Digitaalinen media. Petri Vuorimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalinen media. Petri Vuorimaa"

Transkriptio

1 Digitaalinen media Petri Vuorimaa

2 Luennon sisältö Mitä on digitaalinen media? Mediatyypit Teks; Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaa;t Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 2

3 Median osuus Teks;data (XML) Tiedon tallentamisen perusteet Yksinkertaiset mediatallenteet (BMP) Häviölliset tallenteet (.mp3,.jpeg) Mul;media, video (MPEG,) AD- muunnos Todellisuuden peiväminen (VR) Tietokonegrafiikan perusteet Todellisuuden lisääminen (AR) 2.3. Luento Jyry Suvilehto Luento Petri Vuorimaa Luento Tapio Takala Luento Lauri Savioja Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 3

4 Synteesiosuus Tiedon tallevaminen Tiedon verkovuminen SemanZnen web ja avoin yhdistevy ;eto TuoVeiden ja palveluiden kehiväminen Tiedonsiirto Digitaalinen media Tietoverkko- liiketoiminta Luento Eero Hyvönen Luento Vesa Kantola 6.5. Luento Sakari Luukkainen Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 4

5 MITÄ ON DIGITAALINEN MEDIA? Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 5

6 Mitä on digitaalinen media? Tannenbaum: VuorovaikuVeinen ;etokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi seuraavista mediaelementeistä: teks;, ääni, kuva, video ja animaa;o Vuorimaa: 1. Monta mediaa 2. Vuorovaikutus 3. Aika Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 6

7 Media Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 7

8 Jatkuva- aikainen media Animaa;ot (virtuaalitodellisuus) Audio Video Miten jatkuva- aikainen media eroaa tavallisesta mediasta? Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 8

9 Jatkuvan median käsivelyvaiheet Kaappaus Esi- käsively A/D- muunnos Pakkaus Siirto Toisto Jälki- käsively D/A- muunnos Purku Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 9

10 Vuorovaikutus Vuorovaikutustapa: passiivinen, reak;ivinen, proak;ivinen, tuovava Vuorovaikutuksen taso: käyvöliivymä, sovellus, palvelu, toinen käyväjä Vuorovaikutuksen määrä: ;lausvideo, sähköpos;, videoneuvovelu, videopeli, virtuaalitodellisuus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 10

11 Aika Esityksen komponen;t on sijoiteltu aika- avaruuteen Eri komponen;t on synkronoitu (eli tahdistevu) keskenään Esitysjärjestelmä tms. huoleh;i, evä synkronoin; toteutuu (nk. orkestroin;) Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 11

12 TEKSTI Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 12

13 Teks; ASCII Teks;dokumen;t Microsoe Word, Adobe Acrobat Rakenteiset dokumen;t SGML, HTML, XML Hyperteks; Hypercards Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 13

14 GRAFIIKKA Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 14

15 Grafiikka BiZkarVa- grafiikka maalaukset Microsoe Paint Vektorigrafiikka piirrokset OpenGL Postscript Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 15

16 AUDIO Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 16

17 Äänen fyysiset ominaisuudet Amplitudi db = 20 log10(a/b) Kuuloraja on 0 db ja kipuraja n db Jakson aika / Taajuus Hz = 1/s Kuuloalue on n. 20 Hz - 20 khz Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 17

18 Pulssikoodimodulaa;o Äänestä otetaan näyveitä näytetaajuudella Näytetaajuuden pitää olla vähintään kaksi kertaa maksimitaajuus (nk. Nyquist taajuus) Yleisiä näytetaajuuksia 8, 44.1 ja 48 KHz Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 18

19 Pulssikoodimodulaa;o (jatk.) Signaalin amplitudi näyveenovohetkellä muutetaan numeroarvoksi Pulse Code Modula;on (PCM) NäyVeidenoVo aiheuvaa kvan;soin;virheen Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 19

