Digitaalinen media. Petri Vuorimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalinen media. Petri Vuorimaa"

Transkriptio

1 Digitaalinen media Petri Vuorimaa

2 Luennon sisältö Mitä on digitaalinen media? Mediatyypit Teks; Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaa;t Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 2

3 Median osuus Teks;data (XML) Tiedon tallentamisen perusteet Yksinkertaiset mediatallenteet (BMP) Häviölliset tallenteet (.mp3,.jpeg) Mul;media, video (MPEG,) AD- muunnos Todellisuuden peiväminen (VR) Tietokonegrafiikan perusteet Todellisuuden lisääminen (AR) 2.3. Luento Jyry Suvilehto Luento Petri Vuorimaa Luento Tapio Takala Luento Lauri Savioja Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 3

4 Synteesiosuus Tiedon tallevaminen Tiedon verkovuminen SemanZnen web ja avoin yhdistevy ;eto TuoVeiden ja palveluiden kehiväminen Tiedonsiirto Digitaalinen media Tietoverkko- liiketoiminta Luento Eero Hyvönen Luento Vesa Kantola 6.5. Luento Sakari Luukkainen Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 4

5 MITÄ ON DIGITAALINEN MEDIA? Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 5

6 Mitä on digitaalinen media? Tannenbaum: VuorovaikuVeinen ;etokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi seuraavista mediaelementeistä: teks;, ääni, kuva, video ja animaa;o Vuorimaa: 1. Monta mediaa 2. Vuorovaikutus 3. Aika Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 6

7 Media Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 7

8 Jatkuva- aikainen media Animaa;ot (virtuaalitodellisuus) Audio Video Miten jatkuva- aikainen media eroaa tavallisesta mediasta? Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 8

9 Jatkuvan median käsivelyvaiheet Kaappaus Esi- käsively A/D- muunnos Pakkaus Siirto Toisto Jälki- käsively D/A- muunnos Purku Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 9

10 Vuorovaikutus Vuorovaikutustapa: passiivinen, reak;ivinen, proak;ivinen, tuovava Vuorovaikutuksen taso: käyvöliivymä, sovellus, palvelu, toinen käyväjä Vuorovaikutuksen määrä: ;lausvideo, sähköpos;, videoneuvovelu, videopeli, virtuaalitodellisuus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 10

11 Aika Esityksen komponen;t on sijoiteltu aika- avaruuteen Eri komponen;t on synkronoitu (eli tahdistevu) keskenään Esitysjärjestelmä tms. huoleh;i, evä synkronoin; toteutuu (nk. orkestroin;) Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 11

12 TEKSTI Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 12

13 Teks; ASCII Teks;dokumen;t Microsoe Word, Adobe Acrobat Rakenteiset dokumen;t SGML, HTML, XML Hyperteks; Hypercards Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 13

14 GRAFIIKKA Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 14

15 Grafiikka BiZkarVa- grafiikka maalaukset Microsoe Paint Vektorigrafiikka piirrokset OpenGL Postscript Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 15

16 AUDIO Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 16

17 Äänen fyysiset ominaisuudet Amplitudi db = 20 log10(a/b) Kuuloraja on 0 db ja kipuraja n db Jakson aika / Taajuus Hz = 1/s Kuuloalue on n. 20 Hz - 20 khz Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 17

18 Pulssikoodimodulaa;o Äänestä otetaan näyveitä näytetaajuudella Näytetaajuuden pitää olla vähintään kaksi kertaa maksimitaajuus (nk. Nyquist taajuus) Yleisiä näytetaajuuksia 8, 44.1 ja 48 KHz Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 18

19 Pulssikoodimodulaa;o (jatk.) Signaalin amplitudi näyveenovohetkellä muutetaan numeroarvoksi Pulse Code Modula;on (PCM) NäyVeidenoVo aiheuvaa kvan;soin;virheen Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 19

20 Taajuusmuunnos Luonnolliset äänet koostuvat ;etystä perustaajuudesta ja sen harmonisista monikerroista Ääni voidaan tällöin esivää käteväs; myös taajuusmuodossa Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 20

