Työuran käsite ja työurapolkujen tuottaminen pitkittäistutkimuksella

Transkriptio

1 Työuran käsite ja työurapolkujen tuottaminen pitkittäistutkimuksella Katri-Maria Järvinen Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

2 Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke ( ) Tutkimus sivuaa Työsuojelurahaston rahoittamaa Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanketta ( ), jossa tutkitaan pitkittäisaineistoilla ja eri mittarein työhyvinvoinnin, johtamisen tuloksellisuuden ja hyvien henkilöstökäytäntöjen yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen pysyvyyteen niin normaalioloissa kuin taloudellisesti poikkeuksellisissa suhdanteissa. TUTKIMUSRYHMÄ: Pasi Pyöriä (hankkeen johtaja); Satu Ojala ja Tiina Saari (tutkijatohtorit); Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen ja Laura Peutere (tutkijat)

3 Mikä on työura? Miten työuria (pitkittäis)tutkimuksella tuotetaan?

4 Miksi tämä näkökulma? Empiirinen työelämäntutkimus erit. kvantitatiivisin menetelmin Väitösprojekti: Miten (kysely)mittari toimii? Artikkeli: Mike Savage (2009) Contemporary Sociology and the Challenge of Descriptive Assemblage. European Journal of Social Theory 12 (1), & social life of methods - keskustelu

5 Työura? Yksilön työkokemusten ajallisesti rakentuva järjestys tai jatkumo. (Kriisi-hanke, TSR)

6 Työuran käsite: katsaus kotimaisiin tutkimuksiin tieteellistä lehtiartikkelia vuosilta Rajaus: työur*, yk-tieteellinen lehti, 11 kpl Kvantitatiivinen tutkimusote Esim. Arja Haapakorpi (1998) Professionaalien työurat (Sosiologia) Tero Järvinen & Markku Vanttaja (2006) Koulupudokkaiden työurat (Yhteiskuntapolitiikka) Tuominen, Visa. Rautopuro, Juhani. Puhakka, Antero (2011) Maistereiden työllistymisvaikeudet. (Työpoliittinen aikakauskirja) Antti Saloniemi, Janne Salonen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi, Pekka Virtanen (2013) Opinnot ja työt: kehityspolkuanalyysi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten työurista (Yhteiskuntapolitikka)

7 Työuran luonnehdintaa mm. polku, jatkumo, kiinnittyminen työuralle, työmarkkinatilanne ja eri statusten vaihtelut

8 Työuran määrittäminen Työuran mittarit, esim: tehdyt työpäivät (Saloniemi ym. 2013) määrittelemättömyys ( mikä on merkittävin työhösi tai uraasi liittyvä asia, jota olet katunut? ) (Korppi-Tommola ym. 2010) Uratyypit perustuvat dikotomiseen luokitteluun. Erottelevana kriteerinä on se, ovatko nuoret olleet työmarkkinoiden näkökulmasta mukana aktiivisessa vai passiivisessa toiminnassa. (Järvinen & Vanttaja 2006)

9 Työurapolkujen tutkiminen rekisteriaineistolla Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä työnantajaaineisto FLEED ( ) (N= ) Käytössä tutkimuskäyttöön annettu 1/3:n otos, josta analyyseja varten otettu 10 prosentin otos Vuotuinen aineiston koko noin henkilöä Mukana lähtöpistevuonna vuotiaat yksityiset palkansaajat

10 Mistä rekisteritieto on peräisin? Rekisteriaineisto: Väestörekisterikeskus, verohallinto, Kela, työeläkevakuuttajat ja työvoimahallinto (ks. Soininen 2015) Työssäkäyntitilasto: Yhteensä lopullisen työssäkäyntitilaston tilastotiedoston valmistamisessa käytetään noin 40 eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja. (Tilastokeskus 2016) Vastemuuttuja: Vuotuiset työssäolokuukaudet (ja niiden puuttuminen) määrittämässä työuraa Tietolähteitä ei dokumentoitu yksityiskohtaisesti

11 Rekisterit esitetään usein kokonaisaineistoina, joissa ei ole katoa eikä vastaajia näkökulmasta riippuen joko merkityksellistämässä tai väärinymmärtämässä lomakekysymyksiä (Alastalo 2010, 60).

12 Tulos: työurapolut Kasvavalla uralla 2000 olevissa toimipaikoissa työskentelevien työurapolut Ryhmä 1 (n=274, 9.0%) Ryhmä 2 (n=163, 5.3%) Ryhmä 3 (n=182, 5.9%) Ryhmä 4 (n=316, 10.3%) Ryhmä 5 (n=179, 5.8%) Ryhmä 6 (n=1474, 48.2%) Ryhmä 7 (n=184, 6.0%) Ryhmä 8 (n=288, 9.4%)

13 Trajektorianalyysi menetelmänä Trajektorianalyysi eriyttää henkilöiden työurista kehitykseltään erityyppisiä ryhmiä Menetelmä lähtee liikkeelle yksittäisten työurien analysoinnista, jonka perustalta muodostuu useiden työntekijöiden työuria kuvaavia trajektoriryhmiä Vahvuutena aineiston heterogeenisuuden huomioiminen ja tutkiminen Menetelmällä pystytään huomioimaan aineiston sisältämät osapopulaatiot ja niiden mahdollisesti erilaiset kehityspolut Graafinen esitystapa tekee trajektorianalyysista havainnollisen menetelmän Perustuu sekoitettujen jakaumien teoriaan

14 Trajektoriryhmän valinta Kasvava liikevaihto (2000), n=3060 Toistojen lkm Kokeillut ryhmät Löydetyt ryhmät loglik AIC BIC BIC erotus Ryhmäkoot, 1/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 3006,42 0,0895/0,05/0,06/0,10/0,06/0,48/0,06/0, , , , ,78

15 6 trajektoriryhmän ratkaisu

16 7 trajektoriryhmän ratkaisu

17 8 trajektoriryhmän ratkaisu

18 Esimerkki: työurat ja toimipaikan liikevaihto

19 Johtopäätöksiä Työura vuotuisten työssäolokuukausien avulla kuvattuna Työura käyrän muotoisena yksilöllisenä polkuna Aineistolähtöinen trajektorianalyysimenetelmä tuottaa erilaisia trajektoriryhmäratkaisuja, joista valitaan usein tilastollisesti pätevin (mm. BIC) Trajektorianalyysi kirjaustyökaluna (vrt. Uprichard, Burrows & Byrne 2008) Kuvailevat ja visuaaliset tulokset

20 Kirjallisuus Alastalo, Marja (2010) Miten käsitteellistää rekisteriperusteista tilastointitapaa? Hyvinvointikatsaus 2/2010. Desrosierés, Alain (2007) Surveys versus administrative records: reflection on the duality of statistical sources. Courrier des statistiques, English series no. 13, Jolkkonen, Arja & Koistinen, Pertti & Kurvinen, Arja & Lipiäinen, Liudmila & Nummi, Tapio & Virtanen, Pekka (2014) Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät: Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden kiinnittyminen työmarkkinoille. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja, 110 (4), Jones, Bobby & Nagin, Daniel S. & Roeder, Kathrin (2001) A SAS procedure based on mixture models for estimating developmental trajectories. Sociological Methods & Research, 29 (3), Soininen, Tiina (2015) Changing Expectations and Realities of Employment Stability Longitudinal Analysis on Tenures in Finland. Joensuu: University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies 102. Uprichard, Emma & Burrows, Roger & Byrne, David (2008) SPSS as an inscription device : from causality to description? The Sociological Review 56 (4),