Totuus työelämän muutoksesta > 2 näkökulmaa: I Mitä työmarkkinoiden muutokset tarkoittavat työurille? II Mitä kuuluu työn laadulle?

Transkriptio

1 Satu Ojala tutkijatohtori, sosiaalipolitiikka ja työelämäntutkimus, Tampereen yliopisto Totuus työelämän muutoksesta > 2 näkökulmaa: I Mitä työmarkkinoiden muutokset tarkoittavat työurille? II Mitä kuuluu työn laadulle? STTK

2 Totuus ei asu akateemisessa maailmassa. Mutta ainakin siellä vallitsee tiedonjano. Ollaan valmiita luopumaan omista käsityksistä, jos uusi perusteltu tieto toisin osoittaa. - Minna Maijala HS

3 I Mitä työmarkkinoiden muutokset tarkoittavat työurille?

4 Ekonomisti Richard Baldwin ennustaa (mm.), että tekoälyn eksponentiaalinen kehitys tekee kielenkääntäjät tarpeettomiksi, asiantuntijoiden palkat romahtavat ja suuri määrä työpaikkoja siirtyy muualle. Helsingin Sanomat, YLE, Työn tekeminen on murroksessa. Vakituinen palkkatyö näyttää vähenevän ja antavan sijaa keikkataloudelle: työmarkkinalle, jonka perustana ovat lyhyet sopimukset ja freelance-työt. Epävarmuus kasvaa, ehkä työttömyyskin, ja palkat saattavat laskea. Kaikki tämä on globalisaation, digitalisaation ja automaation yhteisvaikutuksen tulosta. Helsingin Sanomat

5 Merkkejä katovasta työstä? vuotias väestö työmarkkina-aseman mukaan %, , työvoimatutkimus, luvut StatFi-tietokannasta Työlliset, osuus väestöstä, % Työvoiman ulkopuolella olevat, osuus väestöstä, % Työttömät, osuus väestöstä, % Piilotyöttömien osuus väestöstä, % Alityöllisten osuus väestöstä, %

6 Entä työsuhdetyypit? v. työlliset työvoimatutkimuksessa 2000 vs. 2014, % (Pärnänen 2015) Jatkuva kokoaikainen palkkatyö Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö Jatkuva osa-aikainen palkkatyö Yksinyrittäjä Työnantajayrittäjä Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö Maa- metsätalousyrittäjä Ammatinharjoittaja, freelancer, apurahansaaja Töissä perheenjäsenenä yrityksessä / maatilalla Muu (palkansaaja)

7 Työsuhdetyypit, N (Pärnänen 2015) Jatkuva kokoaikainen palkkatyö Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö Jatkuva osa-aikainen palkkatyö Yksinyrittäjä Lukumääräisestikin kasvua! Työnantajayrittäjä Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö Maa- metsätalousyrittäjä Ammatinharjoittaja, freelancer, apurahansaaja Töissä perheenjäsenenä yrityksessä / maatilalla Muu (palkansaaja)

8 Ammattia pitää vaihtaa tämän tästä? Sutela & Lehto 2014: Työolojen muutokset , palkansaajat

9 Entä pitääkö työpaikkaa vaihtaa? Sutela & Lehto 2014, s

10 Tommi Uschanov kielenkääntäjän kommentti HS Kone ei saa langan päästä kiinni: Haen lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.. Kuten kaikki Fingerporin lukijat tietävät, samantapaisia virkkeitä on loputtomasti. Minulta kysytään usein, milloin itse arvelen ihmistyön katoavan koko alalta. [ ] Sitten kun kone hallitsee esimerkiksi homonymian* ja osaa välttää tyylirikkoja. [ ] Nyt siihen on vielä pitkä matka. *homonymia = sama kirjoitusasu: kurkku ja kurkku polysemia = eri kuvaannolliset käyttötavat Kielenkäytön kontekstit, tyyli ja tilanne

11 Mitä sitten globalisaatio, digitalisaatio ja automatisaatio tarkoittavat työmarkkinoilla? Paljonkin: - tuotannon, tuonnin ja viennin muutoksia -työn ja välineiden sisällöllistä muutosta - syklistä (suhdanteet) ja pysyvää (teknologian tuoma tuottavuus) muutosta - ja näistä seuraavia työn kysynnän muutoksia. Työtä katoaa. Makrotalouden ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta uudistuminen on kuitenkin tärkeää. (Maliranta 2017).