21 Klarine;n ääni Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 21

22 Taajuusmuoto Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 22

23 Taajuusmuunnos (jatk.) Fourier muunnoksen kertomet esivävät signaalia taajuus- ulovuvuudessa Sta;onaariset signaalit voidaan esivää tarkas; Fourier- muunnoksen avulla MuuVuvien signaalinen tapauksessa käytetään diskreezä Fourier- muunnosta Yleensä käytetään Fast Fourier Transforma;on (FFT) - algoritmia Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 23

24 Psykoakus;ikka Kuuloais;n ominaisuudet kannavaa huomioida äänen koodauksessa Ääntä kannavaa tarkastella taajuusulovuvuudessa Kuuloraja riippuu taajuudesta Korva on herkkä spektrin laaksoille ja kukkuloille (ns. forman;t) esim. vokaalien tunnistus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 24

25 Kuuloraja Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 25

26 Psykoakus;ikka (jatk.) Amplitudi Tietylllä taajuudella esiintyvä ääni nostaa kuulorajaa laajemmalla taajuusalueella Taajuus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 26

27 Pakkausmenetelmät Esim. maskaus- efek;ä voidaan hyödyntää koodauksessa Signaali jaetaan taajuusalueisiin, jotka koodataan erikseen (Subband coding) Esim. Mini Disc - levyt (Sony), DCC- kase;t (Philips) ja MPEG- audio Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 27

28 MP3- pakkausalgoritmi Begin Subband analysis Scale factor calcula;on Coding of scale factors FFT analysis Calcula;on of masking and required bit alloca;on Determina;on of nontransmived subbands Adjustment to fixed bit- rate Quan;za;on of samples Coding of samples Coding of bit alloca;on FormaZng and transmission End Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 28

29 KUVA Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 29

30 Kuvan ja videon koodaus Menetelmät voivat olla hukkaavia tai hukkaamavomia Yleisin hukkaava menetelmä on DCT- muunnos Esim. Huffman koodaus on hukkaamaton Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 30

31 Koodausmenetelmät Kuvien koodaus JPEG (Joint Photographic Expert Group) Videon koodaus H.261, H.263 MPEG (Mo;on Picture Expert Group) Koodausmenetelmät hyödyntävät yleensä useampi erilaisia koodaustekniikoita Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 31

32 JPEG - TavoiVeet Kompressiosuhde / kuvanlaatu voidaan valita Sopii mihin tahansa kuviin Sekä ohjelmisto evä laiveisto Neljä eri moodia: sekven;aalinen koodaus (alkuperäinen järjestys) progressiivien koodaus (monivaiheinen koodaus) hukkaamaton koodaus (täydellinen toisto) hierarkinen koodaus (monta eri resoluu;ota) Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 32

33 JPEG - Arkkitehtuurit Hukkaavissa moodeissa käytetään DCT- koodausta 8 x 8 pikselin lohkoille Sekven;aalisessa moodissa lohkojen DCT- kertoimet lähetään lohko kerrallaan Progressiivisessa moodissa kertoimet talletetaan muis;in ja lähetetään ryhmissä Hierarkisessa moodissa valitaan erilaisia resoluu;ota koodavavaksi Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 33

34 Sekven;aalinen JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 34

35 Progressiivinen JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 35

36 Hierarkinen JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 36

37 Hukkaamaton JPEG Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 37

38 DCT- koodaus ja kvan;soin; Kertoimet voidaan esivää matriisina Kvan;soin; tehdään kvan;soin;taulukon määräämän taulukon mukaises; Kertoimet järjestetään Zig- Zag muotoon Näin nolla- kertoimet saadaan koodin loppuun Run- Length - koodaus eliminoi nollat Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 38

39 DCT- koodaus Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 39

40 DCT- perusfunk;ot Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 40

41 Tilastollinen koodaus Käytössä joko Huffman tai aritmeeznen koodaus Huffman koodaus edellyvää erillistä taulukkoa AritmeeZnen koodaus ei tarvitse taulukkoa, muva vaa;i enemmän laskentaa Lisäksi aritmeezsen koodauksen kompressioaste 5-10 % parempi Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 41

42 Hukkaamaton koodaus Hukkaamaton koodaus käyvää ennustusta Käytössä on seitsemän eri vaihtoehtoa kuinka monta ja mitä pikseliä käytetään Ennustava koodaus pääsee kompressiosuhteeseen 2: Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 42