20 Taajuusmuunnos Luonnolliset äänet koostuvat ;etystä perustaajuudesta ja sen harmonisista monikerroista Ääni voidaan tällöin esivää käteväs; myös taajuusmuodossa Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 20

21 Klarine;n ääni Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 21

22 Taajuusmuoto Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 22

23 Taajuusmuunnos (jatk.) Fourier muunnoksen kertomet esivävät signaalia taajuus- ulovuvuudessa Sta;onaariset signaalit voidaan esivää tarkas; Fourier- muunnoksen avulla MuuVuvien signaalinen tapauksessa käytetään diskreezä Fourier- muunnosta Yleensä käytetään Fast Fourier Transforma;on (FFT) - algoritmia Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 23

24 Psykoakus;ikka Kuuloais;n ominaisuudet kannavaa huomioida äänen koodauksessa Ääntä kannavaa tarkastella taajuusulovuvuudessa Kuuloraja riippuu taajuudesta Korva on herkkä spektrin laaksoille ja kukkuloille (ns. forman;t) esim. vokaalien tunnistus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 24

25 Kuuloraja Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 25

26 Psykoakus;ikka (jatk.) Amplitudi Tietylllä taajuudella esiintyvä ääni nostaa kuulorajaa laajemmalla taajuusalueella Taajuus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 26

27 Pakkausmenetelmät Esim. maskaus- efek;ä voidaan hyödyntää koodauksessa Signaali jaetaan taajuusalueisiin, jotka koodataan erikseen (Subband coding) Esim. Mini Disc - levyt (Sony), DCC- kase;t (Philips) ja MPEG- audio Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 27

28 MP3- pakkausalgoritmi Begin Subband analysis Scale factor calcula;on Coding of scale factors FFT analysis Calcula;on of masking and required bit alloca;on Determina;on of nontransmived subbands Adjustment to fixed bit- rate Quan;za;on of samples Coding of samples Coding of bit alloca;on FormaZng and transmission End Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 28

29 KUVA Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 29

30 Kuvan ja videon koodaus Menetelmät voivat olla hukkaavia tai hukkaamavomia Yleisin hukkaava menetelmä on DCT- muunnos Esim. Huffman koodaus on hukkaamaton Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 30

31 Koodausmenetelmät Kuvien koodaus JPEG (Joint Photographic Expert Group) Videon koodaus H.261, H.263 MPEG (Mo;on Picture Expert Group) Koodausmenetelmät hyödyntävät yleensä useampi erilaisia koodaustekniikoita Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 31

32 JPEG - TavoiVeet Kompressiosuhde / kuvanlaatu voidaan valita Sopii mihin tahansa kuviin Sekä ohjelmisto evä laiveisto Neljä eri moodia: sekven;aalinen koodaus (alkuperäinen järjestys) progressiivien koodaus (monivaiheinen koodaus) hukkaamaton koodaus (täydellinen toisto) hierarkinen koodaus (monta eri resoluu;ota) Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 32

33 JPEG - Arkkitehtuurit Hukkaavissa moodeissa käytetään DCT- koodausta 8 x 8 pikselin lohkoille Sekven;aalisessa moodissa lohkojen DCT- kertoimet lähetään lohko kerrallaan Progressiivisessa moodissa kertoimet talletetaan muis;in ja lähetetään ryhmissä Hierarkisessa moodissa valitaan erilaisia resoluu;ota koodavavaksi Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 33

34 Sekven;aalinen JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 34

35 Progressiivinen JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 35

36 Hierarkinen JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 36

37 Hukkaamaton JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 37

38 DCT- koodaus ja kvan;soin; Kertoimet voidaan esivää matriisina Kvan;soin; tehdään kvan;soin;taulukon määräämän taulukon mukaises; Kertoimet järjestetään Zig- Zag muotoon Näin nolla- kertoimet saadaan koodin loppuun Run- Length - koodaus eliminoi nollat Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 38