12 Entä jos tarkasteltavana ovat palkansaajien työurat? Työllisyystilastojen keskiarvot peittävät alleen: eriaikaiset muutokset toimialoilla eri koulutus-/sosioekonomisissa ryhmissä (esim. Asplund ym. 2015; Nikulainen & Pajarinen 2013; Uusitalo ym. 2016). Työt polarisoituvat ansioiltaan ja sisällöltään: vaativat asiantuntijatehtävät ja matalan palkan palvelut yleistyvät toimihenkilötehtävien kustannuksella (esim. Pekkala Kerr ym. 2016)) - uutta työtä syntynyt koko ajan lisää myös 2010-luvulla! kautta länsimaiden näkyy ylimpien ja alimpien tuloluokkien suhteellisten osuuksien kasvuna, kun taas kehittyvissä maissa keskituloisten luokat kasvavat.

13 Entä jos tarkasteltavana ovat palkansaajien työurat? Yritysten pärjääminen muutoksissa on yhteydessä etenkin tutkimus-, kehittämis- ja ICT-investointeihin (Böckerman ym. 2012; Nikulainen & Pajarinen 2013; Pekkala Kerr ym. 2016). T&K voi yhdistyä tuotantotyöntekijöiden irtisanomisiin ja ICT rutiinitehtävien tuhoon (esim. Pekkala Kerr ym. 2016) Mutta! Ilman että näistä välttämättä seuraisi pitkittyvää työttömyyttä (Böckerman ym. 2012; Oesch & Baumann 2015). Irtisanomistilanteiden jälkeen uutta työtä on yhä löytynyt joko heti myös teollisuuden työntekijät ovat työllistyneet yllättävän hyvin toisille teollisuusaloille tai uudelleenkouluttautumalla eri aloille joten työmarkkinoilla on integroivaa kapasiteettia (Jolkkonen ym. 2016).

14 Entä jos tarkasteltavana ovat palkansaajien työurat? Iän suhteen ääripäiden tilanne ei ole ollenkaan niin huono kuin parjataan: nuorten työllisyys voimakkaan suhdanteista, mutta ei lohdutonta (nuorten miesten NEET*-osuus ehtinyt jo laskea OECD-kohusta eli v ja 2016 työllisyys kohentunut) nuorten palkansaajien kiinnittyminen työhön on hyvää, kunhan töihin pääsevät (Ojala & Pyöriä 2016) 55+-vuotiaiden julkisen sektorien työntekijöiden työurat pidentyneet (Järnefelt & Nivalainen 2016); yksityisellä yli 55-vuotiaat tekemässä hiljaista vallankumousta (YLE / Heikki Räisäsen haastattelu ) irtisanomistilanteissa ikääntyviä siirtyy kuitenkin enemmän pois työmarkkinoilta kuin muista ikäryhmistä (Oesch & Baumann 2015) *not in education, employment or training

15 Vakaalla työuralla* olevien yksityisen sektorin vuotiaiden palkansaajien osuudet (%), kun heitä seurataan FLEED-työnantaja-työntekijä-aineistolla 5 vuotta lähtöpisteistä 1990, 2000 ja 2007, yrityksen liikevaihtotyypin mukaan (Peutere ym. 2017; Pyöriä ym. 2017: TSR Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat) Stabiili liikevaihto 58,7 63,9 70,2 Vaihteleva liikevaihto 56,5 59,8 64,3 Kasvava liikevaihto 34,6 48,2 59,9 Laskeva liikevaihto 49,3 48,8 50,7 * 12 vuotuista työkuukautta 5 v. seurannassa

16 Työssäolokuukaudet Työurapolut vuodesta 2007 stabiilin liikevaihdon yks. toimipaikoissa Ryhmä 1 (n=13219, 70.2%) Ryhmä 2 (n=1680, 8.9%) Ryhmä 3 (n=1303, 6.9%) Ryhmä 4 (n=1278, 6.8%) Ryhmä 5 (n=1342, 7.1%) Heikkenevillä työurilla stabiilin liikevaihdon toimipaikoissa 14 %. laskevan liikevaihdon toimipaikoilla neljännes Kohenevia polkuja yhdistää uuden tutkinnon suorittaminen

17 Suojaavana tekijänä koulutus, koulutus ja koulutus Korkea koulutustaso: korkeasti koulutetut pärjäävät paremmin sekä tulokehityksen että uran vakauden kannalta kaikki työpaikasta riippumaton generalistinen osaaminen (Uusitalo ym. 2016) Uudelleen- ja lisäkouluttautuminen (työvoimapolitiikka, työvoimakoulutus, ammattikoulutus, aikuiskoulutus) Osaaminen, taidot (työpaikka-, henkilöstökoulutus) Esim. määräaikatyösuhteissa olevilla palkansaajilla henkilöstökoulutukseen osallistuminen vähentää/poistaa määräaikatyöhön muutoin liittyvän työttömyysriskin tulevalla työuralla (Nätti ym. 2016) Palkansaajien kohonnut koulutus- ja osaamistaso tukee yritysten ja työntekijöiden mahdollisuuksia luoda ja löytää uutta työtä.

18 Miten hallita alituista muutosta yhteiskuntana? Maliranta 2017: Vaikka luovaan tuhoon kuuluva työpaikkojen tuhoutuminen aiheuttaa hyvinvointia heikentävää epävarmuutta työmarkkinoilla, [ ] tuottavuuskasvuvaikutuksen ja siitä seuraavan nopeutuneen reaalitulokehityksen ansiosta sen vaikutus hyvinvointiin voi kokonaisuudessaan olla kuitenkin myönteinen, varsinkin jos epävarmuudesta aiheutuvia haittoja korjataan riittävän anteliaalla työttömyysturvalla (Aghion ym. 2016). Sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaaliturvan ohella: Mahdollisuus jatkaa työterveyshuollon asiakkaana vaikka jäisi työttömäksi? Aktiivinen, mahdollisuuksia luova ja työ- ja toimintakykyä vahvistava työvoimapolitiikka aivan olennaista! Koulutus ja taitojen lisääminen kaikilla tasoilla (Uusitalo ym. 2016).

19 Miten hallita alituista muutosta työpaikoilla? Työntekijöiden ammattitaidolle, osaamiselle ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle perustuva työn uudistaminen ja paremmin tekeminen Julkisella sektorilla yllättäen enemmän osallistavaa työn organisoimista kuin yksityisellä (Oinas ym. 2016) Rakenteelliset uudistukset kenen näkökulmasta? Onko yhteistoiminnassa mahdollista löytää keinoja sille, että epävarmuus ei säteilisi heikentyväksi työkyvyksi? Työntekijän vaikutusmahdollisuudet, työn intensiteetin ja työkuormituksen hallinta! Työn laatu jäänyt syrjään hallitusohjelmista? Miten on työpaikoilla?

20 .. Milloin muutosta ei olisi ollut? Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mutta todelliset murrokset näemme tarkasti vasta jälkikäteen. Joka vuosi Suomessa katoaa noin työpaikkaa ja lähes yhtä paljon uusia työpaikkoja syntyy tilalle (Maliranta). Digitalisaatio on evoluutio, ei revoluutio (esim. prosessiautomaatio teollisuudessa tai pankkipalveluiden digitalisaatio ovat kehittyneet jo pitkään). Digitalisaatio muuttaa työelämää, mutta ainakaan toistaiseksi palkkatyö ei ole monista ennustuksista huolimatta loppunut. Toistaiseksi paljon puhuttu digitaalinen keikka- tai alustatalous ei muodosta merkittävää osaa työstä. Digitalisaation vaikutuksia pyritään mittaamaan seuraavassa Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksessa. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat?

21 Kiitos!

22 Itseopiskeluosa? II Mitä kuuluu työn laadulle? Indikaattorit 1) palkkaus 2) työn varmuus ja urakehitysmahdollisuudet 3) työn sisällölliset tekijät: työn edellyttämä taito, vaikutusmahdollisuudet työhön, työn sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, työn intensiteetti 4) työajan piirteet: kesto, ajoitus ja joustavuus (Green & Mostafa 2012) Seuraava perustuu: Satu Ojala, Pasi Pyöriä & Jouko Nätti (2017) Palkkatyön laatu luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Torsten Michelsen, Kari Reijula, Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen & Jukka Uitti (toim.) Työelämän perustietoa. Helsinki: Duodecim. Ilmestyy. Analyysit Tilastokeskuksen työolotutkimuksella, joka on otostutkimus palkansaajille vuodesta 1977, ks. Sutela & Lehto 2014.

