KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011

Transkriptio

1 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011 Årsbok för utbildningsstatistik 2011 Koulutuksen seurantaraportit 2012:5

2 Koulutuksen seurantaraportit 2012:5 Toimittanut Timo Kumpulainen KOULUTUKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2011 Årsbok för utbildningsstatistik 2011

3 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:5 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino

4 Esipuhe Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011 on Opetushallituksen uusi tilasto- ja indikaattorijulkaisu, joka korvaa aiemman Koulutuksen määrälliset indikaattorit julkaisun. Julkaisu perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin, Opetushallituksen ylläpitämien opiskelijavalintaja koulutustarjontajärjestelmien sekä valtionosuusjärjestelmän tietoihin. Julkaisuun on koottu uusi ammatillista koulutusta käsittelevä luku, joka kattaa sekä nuorten että aikuisten ammatillisen koulutuksen. Toisen asteen opintoihin hakeutuminen ja koulutuksen läpäisy on niin ikään koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilastoaineiston antamien mahdollisuuksien mukaan julkaisussa on tuotu esille sukupuolten välisiä eroja koulutuksessa ja aikuisten kouluttautumista. Uudesta julkaisusta löytyy aiemmin julkaisematonta tietoa esiopetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, kielitutkinnoista sekä oppilas- ja opiskelijahuollon resursseista. Sen sijaan tietoja vieraskielisistä opiskelijoista ei ole pystytty entisessä laajuudessaan tuottamaan johtuen tilastoaineistojen muutoksista. Koulutuksen tilastollisen vuosikirjan tekeminen ajoittui vaiheeseen, jolloin opetushallinnon alaista tilastotuotantoa uudistetaan voimakkaasti. Parhaillaan on meneillään opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kaikkia koulutusasteita koskevan yhteisen tietovaraston ja siihen liittyvän indikaattori- ja tietopalvelun rakentaminen. Hankkeen myötä rakentuva tilastotietopalvelu Vipunen tulee korvaamaan mm. Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu WERA:n, joka toimi vielä tämän vuosikirjan teossa tärkeänä apuvälineenä. Tilastot ovat pääosin valtakunnan tasolla ja kuvaavat kehitystä luvulla. Ruotsinkielinen koulutus kuvataan omana kokonaisuutenaan luvussa, joka on pelkästään ruotsiksi. Lisäksi kirjan lopussa on Suomen koulutusta kansainvälisessä vertailussa kuvaava luku englanniksi. Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: tietopalvelut/tilastotiedot Tilasto- ja indikaattorijulkaisun uudistamisen ja toteutuksen koordinoimiseksi Opetushallitus nimesi ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana on toiminut johtaja Kristiina Kumpulainen ja varapuheenjohtajana kouluneuvos Raakel Tiihonen. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet opetusneuvos Heidi Backman, opetusneuvos Irmeli Halinen, erityisasiantuntija Markku Hartonen, opetusneuvos Seppo Hyppönen, opetusneuvos Matti Kyrö, erikoistutkija Jorma Kuusela, opetusneuvos Kari Nyyssölä, opetusneuvos Sanna Penttinen, opetusneuvos Pertti Pitkänen, opetusneuvos Marianne Portin ja sovelluspäällikkö Laila Puranen. Työn kuluessa ohjausryhmän työhön tulivat mukaan asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, opetusneuvos Anne Liimatainen ja suunnittelija Annika Westerholm. Ohjausryhmän sihteerinä ja julkaisutoimittajana on toiminut erityisasiantuntija Timo Kumpulainen. Kirjan eri lukujen ja osien pääasialliset tekijät on nimetty kirjan sisältöön. Ohjausryhmän jäsenet ja kaikki julkaisun laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ansaitsevat kiitokset julkaisun valmiiksi saattamisesta! Toivon, että Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011 palvelee käyttäjiään ja tarjoaa hyödyllistä tietoa koulutusjärjestelmämme tilasta ja toimivuudesta. Johtaja Raakel Tiihonen

5 Suomen koulutusjärjestelmä TOHTORIN TUTKINNOT LISENSIAATIN TUTKINNOT YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT Yliopistot YLIOPPILASTUTKINNOT Lukiot Lisäopetus PERUSOPETUS 7 16 vuotiaat Oppivelvollisuuskoulutus YLEMMÄT AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINNOT Ammattitutkinnot AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINNOT Ammattikorkeakoulut Työkokemus AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Ammatilliset ja muut oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Erikoisammattitutkinnot Esiopetus, 6-vuotiaat Kesto vuosina

6 Förord Årsbok för utbildningsstatistik 2011 är Utbildningsstyrelsens nya statistik- och indikatorpublikation, som ersätter den tidigare publikationen Kvantitativa indikatorer för utbildningen. Publikationen bygger på Statistikcentralens statistik, uppgifter i Utbildningsstyrelsens register över antagning av studerande och utbildningsutbud samt statsandelssystemet. Publikationen innehåller ett nytt kapitel om yrkesutbildningen, som omfattar både utbildningen för unga och utbildningen för vuxna. Ansökan till utbildningen på andra stadiet och genomströmningen bildar en egen helhet. Skillnader mellan könen i utbildningen och vuxenutbildning har behandlats i den mån det statistiska materialet har medgett. Den nya publikationen innehåller tidigare opublicerad information om förskoleundervisningen, morgon- och eftermiddagsverksamheten, språkexamina och resurserna för elev- och studerandevård. Däremot har data om studerande med främmande modersmål på grund av förändringar i det statistiska materialet inte gått att producera i samma utsträckning som tidigare. Arbetet med årsboken för utbildningsstatistik inföll vid en tidpunkt av kraftiga förändringar inom den statistikproduktion som lyder under undervisningsförvaltningen. Uppbyggandet av en för alla utbildningsstadier gemensam datareserv med anslutande indikator- och informationstjänster pågår för närvarande under ledning av undervisnings- och kulturministeriet. Den statistiska informationstjänsten Vipunen som det är meningen att projektet ska resultera i kommer att ersätta bl.a. Utbildningsstyrelsens statistiska rapporteringstjänst WERA, som var ett viktigt hjälpmedel ännu vid tillkomsten av denna årsbok. Statistiken beskriver i allmänhet hela landet och läget under 2000-talet. Den svenskspråkiga utbildningen beskrivs i ett eget kapitel som finns endast på svenska. I slutet av boken jämförs den finländska utbildningen med utbildningen i andra länder i ett kapitel på engelska. Publikationen kan laddas ner på adressen fi/tietopalvelut/tilastotiedot. För koordineringen av förnyelsen och genomförandet av statistik- och indikatorpublikationen tillsatte Utbildningsstyrelsen en styrgrupp med direktör Kristiina Kumpulainen som ordförande och skolrådet Rakel Tiihonen som vice ordförande. De övriga sakkunniga i styrgruppen var undervisningsrådet Heidi Backman, undervisningsrådet Irmeli Halinen, specialsakkunnig Markku Hartonen, undervisningsrådet Seppo Hyppönen, undervisningsrådet Matti Kyrö, specialforskare Jorma Kuusela, undervisningsrådet Kari Nyyssölä, undervisningsrådet Sanna Penttinen, undervisningsrådet Pertti Pitkänen, undervisningsrådet Marianne Portin och applikationschef Laila Puranen. Kundtjänstchefen Annika Grönholm, undervisningsrådet Anne Liimatainen och planerare Annika Westerholm kom med i styrgruppen under arbetets gång. Timo Kumpulainen har verkat som sekreterare och publikationssekreterare i styrgruppen. De huvudsakliga författarna till de olika kapitlen nämns i samband med innehållet. Styrgruppens medlemmar och alla sakkunniga som deltagit i arbetet förtjänar ett stort tack för färdigställandet av publikationen! Jag hoppas att Årsbok för utbildningsstatistik 2011 ska tjäna sina användare och ge nyttig information om vårt utbildningssystem, dess nuläge och funktion. Direktör Rakel Tiihonen

7 Preface The Statistical Yearbook of Education 2011 is a new statistical and indicator publication produced by the Finnish National Board of Education, which replaces the earlier Quantitative Indicators of Education series. The publication is based on statistics compiled by Statistics Finland along with data from the state subsidy information system and from the student admissions and educational provision systems maintained by the Finnish National Board of Education. The publication compiles details about vocational education and training for both young people and adults in a single chapter. Likewise, both application for upper secondary studies and completion of education have been compiled in a single chapter. To the extent allowed by the statistical data available, the publication highlights gender differences and adults participation in education and training. The new publication provides previously unpublished information about pre-primary education, morning and afternoon activities, National Certificates of Language Proficiency, as well as pupil and student welfare resources. Conversely, it has not been possible to produce information about foreign-language students to the same extent as before, due to changes in statistical data. Preparation of this Statistical Yearbook of Education took place at a point when statistics production under the auspices of the educational administration is undergoing radical reform. There is an ongoing project to construct a joint repository covering all levels of education and a related indicator and information service under the supervision of the Ministry of Education and Culture. The statistical information service called Vipunen, due to be constructed as a result of the project, will replace systems such as the web-based WERA statistics reporting service maintained by the Finnish National Board of Education, which was still an important tool during preparation of this year s publication. Statistics are primarily provided at a national level and describe trends in the 21 st century. Swedish-language education and training is covered in a separate chapter, which is only available in Swedish. In addition, the publication ends with an English-language chapter describing Finnish education and training in international comparisons. The publication can be downloaded from the Internet at For the purposes of reforming the statistical and indicator publication and co-ordinating its implementation, the Finnish National Board of Education appointed a steering group, which was chaired by Ms. Kristiina Kumpulainen, Director, with Ms. Raakel Tiihonen, Counsellor of Education, as Vice Chair. The other members of the working group were as follows: Ms. Heidi Backman, Counsellor of Education; Ms. Irmeli Halinen, Counsellor of Education; Mr. Markku Hartonen, Senior Adviser; Mr. Seppo Hyppönen, Counsellor of Education; Mr. Matti Kyrö, Counsellor of Education; Mr. Jorma Kuusela, Senior Researcher; Mr. Kari Nyyssölä, Counsellor of Education; Ms. Sanna Penttinen, Counsellor of Education; Mr. Pertti Pitkänen, Counsellor of Education; Ms. Marianne Portin, Counsellor of Education; and Ms. Laila Puranen, Applications Manager. During the course of the work, the steering group was joined by Ms. Annika Grönholm, Customer Service Manager; Ms. Anne Liimatainen, Counsellor of Education; and Ms. Annika Westerholm, Planning Officer. Mr. Timo Kumpulainen, Senior Adviser, functioned as the secretary of the steering group and as the publication editor. The main authors of different chapters and sections are indicated in the contents. The steering group members and all the experts involved in preparing the publication deserve thanks for their efforts towards completing the publication. I hope that the Statistical Yearbook of Education 2011 will help its users and provide useful information about the status and effectiveness of our education system. Director Raakel Tiihonen

8 SISÄLTÖ Esipuhe Förord Preface SISÄLTÖ...7 Tiivistelmä...11 Sammandrag...18 Summary...25 Ikäluokkien kehittyminen ja väestön koulutustaso Esi- ja perusopetus...40 Esiopetus Oppivelvollisuus ja perusopetuksen aloittaminen Perusopetuksen oppilaat Kouluverkosto Tarjonta Ainevalinnat Kielivalinnat Perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden matematiikan valinnaiset opinnot Perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden luonnontieteiden valinnaiset opinnot Perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden tietotekniikan valinnaiset opinnot Perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden muut valinnaiset opinnot Katsomusaineiden opiskelu Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen Päättötodistuksen saaminen Lisäopetus Oppivelvollisuuden laiminlyöneet Erityisopetus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuksen kustannukset Kustannuskehitys vuosina Kustannukset vuonna Oppilashuolto perusopetuksessa...74 Terveyden edistämisen TedBM-hanke Oppilashuollon resurssit perusopetuksessa

9 3 Koulutukseen hakeutuminen ja opintojen kulku toisella asteella...79 Aloituspaikkatarjonta Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat suhteessa ikäluokkaan Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja aloituspaikat (ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku) Suoraan perusopetuksesta hakeneet ja välittömästi perusopetuksen jälkeen koulutukseen sijoittuneet Lukiota ja ammatillista koulutusta yhtä aikaa opiskelevat ja yhtä aikaa tutkinnon suorittaneet Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa yhtä aikaa opiskelevat 90 Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa suorittaneet 91 Toisen asteen koulutuksen läpäisy Lukiokoulutuksen läpäisy Ammatillisen koulutuksen läpäisy Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot Vuonna 2008 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot opintoalan mukaan vuoden 2009 lopussa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatkoopinnot Lukiokoulutus Lukion uudet opiskelijat Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Oppilaitosverkosto Tarjonta Ainevalinnat Kielten opiskelu Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelu Syventävät kurssit Luonnontieteen ja tietotekniikan soveltavat kurssit Katsomusaineiden opiskelu Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneet Lukion oppimäärän suorittaneet Ylioppilastutkinnon suorittaneet Lukiokoulutuksen keskeyttäneet Lukiokoulutuksen kustannukset Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat Ammatillisen koulutuksen opiskelijat Ammatillisen tutkinnon suorittaneet Kustannukset Kotitalousopetus ja valmentava koulutus Ammatilliset perustutkinnot Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Erityisopetuksen opiskelijamäärä

10 Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset vuonna Valtionosuusrahoituksen suhde kustannuksiin Opiskelijakohtaiset kustannukset Maksullinen palvelutoiminta Ammatillinen peruskoulutus Aloituspaikat, oppilaitokset ja opetuspisteet Uudet opiskelijat Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan Opiskelijamäärä Tutkinnon suorittaneet Keskeyttäneet Vuonna 2008 ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot opintoalan mukaan vuoden 2009 lopussa Ammatilliset perustutkinnot näyttötutkintoina Aloituspaikat, oppilaitokset ja opetuspisteet Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Vuonna 2008 ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot opintoalan mukaan vuoden 2009 lopussa 186 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen uudet opiskelijat Ammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opiskelevat Ammattitutkinnon suorittaneet Erikoisammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen uudet opiskelijat Erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opiskelevat Erikoisammattitutkinnon suorittaneet Ammatillisen lisäkoulutuksen kustannukset Rahoitus ja kustannukset vuonna Opiskelijatyövuodet Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunnit Opetustunnit koulutustyypeittäin Aikuisille tarkoitetut kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot Valtionhallinnon kielitutkinnot Auktorisoidut kääntäjät Korkeakouluihin hakeminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen toteutus Hakeminen korkeakouluihin Uusien ylioppilaiden hakeminen korkeakouluihin Ammatillisella tutkinnolla ammattikorkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt Ulkomaalaisten hakeminen korkeakouluihin

11 9 Den svenskspråkiga utbildningen Förskoleundervisningen Den grundläggande utbildningen Språkval Valfria kurser Religion och livsåskådningskunskap Elever i behov av särskilt stöd Andra stadiet Tillströmning Åldern bland de nya studerandena Gymnasieutbildningen Språkval Val av kurser i matematik och naturvetenskap Den grundläggande yrkesutbildningen Nya studerande Totalt antal studerande Specialundervisningen Vuxenutbildningen Utbildning som inte leder till examen Utbildning som förbereder för examen Fristående examina Läroavtalsutbildning International comparisons of some of the features of the Finnish education and training system Highly educated population as a resource Education and employment Educational expenditure at a reasonable level Instruction and teachers Vocational education and training is popular Most young people finish upper secondary education Finnish women receive more education than men Social background does not determine educational performance Taulukko- ja kuvioluettelo Käsitteet Begrepp

12 Tiivistelmä Tiivistelmä Opetusneuvos Matti Kyrö Ikäluokkien kehitys ja väestön koulutustaso Vaikka lapsi- ja nuorisoikäluokat jonkun verran kasvavat väestöennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä, eläkeikäisten määrän kasvu ylittää näiden ikäluokkien kasvun merkittävästi. Suomen väkiluvun ennustetaan edelleen kasvavan, mutta työikäisten osuus väestöstä pienenee merkittävästi. Siten koulutusjärjestelmän toimivuus kansakunnan kannalta korostuu. Mahdollisimman nopea siirtyminen koulutuksesta työelämään ja samalla laadukkaan osaamisen takaaminen ovat Suomelle elintärkeitä. Maakunnalliset erot väestörakenteessa ovat huomattavia seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestön määrä kasvaa erityisesti eteläisen Suomen maakunnissa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Koulunsa aloittavien ikäluokkien muutokset eivät ole tasaisia maan eri osissa. Vuoteen 2030 mennessä seitsemänvuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2009 oli kaksi kolmasosaa eli lähes kolme miljoonaa suomalaista suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Parhaiten koulutetussa ikäluokassa, vuotiaat, yli 86 prosenttia ikäluokasta oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Toisaalta 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista alle 40 prosentilla oli jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Esi- ja perusopetus Suuri enemmistö esiopetuksessa olevista lapsista saa opetusta päivähoidon yhteydessä. Hiukan yli viidennes oppilaista on esiopetuksessa peruskoulussa. Kaupungeissa vain noin joka yhdeksäs esiopetusoppilaista on peruskoulussa, kun taas maaseutumaisissa kunnissa yli puolet esiopetuksen lapsista saa opetusta peruskouluissa. Maakuntien väliset erot ovat melko suuria esiopetuksen järjestämisessä. Kun Etelä-Karjalan maakunnassa alle viisi prosenttia esiopetusoppilaista on peruskoulussa, niin Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa osuus on runsaat 30 prosenttia. Perusopetuksessa ja perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 2010 oli melkein oppilasta. Vuosina oppilaiden määrä väheni vajaalla yhdeksällä prosentilla. Perusopetusta antavien oppilaitosten määrä pieneni edelleen 2010-luvun lopulla ja varsinkin pienimpiä kouluja lakkautettiin. Alle 50 oppilaan kouluista lakkautettiin vuosina yli neljännes. Kaikista perusopetusta antavista oppilaitoksista lakkautettiin runsaat 10 prosenttia. Vuonna 2010 vähintään 300 oppilaan oppilaitoksissa opiskeli hiukan yli puolet kaikista perusopetuksen oppilaista ja kaikista kouluista 22 prosentissa oli vähintään 300 oppilasta. Peruskoulussa vieraan kielen opinnot voi aloittaa koulusta riippuen jo ensimmäisellä luokalla, mutta käytännössä valtaosa oppilaista aloittaa kielten opinnot kolmannella vuosiluokalla. Yhdeksän kymmenestä lapsesta valitsee A1-kieleksi englannin. A1- ja 11

13 Tiivistelmä A2-kielten valinnat tilastoidaan yhteen 7-9 vuosiluokilla, joten A-kielten valinnat yhteensä ylittävät kyseisten vuosiluokkien oppilasmäärän. Näiden vuosiluokkien oppilaat opiskelevat keskimäärin 1,2 kieltä A-kielenä. Melkein kaikilla (99 % 7-9 vuosiluokkalaisista) englanti oli A-kielenä. Ruotsi oli A-kielenä kahdeksalla prosentilla, suomi ja saksa kuudella prosentilla, ranska vajaalla kolmella prosentilla ja venäjä puolella prosentilla. Maahanmuuttajaoppilaat voivat opiskella suomea ja ruotsia toisena kielenä. Heidän määränsä on kasvanut olennaisesti perusopetuksessa, 7-9 -luokilla suomea ja ruotsia toisena kielenä opiskelleiden määrä yli kaksinkertaistui vuosina Matematiikan ja tietotekniikan valinnaisten kurssien opiskelussa sukupuolten väliset erot ovat vahvistuneet viime vuosina. Pojat valitsevat tyttöjä e nemmän näiden aineiden valinnaisia kursseja. Esimerkiksi tietotekniikan vähintään 95 tuntia vuodessa kestäviä opintoja vuosiluokilla 7-9 opiskelevista vain neljäsosa oli tyttöjä. Lisäopetukseen osallistuneiden määrä on viime vuosina hitaasti laskenut. Vuonna 2005 syksyllä lisäopetuksessa opiskeli 1593 oppilasta ja seuraavana keväänä näistä suoritti sen loppuun. Vastaavat oppilasmäärät lukuvuotena olivat 1263 ja 1133 eli määrät ovat pienentyneet yli viidenneksellä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjonta on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2011 yli puolet ensimmäisen luokan oppilaista osallistui koulutyönsä ohessa aamu- ja iltapäivätoimintaan. Lähes kaikki Suomen kunnat myös järjestävät perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Koulutukseen hakeutuminen ja opintojen kulku toisella asteella Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakijamäärät kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen 2011, vaikka perusopetuksen päättäneiden määrä oli runsaat henkilöä edellisvuotta pienempi. Lukiokoulutukseen hakeneiden määrä jatkoi laskuaan, mutta muutokset olivat pieniä. Ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä taas kasvoi 5 prosenttia vuosina Tarjolla olleiden aloituspaikkojen määrä on samaan aikaan pysynyt lähes samana, joten pääsymahdollisuudet ammatilliseen koulutukseen keskimäärin vaikeutuivat hiukan. Vuonna 2010 sijoittui välittömästi koulutukseen 91 prosenttia perusopetuksen päättäneistä. Vuonna 2010 välittömästi koulutukseen sijoittuneista ammatillisessa koulutuksessa aloittaneita oli 45 prosenttia ja lukiokoulutuksessa aloittaneita 55 prosenttia. Lukiokoulutuksessa aloittaneiden osuus on viime vuosina jonkin verran pienentynyt. Perusopetuksen päättäneistä jäi tässä tilastoidun koulutuksen ulkopuolelle siis yhdeksän prosenttia. Osa heistä sijoittui kuitenkin muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen, esimerkiksi perusopetuksen lisäopetukseen, Ammattistartti-koulutukseen, kotitalousopetukseen, vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen, työpajatoiminnan piiriin tai vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaa rinnakkain suurin piirtein prosentti kaikista toisen asteen oppilaitosten opiskelijoista. Sekä lukio- että ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevia vuonna 2010 oli Yhtä aikaa tutkinnon suorittaneita vuonna 2009 oli hiukan alle Samaan aikaan tutkinnon suorittaneiksi 12

14 laskettiin ne, jotka olivat suorittaneet toisen tutkinnon 2008 ja toisen 2009 tai molemmat tutkinnot vuonna Melkein 80 prosenttia lukiokoulutuksessa vuonna 2006 aloittaneista suoritti ylioppilastutkinnon vuoden 2009 loppuun mennessä eli kolmessa vuodessa. Yksi lisävuosi opintoihin nostaa lukion läpäisyprosenttia kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Lukio-opinnot näyttävät venyvän etenkin Uudellamaalla ja Lapissa, joissa joka neljännes vuonna 2006 aloittaneista oli edelleen vailla ylioppilastutkintoa vuoden 2009 lopussa. Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yli 85 prosenttia ja Ahvenanmaalla melkein 90 prosenttia vuonna 2006 aloittaneista suoritti ylioppilastutkinnon vuonna Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen venyminen on tavallisempaa kuin lukiokoulutuksessa. Nuorille suunnatun ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2006 aloittaneista 63 prosenttia oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Kun tarkastellaan vuonna 2005 aloittaneiden valmistumista vuoden 2009 loppuun mennessä, nousee valmistuneiden osuus noin 70 prosenttiin ja vuonna 2002 opintonsa aloittaneista oli 74 prosenttia valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Luonnontieteiden koulutusalalla vuonna 2006 aloittaneista vajaa puolet oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Humanistisella ja kasvatusalalla sen sijaan yli 67 % oli valmistunut kyseisellä seurantajaksolla. Myös maakuntien välillä on jonkin verran eroja. Lapissa vuonna 2006 aloittaneista vain 55 % oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Lukiokoulutus Tiivistelmä Lukiokoulutuksen aloittaneiden määrä on laskenut käytännöllisesti katsoen koko luvun. Nuorten opetussuunnitelman mukaan aloittaneita uusia opiskelijoita oli vuonna 2001 ja yli vähemmän vuonna 2010 (33 741). Uusia aikuisten opetussuunnitelman mukaan aloittaneiden määrä putosi samalla ajanjaksolla 5 800:sta 4 100:aan. Luonnollisesti myös kokonaisopiskelijamäärät laskivat. Vuonna 2010 opiskeli nuorten opetussuunnitelman mukaan ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelijaa. Vuosina lukioiden määrä pieneni 23 lukiolla. Vuonna 2010 lukioita oli 438. Ajanjaksolla kasvoi pienten, alle 100 opiskelijan lukioiden määrä ja toisaalta myös vähintään 500 opiskelijan lukioiden määrä kasvoi. Lukioiden lakkaamisen seurauksena siis osa lukioista tuli opiskelijamäärältään entistä suuremmiksi, mutta samaan aikaan pienten, haja-asutusalueiden lukioiden opiskelijamäärät pienenivät. Yli puolet lukiokoulutuksen oppimäärän 2010 suorittaneista oli opiskellut vähintään kolmea kieltä, kun vieraiksi kieliksi lasketaan muut kuin opetuskieli. Vähintään viittä kieltä lukiossa opiskelleita koko maassa vuonna 2010 oli 700, kun enimmillään näin mittavan kielivalikoiman opiskelleita oli vuonna Valtaosa nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskelevista suorittaa lukion nimellisajassa, kolmessa vuodessa, tai sitä nopeammin. Yli kolme vuotta lukio-opintoihin on 2000-luvulla käyttänyt noin 15 prosenttia oppimäärän suorittaneista. Vuonna 2010 osuus oli 14,6 prosenttia. Aikuisilla osuus on selvästi korkeampi, noin puolet käyttää oppimäärän suorittamiseen yli kolme vuotta. 13

15 Tiivistelmä Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta on laskenut 2000-luvulla. Suhteutettuna vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan vuonna 2000 ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli 55 prosenttia, mutta vuonna 2010 vastaava osuus oli pudonnut 48 prosenttiin. Luvuissa ovat mukana myös aikuisopiskelijoiden suorittamat ylioppilastutkinnot. Ammatillinen koulutus Ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2010 aloitti yli opiskelijaa. Näistä aloitti ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa, joista puolestaan melkein kolmasosa näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Pääosin aikuisten koulutuksena toteutettavan oppisopimuskoulutuksen vetovoima on viime vuosina vähentynyt. Vain erikoisammattitutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuosina Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kaikkiaan yli neljännesmiljoona opiskelijaa ( ). Opiskelijamäärä on kasvanut erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, vuosina melkein viidenneksellä. Muilla aloilla muutokset ovat olleet selvästi vähäisempiä. Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2010 suoritti henkilöä, mikä oli noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Tutkintojen suorittamisessa ei sosiaali-, terveysja liikunta-alan opiskelijamäärän kasvu vielä näkynyt. Vuosina tutkinnon suorittaneiden määrä tällä koulutusalalla kasvoi hiukan yli kahdeksalla prosentilla. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen koulutusalalla tutkinnon suorittaneiden määrä samalla ajanjaksolla kasvoi yli 28 prosentilla. Koulutusalan opiskelijamäärä kääntyi laskuun vuosina Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 2010 kaikkiaan ihmistä eli melkein kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna Eniten suoritettuja tutkintoja olivat myynnin, laitoshuoltajan, koulunkäyntiavustajan ja yrittäjän ammattitutkinnot sekä erikoisammattitutkinnoista johtamisen, tekniikan ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnot. Ammatillisen koulutuksen jälkeen välitön työllistyminen ei ollut kovin varmaa vuonna Vuonna 2008 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneista oli vuoden 2009 lopussa 56 prosenttia työllisiä ja 18 prosenttia työttömiä. Päätoimisia opiskelijoita heistä oli 11 prosenttia ja 15 prosenttia kuului ryhmään muut (varusmies- tai siviilipalveluksessa, kotitaloustyötä tekeviä, eläkkeellä tai työttömyyseläkkeellä). Suhteellisesti eniten työllisiä, 80 prosenttia valmistuneista, oli sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan koulutusalan tutkinnon suorittaneista. Heikoin työllisyys oli puolestaan tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen suorittaneilla. Vajaa neljännes koulutusalalla tutkinnon vuonna 2008 suorittaneista oli työttömiä vuoden 2009 lopussa. Kun opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa tutkinnon vuonna 2008 suorittaneista kolme neljäsosaa kuului vuonna 2009 työvoimaan, niin näyttötutkintona perustutkinnon suorittaneissa heitä oli yhdeksän kymmenestä. Työllisiä oli 71 prosenttia ja työttömiä 19 prosenttia. 14

16 Tiivistelmä Myös näyttötutkintona perustutkinnon suorittaneissa työllisten määrä oli suhteellisesti suurin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusalan tutkinnon suorittaneissa, 89 prosenttia. Samoin työllisyys taas oli heikoin tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen suorittaneilla. Alalla noin joka kolmas vuonna 2008 valmistunut ei ollut työttömänä vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 lopetettiin useita teollisuuslaitoksia ja erityisesti tekniikan alalla työllisyystilanne yleisestikin oli heikko. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneista 83 prosenttia oli työllisiä ja 11 prosenttia työttömiä eli melkein kaikki kuuluivat työvoimaan. Vain kuutisen prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita tai muussa toiminnassa, varusmies- tai siviilipalveluksessa, kotitaloustyötä tekeviä, eläkkeellä tai työttömyyseläkkeellä. Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattoman koulutuksen määrän osoittimena käytetään opetustuntien määrää. Vuonna 2010 annettiin opetustuntia, joka on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuodesta 2009 opetustuntien määrä kuitenkin nousi kuudella prosentilla. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettavien opetustuntien määrässä muutokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä viime vuosina. Niissä annettiin vuonna 2010 noin opetustuntia. Tutkintoon johtamaton koulutus on pääosin vapaan sivistystyön koulutusta. Puolet opetustunneista annetaan vapaana sivistystyön koulutuksena. Runsas viidesosa tunneista on työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistujien kokonaismäärä oli vuonna 2010 yli 2,2 miljoonaa. Luku on bruttomäärä, sillä yksittäiset henkilöt voivat olla osallistujina useammassa kuin yhdessä koulutuksessa. Kansalaisopistossa opiskelevia on yli puolet kaikista tutkintoon johtamattoman koulutukseen osallistuvista. Naisia on kaksi kolmasosaa osallistuneista. Vieraskieliset opiskelijat Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvoi melko paljon, melkein viidennekselle, sekä ammatillisessa koulutuksessa että perusopetuksessa. Lukion opiskelijamäärässä kasvu oli vähäisempää ja vieraskielisten osuuskin opiskelijoista on pienempi kuin kahdessa muussa koulumuodossa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista viisi prosenttia oli vuonna 2010 vieraskielisiä. Perusopetuksessa osuus oli 3,6 prosenttia ja lukiossa 3,1 prosenttia. Yleiset kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille kielenoppijoille tarkoitettuja tutkintoja, jotka mittaavat toiminnallista ja viestinnällistä kielitaitoa. Yleisissä kielitutkinnoissa testataan yleiskieltä eikä johonkin tiettyyn alaan liittyvää erityiskieltä. Vuonna 2011 suoritettiin kaikkiaan yleistä kielitutkintoa, mikä on tutkintoa enemmän kuin vuonna Suomen, ruotsin ja saamen kielen tutkintojen osuus kaikista suoritetuista yleisistä kielitutkinnoista oli yli 85 prosenttia. Yksistään suomen kielen tutkintoja oli yli 81 prosenttia suoritetuista yleisistä kielitutkinnoista. 15

17 Tiivistelmä Ruotsinkielinen koulutus Vuonna 2010 ruotsinkielistä perusopetusta antavia kouluja oli kaikkiaan 274. Näissä opiskeli oppilasta. Näiden lisäksi ruotsinkielisissä erityiskouluissa, yksityisissä kouluissa ja yhdessä valtion koulussa opiskeli oppilasta. Ruotsinkieliset koulut ovat kooltaan pienempiä kuin perusopetusta antavat koulut keskimäärin, mutta kehitys on ollut samanlaista kuin maassa muutoinkin. Koulujen keskikoko on kasvanut, kun pieniä kouluja on lakkautettu ja kouluja on yhdistetty suuremmiksi yksiköiksi. Ruotsinkielisistä kouluista 55 prosenttia oli alle 100 oppilaan kouluja, mutta niissä opiskeli vain viidesosa ruotsinkielisen koulutuksen oppilaista. Ruotsinkieliselle koulutukselle on tyypillistä, että oppilasmäärä on ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten määrää suurempi. Useimmilla ruotsinkielisillä oppilailla A1-kieli on suomi. Vuonna 2010 valitsi 84 prosenttia kolmannen vuosikurssin oppilaista suomen A1-kieleksi. Loput lukivat A1-kielenä englantia. Kielivalinnat poikkeavat siis täysin suomenkielisten koulujen valinnoista. Suomenkielisissä kouluissa hyvin harvoin valitaan toinen kotimainen kieli A1-kieleksi. Ruotsinkielisen perusopetuksen päättäneiden vuotiaiden ikäluokka oli suurimmillaan vuosina eikä pienentynyt merkittävästi vuosikymmenen loppuvuosinakaan. Väestöennusteen mukaan ikäluokka pienenee aina vuoteen 2018 saakka. Ruotsinkielistä koulutusta kysyvien ikäluokkaa ennustettaessa otetaan huomioon, että on olemassa suomenkielisiksi rekisteröityjä, käytännössä usein kaksikielisiä, jotka valitsevat ruotsinkielisen koulun. Vuoden 2011 yhteishauissa ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneiden määrässä ei tapahtunut käytännössä muutosta edelliseen vuoteen verrattuna, mutta lukioon hakeneiden määrä putosi samaan aikaan kuin ammatillisen koulutuksen hakijoiden määrä kasvoi. Vuonna 2010 ruotsinkielisiä lukioita oli 37 ja niissä opiskeli opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa puolestaan opiskeli opiskelijaa ja ruotsinkielistä ammatillista koulutusta vuonna 2011 järjesti 14 koulutuksen järjestäjää. Hakeminen korkeakouluihin Kaikkien korkeakouluihin hakeneiden määrä on noussut noin 18 prosenttia lukuvuodesta lukuvuoteen Hyväksytyksi tulleiden ja paikan vastaanottaneiden määrät sen sijaan kasvoivat vähemmän, noin 7 prosenttia. Sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon hakeneiden osuus kaikista korkeakouluihin pyrkineistä oli 18 prosenttia lukuvuonna , yhteensä hakijaa. Suurin osa hakijoista pyrkii vain joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Vain ammattikorkeakouluun hakeneita oli lukuvuonna kaikista hakijoista 51 prosenttia ja vain yliopistoon hakeneita 31 prosenttia. Kaiken kaikkiaan korkeakouluihin hakeneita oli lukuvuonna Uusiksi ylioppilaiksi laskettiin tämän julkaisun tilastoissa ne, jotka ovat suorittaneet samana tai edellisenä lukukautena ylioppilastutkinnon ja joilla on myös lukion päättötodistus. Hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden osuus oli yliopistoissa 35 prosenttia lukuvuonna Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen hakeneista uusien ylioppilaiden osuus oli 20 prosenttia. 16

18 Tiivistelmä Koulutuksen kustannukset Kunnallisen perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2010 olivat keskimäärin euroa. Kuntakohtainen kustannusvaihtelu oli kuitenkin suurta, sillä oppilasmenot vaihtelivat kunnittain ja euron välillä. Vaihteluun vaikuttavat erityisesti kouluverkostossa olevat erot sekä koulujen ja oppilasryhmien koko. Kalleinta perusopetus oli Lapissa, Kainuussa, Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Perusopetuksen oppilaskohtaisista kokonaiskustannuksista 58 prosenttia muodostui vuonna 2010 opetuksen kustannuksista. Osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan viime vuodet. Opettajien palkkausmenojen osuus opetuksen kustannuksista oli noin 90 prosenttia. Lukiokoulutus maksoi vuonna 2010 keskimäärin euroa opiskelijaa kohti. Opiskelijakohtaiset kustannukset kasvoivat 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Opetukseen käytettiin 67 prosenttia kustannuksista. Yksityisillä lukiokoulutuksen järjestäjillä opiskelijakohtaiset kustannukset olivat keskimäärin selvästi pienemmät, euroa, kuin kuntien ylläpitämissä lukioissa, joissa opiskelijakohtaiset kustannukset olivat euroa. Kunnallisten lukioiden käyttökustannukset vaihtelivat paljon maakuntien sisällä ja niiden välillä. Erityisen suuret kustannuserot olivat Lapissa. Pienintä vaihtelu oli Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Keskimäärin lukiokoulutuksen järjestäminen oli kalleinta Lapissa ja edullisinta Kanta-Hämeessä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat vuonna 2010 keskimäärin euroa. Käyttökustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2006 vuoteen 2010 noin 9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2010 oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat euroa. Vastaavat kustannukset oppisopimuskoulutuksessa olivat euroa. 17

19 Sammandrag Sammandrag Utveckling av åldersklasser och befolkningens utbildningsnivå Fastän ålderklasserna barn och unga enligt befolkningsprognosen kommer att växa något fram till år 2040, kommer ökningen av antalet personer i pensionsålder att vara avsevärt större. Finlands folkmängd förutspås fortsätta att öka, men andelen personer i arbetsför ålder minskar på ett betydande sätt. Ett fungerande utbildningssystem blir därmed allt viktigare för nationen. Snabb övergång från utbildning till arbetsliv och säkerställande av ett högklassigt kunnande är livsviktigt för Finland. Det kommer att finnas stora skillnader i befolkningsstrukturen mellan olika landskap under följande årtionden. Befolkningen ökar speciellt i landskapen i Södra Finland, Nyland, Egentliga Finland, Birkaland, Päijänne-Tavastland och Mellersta Finland. Förändringarna i de ålderklasser som inleder skolgången är inte lika i olika delar av landet. Fram till år 2030 förutspås antalet sjuåringar öka i Nyland, Birkaland och Norra Österbotten. År 2009 hade två tredjedelar eller m.a.o. närapå tre miljoner finländare avlagt en examen efter grundskolstadiet. I den bäst utbildade åldersklassen, åringarna, hade över 86 procent avlagt examen efter grundskolestadiet. I ålderklassen 65-åringar och äldre hade å andra sidan färre än 40 procent avlagt en examen efter grundskolestadiet. Förskoleundervisning och grundläggande utbildning Det stora flertalet av de barn som får förskoleundervisning får undervisningen i samband med dagvården. Något över en femtedel av eleverna får förskoleundervisning i grundskolan. I städerna får bara ca vart nionde barn förskoleundervisning i grundskolan, då över hälften av de barn som får förskoleundervisning på landsbygden får undervisningen i grundskolor. Skillnaderna mellan olika landskap är ganska stora i fråga om anordnandet av förskoleundervisning. Då under fem procent av förskolebarnen i landskapet Södra Karelen får undervisningen i grundskolan, så är motsvarande andel i Södra och Norra Österbotten, Österbotten, Södra Savolax och Norra Karelen drygt 30 procent. I den grundläggande utbildningen och inom påbyggnadsundervisningen studerade något under elever år Under åren minskade antalet elever med något under nio procent. Antalet läroanstalter som ger grundläggande utbildning fortsatte att minska under slutet av 2010-talet och speciellt små skolor drogs in. Av skolorna med färre än 50 elever drogs mer än en fjärdedel in under åren Av alla läroanstalter som ger grundläggande utbildning drogs sammanlagt drygt 10 procent in. År 2010 studerade drygt hälften av alla elever inom den grundläggande utbildningen i läroanstalter med minst 300 elever och 22 procent av alla skolor hade ett elevantal på minst 300 elever. Studier i ett främmande språk kan beroende på skolan inledas redan i årskurs 1 i den grundläggande utbildningen, men i praktiken inleder majoriteten av eleverna språkstudierna i årskurs 3. Nio av tio elever läser engelska som A1-språk. Valet av A1- och A2-språk i årskurserna 7 9 statistikförs tillsammans, vilket innebär att det sammanlagda antalet val av A-språk överstiger antalet elever i årskurserna. Eleverna i dessa årskurser läser i snitt 1,2 språk som A-språk. Nästan alla (99 procent av eleverna i årskurserna 7 9) 18

20 läste engelska som A-språk. Åtta procent läste svenska, sex procent finska och tyska, knappt tre procent franska och en halv procent ryska som A-språk. Invandrarelever kan läsa finska och svenska som andraspråk. Deras antal har ökat väsentligt inom den grundläggande utbildningen, ant alet elever som läser finska eller svenska som andraspråk i årskurserna 7 9 mer än fördubblades under åren I studiet av valfria kurser i matematik och informationsteknik, har skillnaderna mellan könen förstärkts under de senaste åren. Pojkar väljer oftare än flickor valfria kurser i dessa ämnen. Antalet elever som deltar i påbyggnadsundervisning har långsamt sjunkit under de senaste åren. Hösten 2005 studerade inom påbyggnadsundervisningen och av dessa slutförde påbyggnadsundervisningen följande vår. Motsvarande elevantal läsåret var och 1 133, antalet har m.a.o. minskat med mer än en femtedel. Utbudet av morgon- och eftermiddagsverksamhet har ökat betydligt under de senaste åren. År 2011 deltog över hälften av eleverna i första klassen i morgon- och eftermiddagsverksamhet vid sidan av skolarbetet. Morgon- och eftermiddagsverksamhet enligt lagen om grundläggande utbildning ordnas av närapå alla kommuner i Finland. Ansökan till utbildning och studiegången på andra stadiet Sammandrag Antalet sökande i gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning ökade från år 2010 till år 2011, fastän antalet elever som gick ut den grundläggande utbildningen var drygt personer mindre än under föregående år. Antalet sökande till gymnasieutbildning fortsatte att sjunka, men förändringarna var små. Däremot ökade antalet sökande till yrkesutbildning med 5 procent under åren Under samma tid har antalet nybörjarplatser varit så gott som oförändrat, de genomsnittliga möjligheterna att få en studieplats inom yrkesutbildningen försvårades m.a.o. en aning. År 2010 etablerade sig 91 procent av dem som hade gått ut den grundläggande utbildningen omedelbart i utbildning. Av dem som år 2010 omedelbart etablerade sig i utbildning inledde 45 procent studier inom yrkesutbildningen och 55 procent inledde studier i gymnasiet. Andelen som inleder studier i gymnasiet har sjunkit en aning under de senaste åren. Nio procent av dem som gick ut den grundläggande utbildningen stannade således utanför den utbildning som här har statistikförts. En del av dessa etablerade sig visserligen i annan utbildning än sådan som leder till examen, t.ex. i påbyggnadsundervisningen inom den grundläggande utbildningen, inom Yrkesstartutbildningen, hushållsutbildning, undervisning och handledning som ges handikappade studerande i tränings- och rehabiliteringssyfte, förberedande utbildning för invandrare inför den grundläggande yrkesutbildningen, verkstadsverksamhet eller vid läroanstalterna inom det fria bildningsarbetet. Cirka en procent av alla studerande på andra stadiet genomgår gymnasieutbildning och yrkesutbildning parallellt. År 2010 studerade personer både inom gymnasieutbildningen och inom den grundläggande yrkesutbildningen. Knappt personer avlade examen samtidigt år Som personer som avlade examen samtidigt räknades de som hade avlagt den ena examen år 2008 och den andra år 2009 eller båda examina år

21 Sammandrag Närapå 80 procent av dem som inledde studier i gymnasiet år 2006 avlade studentexamen före utgången av år 2009 eller m.a.o. inom tre år. Ett tilläggsår för studierna höjer genomströmningsprocenten för gymnasiet med åtta procentenheter. Gymnasiestudierna förefaller att dra ut på tiden speciellt i Nyland och Lappland, där var fjärde av dem som inledde gymnasiestudier år 2006 inte ännu hade avlagt studentexamen i slutet av år I Österbotten och Egentliga Finland avlade mer än 85 procent och på Åland närapå 90 procent av dem som inledde studierna år 2006 studentexamen år Att avbryta studierna och att studierna drar ut på tiden är vanligare inom yrkesutbildningen än inom gymnasieutbildningen. Av dem som inledde en grundläggande yrkesutbildning för unga år 2006 hade 63 procent utexaminerats före slutet av år När man granskar hur de som inledde studierna år 2005 hade utexaminerats fram till slutet av år 2009, ökar andelen utexaminerade till ca 70 procent och av dem som inledde studier år 2002 hade 74 procent utexaminerats fram till slutet av år Av dem som inledde studier inom det naturvetenskapliga området år 2006 utexaminerades något under hälften fram till slutet av år Inom det humanistiska och pedagogiska området utexaminerades däremot över 67 procent under uppföljningsperioden. Det finns också vissa skillnader mellan landskapen. I Lappland hade endast 55 procent av dem som inledde studier år 2006 utexaminerats fram till slutet av år Gymnasieutbildning Antalet personer som inleder gymnasieutbildning har minskat praktiskt taget under hela 2000-talet. År 2001 inledde nya studerande studier enligt läroplanen för unga och år 2010 över färre (33 741). Under samma tidsperiod minskade antalet nya gymnasiestuderande som inledde studierna enligt läroplanen för vuxna från till Också det totala antalet studerande minskade förstås. År 2010 studerade personer enligt läroplanen för unga och personer enligt läroplanen för vuxna. Under åren minskade antalet gymnasier med 23. År 2010 fanns det 438 gymnasier. Under perioden ökade antalet små gymnasier med färre än 100 studerande, liksom även antalet stora gymnasier med minst 500 studerande. Som en följd av indragningarna ökade således antalet studerande vid en del av gymnasierna, medan antalet studerande i de små gymnasierna i glesbygderna samtidigt sjönk. Över hälften av dem som avlade gymnasiets lärokurs år 2010 hade studerat minst tre språk, om man som främmande språk räknar alla andra språk än undervisningsspråket. I hela landet hade totalt 700 personer studerat minst fem språk i gymnasiet år 2010, medan personer hade studerat fem språk år Majoriteten av dem som studerar enligt läroplanen för unga avlägger gymnasiet inom nominell tid, d.v.s. på tre år, eller snabbare. Cirka 15 procent av dem som har avlagt lärokursen har använt mer än tre år till gymnasiestudierna under 2000-talet. År 2010 var andelen 14,6 procent. Hos vuxna är andelen klart högre, cirka hälften anslår mer än 3 år till att slutföra lärokursen. Andelen av åldersklassen som har avlagt studentexamen har sjunkit under 2000-talet. Ställd i relation till den genomsnittliga åldersklassen åringar var den andel som år 2000 avlade studentexamen 55 procent, men år 2010 hade motsvarande andel sjunkit till 48 procent. Siffrorna innefattar också de studentexamina som avlades av vuxna. 20

22 Yrkesutbildning Sammandrag Inom yrkesutbildningen inledde drygt nya studerande studier år Av dessa började i en utbildning som leder till yrkesinriktad grundexamen, och av dessa nästan en tredjedel inom en utbildning som förbereder för fristående examen. Attraktionskraften hos läroavtalsutbildningen, som till största delen genomförs som vuxenutbildning, har minskat under de senaste åren. Endast inom den läroavtalsutbildning som leder till specialyrkesexamen ökade antalet nya studerande åren Inom yrkesutbildningen studerade totalt över en fjärdedels miljon studerande ( ). Antalet studerande har ökat speciellt inom social-, hälso- och idrottsområdet, under åren med närapå en femtedel. Inom övriga områden har förändringarna varit betydligt mindre. År 2010 avlade personer en yrkesinriktad grundexamen, vilket är ca 12 procent fler än år Det ökade antalet studerande inom social-, hälso- och idrottsområdet syntes inte ännu i antalet avlagda examina. Under perioden ökade antalet personer som avlade examen inom utbildningsområdet med lite över åtta procent. Inom teknik och kommunikation ökade däremot under samma period antalet personer som avlade examen med över 28 procent. Åren började antalet studerande inom utbildningsområdet åter att minska. År 2010 avlade inom vuxenutbildningen totalt personer en yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen eller specialyrkesexamen som fristående examen, vilket är närapå 10 procent fler än år De examina som avlades oftast var yrkesexamina i försäljning, för anstaltsvårdare, skolgångsbiträde och företagare och av specialyrkesexamina examen i ledarskap, teknik och företagsledning. Att omedelbart få arbete efter avslutad yrkesutbildning var inte särskilt lätt år Av dem som hade avlagt en yrkesinriktad grundexamen inom den läroplansbaserade utbildningen år 2008 var 56 procent sysselsatta och 18 procent utan arbete i slutet av år Av dessa var 11 procent heltidsstuderande och 15 procent tillhörde gruppen övriga (värnpliktiga eller civiltjänstgörare, hushållsarbetande, pensionärer och personer med arbetslöshetspension). Relativt mest sysselsatta, 80 procent av de utexaminerade, fanns bland dem som hade avlagt en examen inom social-, hälso- och idrottsområdet. Svagast var sysselsättningen bland dem som hade en utbildning inom teknik och kommunikation. En knapp fjärdedel av dem som hade avlagt examen inom detta område år 2008 var arbetslösa i slutet av år Då tre fjärdedelar av dem som hade avlagt examen inom den läroplansbaserade utbildningen år 2008 hörde till arbetskraften år 2009, så hörde nio av tio av dem som hade avlagt en fristående examen till denna grupp. Andelen sysselsatta var 71 procent och andelen arbetslösa 19 procent. Också bland dem som hade avlagt en fristående examen var antalet sysselsatta relativt sett störst bland dem som hade avlagt examen inom social-, hälso- och idrottsområdet, 89 procent. Likaså var sysselsättningen svagast bland dem som hade slutfört en utbildning inom teknik och kommunikation. Inom detta område var cirka var tredje av dem som 21