KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 2010"

Transkriptio

1 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 2010 Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2010:4

2 Koulutuksen seurantaraportit 2010:4 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 2010 Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010

3 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2010:4 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: ADD Pirkko Linkola Tammerprint Oy, Tampere 2011

4 Esipuhe Esipuhe Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 on yhdeksäs koulutuksen tilaa ja kehitystä kuvaava Opetushallituksen julkaisu. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin, Opetushallituksen ylläpitämien opiskelijavalinta- ja koulutustarjontajärjestelmien sekä valtionosuusjärjestelmän tietoihin. Kirjassa on tietoja esiopetuksesta aikuiskoulutukseen. Pääosin tilastot ovat valtakunnan tasolla ja kuvaavat kehitystä 2000-luvulla. Ruotsinkielinen koulutus kuvataan omana kokonaisuutenaan luvussa, joka on pelkästään ruotsiksi. Lisäksi kirjan lopussa on Suomen koulutusta kansainvälisessä vertailussa kuvaava luku englanniksi. Julkaisun kirjoittajina ovat olleet Opetushallituksen asiantuntijat, Åke Hagman (perusopetus ja lukiokoulutus, ikäluokkien kehittyminen, kartat), Pirjo Karhu (yliopistojen opiskelijavalinnat), Outi Kivipelto (ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat), Timo Kumpulainen (oppisopimuskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus ja tutkintoon johtamaton koulutus), Matti Kyrö (yhteenveto ja englanninkielinen kuvaus), Katariina Männikkö (ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaku), Marianne Portin (ammatillinen peruskoulutus, väestön koulutustaso ja vieraskieliset opiskelijat), Vesa Tiese (kustannustiedot) sekä Annika Westerholm (ruotsinkielinen koulutus). Käännökset ruotsin kielelle on tehnyt Harriet Wikström. Kirjan on toimittanut Timo Kumpulainen. Opetushallituksen Internet-pohjainen tilastotietojen raportointipalvelu WERA on ollut julkaisun teossa tärkeä väline. WERAsta voi kuka tahansa hakea itse antamillaan hakuehdoilla tilastotietoa kouluista, oppilaista, opiskelijoista, suoritetuista tutkinnoista, koulutuksen kustannuksista, koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, väestöstä. Sitä voi käyttää Opetushallituksen www-sivuilla osoitteessa Tarkempia koulutuksen kustannustietoja puolestaan on löydettävissä osoitteesta rap/. Aikaisemmat Koulutuksen määrälliset indikaattorit -julkaisut ovat ladattavissa osoitteesta Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 on hakuteos ja käsikirja koulutuspolitiikan päättäjille, koulutuksen valtakunnallisille, alueellisille ja paikallisille suunnittelijoille, koulutuksen tutkijoille, julkisen sanan edustajille ja kaikille suomalaisesta koulutuksesta ja sen kehityksestä kiinnostuneille. Aikaisemmin ilmestyneiden Koulutuksen määrälliset indikaattorit -julkaisujen kanssa tämä julkaisu tarjoaa parhaimmillaan kuvan yli kymmenen vuoden kehityksestä suomalaisessa koulutuksessa. Vuoden 2001 Koulutuksen määrälliset indikaattorit -julkaisussa tietoja on nimittäin vuodesta 1995 lähtien. Toivon, että Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 palvelee käyttäjiään ja tarjoaa hyödyllistä tietoa koulutusjärjestelmämme tilasta ja toimivuudesta. Johtaja Kristiina Kumpulainen 3

5 Suomen koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä TOHTORIN TUTKINNOT LISENSIAATIN TUTKINNOT YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT Yliopistot YLIOPPILASTUTKINNOT Lukiot Lisäopetus PERUSOPETUS 7 16 vuotiaat Oppivelvollisuuskoulutus YLEMMÄT AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINNOT Ammattitutkinnot AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINNOT Ammattikorkeakoulut Työkokemus AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Ammatilliset ja muut oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Erikoisammattitutkinnot Esiopetus, 6-vuotiaat Kesto vuosina 4

6 Förord Förord Publikationen Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 är den nionde publikationen i en serie som beskriver utbildningens nuläge och utveckling. Uppgifterna bygger på Statistikcentralens riksomfattande statistik, Utbildningsstyrelsens system för antagning av studerande och utbildningsutbud samt statsandelssystemet. Boken innehåller uppgifter från förskoleundervisningen till vuxenutbildningen och uppgifter om ansökningen till högskoleutbildning. Uppgifterna beskriver i allmänhet hela riket och utvecklingen under 2000-talet. Den svenskspråkiga utbildningen beskrivs i ett eget kapitel som finns endast på svenska. I slutet av boken jämförs den finländska utbildningen med utbildningen i andra länder i ett kapitel på engelska. Publikationen har skrivits av Utbildningsstyrelsens sakkunniga Åke Hagman (grundläggande utbildning och gymnasieutbildning, åldersklassernas utveckling, kartor), Pirjo Karhu (antagningen av studerande till universitet), Outi Kivipelto (antagningen av studerande till yrkeshögskolor), Timo Kumpulainen (läroavtalsutbildning, yrkesinriktad tilläggsutbildning och icke examensinriktad utbildning), Matti Kyrö (sammandrag och engelskspråkig beskrivning), Katariina Männikkö (gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning), Marianne Portin (grundläggande yrkesutbildning och studerande med ett främmande modersmål) Vesa Tiese (kostnadsuppgifter) samt Annika Westerholm (svenskspråkig utbildning). Översättningen till svenska har gjorts av Harriet Wikström. Boken har redigerats av Timo Kumpulainen. Utbildningsstyrelsens webbaserade statistiska datatjänst WERA har varit ett viktigt instrument vid uppgörandet av publikationen. I WERA kan vem som helst med egna sökvillkor söka statistiska uppgifter om skolor, elever, studerande, examina, utbildningskostnader, placering efter utbildning, befolkning. WERA finns på Utbildningsstyrelsens webbplats på adressen fi/tietopalvelut/tilastotiedot/tilastotietojen_raportointipalvelu_wera. Närmare information om utbildningskostnaderna finns på adressen Tidigare upplagor av Kvantitativa indikatorer för utbildningen kan laddas ner på adressen Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 är ett uppslagsverk och en handbok för utbildningspolitiska beslutsfattare, utbildningsplanerare på nationell, regional och lokal nivå, forskare, representanter för massmedia och alla som är intresserade av de drag som utmärker den finländska utbildningen. Tillsammans med de tidigare publikationerna i serien ger publikationen som bäst en bild av utvecklingen inom den finländska utbildningen under mer än tio år. I upplagan från år 2001 ingår nämligen uppgifter fr.o.m. år Jag hoppas att Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2010 ska tjäna sina användare och ge nyttig information om utbildningssystemet, dess nuläge och funktion. Direktör Kristiina Kumpulainen 5

7 Preface Preface This Quantitative Indicators of Education 2010 publication is the ninth edition of a series produced by the Finnish National Board of Education (FNBE) that describes the state and trends of education and training. The information is based on national statistics compiled by Statistics Finland along with data from the state subsidy information system and from the student admissions and educational provision systems maintained by the Finnish National Board of Education. The publication covers information from pre-primary education through to adult education as well as about applications to higher education. Statistics are primarily provided at a national level and describe trends in the 21st century. Education and training in Swedish is covered in a separate chapter, which is only available in Swedish. In addition, the publication ends with an English-language chapter describing Finnish education and training in international comparisons. The publication was written by experts from the Finnish National Board of Education, Åke Hagman (basic education and general upper secondary education, maps), Pirjo Karhu (university admissions), Outi Kivipelto (polytechnic admissions), Timo Kumpulainen (apprenticeship training, further vocational training and programmes not leading to a qualification), Matti Kyrö (summary and English-language description), Katariina Männikkö (joint application for upper secondary education and training), Marianne Portin (upper secondary vocational education and training and foreign-language students), Vesa Tiese (expenditure data) and Annika Westerholm (Swedish-language education and training).translations into Swedish were carried out by Harriet Wikström. The publication was edited by Timo Kumpulainen. The web-based WERA statistics reporting service maintained by the Finnish National Board of Education was an important tool during preparation of the publication. Anyone can use WERA to search for statistics on schools, pupils, students, educational expenditure, placements after education and the population, using specific search criteria. The service is available in Finnish and Swedish on the FNBE website at specific data on educational expenditure is available in Finnish at Previous editions of the Quantitative Indicators of Education document can be downloaded from The Quantitative Indicators of Education 2010publication is a reference book and a manual for education policy makers, educational planners working at national, regional and local levels, education researchers, representatives of the mass media and anyone interested in Finnish education and its developments. Together with previous editions of Quantitative Indicators of Education, this publication provides an overview spanning more than ten years of developments in Finnish education and training, as the 2001 edition includes information dating back to I hope that Quantitative Indicators of Education 2010 will help its users and provide useful information about the status and effectiveness of our education system. Director Kristiina Kumpulainen 6

8 Sisällys Sisällys Esipuhe... 3 Förord... 5 Preface... 6 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Ikäluokkien kehitys Esiopetus ja perusopetus Lukiokoulutus...12 Ammatillinen koulutus...13 Vieraskieliset koulutuksessa Tutkintoon johtamaton koulutus Ruotsinkielinen koulutus Korkeakouluihin hakeutuminen Koulutuskustannukset Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Utvecklingen av åldersklasserna Förskoleundervisning och grundläggande utbildning Gymnasieutbildning...20 Yrkesutbildning...21 Studerande med ett främmande modersmål...22 Utbildning som inte leder till examen...22 Svenskspråkig utbildning...23 Sökande till högskolorna...24 Utbildningskostnader...24 Educational indicators in brief Demographic trends...27 Pre-primary and basic education...27 General upper secondary education...28 Vocational education and training (VET)...29 Foreign-language students...30 Programmes not leading to a qualification Swedish-language provision Applying to higher education institutions...32 Educational expenditure...33 Ikäluokkien kehittyminen ja väestön kolutustaso

9 Sisällys Indikaattorit koulutusmuodoittain 1. Perusopetus Kouluverkosto...44 Koulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen aloittaminen...53 Esiopetus...53 Oppivelvollisuuden alkaminen...53 Tarjonta...54 Ainevalinnat...54 Kielivalinnat...54 Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden matematiikan valinnaiset opinnot Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden luonnontieteiden valinnaiset opinnot...60 Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden tietotekniikan valinnaiset opinnot Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden muut valinnaiset opinnot...62 Katsomusaineiden opiskelu...63 Peruskoulun oppimäärän suorittaminen...63 Päättötodistuksen saaminen...63 Lisäopetus...64 Oppivelvollisuuden laiminlyöneet...65 Erityisopetus...65 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus...65 Perusopetuksen opettajat...70 Perusopetuksen taloudellisuus Kustannuskehitys vuosina Kustannukset vuonna Lukiokoulutus Oppilaitosverkosto...82 Koulutuksen aloittaminen...85 Koulutukseen hakeutuminen ja aloituspaikat (ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku)...86 Tarjonta...88 Ainevalinnat...88 Kielten opiskelu...88 Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelu...91 Syventävät kurssit...92 Luonnontieteen ja tietotekniikan soveltavat kurssit...95 Katsomusaineiden opiskelu...97 Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneet...98 Lukion oppimäärän suorittaneet...98 Ylioppilastutkinnon suorittaneet Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen peruskoulutuksen rinnakkain opiskelevat Lukiokoulutuksen keskeyttäneet Lukiokoulutuksen opettajat Lukiokoulutuksen taloudellisuus

10 Sisällys 3. Ammatillinen koulutus Ammatillinen peruskoulutus Aloituspaikkatarjonta Aloituspaikat suhteessa nuorten ikäluokkaan Koulutukseen hakeutuminen ja aloituspaikat (Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot Ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa suorittaneet Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan Opiskelijamäärä Erityisopetuksen opiskelijamäärä Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot Koulutuksen keskeyttäneet Ammatillisen peruskoulutuksen taloudellisuus Tutkintoon johtava ammatillinen lisäkoulutus Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat Erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot Ammatillisen lisäkoulutuksen taloudellisuus Oppisopimuskoulutus Koulutukseen hakeutuminen ja aloittaminen Perus- ja lisäkoulutukseen osallistuneet Tutkinnon suorittaneet Suosituimmat tutkinnot Sijoittuminen koulutuksen jälkeen Oppisopimuskoulutuksen taloudellisuus Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunnit Opetustunnit koulutustyypeittäin Tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistuneet ja koulutusten lukumäärät Vieraskieliset opiskelijat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

11 Sisällys 6. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus Korkeakoulujen opiskelijavalintojen toteutus Hakeminen korkeakouluihin Uusien ylioppilaiden hakeminen korkeakouluihin Ammatillisella tutkinnolla ammattikorkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt Ulkomaalaisten hakeminen korkeakouluihin Den svenskspråkiga utbildningen Förskoleundervisningen Den grundläggande utbildningen Språkval Valfria kurser Religion och livsåskådningskunskap Elever i behov av särskilt stöd Lärarkåren Andra stadiet Tillströmning Åldern bland de nya studerandena Studieavbrott Lärare inom gymnasieutbildningen Lärare inom yrkesutbildningen på andra stadiet Gymnasieutbildningen Språkval Val av kurser i matematik och naturvetenskap Den grundläggande yrkesutbildningen Påbörjade studier Totalt antal studerande Specialundervisningen Vuxenutbildningen Fristående examina Utbildning som förbereder för examen Läroavtalsutbildning International comparisons of some features of Finnish education and training The education system Highly educated population as a resource Education and employment Educational expenditure at a reasonable level Teaching and teachers Vocational education and training is popular Finnish women receive more education than men Taulukko ja kuvioluettelo Käsitteet

12 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Ikäluokkien kehitys Suomessa syntyvyys on viime vuosina lisääntynyt lievästi. Samaan aikaan maahanmuutto on maastamuuttoa suurempaa. Vuonna 2009 Suomen väkiluku oli 5,4 miljoonaa ja se kasvaa väestöennusteen mukaan 9 prosenttia niin, että vuonna 2029 väkiluku olisi 5,8 miljoonaa henkeä. Peruskouluikäisten (7 16-vuotiaat) määrä kasvaa vuosina yli 5 prosentilla. Vuonna 2029 on 7-vuotiaita väestöennusteen mukaan lasta enemmän kuin vuonna Sen sijaan 16-vuotiaiden määrä pienenee samalla ajanjaksolla nuorella. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat yhä henkeä suurempia kuin tämänhetkiset nuorisoikäluokat. Tämän hetken suurin ikäluokka, 1948 syntyneet, on ennusteen mukaan vielä 81-vuotiaina vuonna 2029 vain henkeä pienempi kuin 7-vuotiaiden tai 16-vuotiaiden ikäluokat. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle merkitsee merkittävää muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa vuosina yli 40 prosentilla. Kun tämän ikäryhmän ihmisiä vuonna 2008 oli vajaat 1,3 miljoonaa, niin vuonna 2029 heitä ennakoidaan olevan 1,8 miljoonaa. Esiopetus ja perusopetus Perusopetuksen vuosiluokilla 1 9 oli vuonna 2009 kaikkiaan lasta. Esiopetuksessa peruskoulun yhteydessä oli lasta ja päivähoidon yhteydessä lasta. Perusopetuksen lisäopetuksessa oli nuorta. Perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt noin oppilaalla eli 7 prosentilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2009 peruskoulun aloitti lasta, mikä on lasta vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Perusopetuksen päättötodistuksen saaneita vuonna 2009 oli Suomessa kokonaan oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä on vain joitakin kymmeniä. Näiden määrä pieneni melkein puoleen, 39 oppilaaseen, vuosina , vaikka samaan aikaan päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärä kasvoi. Kokonaan laiminlyöneiden lisäksi ilman peruskoulun päättötodistusta jäi oppivelvollisuusiän ohittaneina 150 oppilasta. Peruskoulujen määrä on pienentynyt keskimäärin noin sadalla koululla vuodessa 2000-luvun aikana. Lakkautetut koulut ovat olleet pääosin pieniä kyläkouluja. Silti edelleen reilusti yli 40 prosenttia kouluista on alle 100 oppilaan kouluja. Näissä kouluissa opiskelee kuitenkin vain 12 prosenttia oppilaista. Koulujen keskikoko on kasvanut viime vuosina ja suurimpien, yli 500 oppilaan koulujen määrä on lisääntynyt. Suurissa kouluissa opiskelee 18 prosenttia kaikista oppilaista. 11

13 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Kouluja on lakkautettu kaikkialla maassa, mutta rajuinta peruskoulujen määrän supistuminen on ollut Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Vuosina näissä maakunnissa peruskoulujen määrä on pienentynyt puoleen. Erityiskoulujen määrä on edelleen vähentynyt, vuonna 2009 niitä oli 124 ja niissä opiskeli oppilasta. Sen sijaan erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrä kasvoi lievästi, heitä oli vuonna 2009 eli 8,5 prosenttia kaikista perusopetuksen oppilaista. Näistä vajaa kolmasosa oli kokonaan integroituna yleisopetukseen, noin neljäsosa osittain integroituna ja vajaa puolet oli erityisryhmässä tai -luokassa. Erot maan eri osien välillä ovat kohtalaisen suuret. Kun Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla kymmenen prosenttia oppilaista oli otettu tai siirretty erityisopetukseen, niin vastaava osuus Ahvenanmaalla oli kolme prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla kuusi prosenttia. Peruskoululaisista 14 prosenttia aloittaa A1-kielen opiskelun ensimmäisellä tai toisella vuosiluokalla ja käytännössä kaikki lapset opiskelevat ensimmäistä vierasta kieltä kolmannella vuosiluokalla. Perusopetuksen kolmannella luokalla englantia A1-kielenä luki vuonna 2009 valtaosa, 90 prosenttia oppilaista. Hiukan yli viisi prosenttia opiskeli suomea ja yksi prosentti ruotsia A1-kielenä. Saksan ja ranskan lukijoiden osuus koko oppilasmäärästä on viime vuodet pysytellyt yhden prosentin molemmin puolin. Kielten opiskelu kaiken kaikkiaan on peruskoulussa vähentynyt viime vuosina. Viidennen vuosikurssin oppilaista alle neljännes, 23,5 prosenttia opiskeli A2-kieltä, kun vielä vuonna 2005 A2- kielen opiskelijoiden osuus oli melkein 30 prosenttia. Perusopetuksen ylimmillä luokilla melkein kaikki eli 99 prosenttia oppilaista opiskeli englantia A-kielenä. Saksan lukijoiden osuus oli 6,5 prosenttia ja ranskan lukijoiden lähes kolme prosenttia. Joka viides oppilas opiskeli kahta A-kieltä. Tämä osuus on tasaisesti pienentynyt viime vuosina. Lukiokoulutus Lukion koko oppimäärän opiskelijamäärä on vähentynyt noin opiskelijalla eli 14 prosentilla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2009 lukioissa oli kaikkiaan opiskelijaa, joista opiskeli aikuisten opetussuunnitelman mukaan. Aineopiskelijoiden määrä kasvoi vuosituhannen alussa jonkin verran ja on sen jälkeen pysytellyt noin opiskelijan tasolla. Lukioverkossa on tapahtunut muutoksia kahteen suuntaan. Yhtäältä suurten lukioiden ja niissä opiskelevien opiskelijoiden osuus on kasvanut ja toisaalta pienten alle 100 opiskelijan lukioiden määrä on kasvanut. Pieniä lukioita oli neljäsosa kaikista lukioista ja opiskelijoista melkein seitsemän prosenttia opiskeli niissä. Lukiopaikkoja on tarjolla enemmän kuin niihin hakeutuu nuoria. Yhtä lukiopaikkaa kohti on keskimäärin 0,83 hakijaa. Lukiokoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä vuoden 2010 yhteishaussa oli , jotka melkein kaikki olivat juuri peruskoulunsa päättäneitä. Vuonna 2009 noin 54 prosenttia lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneista oli opiskellut lukiokoulutuksensa aikana vähintään kolmea vierasta kieltä, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli 58 12

14 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa prosenttia. Vieraaksi kieleksi on katsottu tilastoinnissa kaikki muut kielet paitsi koulun opetuskieli. Neljäsosa opiskelijoista opiskeli kahta A-kieltä lukiossa. Lähes kaikki (99,6 %) opiskelivat englantia A-kielenä. Saksaa A-kielenä opiskeli yli kuusi prosenttia, ranskaa kaksi ja puoli prosenttia ja venäjää hiukan alle prosentti kaikista opiskelijoista. B-kielen opiskelijoiden määrä putosi vuosina viidellä prosenttiyksiköllä, 27 prosenttiin opiskelijoista. B-kielistä suosituin oli saksa, 11 prosenttia opiskeli sitä. Ranskan opiskelijoiden osuus oli 7,5 prosenttia, espanjan 4,5 prosenttia ja venäjän 2,2 prosenttia kaikista lukion oppimäärän suorittaneista vuonna Ahvenanmaalla, missä englanti on kaikille pakollinen kieli niin perusopetuksessa kuin Ålands lyceumissakin, lukiolaisista kolme neljäsosaa valitsee suomen toiseksi vieraaksi kieleksi. Matematiikan pitkän oppimäärän opiskelijoiden osuus on noussut lievästi viimeisten vuosien aikana. Samoin naisten osuus pitkän matematiikan opiskelijoista on kasvanut. Lähes puolet (48 %) pitkän oppimäärän opiskelijoista oli naisia. He ovat kuitenkin pitkän matematiikan opiskelijoissa aliedustettuina, sillä kaikista lukiolaisista 58 prosenttia on naisia. Yli kolme opiskeluvuotta lukio-opintoihinsa käytti 14 prosenttia nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskelleista. Osuus on pysynyt käytännöllisesti katsoen samana vuosina oltuaan sitä ennen pari prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Ylioppilastutkintojen suorittaneiden osuus keskimääräisestä vuotiaiden ikäluokasta putosi hiukan alle puoleen ensimmäisen kerran 2000-luvulla vuonna Ylioppilastutkintoja oli Ammatillinen koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattiopistostrategia on tähdännyt koulutustarjonnan tehostamiseen. Vuosina ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrä supistui neljänneksellä ja oppilaitosten määrä vielä enemmän eli kolmanneksella. Vuonna 2009 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä oli 157 ja ne tarjosivat opetusta 223 oppilaitoksessa. Ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi yli 4 000:lla vuosina Jo aiempina vuosina on ammatillisen koulutuksen suosio ollut selkeästi kasvussa. Koska koulutukseen hakeutuu monenikäisiä koulutettavia, ammatillisen koulutuksen hakijamäärä on paljon suurempi kuin koko tyypillinen koulutuksen aloittava ikäluokka eli 16-vuotiaat. Ensisijaisesti ammatillisen koulutukseen vuonna 2010 hakeutui hakijaa. Näitä varten tarjolla oli aloituspaikkaa. Toisin sanoen ensisijaisesti toivomaansa koulutuspaikkaan eivät kaikki hakijat pääse. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2009 oli opiskelijaa, joka oli opiskelijaa enemmän kuin vuonna Eniten oppilaita oli tekniikan ja liikenteen alalla ( opiskelijaa), sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (31 700), yhteiskuntatieteiden, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (18 200) ja liiketalouden ja hallinnon alalla (17 800). Kulttuurialan koulutuksesta työllistymisestä on käyty keskustelua viime vuosina ja aloituspaikkojen määrää onkin lievästi supistettu. Kokonaisopiskelijamäärässä tällä koulutusalalla ei ole kuitenkaan tapahtunut merkittävää muutosta. Vuoden 2009 opiskelijamäärä kulttuurialalla oli opiskelijaa. 13

15 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Vuonna 2009 ammatillisen tutkinnon suoritti opiskelijaa. Tämä on enemmän kuin vuonna Mukana ovat ne opiskelijat, jotka suorittivat koko tutkinnon. Tutkinnon osan tai osien suorittaneet eivät sisälly. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita oli eli 70 prosenttia kaikista ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Perustutkinnon suorittaneista taas runsas neljäsosa suoritti sen näyttötutkintona. Ammattitutkinnon suorittaneita oli ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2007 suorittaneista kaksi kolmasosaa oli työllisiä vuoden 2008 lopussa. Työttömiä oli vajaat 13 prosenttia ja opiskelemassa 8 prosenttia. Erot koulutuksen jälkeisessä työllistymisessä ovat melko suuret koulutusalojen välillä kun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnon suorittaneista melkein 87 prosenttia oli vuoden kuluttua valmistumisestaan työllisiä, niin luonnontieteiden alalla vain hiukan yli puolet ja tekniikan ja liikenteen alalla vajaat 60 prosenttia oli työllisiä. Vieraskieliset koulutuksessa Vuonna 2009 perusopetuksen oppilaista :lla äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli. Vieraskielisten osuus koko oppilasmäärästä oli 3,6 prosenttia. Vuosina vieraskielisten määrä perusopetuksessa kasvoi lähes viidenneksellä. Nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskeltavassa lukiokoulutuksessa vieraskielisten osuus sen sijaan on viime vuodet pysytellyt samalla tasolla, vajaassa oppilaassa ja 2,5 prosentissa kaikista opiskelijoista. Aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia on melkein 7 prosenttia kaikista lukion aikuisopiskelijoista. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2008 noin Vuosina vieraskielisten määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvoi neljänneksellä. Vieraskielisten osuus koko ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä oli 4,8 prosenttia vuonna Suhteessa opiskelijamäärään eniten vieraskielisiä opiskelijoita oli oppilaitosmuotoisessa näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (7,8 %). Vieraskielisten opiskelijoiden osuus oli pienin oppisopimuskoulutuksessa (3,6 %). Oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä kuitenkin kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2008 noin 34 prosenttia Vuonna 2008 maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen osallistui henkilöä. Määrä on kasvanut jatkuvasti, vuosina neljänneksellä. Koulutuksen suorittaneiden määrä on kasvanut vielä enemmän. Vuonna 2006 koulutuksen suoritti 770 henkilöä, vuonna 2008 heitä oli Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa tarjottiin koulutusta vuonna Näihin koulutuksiin osallistui 2,25 miljoonaa opiskelijaa. Luku on bruttoluku eli samalla henkilöllä voi olla useampia koulutuksia vuoden aikana. Laajinta koulutus on kansalaisopistoissa, joissa suoritettiin noin puolet kaikista tarjotuista koulutuksista. Sekä koulutusten että opiskelijoiden määrä on lievästi laskenut vuosina

16 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunteja tarjottiin kaikkiaan 5,23 miljoonaa, joista vapaan sivistystyön osuus oli noin 2,86 miljoonaa tuntia. Tarjottujen opetustuntien määrä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2009 annettiin noin 8 prosenttia vähemmän opetustunteja kuin vuonna Sen sijaan vapaan sivistystyön piiriin kuuluvan opetuksen määrä on pysytellyt lähes vakiona. Eniten tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunteja on vähennetty humanistiselta ja kasvatusalalta. Naisenemmyys tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa oli vielä tutkintotavoitteisen koulutuksen enemmistöä selkeämpi. Kaksi kolmasosaa brutto-opiskelijamäärästä oli vuonna 2009 naisia. Ruotsinkielinen koulutus Ruotsinkielisessä esiopetuksessa oli yli lasta vuonna Määrä oli kasvanut kahdeksalla prosentilla edellisestä vuodesta. Ruotsinkieliset lapset saavat esiopetusta koulun yhteydessä hiukan useammin kuin maassa keskimäärin. Melkein 30 prosenttia lapsista käy esikoulua koulun yhteydessä. Perusopetusta antavia ruotsinkielisiä kouluja oli 274 vuonna Ruotsinkielisten koulujen määrä supistui yli kymmenellä prosentilla vuosina Ruotsinkielisessä perusopetuksessa opiskeli vuonna 2009 kaikkiaan lasta. Ruotsinkieliset lapset opiskelevat maan keskimääräistä enemmän pienissä kouluissa. Alle 100 oppilaan kouluja oli ruotsinkielisistä peruskouluista vajaa 60 prosenttia. Toki niissä opiskelee vain 23 prosenttia oppilaista, mutta sekin on kaksinkertainen osuus verrattuna koko maahan. Ruotsinkielisissä kouluissa on pysyvästi enemmän oppilaita kuin ruotsinkielisiksi rekisteröityjä lapsia on. Vuonna 2009 ruotsinkielisiä oppilaita ensimmäisellä vuosikurssilla oli ja ruotsinkielisiksi rekisteröityjä 7-vuotiaita oli Kokonaisoppilasmäärä ruotsinkielisissä peruskouluissa on kuitenkin tasaisesti laskenut viime vuosina. Vuonna 2009 oppilasmäärä oli Ruotsinkielisissä kouluissa kolmasosa lapsista aloittaa kielten opiskelun viimeistään toisella vuosikurssilla. A1-kielen valinnat ovat paljon yksipuolisempia kuin suomenkielisissä kouluissa. Kolmannen vuosikurssin oppilaista on 87 prosentilla suomi A1-kielenä ja lopuilla se on englanti. Ruotsinkieliseen toisen asteen koulutukseen vuonna 2010 oli ensisijaista hakijaa, missä on lievää kasvua edeltäneisiin vuosiin. Hakijoista hiukan yli puolet haki lukiokoulutukseen. Lukioon hakeneita oli ja ammatilliseen koulutukseen Vuonna 2009 ruotsinkielistä lukiokoulutusta annettiin 37 lukiossa opiskelijalle. Ruotsinkieliset lukiot ovat keskimäärin pienempiä kuin lukiot yleensä, vaikka pieniä lukioita onkin suhteellisesti vähemmän kuin niiden osuus on koko maan lukioista. Yli 300 opiskelijan lukioita oli joka kuudes, kun koko maan lukioista näitä oli kolmasosa. Ruotsinkielisissä lukioissa melkein 92 prosenttia opiskelijoista suoritti lukio-opintonsa kolmessa vuodessa. 15

17 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Ruotsinkielisten lukioiden opettajista 90 prosenttia on muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Osuus on hiukan alempi kuin suomenkielisessä koulutuksessa. Ruotsinkielisiä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä vuonna 2010 on 15. Määrä on vähentynyt neljäsosalla vuodesta Opiskelijoita ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2009 oli Vain kaksi prosenttia näyttötutkinnoista suoritettiin vuonna 2008 ruotsin kielellä. Ammatillisessa koulutuksessa ruotsinkielisen koulutuksen opettajien muodollisen kelpoisuuden aste on alempi kuin maassa keskimäärin. Ruotsinkielisistä ammatillisen koulutuksen opettajista 60 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia, kun vastaava osuus koko maassa oli 72 prosenttia. Korkeakouluihin hakeutuminen Korkeakouluihin hakeneiden määrä nousi runsaalla neljänneksellä lukuvuodesta lukuvuoteen Ammattikorkeakouluihin hakeneiden määrä kasvoi yliopistoihin hakeneiden määrää selvästi enemmän, noin kolmanneksella samana ajanjaksona. Tähän vaikutti olennaisesti se, että vieraskieliseen koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi merkittävästi. Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun hakeneiden osuus kaikista korkeakouluihin pyrkineistä on pysynyt suurin piirtein 17 prosentissa. Näistä noin hakijasta 12 prosentille tarjottiin paikkaa sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Tästä vajaan opiskelijan joukosta valtaosa, 84 prosenttia, otti vastaan paikan yliopistossa. Suurin osa hakijoista pyrkii vain joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon: ainoastaan ammattikorkeakouluun hakeneita oli lukuvuonna kaikista hakijoista 50 prosenttia ja vain yliopistoon hakeneita 33 prosenttia. Kaiken kaikkiaan korkeakouluihin hakeneita oli lukuvuonna Kun uusina ylioppilaina pidetään niitä korkeakouluihin hakeneita, jotka ovat suorittaneet samana tai edellisenä lukukautena ylioppilastutkinnon ja joilla on myös lukion päättötodistus, niin korkeakouluihin hakeneista noin 28 prosenttia oli uusia ylioppilaita. Hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden osuus kasvoi 36 prosentista 39 prosenttiin lukuvuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen osuus on laskenut 36 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen hakeneista uusien ylioppilaiden osuus on vaihdellut 25 prosentista 19 prosenttiin. Hyväksytyissä ja paikan vastaanottaneissa ero yliopistoihin on selvä: hyväksytyistä on uusien ylioppilaiden osuus vaihdellut tarkasteltuna ajankohtana 25 prosentista 28 prosenttiin. Paikan vastaanottaneita on ollut noin neljännes. Koulutuskustannukset Kunnallisen perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2009 olivat euroa. Kustannukset vaihtelevat kunnittain ja euron välillä. Vaihtelu johtuu pääasiassa eroista kouluverkostosta sekä koulujen ja oppilasryhmien koosta. Kalleinta perusopetus on Kainuussa ja 16

18 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa Lapissa, yli euroa oppilasta kohti. Alhaisin kustannustaso on Kanta-Hämeessä, jossa perusopetuksen järjestäminen maksaa noin 6400 euroa oppilasta kohden. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat lisääntyneet käyvin hinnoin mitattuna 23 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Suhteellisesti eniten kustannukset ovat lisääntyneet koko tarkastelujaksolla Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maan keskimääräistä selvästi pienempää kasvu on ollut Itä-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kuntien lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden olivat vuonna 2009 keskimäärin noin euroa. Yksityisen lukiokoulutuksen kustannukset alittavat kunnallisen koulutuksen kustannukset noin 400 eurolla. Kuntien lukiokoulutuksen kustannukset olivat pienimmät Kanta-Hämeessä, euroa. Korkeimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Kainuussa, euroa. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 opiskelijakohtaiset kustannukset lisääntyivät keskimäärin neljä prosenttia. 17

19 Koulutusindikaattorit pähkinänkuoressa 18

20 Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Utvecklingen av åldersklasserna I Finland har nativiteten ökat något under de senaste åren. Samtidigt är invandringen större än utvandringen. År 2009 uppgick folkmängden till 5,4 miljoner och den kommer enligt befolkningsprognosen att öka med nio procent så att den uppgår till 5,8 miljoner personer år Antalet barn i grundskoleålder (7 16-åringar) kommer under perioden att öka med mer än 5 procent. År 2029 kommer det enligt befolkningsprognosen att finnas närapå fler 7-åringar än år Däremot kommer antalet 16-åringar under samma tidsperiod att minska med något under individer. De stora efterkrigstida åldersklasserna är fortsättningsvis personer större än vad de unga åldersklasserna är för närvarande. Den ålderklass som nu är störst, de som är födda år 1948, kommer enligt prognosen ännu som 81-åringar år 2029 att vara bara personer mindre än åldersklasserna 7- eller 16-åringar. De stora åldersklassernas pensionsavgång kommer därför att innebära en stor förändring i det finländska samhället. Antalet 60-åringar och äldre kommer att öka med över 40 procent under perioden Då antalet individer i denna åldersgrupp år 2009 var något under 1,3 miljoner, så kommer de enligt prognoser år 2029 att uppgå till 1,8 miljoner. Förskoleundervisning och grundläggande utbildning I årskurserna 1 9 i den grundläggande utbildningen studerade totalt barn år Cirka barn fick förskoleundervisning i samband med den grundläggande utbildningen och i samband med dagvård. I påbyggnadsundervisningen inom den grundläggande utbildningen studerade elever. Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har minskat med elever, d.v.s. med 7 procent, under det första decenniet av 2000-talet. År 2009 inledde barn studier i grundskolan, vilket är barn färre än i början av decenniet. Totalt elever tilldelades avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen år I Finland har bara några tiotals elever totalt försummat läroplikten. Detta antal minskade med närapå hälften, till 39 elever under perioden , trots att det sammanlagda antalet elever som tilldelades avgångsbetyg samtidigt ökade. Utöver dem som helt försummade läroplikten blev 150 elever som hade passerat läropliktsåldern utan avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen. Skolor har dragits in överallt i landet, men minskningen har varit kraftigast i Lappland, Kajanaland och Norra Karelen. Under perioden har antalet grundskolor i dessa lanskap minskat med hälften. 19

21 Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Antalet specialskolor har fortsatt att minska, år 2009 fanns det 124 specialskolor och vid dem elever. Däremot ökade antalet elever som hade tagits in eller förts över till specialundervisning något, dessa elever uppgick år 2009 till , vilket är 8,5 procent av alla elever i den grundläggande utbildningen. Av dessa var något under en tredjedel helt integrerade i allmänundervisningen, en fjärdedel var delvis integrerade och något under hälften studerade i specialgrupper eller specialklasser. Skillnaderna mellan olika delar av landet var ganska stora. Då 10 procent av eleverna har tagits in eller förts över till specialundervisning i Päijänne-Tavastland, Södra Karelen och Nyland, så var motsvarande procent på Åland tre procent och i Norra Österbotten sex procent. Av grundskoleeleverna inleder 14 procent språkstudierna i första eller andra årskursen och praktiskt taget alla elever läser ett första främmande språk i årskurs 3. År 2009 läste majoriteten av eleverna, 90 procent, engelska som A1-språk. Drygt fem procent läste finska och en procent läste svenska. Andelen elever som läser tyska eller franska av det sammanlagda antalet elever har under de senaste åren utgjort något över eller under en procent. Språkstudierna har på det hela taget minskat i grundskolan under de senaste åren. Av eleverna i årskurs 5 studerande mindre än en fjärdedel, 23,5 procent, ett A2-språk, då andelen som studerade ett A2-språk ännu år 2005 var nästan 30 procent. I de högre årskurserna inom den grundläggande utbildningen läste nästan alla eller m.a.o. 99 procent av eleverna engelska som A1-språk. Av eleverna läste 6,5 procent tyska och närapå 3 procent franska. Var femte elev läste två A-språk. Denna andel har stadigt sjunkit under de senaste åren. Gymnasieutbildning Antalet gymnasiestuderande har minskat med cirka studerande d.v.s. med ca 14 procent under det första decenniet av 2000-talet. År 2009 fanns det totalt studerande i gymnasiet, av vilka studerande enligt läroplanen för vuxna. Antalet ämnesstuderande ökade något i början av årtusendet och har därefter varit cirka Inom gymnasienätet har skett förändringar i två riktningar. Dels har antalet stora gymnasier och andelen studerande som studerar i dessa ökat och dels har antalet gymnasier med färre än 100 studerande blivit fler. De små gymnasierna utgjorde ca en fjärdedel av alla gymnasier och antalet studerande som studerade i dessa nästan 7 procent av alla gymnasiestuderande. Det finns fler gymnasieplatser än vad det finns unga sökande. Antalet sökande per gymnasieplats är i snitt 0,83. Antalet förstahandssökande till gymnasiet var personer i den gemensamma ansökan år Så gott som alla av dessa sökande hade just gått ut grundskolan. Då cirka 54 procent av dem som hade avlagt gymnasiets lärokurs år 2009 hade studerat minst tre främmande språk under gymnasietiden, så var denna andel år procent. Som främmande språk räknades i statistiken alla andra språk utom skolans undervisningsspråk. En fjärdedel av studerandena studerade två A-språk i gymnasiet. Närapå alla (99,6 %) studerade engelska som A- språk. Över sex procent läste tyska som A-språk, två och en halv procent läste franska och knappt en procent ryska. 20

22 Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Antalet studerande som studerade ett B-språk minskade åren med fem procentenheter, till 27 procent av de studerande. Det populäraste B-språket, tyska, lästes av 11 procent av de studerande. Andelen studerande som läste franska uppgick till 7,5 procent, andelen studerande som läste spanska till 4,5 procent och andelen studerande som läste ryska till 2,2 procent av alla dem som hade avlagt gymnasiets lärokurs år På Åland, där engelska är obligatoriskt för alla såväl i den grundläggande utbildningen som i Ålands lyceum, väljer tre fjärdedelar av de studerande finska som andra främmande språk. Andelen studerande som läser lång lärokurs i matematik har ökat något under de senaste åren. Också andelen kvinnor som läser lång matematik har ökat. Närapå hälften, 48 procent, av dem som hade läst lång matematik var kvinnor. Kvinnorna är dock underrepresenterade bland dem som läser lång matematik, eftersom 58 procent av alla gymnasiestuderande är kvinnor. Fjorton procent av dem som studerade enligt läroplanen för unga använde mer än tre studieår för gymnasiestudierna. Andelen har hållits på praktiskt taget samma nivå under perioden efter att före det ha varit ungefär två procent högre. Andelen studerande som avlade studentexamen av den genomsnittliga åldersklassen åringar sjönk år 2009 för första gången under 2000-talet till lite under hälften. Antalet studentexamina uppgick till Yrkesutbildning Syftet med undervisnings- och kulturministeriets yrkesinstitutsstrategi har varit att effektivisera utbildningsutbudet. Åren minskade antalet yrkesutbildningsanordnare med en fjärdedel och antalet läroanstalter ännu mer, med en tredjedel. År 2009 fanns det 157 yrkesutbildningsanordnare och de erbjöd utbildning i 223 läroanstalter. Antalet förstahandssökande till yrkesutbildning ökade åren med över Redan tidigare har yrkesutbildningens popularitet visat en tydlig uppåtgående trend. Eftersom studerande i många åldrar söker till utbildningen, är antalet sökande till yrkesutbildning mycket större än den typiska ålderklass som inleder studierna, 16-åringarna. Antalet förstahandssökande till yrkesutbildningen uppgick år 2010 till personer. För dessa erbjöds nybörjarplatser. Alla får med andra ord inte den utbildningsplats som de önskar. Inom yrkesutbildningen fanns år 2009 totalt studerande, vilket är fler än under år 2006.Flest studerande fanns det inom teknik och kommunikation ( studerande), social-, hälso- och idrottsområdet (31 700), det samhällsvetenskapliga området, turism-, kosthålls- och ekonomibranschen (18 200) och det företagsekonomiska och administrativa området (17 800). Sysselsättningsläget för dem som har en utbildning inom kultur har diskuterats under de senaste åren och antalet nybörjarplatser har minskats något. I det totala antalet studerande på området har dock inte skett några betydande förändringar. År 2009 studerade personer inom kultur. År 2009 avlade studerande yrkesexamen. Detta är fler än år De studerande som avlade hela examen har räknats med. Siffran innehåller inte dem som avlagt en eller flera examensdelar. Yrkesinriktad grundexamen avlades av studerande, d.v.s. av 70 procent av dem som avlade en yrkesinriktad examen. Av dessa avlade en fjärdedel sin examen som fristå- 21

23 Indikatorer för utbildningen i ett nötskal ende examen. Yrkesexamen avlades av personer och specialyrkesexamen av personer. Av dem som avlade en yrkesexamen år 2007 var två tredjedelar sysselsatta i slutet av år Tretton procent var arbetslösa och 8 procent studerade. Skillnaderna i sysselsättning efter avslutad utbildning är ganska stora mellan olika utbildningsområden. När 87 procent av dem som hade avlagt examen inom social-, hälso- och idrottsområdet var sysselsatta ett år efter att de hade utexaminerats, så var motsvarande siffra inom det naturvetenskapliga området endast lite över hälften och inom teknik och kommunikation knappt 60 procent. Studerande med ett främmande modersmål År 2009 hade elever i den grundläggande utbildningen ett annat modersmål än finska, svenska, samiska, rommani eller teckenspråk. Andelen elever med ett främmande modersmål av det sammanlagda antalet elever uppgick till 3,6 procent. Under perioden ökade deras andel inom den grundläggande utbildningen med närapå en femtedel. Inom gymnasieutbildningen för unga har andelen studerande med ett främmande modersmål däremot hållits på samma nivå under de senaste åren, vid studerande, vilket är 2,5 procent av alla studerande. Andelen som studerar enligt läroplanen för vuxna uppgår till närapå 7 procent av alla vuxenstuderande i gymnasiet. År 2008 deltog personer i en utbildning som förberedde för grundläggande yrkesutbildning. Antalet har kontinuerligt ökat, under perioden med en fjärdedel. Antalet personer som fullgjorde utbildningen ökade t.o.m. ännu mera. År 2006 fullgjordes utbildningen av 770 personer, år 2008 var de Utbildning som inte leder till examen Inom den utbildning som inte leder till examen erbjöds utbildningar år I dessa utbildningar deltog 2,25 miljoner studerande. Siffran är en bruttosiffra, d.v.s. samma studerande kan ha flera utbildningar under året. Mest omfattande är utbildningen vid medborgarinstituten, cirka hälften av de studerande gick en utbildning vid ett medborgarinstitut. Både antalet utbildningar och antalet studerande har minskat något under perioden Antalet erbjudna undervisningstimmar inom den icke examensinriktade utbildningen uppgick till sammanlagt 5,23 miljoner, av vilket det fria bildningsarbetets andel utgjorde ca 2,86 miljoner timmar. Det erbjudna antalet undervisningstimmar har sjunkit under de senaste åren. År 2009 gavs ca 8 procent färre undervisningstimmar än under år Däremot har antalet undervisningstimmar inom det fria bildningsarbetet varit så gott som oförändrat. Mest har antalet undervisningstimmar inom den utbildning som inte leder till examen minskat inom det humanistiska och pedagogiska området. Den kvinnliga dominansen inom den icke examensinriktade utbildningen var ännu tydligare än inom examensutbildningen. Två tredjedelar av bruttoantalet studerande var år 2009 kvinnor. 22