23 1) Palkkaus 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0, mies, julkinen mies, yksityinen nainen, julkinen nainen, yksityinen -0,4-0,6-0, tuntia viikossa työskentelevien palkansaajien palkan ero kaikkien palkansaajien keskiarvosta (ka.=0) vuosittain, sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan,

24 2) Työn (epä)varmuus: suhdanteista, mutta nouseva trendi mikä ajassamme lisää pelkoa? 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% mies, yksityinen nainen, yksityinen nainen, julkinen mies, julkinen 10% 5% 0% Irtisanomisen, lomautuksen tai työttömyyden uhkaa kokevien palkansaajien osuus (%)

25 3) Työn sisältö: koulutukseen osallistuminen, yksittäinen indikaattori mutta erittäin tärkeä sellainen työn laadun kannalta 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% nainen, julkinen mies, julkinen nainen, yksityinen mies, yksityinen 10% 0% Työnantajan kustantamaan koulutukseen tai kurssille 12 kuukauden aikana osallistuneiden palkansaajien osuus (%).

26 3) Työn sisältö: vaikutusmahdollisuudet ehkä tärkein työhyvinvointitekijä? Puskuroi kielteisiä hyvinvointiseurauksia kuormittavissa työoloissa: tulisi parantua, naisten tilanne tulisi huomioida 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 mies, julkinen mies, yksityinen nainen, julkinen nainen, yksityinen 2 1,9 1, Palkansaajien kokemat vaikutusmahdollisuudet työhön, kuuden muuttujan summan keskiarvo asteikolla 1=ei lainkaan... 4=paljon.

27 3) Työn sisältö: ilmapiiri 4,3 4,1 3,9 3,7 3,5 mies, julkinen mies, yksityinen nainen, julkinen nainen, yksityinen 3,3 3, Palkansaajien kokema työpaikan ilmapiirin avoimuus ja kannustavuus sekä hyvä yhteishenki (summaindikaattori), keskiarvo asteikolla 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä.

28 3) Työn sisältö: työtapaturmat 16% 14% 12% 10% 8% 6% mies, yksityinen nainen, julkinen nainen, yksityinen mies, julkinen 4% 2% 0% Työstä poissaolon aiheuttaneiden työtapaturmien osuus palkansaajilla edeltävän 12 kuukauden aikana (%).

29 3) Työn sisältö: intensiteetti 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% nainen, julkinen nainen, yksityinen mies, yksityinen mies, julkinen 10% 5% 0% Haitallista kiirettä työssä kokevien palkansaajien osuus (%).

30 4) Työajan vaatimukset 25% 25% 20% 20% 15% nainen, yksityinen nainen, julkinen 15% mies, yksityinen 10% 5% mies, julkinen mies, yksityinen 10% 5% mies, julkinen nainen, yksityinen nainen, julkinen 0% % Lyhyttä, tunnin viikkotyöaikaa tekevien palkansaajien osuus (%). Pitkää, yli 41-tuntista viikkotyöaikaa tekevien palkansaajien osuus (%). - Ilta-, yö- vuorotyötä tekevien palkansaajien osuuksissa ei paljoa muutoksia (ks. Anttila & Oinas teoksessa Pyöriä toim Työelämän myytit ja todellisuus) - Vaikutusmahdollisuudet työhön tulo- ja lähtöaikoihin parantuneet huomattavasti. - Etätyö yleistynyt eniten ylemmillä toimihenkilöillä, olisi varaa laajentaa.

31 Paljon hyvää, mutta jotakin huolestuttavaa, Sutela & Lehto 2014, 196 (palkansaajat, työolotutkimus) Miksi unihäiriöt yleistyvät näin?

32 Työolot kaikkiaan Suomalaispalkansaajien työolot enimmäkseen terveelliset ja turvalliset. Suomessa keskustelu työn prekarisoitumisesta ja epävarmuudesta nousi pinnalle 2000-luvulla, vaikka työmarkkinat normalisoituivat 1990-luvun lamaan verrattuna lukua leimannut lama ei ole heikentänyt työoloja. Eurooppalaisten työolotutkimusten (EWCS) mukaan suomalaisen työelämän laatu on edelleen muiden Pohjoismaiden ohella Euroopan kärkeä. Korkea työn laatu on merkittävä kilpailukykytekijä, josta on syytä pitää kiinni (Mustosmäki 2017).

33 Kirjallisuus Aghion P., Akcigit U., Deaton A. ja Roulet A. (2016) Creative destruction and subjective well-being. American Economic Review, 106(12), Asplund Rita, Kauhanen Antti, Vanhala Pekka. Ammattirakenteet murtuvat. Mihin työntekijät päätyvät ja miksi? Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Taloustieto Oy, Böckerman Petri, Kauhanen Antti, Maliranta Mika. ICT and Occupation-based Measures of Organisational Change: Firm and Employee Outcomes. ETLA Working Papers No 2, Jolkkonen Arja, Koistinen Pertti, Kurvinen Arja, Lipiäinen Liudmila, Nummi Tapio, Virtanen Pekka. Työurat katkolla. Henkilöstövähennyksissä työpaikkansa menettäneiden, lähteneiden ja jääneiden työntekijöiden työmarkkinoille kiinnittyminen. Tampereen yliopisto: TamPub, Noora Järnefelt ja Satu Nivalainen (2016) Miksi julkisella sektorilla aiotaan myöhemmin vanhuuseläkkeelle kuin yksityisellä? Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Helsinki: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016. Oesch Daniel, Baumann Isabel. Smooth transitions or permanent exit? Evidence on job prospects of displaced. Socio-Economic Review, 2015, 13(1)

34 Kirjallisuus Tomi Oinas & Timo Anttila & Armi Mustosmäki: Työn organisoinnin muutos yksityisellä ja julkisella sektorilla. Lisääntyvätkö uudet työn organisoinnin muodot Pohjoismaissa? Yhteiskuntapolitiikka 6/2016. Maliranta, Mika. Johtamisen laatu, talouden uudistuminen ja tuottavuus: arvioita Suomen tilasta. Työpoliittinen aikakauskirja, 2017, (2) Mustosmäki Armi (2017) How bright are the Nordic lights? Job quality trends in Nordic countries in a comparative perspective. Doctoral dissertation in Social and Public Policy. University of Jyväskylä. Nikulainen Tuomo, Pajarinen Mika. Industry restructuring in the ICT sector What does labor mobility tell us about skill relatedness and knowledge spillovers? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, ETLA Working Papers No 17, Nätti Jouko, Kauhanen Merja, Ojala Satu (2016) Määräaikainen työ, henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja työssä pysyminen. Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat. Helsinki: Eläketurvakeskus. Satu Ojala, Pasi Pyöriä & Jouko Nätti (2017) Palkkatyön laatu 1980-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Torsten Michelsen, Kari Reijula, Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen & Jukka Uitti (toim.) Työelämän perustietoa. Helsinki: Duodecim. Ilmestyy.

35 Kirjallisuus Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Katri-Maria Järvinen, Laura Peutere, Liudmila Lipiäinen & Tiina Saari (2017) Organisaation taloudellinen tilanne, oikeudenmukainen kohtelu ja henkilöstöjohtamisen tuloksellisuus työpaikoilla. Työpoliittinen Aikakauskirja 60(3). Ilmestyy. Satu Ojala & Pasi Pyöriä (2016) Vakautta vai epävarmuutta? Nuorten palkansaajien työuran alku 1980-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Helsinki: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016, Pekkala Kerr Sari, Maczulskij Terhi, Maliranta Mika. Within and Between Firm Trends in Job Polarization: the Role of Globalization and Technology.ETLA Working Papers No 41, Laura Peutere, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Katri-Maria Järvinen, Pasi Pyöriä, Tiina Saari & Esa Jokinen (2017) Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat. Työsuojelurahaston tutkimushanke Loppuraportti. Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskuksen työraportteja / Working papers 94/2017. Ilmestyy syyskuussa Pasi Pyöriä (toim. 2017): Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.

36 Kirjallisuus Pasi Pyöriä & Satu Ojala (2016) Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53(1): Pasi Pyöriä, Liudmila Lipiäinen & Katri-Maria Järvinen (2017) Yhä useampi palkansaaja on vakaalla työuralla. Tieto & Trendit Talousja hyvinvointikatsaus 3(3): Ilmestyy. Anna Pärnänen (2015) Työn tekemisen tavat 2000-luvulla tapahtuiko rakenteellisia muutoksia? Työelämän tutkimus 3/2015: Hanna Sutela & Anna-Maija Lehto (2014) Työolojen muutokset Helsinki: Tilastokeskus. Uusitalo Roope, Maliranta Mika, Kortelainen Mika, Jahnukainen Markku, Kosonen Tuomas, Järvinen Hannu-Matti, Toppinen-Tanner Salla, Hiillos Minna, Rajalahti Hanna. Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä (Taidot työhön -hanke). Tilannekuvaraportti. Helsinki: Strateginen tutkimus, 2016.

37 60 Nuorimpien miesten tilanne helpottanut, vrt. huoli vuotiaiden miesten korkeasta NEET-asteesta (OECD Education at a Glance 2016), työllisyys ja työttömyys v , vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus 50 Naiset Työllisyysaste, % 40 37,2 Miehet Työllisyysaste, % ,7 19, ,1 19,9 25,4 21,8 Miehet Työttömyysaste, % Naiset Työttömyysaste, %