43 JPEG - Tehokkuus 0,25-0,5 bpp: kohtalainen - hyvä laatu 0,5-0,75 bpp: hyvä - eriväin hyvä laatu 0,75-1,5 bpp: eriväin hyvä laatu 1,5-2,00 bpp: ei erotu alkuperäisestä Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 43

44 VIDEO Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 44

45 MPEG MuistuVaa JPEG- menetelmää Lisäksi huomioitu liikkuvan kuvan ominaisuudet Peräkkäisissä kuvissa on vähän eroja Kuvissa on liikkuvia objekteja Kuvasarjat vaihtuvat harvoin Toteutus on tämän takia monimutkaisempi Usein tarvitaan laiveistototeutusta Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 45

46 Liikkeenennustus Peräkkäisistä kuvista etsitään muutoskohdat Lohkoille lasketaan liike- ennusteet Ennusteita kutsutaan liikevektoreiksi ja ne lähetetään osana koodavua informaa;ota Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 46

47 Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 47

48 Erotuskuvat Ennustetusta ja todellisesta kuvasta lasketaan erotuskuvat Erotuskuvasta lähetetään vain muutoskohdat MPEG-menetelmässä hyödynntetään myös ennustusta kahteen suuntaan: I = alkuperäiset kuvat P = eteenpäin ennustus B = ennustus kahteensuuntaan Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 48

49 MPEG- kuvasarja Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 49

50 SIIRTOFORMAATIT Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 50

51 Siirtoformaa;t Mul;mediasovellusten yhteistoiminta ja siirto verkossa vaa;i yhtenäisiä siirtoformaaveja SiirtoformaaZ määrivelee: ajan, paikan, rakenteen ja toiminnan (proseduurit) Ilman siirtoformaaza yhdellä sovelluksella tuotevua sisältöä ei voi lukea ja käyvää toisella sovelluksella Konversiotyökalut on huono ratkaisu Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 51

52 Sovellusalueet Yhtenäistä siirtoformaaza voidaan käyvää moneen tarkoitukseen: tallennusformaaz (esim. Macromedia Director) siirtoformaaz (esim. CD- ROM) reaaliaikainen siirtoformaaz (esim. digitaalinen tv) sovellusten välinen ;edonsiirto (esim. ryhmätyö) Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 52

53 Vaa;mukset Datamalli: aika, synkronoin;, eri formaa;t, osoitus, hyperlinkit, interak;ivisuus Skrip;t: ohjelmoin;kieli tai graafinen ohjelmoin; KapasiteeZ: määrively ei yleensä vie paljon ;laa Hakuaika: purku oltava nopeaa, progressiivinen resoluu;o ym. SiirreVävyys: laiveisto- ja alustariippumavomuus LaajenneVavuus: uudet formaa;t, atribuu;t jne Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 53

54 MHEG ISO:n työryhmä Oliopohjainen mul;- ja hypermedian siirtoformaaz Tukee interak;ivisuuva ja reaaliaikaista siirtoa MääriVelee lopullisen esitysmuodon Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 54

55 Ominaisuudet MääriVelee joukon alustariippumavomia komponenveja interak;ivisuuva varten Interak;ivuus voidaan toteuvaa kahdella tapaa: komponen;t linkitetään erilaisiin tapahtumiin käytetään skriptauskieltä Tapahtumat syntyvät ajoitusmäärityksistä tai käyväjän toimenpiteistä Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 55

56 Ominaisuudet (jatk.) Sekä paikallisen evä ajallisen sijainnin määrively mahdollista Makrojen avulla voidaan määritellä monimutkaisia objekteja malleja käyväen Sisältää myös tukea reaaliaikaista siirtoa varten Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 56

57 MHEG- luokkahierarkia MH- object Behavior Ac;on Link Script Component Content Interac;on Selec;on Modifica;on Composite Descriptor Macro Macro Defini;on Macro Use Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 57

58 HTML HTML on myös siirtoformaaz Ominaisuudet ovat rajallisia HTML = rakenteinen dokumenz, linkit DOM- malli mahdollistaa sisällön muokkauksen ECMAScript (JavaScript) = interak;ivisuus Tyylisivut (Cascading Style Sheets) = sijoivelu Synkronoin; puuvuu SMIL 3.0 External Timing Module Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 58

Mul$media. Jyry Suvilehto Alkuperäiset kalvot Petri Vuorimaa

Mul$media. Jyry Suvilehto Alkuperäiset kalvot Petri Vuorimaa Mul$media Jyry Suvilehto Alkuperäiset kalvot Petri Vuorimaa Luennon sisältö Mitä on mul$media? Mediatyypit Teks$ Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaa$t 19.3.2010 Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos

Lisätiedot

Mitä on multimedia? Multimedia. Jatkuva-aikainen media. Yleisimmät mediatyypit. Jatkuvan median käsittelyvaiheet. Interaktiivuus

Mitä on multimedia? Multimedia. Jatkuva-aikainen media. Yleisimmät mediatyypit. Jatkuvan median käsittelyvaiheet. Interaktiivuus Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit +Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva +Video Siirtoformaatit Mitä on multimedia? Multimedia = monta mediaa Käyttäjän vuorovaikutus = interaktiivisuus Käsikirjoitus

Lisätiedot

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1 Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video Siirtoformaatit Petri Vuorimaa 1 Mitä on multimedia? Multimedia = monta mediaa Käyttäjän vuorovaikutus = interaktiivisuus

Lisätiedot

Multimedia. Petri Vuorimaa

Multimedia. Petri Vuorimaa Multimedia Petri Vuorimaa Luennon sisältö Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaatit 19.3.2010 Petri Vuorimaa / Mediatekniikan laitos 2 Multimediaosuus Tekstidata

Lisätiedot

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaatit 1 Mitä on multimedia? Tannenbaum: Vuorovaikutteinen tietokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video I Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I

Digitaalinen audio & video, osa I Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot

Digitaalinen Audio & Video I

Digitaalinen Audio & Video I Digitaalinen Audio & Video I Johdanto Digitaalinen audio Psykoakustiikka Äänen digitaalinen esitys Monikanavaääni ja äänen digitaalinen siirto Digitaalinen kuva Diskreetti kosiinimuunnos JPEG 1 Johdanto

Lisätiedot

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video 1 Mitä on multimedia? Tannenbaum: Vuorovaikutteinen tietokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi seuraavista mediaelementeistä:

Lisätiedot

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Arne Broman Mikko Toivonen Syksy 2003 Historia 1840 1895 1920-luku 1930-luku Fotografinen filmi Louis J. M. Daguerre, Ranska Ensimmäinen julkinen elokuva

Lisätiedot

Siirtoformaatit. Johdanto. Yleistä. Sovellusalueet. Eri formaatit. Käyttötarkoitukset

Siirtoformaatit. Johdanto. Yleistä. Sovellusalueet. Eri formaatit. Käyttötarkoitukset Siirtoformaatit Johdanto Sovellusalueet Vaatimukset Raita- ja oliomalli Reaaliaikainen tiedonsiirto Erilaiset siirtoformaatit Vertailu Johdanto Multimediatuotteiden siirrossa tarvitaan alusta- ja ohjelmistoriippumattomia

Lisätiedot

Siirtoformaatit. Johdanto Sovellusalueet Vaatimukset Raita- ja oliomalli Reaaliaikainen tiedonsiirto Erilaiset siirtoformaatit Vertailu

Siirtoformaatit. Johdanto Sovellusalueet Vaatimukset Raita- ja oliomalli Reaaliaikainen tiedonsiirto Erilaiset siirtoformaatit Vertailu Siirtoformaatit Johdanto Sovellusalueet Vaatimukset Raita- ja oliomalli Reaaliaikainen tiedonsiirto Erilaiset siirtoformaatit Vertailu 1 Johdanto Multimediatuotteiden siirrossa tarvitaan alusta- ja ohjelmistoriippumattomia

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet

Lisätiedot

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista Sovellukset

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan

Lisätiedot

T Multimediatekniikka

T Multimediatekniikka T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

Kuvan- ja videontiivistys. Mikko Nuutinen 14.2.2013

Kuvan- ja videontiivistys. Mikko Nuutinen 14.2.2013 Kuvan- ja videontiivistys Mikko Nuutinen 14.2.2013 Oppimistavoitteet Redundanssi kuvissa: esimerkkitapauksina koodaus-, pikseleiden välinen sekä psykovisuaalinen redundanssi Kuvantiivistys: JPEG-koodauksen

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Videotekniikka. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto. Petri Vuorimaa 1

Videotekniikka. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto. Petri Vuorimaa 1 Videotekniikka Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto Petri Vuorimaa 1 Videosignaali Videokamera skannaa kuvaa rasterikuvion mukaisesti Skannaus alkaa vasemmasta yläreunasta ja

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive Juha Henriksson Digitaalinen äänentallennus 1 Äänen korkeus Ääni on värähtelyä, joka etenee ilmassa ilmamolekyylien harventumina ja tiivistyminä Äänen korkeutta kutsutaan äänen taajuudeksi Taajuuden yksikkö

Lisätiedot

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 3. helmikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Sisältö Kurssi koostuu kuudesta (seitsemästä) toisistaan riippumattomasta luennosta. Aihepiirit ovat:

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen

Lisätiedot

8 Multimedian elementtejä: kuva

8 Multimedian elementtejä: kuva 8 Multimedian elementtejä: kuva Näyttävän hypermedian keskeinen elementti on kuva. Kuvankäsittelyyn liittyy sekä teknisiä (miten) että sisällöllisiä piirteitä (mitä ja kenelle). Seuraavassa käsitellään

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Matlab-tietokoneharjoitus

Matlab-tietokoneharjoitus Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 14 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 14 () Numeeriset menetelmät 15.5.2013 1 / 55 Luennon 14 sisältö Nopeat Fourier-muunnokset (FFT) Yleinen algoritmi 2-kantainen

Lisätiedot

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df) ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun

Lisätiedot

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM Puheenkoodaus Olivatpa kerran iloiset serkukset PCM, DPCM ja ADPCM PCM eli pulssikoodimodulaatio Koodaa jokaisen signaalinäytteen binääriseksi (eli vain ykkösiä ja nollia sisältäväksi) luvuksi kvantisointitasolle,

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin SAMURAI on SINUS Messtechnik GmbH:n uusin ohjelmisto melun ja tärinän mittauksiin ja reaaliaikaiseen analysointiin. Tiedonkeruulaitteena

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 24.4.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Muistio. Att:Videokerho Monitori ry:n jäsenet SUB: ÄÄNI-KUVA- JA VIDEOTIEDOSTOFORMAATIT. 1 Tiedostojärjestelmistä

Muistio. Att:Videokerho Monitori ry:n jäsenet SUB: ÄÄNI-KUVA- JA VIDEOTIEDOSTOFORMAATIT. 1 Tiedostojärjestelmistä Pvm:01.03.2011 Att:Videokerho Monitori ry:n jäsenet SUB: ÄÄNI-KUVA- JA VIDEOTIEDOSTOFORMAATIT 1 Tiedostojärjestelmistä Tietokoneiden sisäisessä tietojenkäsittelyssä ja tietojen hallinnassa on käytössä

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

ZAP SR300 Touch 8GB 100469

ZAP SR300 Touch 8GB 100469 ZAP SR300 Touch 8GB 100469 Pikaopas Tekniset yleistiedot: Näyttö: 3 TFT-kosketusnäyttö; 400x240 pikseliä, 262,000 väriä. Audioformaatit: MP3, WMA, WAV, FLAC, APE, AAC ym. Videoformaatit: RM (Real Media),

Lisätiedot

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä 9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä Ääni on multimedian ja siten hypermedian keskeisiä osa-alueita, joka on kuitenkin tietokonemaailmassa ollut pitkään vähemmällä huomiolla Ääniä käytetään: - sellaisenaan

Lisätiedot

Jukka Pätynen. Jukka, Jussi, Niklas, aiheassistenat 5: Tilaääni Prof. Ville Pulkki, Juhani Paasonen

Jukka Pätynen. Jukka, Jussi, Niklas, aiheassistenat 5: Tilaääni Prof. Ville Pulkki, Juhani Paasonen Puheenkoodaus Jukka Pätynen Aikataulu Viikko Luento Ope-ajat Harjoitus 0: 12.9- Johdanto Jukka, Jussi, Niklas OhjelmoinAympäristöt 15.9. Palautus: Vastaa ryhmätyökyselyyn 1: 19.9- Audio 1, ryhmäjako Jukka

Lisätiedot

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)

Lisätiedot

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet. Petri Vuorimaa 1

Agenda. Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet. Petri Vuorimaa 1 Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä. Luku 1 Puheen koodaus Puheen koodauksella tarkoitetaan puhesignaalin esittämiseen tarvittavan bittimäärän pienentämistä sillä tavalla, että puhesignaalin laatu ja ymmärrettävyys kärsivät mahdollisimman

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Verkkojulkaisualusta Moniviestin.

Verkkojulkaisualusta Moniviestin. Verkkojulkaisualusta Moniviestin http://moniviestin.jyu.fi Mikä on Moniviestin? http://moniviestin.jyu.fi Jyväskylän yliopiston virtuaaliyliopistohankkeen kehittämä verkkojulkaisualusta Hyödynnetään kaikkia

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Usein suodinsuunnittelussa on lähtökohtana alipäästösuodin (LPF), josta voidaan yksinkertaisilla operaatioilla muodostaa ylipäästö- (HPF), kaistanpäästö-

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Wikit ja blogit opetuksessa

Wikit ja blogit opetuksessa Wikit ja blogit opetuksessa - sosiaalisen median abc Tampere 11.04.08 Antero Aunesluoma Kuka? Antero Aunesluoma VTM / Verkkopedagogiikan asiantuntija Hy / Opetusteknologiakeskus Edelleenkin innostunut

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Jaksollisen signaalin spektri

Jaksollisen signaalin spektri Jaksollisen signaalin spektri LuK-tutkielma Topi Suviaro 2257699 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 215 Sisältö Johdanto 2 1 Jaksollisuudesta 2 2 Spektristä 3 2.1 Symmetrian vaikutuksesta

Lisätiedot

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista 6.2.1 Lohkokoodit tehdään bittiryhmälle bittiryhmään lisätään sovitun algoritmin mukaan ylimääräisiä bittejä [k informaatiobittiä => n koodibittiä, joista n-k lisäbittiä], käytetään yleensä merkintää (n,k)-koodi

Lisätiedot

Videosignaali. Videotekniikka. Synkronointi. Kuvasuhde. Resoluutio (jatk.) Resoluutio. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto

Videosignaali. Videotekniikka. Synkronointi. Kuvasuhde. Resoluutio (jatk.) Resoluutio. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto Videotekniikka Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto Videosignaali Videokamera skannaa kuvaa rasterikuvion mukaisesti Skannaus alkaa vasemmasta yläreunasta ja etenee vaakasuorien

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät Numeeriset menetelmät Luento 14 To 20.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 14 To 20.10.2011 p. 1/39 p. 1/39 Nopeat Fourier-muunnokset Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = 1 N 1 N

Lisätiedot

DSP:n kertausta. 1 Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio

DSP:n kertausta. 1 Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio DSP:n kertausta Kerrataan/käydään läpi: ffl Spektri, DFT, DTFT ja FFT ffl signaalin jaksollisuuden ja spektrin harmonisuuden yhteys ffl aika-taajuusresoluutio Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,

Lisätiedot

ATLAS.ti. Markku Könkkölä Sisällys

ATLAS.ti. Markku Könkkölä Sisällys 28.11.2016 ATLAS.ti Markku Könkkölä 28.11.2016 Sisällys Aineiston valmistelu Hermeneuttinen yksikkö Sitaatio, koodi ja kommentti Tulostus Varmuuskopiointi / Tietojen siirto toiselle koneelle Hermeneuttisten

Lisätiedot

Lineaarinen optimointitehtävä

Lineaarinen optimointitehtävä Lineaarinen optimointitehtävä Minimointitehtävä yhtälörajoittein: min kun n j=1 n j=1 c j x j a ij x j = b i x j 0 j = 1,..., n i = 1,..., m Merkitään: z = alkuperäisen objektifunktion arvo käsiteltävänä

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot