvauksiin. Se on varsin ilahduttavaa työtä, valokuvaajakin pääsee osaksi juhlahumua. Hääkuvat ovat myös hyvin tärkeitä ihmisille itselleen. Tuntuu, että työlläni kuvaajana on merkitystä. Vuorinen kokee, että viikonlopputyö antaa voimaa enemmän kuin vie sitä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on tietysti tärkeää; vapaa-ajalla hän rentoutuu remontoimalla kihlattunsa kanssa vanhaa maatilaa Ylöjärven Viljakkalassa. Valokuvaajan työ ja työ pankissa eivät Annina Vuorisen mukaan ole niin kaukana toisistaan kuin ensin voi luulla. Molemmissa on kyse asiakaspalvelusta, vaikka tuote onkin erilainen. Ihmisläheisyys on aina ollut Vuoriselle tärkeää. Pankkityössäkin häntä kiehtoo henkilöstöjohtaminen ja valmentava työote, johon hän pääsee sijoituspäällikkönä keskittymään. Opintovapaalta työelämään palaaminen tuntuu hyvältä. Työyhteisöä on ollut Hääkuvat ovat myös hyvin tärkeitä ihmisille itselleen. Tuntuu, että työlläni kuvaajana on merkitystä. ikävä, ja tuntuu, että olen saanut paljon lisää virtaa puolentoista vuoden vapaani aikana. Annina Vuorinen kiittää myös työnantajaansa positiivisesta suhtautumisesta opintovapaaseen. Hän on osallistunut myös Nordean järjestämiin koulutuksiin. Etenkin Potential Leader- ja New Leader koulutukset ovat antaneet paljon apua esimiestyöhöni. Annina Vuorinen 1985 syntynyt Espoossa 2004 ylioppilaaksi 2005 aloittaa kesätyöntekijänä Nordeassa 2007 valmistuu laskentatoimen ja rahoituksen tradenomiksi 2011 lähtee opiskelemaan valokuvaajaksi joulukuu 2012 valmistuu valokuvaajaksi, aloittaa sijoituspäällikkönä Nordean Tampereen alueella Mennyttä ja tulevaa Kuluvan vuoden aikana edunvalvonnassa on riittänyt töitä. Alkuvuodesta Nousu neuvotteli työehtoja turvaavat sopimukset pankin ja työnantajaliiton kanssa IT-henkilöstön siirtyessä pankista sivuliikkeen palvelukseen. Keväällä tuli tieto yt-neuvottelujen käynnistymisestä myös Fidentassa, jonka johdosta tehtiin aktiivisesti töitä henkilöstön työpaikkojen turvaamiseksi. YT:t olisivat voineet johtaa pahimmillaan 110 henkilön irtisanomiseen ja siihen, ettei huoltovarmuussääntelyn edellyttämää osaamistasoa olisi enää säilynyt pankissa. Onneksi työpaikat saatiin säilytettyä ja pankki halusi turvata riittävän osaamistason huoltovarmuusvelvoitteiden johdosta. Myös Nordea Rahoituksessa on käyty yt-neuvotteluja töiden siirtämisestä Puolaan Nordea Operation Centeriin. Irtisanomisilta on onneksi vältytty. Uutta pankkitoiminnan toimintamallia (BOM) on ajettu sisään konttoriverkoston puolella. Kysymyksiä ja epätietoisuutta ovat aiheuttaneet pankin tiedotteet työehtosopimuksen ja työaikalain soveltamisaloja koskeneista tulkintamuutoksista johtajia koskien. Keskitettyjen yksi köiden osalta muutoksia tuli etenkin asiantuntijajohtajien asemaan. Nousu on neuvotellut tilanteesta sekä pankin että työnantajaliiton kanssa. Työtahti Nordeassa on kiristynyt ja työpaikoilta on jo viestitty jaksamisongelmista. Nousun työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstö kokee myös aikaisempaa enemmän epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta ja henkilösuhteisiin liittyviä ongelmat ovat lisääntyneet. Työpaikkojen tilanteissa on eroja, mutta henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Minna Ahtiainen Henkilöstön hyvinvointi nostaa tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä myös työn tuottavuutta. Palkkakeskusteluja on käyty loka-marraskuun aikana. Valtaosalla keskustelut käytiin asialliseen tapaan, mutta valitettavasti kaikki eivät kokeneet niin. Esiin nousi tapauksia, joissa palkkakeskustelun ajankohta oli ilmoitettu henkilölle niin myöhään, ettei keskusteluun ollut mahdollisuutta valmistautua kunnolla. Joidenkin osalta koko keskustelun kokonaiskesto oli arviolta viisi minuuttia (lomake oli täytetty valmiiksi ja henkilöltä pyydettiin vain allekirjoitus paperiin). Tyytymättömyyttä on herättänyt myös se, etteivät palkat kehity riittävästi pätevyyden ja suoriutumisen kehittymisen myötä. Valitettavasti näyttää siltä, että palkkakeskustelumallia romutetaan tehokkaasti käytännön tasolla vaikka työnantajapoliittisesti malliin on sitouduttu. Alan palkkauksen tulee turvata reaaliansiot ja olla kilpailukykyinen verrattuna muihin aloihin. Rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan sopimusneuvottelut käynnistyvät taas ensi keväänä. Neuvottelu kierroksesta ennakoidaan poikkeuksellisen hankalaa taloudellisen tilanteen heikentyessä. Pankeilla menee kuitenkin edelleen hyvin. Nordealla menee ennätyksellisen hyvin, joten maksukykyä on. Näin joulun alla on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi ja viettää aikaa läheisten kanssa. Kaiken kiireen keskellä on syytä antaa aikaa myös itselleen ja tehdä sellaisia asioita, joita tietää lykänneensä jo turhan kauan. Hyvää joulua kaikille! 14 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

9 KYLÄSSÄ Inka Douglas Lakimies Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry VIIHTEELLÄ Teksti Petteri Pohjonen Kuvat Tapani Romppainen, Shutterstock Työaika uusiksi miten käy enimmäistyöajan? Suomalaiseen työelämään vaikuttavan työaikadirektiivin uudistamisesta neuvotellaan parhaillaan eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen kesken. Yksi tärkeimmistä ja samalla haastavimmista kysymyksistä on opt-out-järjestelmän tulevaisuus. Opt-outilla tarkoitetaan mahdollisuutta poiketa enimmäistyöajasta työntekijän suostumuksella ja tiettyjä suojaavia ehtoja noudattamalla. Järjestelmän käyttö on laajentunut voimakkaasti etenkin päivystysaikoja ja korvaavan lepoajan järjestämistä koskevien Euroopan unionin tuomioistuimen antamien tuomioiden vuoksi. Tällä hetkellä opt-outia käytetään 16 jäsenvaltiossa. Suomessa opt-out-järjestelmästä ei ole säädetty. Komission selvitykset osoittavat, että opt-out-mahdollisuutta käytetään hyvin eri tavoilla eri jäsenvaltioissa eikä suinkaan ongelmitta. Järjestelmää on käytetty epäasianmukaisesti eikä direktiiviin terveys- ja turvallisuustavoitteita ole otettu huomioon. Opt-Out-järjestelmä on haitallinen myös työnantajalle, sillä se mahdollistaa epäterveen työaikakilpailun ja vähentää ylipitkää työpäivää tekevien työpanoksen tuottavuutta. Työaikadirektiivin tarkoituksena on turvata työajan järjestämisessä työntekijän turvallisuutta ja terveyttä koskeva vähimmäissuoja. Pitkällä työajalla ja riittämättömällä levolla on osoitettu olevan haitallisia vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Euroopan unionin tuomioistuin on useissa työaikaa koskevissa ratkaisuissaan korostanut, että direktiivin enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikaa on pidettävä yhteisön sosiaalioikeuden sääntöinä, jotka ovat erityisen tärkeitä ja joita on sovellettava jokaiseen työntekijään. Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjassa säädetään työntekijän oikeudesta enimmäistyöajan rajoitukseen. Työaikadirektiivin edellyttämän vähimmäissuojelun toteutumisen vuoksi opt-outista pitäisi luopua. Opt-out-järjestelmä murentaa työaikasuojelua ylipäätään, mutta etenkin tilanteissa, joissa työntekijä on antanut suostumuksensa työajan ylittämiseen painostuksen takia. Järjestelmää voidaan pitää haitallisena myös työnantajille, sillä se mahdollistaa epäterveen työaikakilpailun ja vähentää ylipitkää työpäivää tekevien työpanoksen tuottavuutta. Ylipitkät työajat saattavat vaarantaa myös kolmansien tahojen kuten asiakkaiden, potilaiden ja liikenteessä liikkuvien turvallisuuden. Nousun jouluresepti! Kaija Sointu suosittelee VANILJA-LUUMUHERKKU 6 annosta 200g pehmeitä, kuivattuja luumuja ½ vaniljatankoa 1 ½ dl omenamehua ½ dl sokeria 400g vaniljarahkaa (1 rkl konjakkia) Laita luumut, halkaistu vaniljatanko, mehu ja sokeri kattilaan. Keitä hiljalleen noin 10 minuuttia tai kunnes luumut ovat pehmenneet. Mausta halutessasi konjakilla. Nosta vaniljatanko pois. Anna luumujen jäähtyä. Annostele rahka ja pistä päälle luumut liemineen. Värikäs tyyppi Kaija Sointu Siirtynyt muutama päivä sitten eläkkeelle. Aloitti työuransa 15-vuotiaana kaupan kassalla. Säästöpankissa töissä 23 vuotta. Ammattiliitto Suorassa vuodesta Ollut perustamassa Ammattiliitto Nordea Unioni Suomi ry:tä. Kuva: Kari Hautala Siitä huolimatta, että opt-out ei ole Suomessa käytössä, on asia tärkeä myös suomalaisen työelämän kannalta. Työvoiman ja työpaikkojen liikkuessa maasta toiseen liikkuvat myös työelämän trendit. Eurooppalaisen työaikasääntelyn tulee varmistaa jatkossakin jäsenvaltioiden työaikasuojelun vähimmäistaso. Opt-out -järjestelmän tilalle on kehitettävä työnantajien ja työntekijöiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavia sekä työaikasuojelun turvaavia työaikajoustoja. Näin parannetaan työssäjaksamista sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työn tuottavuuden lisääntymisen kautta edistetään myös Euroopan kilpailukykyä. Työaikasuojelun heikentäminen ei ole kenenkään etu. Olen henkeen ja vereen jouluihminen. Alan suunnittelemaan jo seuraavaa joulua, kun edellinen loppuu. Tykkään järjestää erilaisia joulujuhlia, joissa värit näyttelevät pääosaa. Tämä idea lähti ensimmäisen kerran liikkeelle 20 vuotta sitten, silloin joulu oli sininen. En osaa sanoa, mistä tämä väri-innostus lähti liikkeelle. Fiiliksen mukaan mennään. Nykyään perusväreinä joulujuhlissani ovat kulta, hopea, valkoinen ja joku muu lisäväri. Tänä vuonna se on lehmuksen vihreä. Vihreä symbolisoi myös uuden alkua, joka sopii mainiosti omaan elämäntilanteeseeni. Ajat ovat vaikeat ja tulen kiinnostuneena seuraamaan Nousun kehitystä myös eläkkeellä. Työkavereilleni ja Nousun jäsenille toivotan kaikkea hyvää ja voimia tuleville vuosille. 16 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

10 SVENSKA SIDOR Kari Ahola ordförande Paula Hopponen Ett år har gått och ett nytt står för dörren 2012 präglades starkt av nedläggningen av Fidenta, Nordeas och Tietos gemensamma företag för IT-tjänster, utlokaliseringen av jobb till Nordea Operations Centre i Polen, överdimensionerade personalnedskärningar och därmed förknippade frågor om fysisk och psykisk arbetshälsa. I slutet av året gjorde banken en ny tolkning av gränserna för kollektivavtalet och förhandlingar inleddes om chefsavtalen. Det gjorde det här året mycket arbetsamt, även utan kollektivavtalsförhandlingar. Vi har behandlat många frågor under året. Men det är ändå beklagligt att arbetsgivarens förhandlingsresurser har varit otillräckliga. Det bästa förhandlingsresultatet fick vi när det gällde Fidenta och chefsavtalen. Däremot har förhandlingarna om utlokaliseringar och den psykosociala arbetsmiljön varit nästan hopplösa. Det verkar som om den finländska arbetsgivarparten vill vara föregångare när det gäller personalminskningar jämfört med övriga Norden. På förbundsnivå har Nousu utbildat rekordmånga medlemmar och personalrepresentanter. På arbetsplatsmötena har det också varit en entusiastisk stämning. Det som främst fastnat i minnet är utbildningen av förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige samt seminarierna vi anordnade tillsammans med Försäkringsmannaförbundet. Vi har varit starkt pådrivande i Tjänstemannacentralorganisationen STTK. Nousu har under de senaste två åren förtjänat sin plats som ett eget förbund. Det är viktigt att stärka samarbetet. Nousus medlemsservice och förhandlingsstöd har hållit en hög nivå. Vi har varit starkt pådrivande i Tjänstemannacentralorganisationen STTK. Man kan gott säga att Nousu under de senaste två åren har förtjänat sin plats som ett eget förbund. För mig personligen innebär årsskiftet att min ställning i Nousu förändras. Jag avgår som vice huvudförtroendeman och koncentrerar mig på att vara förbundsordförande och styrelseledamot i Nordea. För min egen del ställer jag stora förhoppningar på 2013, och jag gissar att det kommer att bli alldeles speciellt. Medlemskapet är alltså fortfarande hårdvaluta! Stökigt Kan det ha varit en alltför lugn höst, som gjorde att banken bestämde sig för att börja stöka om på chefsfronten. Som en blixt från klar himmel kom beskedet att vissa chefer skulle föras över till kollektivavtalsområdet, vissa skulle föras därifrån, en del skulle omfattas av arbetstidslagen och andra skulle inte omfattas ens av den. Det är inte lätt att hänga med i svängarna. Det positiva är att det nu är en större grupp än tidigare som skyddas av kollektivavtalet. Men så enkelt får det ju inte vara. I samma veva upprättade man med en faslig fart olika slags flextidsmodeller för chefer, där det enda syftet är att kringgå övertidsbestämmelserna! För många arbetsuppgifter vore det bättre med individuell arbetstid. Hur ska en person som arbetar som förman kunna flexa fritt efter sina egna behov? Han eller hon måste vara med på kontorsmötena, som oftast äger rum på morgnarna. Alla de flextidsrutiner som presenterats måste granskas under lupp. Hittills har det varit omöjligt att införa flexibel arbetstid i kontorsnätet. För kundservicearbete passar det definitivt inte. Man kan inte tvinga förmän och experter att flexa. De måste få möjlighet att gå över till individuell arbetstid om de vill. Det underlättar hanteringen av livspusslet och garanterar övertidsersättning om den dagliga arbetstiden blir för lång. Och inte nog med detta. En del chefer, främst biträdande chefer på servicekontoren, har undantagits från Axplock ur enkäten om arbetstrivsel Det preliminära resultatet av Nousus sjätte enkät om arbetstrivsel är klart. Vi fick nästan svar. Det slutliga resultatet och ett sammandrag av kommentarerna publiceras senare på webbplatsen på finska. Om jämför utvecklingen mellan 2007 och 2012 kan man se en klar minskning av arbetsglädje och engagemang i arbetet. Möjligheten att styra över sitt arbete har minskat år för år, men å andra sidan upplever man att det har blivit lättare att anpassa arbetet och arbetstiden till den egna livssi kollektivavtalet. De har blivit pressade att skriva på en överenskommelse där det står att de inte ingår i kollektivavtalets tillämpningsområde. Man tänkte till och med beröva dem årets löneökningar helt och hållet. Lyckligtvis lyckades vi med Kari Aholas (B) hjälp förhandla oss till att de får de ökningar de är berättigade till. Det är väldigt motsägelsefullt när man pratar om hur viktiga förmännen är som motiverare för sin personal och samtidigt agerar på ett sätt som gör att förmännen tappar motivationen att arbeta. Det hade stämt bättre med bankens värderingar om man hade förberett en så stor förändring ordentligt tillsammans med personalrepresentanterna. En sak för sig är att vi inom Nousu anser att alla kontorschefer hör till kollektivavtalets område. Banken ändrade sin tolkning ensidigt och skickade bara ett meddelande om det. Vi kan inte acceptera att någon personalgrupp behandlas så nedvärderande. Och nu till något trevligare. Julafton är på en måndag, vilket gör att vi får en lite längre andningspaus än vanligt. Jag önskar alla en fridfull jul och ett bättre nytt år. Hoppas vi ses nästa år i glada sammanhang! Man tänkte beröva vissa chefer, främst biträdande chefer på servicekontoren, deras löneökningar. Lyckligtvis lyckades vi tillsammans med Kari Ahola förhandla fram de ökningar de är berättigade till. tuationen. Vad gäller ergonomi återstår det en hel del att göra, då bara 2/3 upplever att de är nöjda. I fråga om osakligt bemötande har situationen blivit klart bättre, även om en av fyra fortfarande upplever tydliga brister. Rättvist bemötande från chefer har förbättrats, men även där tycker en tredjedel att det finns en del att förbättra. Allt fler känner sig utmattade efter arbetsdagens slut och varannan person upplever skadlig stress i arbetet. Det är fortfarande bara hälften som hinner med sina arbetsuppgifter under ordinarie arbetstid (7 h 40 min). Det också bekymmersamt att bara 2/3 av de svarande upplever arbetsplatsen som säker, säger Nousus intressebevakningsexpert Jari Kaitosuo. Enligt enkäten känner man allt mindre att man behärskar nya produkter. Däremot tillhörde arbetsförmågan i förhållande till arbetets krav och behärskandet av nya arbetssätt de saker som man var mest nöjd med. 18 nousu 4 / 2012 nousu 4 /

11 Kuuntele sydämesi ääntä. Ota Suomen edullisin henkivakuutus. Nousun jäsenenä vakuutat itsesi ja perheesi nyt jopa 50 % edullisemmin. Laske paljonko turvaa perheesi tarvitsee ja ylläty vakuutuksen edullisesta hinnasta. henkivakuutuskuntoon.fi