39 DCT- koodaus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 39

40 DCT- perusfunk;ot Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 40

41 Tilastollinen koodaus Käytössä joko Huffman tai aritmeeznen koodaus Huffman koodaus edellyvää erillistä taulukkoa AritmeeZnen koodaus ei tarvitse taulukkoa, muva vaa;i enemmän laskentaa Lisäksi aritmeezsen koodauksen kompressioaste 5-10 % parempi Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 41

42 Hukkaamaton koodaus Hukkaamaton koodaus käyvää ennustusta Käytössä on seitsemän eri vaihtoehtoa kuinka monta ja mitä pikseliä käytetään Ennustava koodaus pääsee kompressiosuhteeseen 2: Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 42

43 JPEG - Tehokkuus 0,25-0,5 bpp: kohtalainen - hyvä laatu 0,5-0,75 bpp: hyvä - eriväin hyvä laatu 0,75-1,5 bpp: eriväin hyvä laatu 1,5-2,00 bpp: ei erotu alkuperäisestä Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 43

44 VIDEO Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 44

45 MPEG MuistuVaa JPEG- menetelmää Lisäksi huomioitu liikkuvan kuvan ominaisuudet Peräkkäisissä kuvissa on vähän eroja Kuvissa on liikkuvia objekteja Kuvasarjat vaihtuvat harvoin Toteutus on tämän takia monimutkaisempi Usein tarvitaan laiveistototeutusta Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 45

46 Liikkeenennustus Peräkkäisistä kuvista etsitään muutoskohdat Lohkoille lasketaan liike- ennusteet Ennusteita kutsutaan liikevektoreiksi ja ne lähetetään osana koodavua informaa;ota Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 46

47 Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 47

48 Erotuskuvat Ennustetusta ja todellisesta kuvasta lasketaan erotuskuvat Erotuskuvasta lähetetään vain muutoskohdat MPEG-menetelmässä hyödynntetään myös ennustusta kahteen suuntaan: I = alkuperäiset kuvat P = eteenpäin ennustus B = ennustus kahteensuuntaan Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 48

49 MPEG- kuvasarja Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 49

50 SIIRTOFORMAATIT Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 50

51 Siirtoformaa;t Mul;mediasovellusten yhteistoiminta ja siirto verkossa vaa;i yhtenäisiä siirtoformaaveja SiirtoformaaZ määrivelee: ajan, paikan, rakenteen ja toiminnan (proseduurit) Ilman siirtoformaaza yhdellä sovelluksella tuotevua sisältöä ei voi lukea ja käyvää toisella sovelluksella Konversiotyökalut on huono ratkaisu Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 51

52 Sovellusalueet Yhtenäistä siirtoformaaza voidaan käyvää moneen tarkoitukseen: tallennusformaaz (esim. Macromedia Director) siirtoformaaz (esim. CD- ROM) reaaliaikainen siirtoformaaz (esim. digitaalinen tv) sovellusten välinen ;edonsiirto (esim. ryhmätyö) Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 52

53 Vaa;mukset Datamalli: aika, synkronoin;, eri formaa;t, osoitus, hyperlinkit, interak;ivisuus Skrip;t: ohjelmoin;kieli tai graafinen ohjelmoin; KapasiteeZ: määrively ei yleensä vie paljon ;laa Hakuaika: purku oltava nopeaa, progressiivinen resoluu;o ym. SiirreVävyys: laiveisto- ja alustariippumavomuus LaajenneVavuus: uudet formaa;t, atribuu;t jne Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 53

54 MHEG ISO:n työryhmä Oliopohjainen mul;- ja hypermedian siirtoformaaz Tukee interak;ivisuuva ja reaaliaikaista siirtoa MääriVelee lopullisen esitysmuodon Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 54

55 Ominaisuudet MääriVelee joukon alustariippumavomia komponenveja interak;ivisuuva varten Interak;ivuus voidaan toteuvaa kahdella tapaa: komponen;t linkitetään erilaisiin tapahtumiin käytetään skriptauskieltä Tapahtumat syntyvät ajoitusmäärityksistä tai käyväjän toimenpiteistä Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 55

56 Ominaisuudet (jatk.) Sekä paikallisen evä ajallisen sijainnin määrively mahdollista Makrojen avulla voidaan määritellä monimutkaisia objekteja malleja käyväen Sisältää myös tukea reaaliaikaista siirtoa varten Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 56

57 MHEG- luokkahierarkia MH- object Behavior Ac;on Link Script Component Content Interac;on Selec;on Modifica;on Composite Descriptor Macro Macro Defini;on Macro Use Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 57

58 HTML HTML on myös siirtoformaaz Ominaisuudet ovat rajallisia HTML = rakenteinen dokumenz, linkit DOM- malli mahdollistaa sisällön muokkauksen ECMAScript (JavaScript) = interak;ivisuus Tyylisivut (Cascading Style Sheets) = sijoivelu Synkronoin; puuvuu SMIL 3.0 External Timing Module Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 58

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1 Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video Siirtoformaatit Petri Vuorimaa 1 Mitä on multimedia? Multimedia = monta mediaa Käyttäjän vuorovaikutus = interaktiivisuus

Lisätiedot

Multimedia. Petri Vuorimaa

Multimedia. Petri Vuorimaa Multimedia Petri Vuorimaa Luennon sisältö Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaatit 19.3.2010 Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 2 Multimediaosuus Tekstidata

Lisätiedot

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaatit 1 Mitä on multimedia? Tannenbaum: Vuorovaikutteinen tietokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I

Digitaalinen audio & video, osa I Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video 1 Mitä on multimedia? Tannenbaum: Vuorovaikutteinen tietokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi seuraavista mediaelementeistä:

Lisätiedot

Siirtoformaatit. Johdanto. Yleistä. Sovellusalueet. Eri formaatit. Käyttötarkoitukset

Siirtoformaatit. Johdanto. Yleistä. Sovellusalueet. Eri formaatit. Käyttötarkoitukset Siirtoformaatit Johdanto Sovellusalueet Vaatimukset Raita- ja oliomalli Reaaliaikainen tiedonsiirto Erilaiset siirtoformaatit Vertailu Johdanto Multimediatuotteiden siirrossa tarvitaan alusta- ja ohjelmistoriippumattomia

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet

Lisätiedot

T Multimediatekniikka

T Multimediatekniikka T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM

Lisätiedot

8 Multimedian elementtejä: kuva

8 Multimedian elementtejä: kuva 8 Multimedian elementtejä: kuva Näyttävän hypermedian keskeinen elementti on kuva. Kuvankäsittelyyn liittyy sekä teknisiä (miten) että sisällöllisiä piirteitä (mitä ja kenelle). Seuraavassa käsitellään

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista 6.2.1 Lohkokoodit tehdään bittiryhmälle bittiryhmään lisätään sovitun algoritmin mukaan ylimääräisiä bittejä [k informaatiobittiä => n koodibittiä, joista n-k lisäbittiä], käytetään yleensä merkintää (n,k)-koodi

Lisätiedot

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Usein suodinsuunnittelussa on lähtökohtana alipäästösuodin (LPF), josta voidaan yksinkertaisilla operaatioilla muodostaa ylipäästö- (HPF), kaistanpäästö-

Lisätiedot

DSP:n kertausta. 1 Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio

DSP:n kertausta. 1 Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio DSP:n kertausta Kerrataan/käydään läpi: ffl Spektri, DFT, DTFT ja FFT ffl signaalin jaksollisuuden ja spektrin harmonisuuden yhteys ffl aika-taajuusresoluutio Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio

Lisätiedot

AVOIMET KOULUTUKSET. kevät ja syksy 2017

AVOIMET KOULUTUKSET. kevät ja syksy 2017 AVOIMET KOULUTUKSET kevät ja syksy 2017 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH. 030 670 5320 (MA-PE KLO 9-17) WWW.WISTEC.FI TERVETULOA KOULUTUKSIIN! Löydät koulutustarjontamme

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet. Petri Vuorimaa 1

Agenda. Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet. Petri Vuorimaa 1 Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (008). Digital audio signal processing (nd ed). Reiss. (008), Understanding sigma-delta modulation: The solved and

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

ATLAS.ti. Markku Könkkölä Sisällys

ATLAS.ti. Markku Könkkölä Sisällys ATLAS.ti Markku Könkkölä 1.12.2015 Sisällys Aineiston valmistelu Hermeneuttinen yksikkö Sitaatio, koodi ja kommentti Tulostus Varmuuskopiointi / Tietojen siirto toiselle koneelle Hermeneuttisten yksikköjen

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Luento 2. Jaksolliset signaalit

Luento 2. Jaksolliset signaalit Luento Jaksollisten signaalien Fourier-sarjat Viivaspektri S-.7. Signaalit ja järjestelmät 5 op KK ietoliikennelaboratorio Jaksollinen (periodinen) Jaksolliset signaalit Jaksonaika - / / Perusjakso Amplitudi

Lisätiedot

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen SGN-11 Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe 3.5.16 Heikki Huttunen Laskimen käyttö sallittu. Muiden materiaalien käyttö ei sallittu. Tenttikysymyksiä ei tarvitse palauttaa. Sivuilla 1-3 on. Sivuilla 4-5

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti.

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti. Tietorakenteet, laskuharjoitus 11, ratkaisuja 1. Leveyssuuntaisen läpikäynnin voi toteuttaa rekursiivisesti käsittelemällä jokaisella rekursiivisella kutsulla kaikki tietyllä tasolla olevat solmut. Rekursiivinen

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 JOHDANTO...1 2 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU...2 2.1 Käsikirjoitusprosessi...2

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien

Lisätiedot

Luento 2: 2D Katselu. Sisältö

Luento 2: 2D Katselu. Sisältö Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento 2: 2D Katselu Lauri Savioja 11/07 2D katselu / 1 Sisältö Ikkuna ja näyttöalue Viivanleikkaus ikkunaan Monikulmion leikkaus ikkunaan Tekstin leikkaus

Lisätiedot

AVOIMET KOULUTUKSET. syksy 2016 & kevät 2017

AVOIMET KOULUTUKSET. syksy 2016 & kevät 2017 AVOIMET KOULUTUKSET syksy 2016 & kevät 2017 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH. 030 670 5320 (MA-PE KLO 9-17) WWW.WISTEC.FI TERVETULOA KOULUTUKSIIN! Löydät koulutustarjontamme

Lisätiedot

Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet. Jan Lindström

Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet. Jan Lindström Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet Jan Lindström 1 Lähteet: "One Size Fits All": An Idea Whose Time Has Come and Gone,Michael Stonebraker (EECS Dept., M.I.T. and StreamBase Systems, Inc.),

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 2 (19) Johdanto Tässä luvussa esitellään tiedon lajeja ja tiedolle tehtävää käsittelyä käsitellään tiedon

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät

S Signaalit ja järjestelmät dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media Data ja informaatio Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan

Lisätiedot

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1 Tik-111.5077 Sisällöntuotannonllöntuotannon projektityö 2005-06 Installaatiotyöpaja * johdantoluento * 26.9.2005 Tassu Takala 1 Tavoitteet ja sisältö Digitaalisten (taide)installaatioiden ja kokeellisen

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

AVOIMET KOULUTUKSET. syksy 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, HELSINKI PUH (MA-PE KLO 9-17)

AVOIMET KOULUTUKSET. syksy 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, HELSINKI PUH (MA-PE KLO 9-17) AVOIMET KOULUTUKSET syksy 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH. 030 670 5320 (MA-PE KLO 9-17) WWW.WISTEC.FI TERVETULOA KOULUTUKSIIN! Löydät koulutustarjontamme oheisesta

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien

Lisätiedot

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Tiedonsiirron perusteet 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3. Tekstitiedostot

Lisätiedot

Videosignaali. Videotekniikka. Synkronointi. Kuvasuhde. Resoluutio (jatk.) Resoluutio. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto

Videosignaali. Videotekniikka. Synkronointi. Kuvasuhde. Resoluutio (jatk.) Resoluutio. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto Videotekniikka Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto Videosignaali Videokamera skannaa kuvaa rasterikuvion mukaisesti Skannaus alkaa vasemmasta yläreunasta ja etenee vaakasuorien

Lisätiedot

Äänitteitä lainaava asiakaskunta

Äänitteitä lainaava asiakaskunta Äänitteitä lainaava asiakaskunta 0 Äänitteiden lainaajat muodostavat musiikkiosaston suurimman asiakasryhmän (noin 70 %) 0 Musiikin suurkuluttajat käyttävät musiikkikirjastoa yhtenä musiikin hankintakanavana

Lisätiedot

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa.

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. - Kaikki alkaa totta kai kaukosäätimestä. - Source napista pääset valikkoon, mistä voit valita minkä lähteen otat käyttöön - Magic IWB S on piirto-ohjelma (valkotaulu)

Lisätiedot

AVOIMET KOULUTUKSET. K-ryhmän etuhinnoin syksy 2016

AVOIMET KOULUTUKSET. K-ryhmän etuhinnoin syksy 2016 AVOIMET KOULUTUKSET K-ryhmän etuhinnoin syksy 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH. 030 670 5320 (MA-PE KLO 9-17) WWW.WISTEC.FI TERVETULOA KOULUTUKSIIN! Löydät koulutustarjontamme

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2002 Samuli Aalto Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1

Videoneuvottelu. Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1 Videoneuvottelu Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1 Johdanto Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien

Lisätiedot

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen SGN- Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe.5.4 Heikki Huttunen Tentissä ja välikokeessa saa käyttää vain tiedekunnan laskinta. Tenttikysymyksiä ei tarvitse palauttaa. Sivuilla -3 on. Sivuilla 4-5 on. Sivulla

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Miten siirretään yksi bitti Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti" Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA QR-koodit QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA MOTIVOIVAA ILMAISTA QR-koodi paljon tietoa Koodin avulla pääsee nopeasti halutulle verkkosivulle tai esim. YouTube-videoon ilman osoitteen

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ict2td005 Ohjelmiston suunnittelutaito Sivu 1 / 5 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web-sivujen suunnitteluominaisuuksia.

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. (1997). Digital audio signal processing. Wiley & Sons.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. (1997). Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. (1997. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Sisältö: Johdanto Stereosignaalit 1 Johdanto Dynamiikan hallinnan sovelluksia Dynamiikka 2 äänittäessä pyritään

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

VHS-kasetin kopiointi DVD-levylle Adobe Premiere Elements -ohjelmalla

VHS-kasetin kopiointi DVD-levylle Adobe Premiere Elements -ohjelmalla Kopiointiohjeita_VHS2DVD 17.3.2016 1 VHS-kasetin kopiointi DVD-levylle Adobe Premiere Elements -ohjelmalla I Kasetin luku Adobe Premiere Elements -ohjelmaan Kytke virta tietokoneeseen, näyttöön ja videolaitteeseen.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Videoiden tuottaminen oppimateriaaliksi

Videoiden tuottaminen oppimateriaaliksi Videoiden tuottaminen oppimateriaaliksi Kalle Romanov, yliopistonlehtori Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Esityksen sisältö Videon käyttöarvo, pedagoginen lisäarvo Videon tuottaminen Videon editointi ja

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2)

3.27 Tuotantoesimerkkien rakenne ja viittaukset (1/2) 3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot