Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Transkriptio

1 Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus

2 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja sijainti 2. Käyttötarkoituksen ja käytössäolotilanteen muutokset 3. Rantarakentaminen 4. Muita vapaa-ajan asumisen tilastoja 5. Aineistolähteet 6. Tutkimuksia ja selvityksiä 2

3 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja sijainti 3

4 Vapaa-ajan asuntoja puoli miljoonaa, uusien rakentaminen laantunut 1950-luvun tasolle n /v Kesämökkien määrä Suomessa (Tilastokeskus) Vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa (VRK) Lähde: Tilastokeskus Lähde: VTJ/VRK 4

5 Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen, rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin 5

6 Vapaa-ajan asuntoja eniten Varsinais- Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, Lapissa nuorta rakennuskantaa Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain tuntematon Lähde: VTJ/VRK 6

7 Vapaa-ajan asuntoja rakennetaan matkailukeskuksiin, rannikolle ja Järvi-Suomeen 7

8 Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen kasvu Lapissa Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 0% 200% 400% 600% 800% Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Uusimaa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Lähde: Tilastokeskus 8

9 Lappi, Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi keräävät kolmanneksen uusista vapaa-ajan asunnoista Vuosina rakennetut vapaa-ajan asunnot maakunnittain Lappi Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Kanta-Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lähde: VTJ/VRK 9

10 Vapaa-ajan rakennuskannassa eniten 1970-luvulla valmistuneita Vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2013 valmistumisvuoden mukaan Lähde: VTJ/VRK 10

11 Uudellamaalla paljon vanhoja mökkejä, Lapin vapaa-ajan asuntokanta nuorta Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013 Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % tuntematon Lähde: VTJ/VRK 11

12 Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijoittuu haja-asutusalueelle kylien ulkopuolella Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuonna 2013 Vuosina valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuoden 2013 aluerajauksiin 6 % 9 % 3 % 4 % 7 % 2 % 82 % Taajama Kylä Pienkylä 87 % Harva maaseutuasutus Lähteet: VTJ/VRK, SYKE 12

13 Suurin osa vapaa-ajan asuntojen rakentamisesta harvaan asutulla maaseudulla Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen kaupunkimaaseutu-luokituksen luokkiin % 1 % 0 % 8 % Vuosina valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen kaupunki-maaseutu-luokituksen luokkiin 0 % 0 % 0 % 5 % 20 % 42 % 25 % 54 % 21 % Lähteet: VTJ/VRK, SYKE 24 % Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 13

14 2. Käyttötarkoituksen ja käytössäolotilanteen muutokset 14

15 Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat kaukana palveluista Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tietä pitkin koko maassa 2008/2010 Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan asunnot 0-500m 500m-1km 1-2km 2-5km 5km- Ei tieyhteyttä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Maaseudun vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen aikaetäisyys eri palvelutason keskuksiin 0-10 min min min min. yli 1 h VAKITUINEN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen VAPAA-AJAN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.

16 Kouvolan vapaa-ajan asunnoilta keskimäärin 17,3 km lähimpään palvelukeskittymään Taulukko 7. Keskietäisyys lähimpään palvelukeskittymään (kuntakeskus tai kunnanosakeskus) tietä pitkin, kilometriä. Kuortane Kouvola Mikkeli Kaikki vapaa-ajan asunnot 9,2 17,3 17, luvulla valmistuneet mökit 9,1 17,2 18,9 Oman paikkakunnan omistajat 9,4 17,7 16,1 Ulkopaikkakuntalaiset omistajat 9,5 17,5 18,4 Yli 65-vuotiaiden omistamat 9,3 17,7 17,4 Alle 65-vuotiaiden omistamat 9,5 17,5 17,6 Uusi omistaja vuosina ,7 17,7 17,2 Lähde: Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): 16 Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123,

17 Vuodessa n. 200 vapaa-ajan asuinrakennusta muutetaan vakituiseksi Kuntien ja ELY-keskusten päätökset (myönteiset ja kielteiset) lomaasuntojen muuttamisesta vakituisiksi Suunnittelutarveratkaisut Kunnan poikkeamispäätökset Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset Kuntien ja ELY-keskusten poikkeamispäätökset sekä suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi Lapin ELY-Y Kainuun ELY-Y Pohjois-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan ELY-Y Keski-Suomen ELY-Y Pohjois-Karjalan ELY-Y Pohjois-Savon ELY-Y Etelä-Savon ELY-Y Kaakkois-Suomen ELY-Y Pirkanmaan ELY-Y Hämeen ELY-Y Varsinais-Suomen ELY-Y Uudenmaan ELY-Y Myönteiset 90% 90% 91% 85% 90% 94% 79% 96% 97% 95% 98% 99% 99% 10% 10% 9% 15% 10% 6% 21% 4% 3% 5% 2% 1% 1% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 17

18 Toimivalta käyttötarkoituksen muutoksissa siirtyi kokonaan kunnille 2011, kuntapäätökset eivät ole lisääntyneet Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi Kuntien poikkeamispäätökset lomaasuntojen muuttamisesta vakituisiksi Myönteiset Kielteiset Myönteiset Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 18

19 Käyttötarkoituksen muutokset suunnittelutarveratkaisuilla 40 Suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi Myönteiset Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 19

20 Noin ihmistä asuu vakituisesti vapaa-ajan asunnolla Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä Lähde: VTJ/VRK 20

21 Vapaa-ajan asunnolla asutaan vakituisesti eniten Uudellamaalla Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä maakunnittain vuonna Alle 65-vuotiaat Vähintään 65-vuotiaat Lähde: VTJ/VRK 21

22 Kesämökkikannan dynamiikka Vakituiset asuinrakennukset/ erilliset pientalot Uudisrakentaminen (vuosittain kpl) Käyttö mökkinä ilman käyttötarkoituksen muutosta V kyselytutkimuksen mukaan 70% vähintään 3 vuotta tyhjänä olleista maaseudun pientaloista mökkikäytössä Kesämökkikanta kpl, v Tyhjät erillistä pientaloa, joissa käytössäolotilanteen mukaan ei asuttu vakinaisesti, v Käyttö vakituisena asuntona ilman käyttötarkoituksen muutosta (Maistraatin kotikuntapäätös, luvaton käyttötarkoituksen muutos) Vuoden 2011 lopussa n vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi, lisäys vuosittain Purkaminen, tuhoutuminen

23 3. Rantarakentaminen 23

24 Poikkeamislupien määrä rantojen uudisrakennuksille vähenee rantayleiskaavoituksen myötä Ympäristö-ELYjen poikkeamispäätökset ranta-alueilla Hyväksyttyjen ranta-asemakaavojen lukumäärät Suomessa Ympäristö-ELYn uusien vakituisten asuntojen poikkeamispäätökset (myönteiset ja kielteiset) ranta-alueilla Ympäristö-ELYn uusien loma-asuntojen poikkeamispäätökset (myönteiset ja kielteiset) ranta-alueilla Lähde: Hertta/KATSE 24

25 Vapaa-ajan rantarakentamisesta 90 % perustuu kaavoitukseen Vuosi Vapaa-ajan rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen Rannalle sijoittuneet uudet vapaa-ajan asuinrakennukset % % % % % % % % % % % Korkeintaan 200 metrin päähän rannasta valmistuneet lomarakennukset ELY-keskuksen myöntämät uusien loma-asuntojen poikkeusluvat (MRL 72 ) Lähde: GISALU 25

26 Vakituisesta rantarakentamisesta 96 % perustuu kaavoitukseen Vuosi Vakituisesta rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen % % % % % % % % % % % Rannalle sijoittuneet uudet vakituiset asuinrakennukset Korkeintaan 200 metrin päähän rannasta valmistuneet erillispientalot ELY-keskuksen myöntämät uusien ympärivuotisten asuntojen poikkeusluvat (MRL 72 ) Lähde: GISALU 26

27 Vapaa-ajan asunnoista 81 % rannoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen suhteessa ranta-alueisiin Vapaa-ajan asuntokannasta 81 % sijaitsee rannoilla Uusista vapaa-ajan asuinrakennuksista (vuosina valmistuneet) 84 % on rakennettu rannoille 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki mökit 2013 Uudet mökit Korkeintaan 200 m rannasta Yli 200 m rannasta Lähteet: VTJ/VRK, SYKE, MML 27

28 4. Muita vapaa-ajan asumisen tilastoja 28

29 Vapaa-ajan asuntojen koko ja varustetaso kasvaa, mutta pieniä ja vaatimattomiakin rakennetaan Vuosina valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen kerrosala (m2) 80% Vuosina valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen varustetaso 3 % 70% 20 % 18 % 60% 50% 16 % 40% 23 % 30% 20% 20 % 10% -19, , , , , % Sähkö Viemäri Vesijohto Lämmin vesi Lähde: VTJ/VRK 29

30 Vuokrattavat lomamökit ja osakkeet keskittyvät Pohjois-Suomen matkailukeskuksiin Vuokrattavien lomamökkien ja -osakkeiden määrä maakunnittain 2013 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Lähde: VTJ/VRK 30

31 Kylämökkeily (v. 2007) ALUETYYPPI Alueiden lukumäärä Alueiden ja 500 metrin reunavyöhykkeen maapinta-ala Mökkejä alueen sisällä Mökkejä 500 metrin reunavyöhykkeellä Yhteensä mökkejä Mökkejä / km 2 koko alueella yhteensä KYLAMÖKKEILY- ALUEET YHTEENSÄ km ,7 Pienkylät (20 30 as.) km ,1 Kylät (vähintään 40 as.) km , asukkaan pienet asuintaajamat asukkaan kirkonkylätaajamat asukkaan pikkukaupunkitaajamat km , km , km ,0 KAUPUNKISEUDUT Kaupunkiseutujen keskustaajamat ja lähitaajamat km ,8 Kyliin ja taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvat vapaa-ajan asunnot. Taajamien ja kylien reunavyöhykkeet ovat osin päällekkäisiä ja mökki on laskettu mukaan päällekkäisistä vyöhykkeistä suurimman yhdyskunnan vyöhykkeeseen. 31

32 Kylämäiset mökkitihentymät 32

33 Kesämökki ja/tai kakkosasunto (n=440) Varasto (n=136) Harrastustoiminta (n=108) Muu käyttö (n=83) Toimitila/tuotantorakennus (n=15) % Maaseudun omakotitaloja jää tyhjilleen n, 4 000/v, niiden kesämökkikäyttö yleistä 70, ,8 17,3 13, , Kuva 1. Tyhjän asuinrakennuksen käyttötarkoitukset. Useamman vaihtoehdon valitseminen oli sallittua. (N=625) 33

34 Pääkaupunkiseudulla asuvien mökkimatkat pitkiä Eri kaupungeissa asuvien omistamien vapaa-ajan asuntojen sijainti Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Lahti Mikkeli Jyväskylä Turku Tampere Oulu Savonlinna Kuopio 34 Antti Rehunen

35 Yötä/vuosi Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten vuotiaat Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän (Lähde: HOBO-kysely 2012) Mökinomistajien keskiikä on 62 vuotta Alle 40-vuotiaita omistajia vain noin 7 % Yli 40% omistajatalouksista pariskuntia 14% lapsiperheitä (Lähde: Tilastokeskus 2015)

36 Nuoret kiinnostuneita vapaa-ajan asumisesta Käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa Omistaa itse vapaaajan asunnon Aikoo tulevaisuudessa hankkia vapaa-ajan asunnon 0% 20% 40% 60% 80% 5% 11% 40% 44% Nuoret ( vuotiaat, N=160) Vanhemmat vastaajat (N=1023) 66% 61% Nuorilla mökki yhtä usein käytössä kuin muilla, mutta viettävät siellä vähemmän aikaa Nuoret kaikkein kiinnostuneempia hankkimaan mökin tulevaisuudessa Nuoret eivät kaipaa mökille muita enempää mukavuuksia tai palveluita Mutta: mökkeily elämänvaiheisiin sidottua mahdotonta ennustaa tulevaisuutta varmasti 36

37 Tulevaisuus Vapaa-ajan asunnon käyttö seuraavan 5 10 vuoden aikana (Lähde: Hobo-kysely, N=668) Päättänyt muuttaa pysyvästi 0,4 % Loppuu 3 % En tiedä 10 % Vähenee 8 % Haluaisi muuttaa pysyvästi 2 % Pysyy ennallaan 58 % Lisääntyy 18 % Kyselytutkimusten perusteella vapaa-ajan asuntojen käyttö joko pysyy ennallaan tai lisääntyy lähitulevaisuudessa Kaksi prosenttia vastaajista harkitsee muuttamista vapaaajan asunnolle pysyvästi ja 0,4 % on päättänyt muuttaa vapaa-ajan asunnolle seuraavan 5 vuoden aikana -> seuraavan 10 vuoden aikana mökille muuttaa pysyvästi arviolta n ihmistä. Tämän jälkeen buumi laantuu, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja muuttavat vaivattomampiin asumismuotoihin ja lähemmäs palveluita 37

38 Lomatonttien kaupat vähentyneet, kaavoitettujen kohteiden osuus noussut Rakentamattomien lomatonttien kauppojen määrä vähentynyt luvulla Rakennettujen kiinteistöjen osalta vain loivaa laskua Kaavoitettujen kohteiden osuus noussut voimakkaasti, nykyisin yli 40% kohteista Maantieteellisesti kaupat siirtyneet koko ajan kauemmas Helsingistä Hinnat nousivat voimakkaasti 2007 saakka, jonka jälkeen kehitys epäselvempää Nopeimmin ovat kallistuneet Etelä- ja Keski-Suomen tontit sekä kaavatontit 38

39 5. Aineistolähteet 39

40 Tilastokeskus: StatFin-tilastotietokanta VTJ/VRK: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot (RHR) Hertta/KATSE: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Kaavoituksen seurannan tilasto GISALU: Kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietojärjestelmä 40

41 6. Tutkimuksia ja selvityksiä 41

42 Homes beyond Homes (HOBO) Adamiak, C., Vepsäläinen, M., Strandell, A., Hiltunen, M.J., Pitkänen, K., Hall, C.M., Rinne, J., Hannonen, O., Paloniemi, R. & Åkerlund, U. (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa. Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/ Vepsäläinen, M., Strandell, A., Pitkänen, K. Vapaa-ajan asumisen hallinnan haasteet kunnissa. Yhdyskuntasuunnittelu. (Tulossa) Eheyttävä kylämökkeily? Vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa Hiltunen, M.J., Pitkänen, K., Vepsäläinen, M., Rehunen, A. & Shemeikka, P. (2014). Kylämökkeilyympäristöt maaseutualueilla. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(3), Pitkänen, K. (2011). Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 31. University of Eastern Finland, Joensuu. Vepsäläinen, Mia ja Hiltunen, Mervi J. (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa, vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa. Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, no 6. Maaseudun tyhjien asuinrakennusten sijainti, käyttö ja tulevaisuus Sikiö, M., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (2014). Tyhjät asuinrakennukset osana asumisen maaseutua. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(2), Kesämökkibarometri 2004 ja 2009 Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palvelut Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88. Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, Loma-asuntokiinteistöjen kaupat ja hinnat Peltola, R. & Väänänen, J. (2014). Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hinta-indeksit Suomessa. Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/1. Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2014 (2015). Maanmittauslaitos 42