24 Indikatorer för utbildningen i ett nötskal Svenskspråkig utbildning I svenskspråkig förskoleundervisning deltog drygt barn år Antalet hade ökat med åtta procent från året innan. De svenskspråkiga barnen får förskoleundervisning i samband med skolan lite oftare än i landet i genomsnitt. Närapå 30 procent av barnen går i förskola i samband med skolan. Antalet svenskspråkiga skolor som ger grundläggande utbildning uppgick år 2009 till 274. De svenskspråkiga grundskolorna minskade under perioden med över tio procent. Inom den svenskspråkiga grundläggande utbildningen studerade år 2009 totalt barn. De svenskspråkiga barnen studerar oftare än i landet i genomsnitt i små skolor. Av de svenskspråkiga grundskolorna hade närapå 60 procent färre än 100 elever. I dessa skolor studerar visserligen endast 23 procent av eleverna, men också det är en dubbelt så stor andel som i landet som helhet. I de svenskspråkiga skolorna finns varaktigt fler elever än vad det finns barn som har registrerats som svenskspråkiga. År 2009 fanns det svenskspråkiga elever i årskurs 1 och åringar som hade registrerats som svenskspråkiga. Det totala antalet elever i de svenskspråkiga grundskolorna har dock stadigt sjunkit under de senaste åren. År 2009 uppgick antalet elever till I de svenskspråkiga skolorna inleder en tredjedel av barnen språkstudier senast i årskurs två. Valet av A1-språk är betydligt ensidigare än i de finskspråkiga skolorna. Av eleverna i årskurs tre har 87 procent finska som A1-språk och resten engelska. Till svenskspråkig utbildning på andra stadiet sökte år 2010 sammanlagt förstahandssökande, vilket är lite fler än under föregående år. Av de sökande sökte lite över hälften till gymnasieutbildning. Till gymnasiet sökte personer och till yrkesutbildning personer. Svenskspråkig gymnasieutbildning gavs år 2009 i 37 gymnasier åt studerande. De svenskspråkiga gymnasierna är i genomsnitt mindre än gymnasierna i allmänhet, trots att det relativt sett finns färre små gymnasier än vad deras andel är av alla gymnasier i landet. Vart sjätte gymnasium hade fler än 300 studerande, då dessa gymnasier utgör en tredjedel av det totala antalet gymnasier i landet. I de svenskspråkiga gymnasierna slutförde närapå 92 procent av de studerande sina studier på tre år. Av lärarna i de svenskspråkiga gymnasierna är 90 procent formellt behöriga för sin uppgift. Andelen är något lägre än i de finskspråkiga gymnasierna. År 2010 fanns det 15 svenskspråkiga yrkesutbildningsanordnare. Antalet har sjunkit med en fjärdedel sedan år Antalet studerande inom den svenskspråkiga yrkesutbildningen uppgick år 2009 till Endast två procent av de fristående examina avlades år 2008 på svenska. 23

KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011

KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011 Årsbok för utbildningsstatistik 2011 Koulutuksen seurantaraportit 2012:5 Koulutuksen seurantaraportit 2012:5 Toimittanut Timo Kumpulainen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2014

KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2014 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2014 Årsbok för utbildningsstatistik 2014 Koulutuksen seurantaraportit 2014:10 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2014:10

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

39 19.05.2015. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

39 19.05.2015. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet 39 19.05.2015 Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Oppilaitostilastot 2011. Koulutus 2012 Utbildning Education

Oppilaitostilastot 2011. Koulutus 2012 Utbildning Education Oppilaitostilastot 2011 Koulutus 2012 Utbildning Education Koulutus 2012 Utbildning Education Oppilaitostilastot 2011 Helsinki Helsingfors 2012 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Oppilaitostilastot

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Oppilaitostilastot 2012. Koulutus 2013 Utbildning Education

Oppilaitostilastot 2012. Koulutus 2013 Utbildning Education Oppilaitostilastot 2012 Koulutus 2013 Utbildning Education Koulutus 2013 Utbildning Education Oppilaitostilastot 2012 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Oppilaitostilastot

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas Koulutus 2015 Erityisopetus 2014 Tehostetun tuen piirissä entistä useampi oppilas Tehostettua tukea sai 40 500 oppilasta eli 7,5 prosenttia oppilaista syksyllä 2014. Määrä on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin.

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin. Koulutus 2014 Erityisopetus 2013 Erityistä tukea saaneiden osuus pieneni Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Täyttöohje Kunnan tehtävänä on organisoida kunnan koulujen peruskoulutiedonkeruu. Kunta ilmoittaa kouluille tietojen tallennusaikataulun, tarkistaa koulujen tallentamat

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Ruotsin kieliversioinnin kommentit tilastopalvelu Vipuseen

Ruotsin kieliversioinnin kommentit tilastopalvelu Vipuseen Ruotsin kieliversioinnin kommentit tilastopalvelu Vipuseen Ehdotukset muotoillut korkeakoulujen asiantuntijoiden sanasto- ja kielityöryhmä Glossary Group. Lisätiedot ja alkuperäinen materiaali: https://confluence.csc.fi/display/opi/glossary+group

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto, Tilastokeskus. Peruskoulujen ja lukioiden (päivä- ja aikuislukiot) määrä

Helsingin kaupungin opetusvirasto, Tilastokeskus. Peruskoulujen ja lukioiden (päivä- ja aikuislukiot) määrä 4 Koulutus 4.1 Peruskoulut ja lukiot Perustietoja: Helsingin kaupungin opetusvirasto, Tilastokeskus Peruskoulujen ja lukioiden (päivä- ja aikuislukiot) määrä Peruskoulujen ja lukioiden oppilaat iän, sukupuolen,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä! 1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

OPPIEN OSAAJAKSI. verkkojulkaisuja KOULUTUS JA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN

OPPIEN OSAAJAKSI. verkkojulkaisuja KOULUTUS JA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 24 OPPIEN OSAAJAKSI KOULUTUS JA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN HELSINGISSÄ Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-732-9 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2006 vp Hammaslääkäripula Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hammaslääkäripula on akuutti tällä hetkellä Itä- Suomessa. Itä-Suomen lääninhallituksen seurannan mukaan hammaslääkäreiden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot