Lohja Sammatti Nummi-Pusula Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2007 (säännöllinen valvonta)

Transkriptio

1 LUONNOS Lohja Sammatti Nummi-Pusula Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2007 (säännöllinen valvonta) Lainsäädännöstä Kansanterveyslain (66/1972) 1 :n mukaan kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelusta (ympäristöterveyden-huolto) säädetään lisäksi muun muassa terveydensuojelulaissa (763/1994) ja elintarvikelaissa (23/2006). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaan kunnallisten valvontaviranomaisten suorittaman valvonnan yhdenmukaistamiseksi kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskevat valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelmista on säädetty terveydensuojelulain 6 :ssä, elintarvikelain 48 :ssä, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004; tuoteturvallisuuslain) 15 :ssä, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/1976; tupakkalaki) 14 a :ssä ja kemikaalilain (744/1989) 7 :ssä. Edellä mainittuihin lainkohtiin perustuvat suunnitelmat muodostavat kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Valvontasuunnitelma on oltava viimeistään Terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Elintarvikelain mukaan valvonnan on oltava yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, valvonnan on ehkäistävä terveysvaaroja ja suojattava kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Tuoteturvallisuuslain mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja sen on ehkäistävä kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluksiin liittyviä vaaroja. Kunnan viranomaisen valvontatoiminnasta säädetään edellä mainittujen lakien lisäksi mm. rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 882/2004 (ns. valvonta-asetus) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityis-säännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 854/2002 (ns. eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus). Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tarkempia säännöksiä kunnan valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, valvontakohteitten tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista annetaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa 665/2006.

2 LUONNOS Lääkelain mukaan tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuja nikotiinivalmisteita on saanut myydä apteekkien lisäksi tupakkaa myyvistä kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan osalta lääkelaissa viitataan tupakkalakiin. Ko. valmisteita koskeva osio sisällytetty tähän suunnitelmaan. Valvontasuunnitelman vaikutuksista Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesta säännölliseen valvontaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista on perittävä kunnan ympäristöterveydenhuollon taksan mukainen maksu. Maksun perimisestä on säädetty terveydensuojelulain 50 :n 2-4 momenteissa, elintarvikelain 71 :ssä, tuoteturvallisuuslain 20 :ssä, tupakkalain 25a :ssä ja kemikaalilain 60 :ssä sekä Lohjan kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksassa. Valtakunnalliset valvontaohjelmat Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 664/2006. Asetuksen mukaan keskusviranomaisten tulee laatia ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä edellytetyn valvonnan kattava yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma. Yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisten yhteiset periaatteet tarkastusten sisällöstä valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika näytteenoton ja valvontaprojektien ohjaus kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointiohjeen sisältö sekä raportointiohje. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kuluttajavirasto ja Sosiaali- ja terveyden-huollon tuotevalvontakeskus (STTV) ovat laatineet vuodelle 2007 ympäristö-terveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman (Eviran julkaisuja 5/2006). Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan toimialakohtaisia valvontaohjelmia ovat elintarvikevalvontaohjelma, eläintauti ja hyvinvointivalvontaohjelma, kemikaalilain valvontaohjelma, terveydensuojelun valvontaohjelma, tuoteturvallisuuden valvontaohjelma ja tupakkalain valvontaohjelma. Yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa otetaan huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma että toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyy myös kunnaneläinlääkärin tehtäväksi säädetty eläinten hyvinvointiin ja eläintauteihin liittyvä valvontatyö. Yhteisen valvontaohjelman mukaan valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä tulee ottaa huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Yhteen tarkastukseen tulisi valvontasuunnitelmassa varata aikaa vähintään kaksi tuntia. Tavoitteena on, että jokaisen valvontakohteen riskit arvioidaan erikseen ottaen huomioon keskusviranomaisten toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa antamat yksityiskohtaisemmat ohjeet koskien riskinarviointia ja riskiluokitusta sekä niissä huomioon otettavista tekijöistä. Ohjelman mukaan alustava riskinarviointi voidaan tehdä valvontakohdetyypeittäin. STTV on laatinut versiot terveydensuojelun valvonnasta, kemikaalivalvonnasta ja tupakkalain valvonnasta. Terveydensuojeluvalvonta-ohjelmaluonnoksen mukaan tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa sekä saattaa siten myös toiminnanharjoittajat samanarvoiseen

3 LUONNOS asemaan valvontaan nähden. Ohjelmaluonnoksessa on esitetty kohdetyypeittäin riskiluokat ja keskimääräiset valvontatiheydet. Lisäksi on annettu ohjeet valvonta- ja tarkastuskäyntien ydinasioista. Kemikaalilain valvontasuunnitelmaa ei ole tässä valmisteltu, koska se ei toistaiseksi kuulu ympäristöterveydenhuollon toimialaan Lohjalla, Sammatissa ja Nummi-Pusulassa. Valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmaluonnoksessa on määritelty ja ohjeistettu tupakan myyntipaikkojen tarkastukset sekä tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta. Valvontaviranomainen Lohjalla, Sammatissa ja Nummi-Pusulassa Ympäristöterveydenhuollon toiminto hoitaa tässä mainittuja asioita kaikissa 3 kunnassa lukuun ottamatta kemikaalilain asioita ja Nummi-Pusulassa kliinisen eläinlääkinnän asioita. Valvontakohteet Kaikki tiedossa olevat, Lohjalla, Sammatissa ja Nummi-Pusulassa sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet suunnitellaan käsiteltäviksi YT-Boss-nimisellä tietojenkäsittelyohjelmalla, jota ollaan päivittämässä. Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma 2007 luonnoksen liitteen 3 mukainen kohdeluokitus tai vastaava otetaan käyttöön ja sitä käytetään valvontasuunnitelmaa laadittaessa, kun käytössä oleva valvontaohjelma tukee uutta luokitusta. Hyväksymisasiakirjat (päätöksenteko) ovat Dynasty -asianhallintajärjestelmässä. Lisäksi jokaisen kohteen asiakirjojen paperiversiot ovat kohdekansiossa tai -riippukansiossa. Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheyksien määrittäminen Jatkossa elintarvikevalvonnan ja terveydensuojelun valvontakohteiden tarkastustiheyttä määriteltäessä otetaan huomioon soveltaen toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa valvontakohdetyypille määritelty riskiluokka. Myös tupakkavalvonnan kohteiden tarkastustiheys tullaan määrittelemään valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen. Asuntojen terveydellisten olosuhteiden tarkastuksia tehdään pyyntöjen perusteella. Tarkastusaikaan sisältyy tarkastuksen valmisteluun kuluva aika, tarkastukseen käytetty aika mukaan lukien matka-aika ja tarkastuskertomuksen laadinta. Henkilöstöresurssien allokointi ja riittävyyden arviointi Henkilöstöresurssien käyttö ja riittävyyden arviointi on erittäin haastavaa, koska kyseessä on säännöllisen suunnitelmallisen valvontajärjestelmän alkaminen jolloin - riskinarviointeja ei ole aiemmin laajalti tehty - säännöllisen rutiinivalvonnan osuus on ollut toiminnasta pieni ja sitä on hetkessä lisättävä - valvontatapausten lukumäärä tulee joka tapauksessa olemaan hyvin vaihteleva erityisesti eläinsuojelu- ja eläinten hyvinvointisektorilla - uudet odottamattomat valvontatilanteet kuten epidemiat, valitukset ja myös vaativat lausunnot eli vaikutusten arvioinnit merkittävistä hankkeista voivat ajoittain viedä resursseja säännöllisestä valvonnasta joten valvontatarpeen ja tosiasiallisen resurssien riittävyyden arviointi alkuvaiheessa ei ole mahdollista, vaan on yritettävä lisätä säännöllisen valvonnan osuutta mahdollisuuksien mukaan. ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2007 Kunnan tehtävänä on huolehtia elintarvikelain mukaisesta valvonnasta alueellaan. - kunnan valvontaan kuuluvien elintarvikehuoneistojen hyväksyminen

4 LUONNOS alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen, ensi-saapumis- ja muiden elintarvikealan toimijoiden valvonta - kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta - elintarvikkeiden markkinavalvonta Kunnalla on valvontatehtäviä myös liittyen puolustusvoimien toimintaan sekä STTV:N ohjaamaan alkoholimyymälöiden ja varastojen valvontaan. Kunnan valvottavana ovat tukkumyyjien ns. verolliset alkoholijuomavarastot samoin kuin alkoholijuomien valmistuspaikan tai tilaviinimyymälän yhteydessä toimivat muut elintarvikehuoneistot. Kunnan tehtäviin kuuluvat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen lääninhallitukselle ja EVIRAlle. Tarkastusten määrittely Elintarvikelain 13 :n 1 momentin mukaisesti hyväksytyn elintarvikehuoneiston koko toiminta tarkastetaan. Elintarvikehuoneistoihin tehdään tarkastuksia sekä etukäteen ilmoittaen että ilman ennakkovaroitusta. Tarkastuksissa keskitytään omavalvonnan toteutuksen, toiminnan hygienian ja tuotteiden määräystenmukaisuuden valvontaan. Tarkastukseen sisältyy rakenteiden, välineiden, tuotteiden, toimintatapojen, asiakirjojen, jäljitettävyyden ja tutkimustulosten tarkastusta. Elintarvikealan turvallisuus ja riskienhallinta on ensisijassa elintarvikealan toimijoiden asiana. Turvallisuuden ylläpitämisen ja riskienhallinnan väline on omavalvontaohjelma eli HACCPsuunnitelma, jonka toimija laatii ja ylläpitää elintarvikelain 19, 20 ja 21 sekä yleisen hygieniaasetuksen 852/ artiklan 1. kohdan mukaisesti Elintarvikevalvontasuunnitelman painopiste on säännöllinen riskinarvioon pohjautuva omavalvonnan toimivuutta ja erityisesti sen varmistuksia koskeva valvonta Lohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan elintarvikevalvontaviranomainen valvoo säännöllisesti omavalvontaohjelmien toimivuutta. Tämä elintarvikevalvontaviranomaisen suorittama valvonta ja näytteenotto ja näytteiden tutkiminen on elintarvikealan toimijalle maksullista. Mitä enemmän viranomaisen on valvottava tiettyä elintarvikealan kohdetta, sitä suuremmat kustannukset koituvat kyseiselle elintarvikealan toimijalle. Tästä valvonnasta peritään ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaiset korvaukset ja näytteenoton ja tutkimuksen kustannukset. Elintarvikevalvontaviranomaisen suorittaman säännöllisen valvonnan määrä ja kustannukset riippuvat elintarvikealan kohteen riskien suuruudesta Elintarvikevalvontaviranomainen mitoittaa suorittamansa riskinarvion perusteella kulloisenkin elintarvikevalvontakohteen tarvitseman viranomaisvalvonnan ja tutkimusten määrän. Viranomainen siis soveltaa valvontakohteiden riskinarviota ja sen perusteella määrittää kunkin kohteen vaatiman viranomaisvalvonnan ja tutkimuksen määrän. Tämä tapahtuu 1. säännöllisten valvontatarkastusten yhteydessä 2. elintarvikehuoneistojen ja omavalvontaohjelmien hyväksymisen yhteydessä 3. voi tapahtua toistaiseksi ns. mitoitustarkastuksen sekä 4. elintarvikealan toimijan muutoin antamien selvitysten perusteella koskien HACCP-varmistuksia.

5 LUONNOS Elintarvikealan rooli omien riskiensä hallinnassa Omavalvonta eli HACCP on 7-portainen järjestelmä, jolla turvallisuutta ylläpidetään ja riskejä hallitaan. Omavalvonnan toimivuuden ja riskinarvion kannalta sekä toimijalle että viranomaiselle tärkeä vaihe on 6. vaihe eli järjestelmä, jolla elintarvikealan toimija varmistaa eli verifioi, että HACCP-järjestelmä toimii. (HACCP-varmistukset eli verifikaatiot). Toimijan on laadittava suunnitelma todentaakseen ja varmistaakseen, että HACCP-järjestelmä toimii. Tämä käsittää seuraavien kohtien rutiininomaisen integroivan arvioinnin, päivittämisen ja tarkistamisen niin, että nämä ovat valvonnassa - HACCP-järjestelmä ja kirjaukset ( omavalvontasuunnitelman ajan tasalla pitäminen el 19, 852/ art 1. kohta f) - kriittiset valvontapisteet CCP (esim. lämpötila, aika/viipymä, vastaanottotarkastus, kontaminaatio, informaationkulku ym, 2 luvun mukaisten vaatimusten kannalta kriittiset kohdat el 19, 852/ art 1. kohta d) - kriittisten rajojen poikkeamat ja virheet (852/ art 1. kohta e) - toiminnan visuaalinen valvonta (852/ art 1. koht f) - varmistavien täsmänäytteiden ottaminen ja analyysit (pinnat, tuote, henkilöstö ym) (852/ art 1. koht f) HACCP vaihe 6 Verifikaatio (varmistaminen) Ne toimet (muut kuin mittaukset eli monitorointi) jotka määrittävät HACCP-suunnitelman pätevyyden (validiteettin) ja jotka varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitelman mukaisesti. Varmistamisen (verifikaatio) vaiheita: - validaatio eli hyväksyminen - CCP eli kriittisten kohtien ja niihin liittyvien riskien hallinnan varmistaminen ( d) - mittalaitteiden kalibrointi - kalibroinnin kirjausten tarkistus - täsmänäytteenotto ja testaus - CCP kirjauksin varmistus ja tarkistus -HACCP järjestelmän varmistaminen verifikaatio ( f ja g) - havainnot ja tarkistukset - lopputuotteen mikrobiologinen testaus - elintarvikevalvontaviranomainen Validaatio päteväksi toteaminen eli hyväksyminen (vaatimuksenmukaisuus) Verifikaation eli varmistuksen se osa, joka keskittyy keräämään ja arvioimaan tieteellistä ja teknistä tietoa määrittämään, että kunnolla toteutettu HACCP-suunnitelma tehokkaasti valvoo riskejä. HACCP-suunnitelman validaatiota suorittaa HACCP-tiimi tai yksityinen henkilö Validaatio käsittää tieteellisen tai teknisen tarkistuksen koskien HACCP-suunnitelman kaikkia osioita riskianalyysistä kaikkiin CCP-varmistuksiin eli verifikaatioihin Milloin validoidaan eli todetaan päteväksi? - alussa - kun tekijät muuttuvat, esim seuraavat tekijät voivat aiheuttaa suunnitelman validoinnin (eli arvion, onko vaatimusten mukainen):

6 LUONNOS raaka-aineen vaihtuminen - tuotteen tai prosessin muutos - tarkistuksissa todetut huonot tulokset - toistuvat poikkeamat - uusi tieto riskeistä tai valvontatoimista - on-line havainnot ja - uudet jakelu- tai asiakkaan käsittelykäytännöt CCP verifikaatiotoimenpiteet (kriittisten valvontapisteiden varmistaminen) - kalibrointi - kalibrointikirjausten tarkistus - täsmänäytteenotto ja testaus - CCP kirjausten tarkistus Kalibrointi suoritetaan - laitteille ja mittareille joita käytetään mittauksiin (monitorointi) tai varmistamiseen (verifiointi) - riittävän usein varmistamaan mittausten tarkkuus - varmistamalla tarkkuus standardin suhteen käyttäolosuhteessa HACCP-järjestelmän verifikaation eli varmistamisen tiheys - vuosittain - järjestelmävirhe tai tuotteen tai prosessin huomattava muutos HACCP-järjestelmän varmistukset eli verifikaatiot - tarkista tuotekuvauksen ja vuokaavion tarkkuus - tarkista, että CCP:t (kriittiset valvontapisteet) mitataan (monitoroidaan) kuten HACCPsuunnitelma edellyttää - tarkista, että prosessit toimivat asetetuissa kriittisissä rajoissa - tarkista, että kirjaukset tehdään tarkasti ja oikea-aikaisesti Kirjausten tarkistus - mittaukset (monitorointi) on suoritettu niissä kohteissa, jotka on määritetty HACCPsuunnitelmassa - mittaukset (monitorointi) on suoritettu niinä ajankohtina ja sillä tiheydellä, jotka on määritetty HACCP-suunnitelmassa - korjaavat toimenpiteet on suoritettu aina kun mittaukset (monitorointi) osoittaa kriittisten rajojen poikkeman - laitteet on kalibroitu ajankohtina, jotka on määritetty HACCP-suunnitelmassa Esimerkki erään yrityksen omavalvonnan varmistusmenettelyn aikataulusta (HACCP-verifikaatio) Toimenpide Ajankohta HACCP-suunnitelman alkuvalidaatio Ennen suunnitelman toteuttamisen alkua tai alkuvaiheen aikana Seuraavat HACCP-suunnitelman validaatiot Kriittisten rajojen muuttuessa, merkittäviä prosessin muutoksia, laitteiston ja järjestelmän häiriöt jne CCP-mittausten (monitorointi) kuten kuvattu HACCP-suunnitelman mukaan suunnitelmassa

7 LUONNOS Tarkistus koskien mittauksia (monitorointia) ja korjaavien toimenpiteiden kirjauksia jotta voidaan osoittaa suunnitelman mukaisuus HACCP-suunnitelman uudelleenarvio viikottain Vuosittain Elintarvikevalvontaviranomaisen rooli HACCP-suunnitelman eli omavalvontasuunnitelman verifioinnissa eli varmistamisessa Viranomaisen toimenpiteet verifikaatiossa: - Omavalvonta- eli HACCP-suunnitelman ja muunnelmien tarkastaminen - CCP-mittausten kirjausten tarkistaminen - korjaavien toimenpiteiden kirjausten tarkastaminen - verifikaatio- (varmistus-) kirjausten tarkastaminen - toimintojen visuaaliset tarkastukset määrittämään, että omavalvonta- eli HACCP-suunnitelmaa noudatetaan ja että kirjauskäytäntöä ylläpidetään kunnolla - pistokokeenomainen näytteen otto ja tutkimus Yrityksen tai toimijan riskiluokan määritys Riskiluokkia on 3: - riskiluokka 1: 1. omavalvontasuunnitelman eli HACCP-suunnitelman varmistus- eli verifiointi on hyväksyttävä eli validi (vaatimuksenmukainen) ( d-g) 2. CCP- eli kriittisten valvontapisteiden varmistus eli verifiointi on hyväksyttävä eli validi (kts edellä) ( d) 3. seuraavat varmistukset eli verifioinnit ovat hyväksyttäviä eli valideja: - korjaavien toimenpiteiden kirjausten varmistaminen ( e) - varmistus- eli verifikaatiokirjausten varmistus ( f) - varmistavien täsmänäytteiden ottaminen ja analyysi ( f) - riskiluokka 2: 2 edellämainittua varmistusta eli verifiointia voidaan todeta valideiksi eli hyväksyttäviksi - riskiluokka 3: 1 edellämainittu varmistus eli verifiointi voidaan todeta validiksi eli hyväksyttäväksi - riskiluokka X yksikään edellä mainittu varmistus eli verifikaatio ei ole hyväksyttävissä eli validi ja siten itse omavalvontaohjelma ei täytä vaatimuksia, joten kohde ei täytä elintarvikelain vaatimuksia Elintarvikevalvonta- ja näytteenotto ja -tutkimissuunnitelma perustuen riskinarvioon Säännöllisen valvonnan tarkastuskäyntitiheydet sekä näytteenotto ja -tutkiminen Eri riskiluokkien elintarvikevalvontakohteissa tehdään toimijan kustannuksella säännönmukaiset tarkastuskäynnit seuraavasti omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi: Riskiluokka Tarkastuskäyntien vuosittainen lukumäärä 1 0, Riskiluokan X kohteissa annetaan ao kehotukset sekä ryhdytään tarvittaessa pakkotoimiin.

8 LUONNOS Eri riskiluokkien elintarvikevalvontakohteissa elintarvikevalvontaviranomainen ottaa ja tutkii toimijan kustannuksella seuraavat näytteet tarkastajan harkinnan mukaan Riskiluokka 1 ei viranomaisen näytteitä eikä tutkimuksia viranomaisen näytettä koskien tuotetta, pintojen tai pakkausten puhtautta tai henkilökuntaa 3 1 viranomaisnäyte kutakin CCP- eli kriittistä valvontapistettä kohti liittyen tuotteeseen ja/tai pintojen ja pakkausten puhtauteen ja/tai henkilökuntaan tarkastajan harkinnan mukaan Viranomaisnäytteen ja tutkimuksen aihe määräytyy siitä, minkätyyppisen CCP:n puutteellisuudesta on kyse. Suunniteltu säännöllisen valvonnan tarkastuskäynnin kesto Tarkastuskäynnin kestoon sisältyy valmistautuminen toimisto- ja hallinto-osioineen raportoimisineen ym Riskiluokka Perusaika t Muu HACCPvarmistus t t/kpl CCP kriittistä valvontapistettä kohti kuluva aika Yhteensä t 1 1 0,5 0,2 1,5 + (0,2 x kplccp) 2 1 0,7 0,3 1,7 + (0,3 x kplccp) ,4 2 + (0,4 x kplccp) X 2-3? 2-3? 0,5 n. 5 + (0,5 x kplccp) Mitoitustarkastus Paitsi säännöllisen valvonnan elintarvikevalvontatarkastuksia, joissa tarkastetaan omavalvonnan toimivuus ja määritellään mahdollista kohteen riskiluokkaa, tehdään toistaiseksi myös ns. mitoitustarkastuksia, joiden tarkoituksena on määrittää kohteen riskiluokka omavalvonnan varmistusten osalta. Mitoitustarkastuksella saatetaan pystyä määrittämään riskiluokka, mutta on mahdollista, ettei se onnistu., vaan elintarvikealan toimija joutuu hankkimaan lisäselvityksiä. Mitoitustarkastuskäynti pyritään tekemään suurimpaan osaan elintarvikevalvonnan kohteista lukuun ottamatta alkutuotantoa sekä: sellaisia valvontakohteita ja toimijoita, jotka haluavat antaa riittävän selvityksen viranomaiselle ylläkuvatuista valvontakäyntien mitoitukseen ja viranomaisvalvonnan määrään vaikuttavista omavalvonnan varmistuksista omassa toiminnassaan niin, että mitoitusvalvontakäyntiä ei erikseen tarvita. Riskiluokka tarkistetaan luonnollisesti seuraavassa säännöllisessä tarkastuksessa. Mitoitustarkastuksen kesto tuntia Arvioitu taso riskiluokka 1 1 tuntia

9 LUONNOS Arvioitu taso riskiluokka 2 yli 1 tuntia Arvioitu taso riskiluokka 3 1,5 tuntia Arvioitu taso riskiluokka X? Edellä mainitun omavalvonnan toimivuuteen perustuvien tarkastuskäyntien lisäksi tehdään toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuvia lisäkäyntejä seuraavasti seuraaviin kohteisiin: (perustuu EVIRAn valvontakohteittain tyypiteltyihin riskeihin) Liha-alan laitokset Lisätarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Pienteurastamo teurastuskertojen lukumäärä teurastuksen valvontaan käytettävä aika Liha-alan laitos 6 2 Kala-alan laitokset Lisätarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Kala-alan laitos 2 2 Maitoalan laitokset Lisätarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Maitoalan laitos 2 3 Muna-alan laitokset Lisätarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Munapakkaamo 1 3 Munatuotteiden valmistelaitos 1 2 Ammattikeittiöt Lisätarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Keskuskeittiö ja ravintola joka 1 4 toimittaa ruokaa myös muualla tarjoiltavaksi Ravintola (valmistus ja tarjoilu 1 3 ko. paikassa Laitoskeittiö (koulut, 0,5 3 päiväkodit, sairaalat, (valmistus ja tarjoilu ko paikassa) Tarjoilukeittiö (muualla valmistetun ruuan tarjoilua) 0,5 1 Myymälät ja myyntipaikat Lisätarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Myymälä, jossa 1 4 ruuanvalmistusta; helposti pilaantuvia elintarvikkeita myös palvelumyyntinä Säännöllinen (hyväksymistä edellyttävä) ulkomyynti ja tarjoilu sekä siihen rinnastettava toiminta 1 2

10 LUONNOS Ilmoitusta edellyttävä toiminta Tarkastusten lukumäärä/v Tarkastukseen käytettävä aika Alkutuotantopaikka 0,7 1 Elintarvikkeen kanssa 0,7 3 kosketuksiin joutuvia tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat Elintarvikelain ,7 1 mukainen ilmoitettava toiminta (kohdat 2-18) Ensisaapumiserät raa at lihatuotteet (tuoteluokat 1-11) 10 % eristä Valvontakohteiden lukumäärä valvontakohdetyypeittäin Lohjalla, Sammatissa ja Nummi-Pusulassa Valvontakohdetyyppi Lohja Sammatti Nummipusula Maidontuotantotila Teurastuspaikat Liha-alan laitos pienimuotoinen Suoramyyntitila Elintarvikevalmistelaitos Pakkaamot, tukkukaupat, varastot Ravintola alle 50 asiakaspaikkaa Ravintola yli 50 asiakaspaikkaa Laitoskeittiö Keskuskeittiö Elintarvikemyymälä yli 1000 m² Elintarvikemyymälä m² Elintarvikemyymälä alle 100 m² Elintarvikkeiden myyntipaikka muu Leipomo Munapakkaamo Muu valvontasuunnitelman mukainen valvonta Elintarvikehuoneiston ja omavalvontasuunnitelman hyväksyminen - valvontakohteen ja HACCP-järjestelmän tarkastamista ja arviointia käytetään riskiluokan ja valvonta- sekä näytteenottotarpeen arviointiin - laatujärjestelmänä HACCP ja arviointilista Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Toteutumista arvioidaan - tarkastusten määrä kunkin riskiluokan kohteissa

11 LUONNOS tarkastusten kattavuus: onko tarkastettu myös muuta kuin toimijan varmistuksia - näytteiden määrä kunkin riskiluokan kohteissa - valvontatulojen kohdentuminen? - auditointisuunnitelma Suunnitelman toteutumisen arviointi Seurataan valvontasuunnitelman toteutumista. Seurantaa toteutetaan valvontasuunnitelmaasetuksen (665/2006) mukaan seuraavien tekijöiden osalta: - tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, - tarkastusten kattavuus, - näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä - valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Toteutunutta valvontaa verrataan valvontasuunnitelmaan vuosittain sekä arvioidaan valvonnan tehokkuutta, voimavarojen riittävyyttä ja valvonnan kohdentumista. Seurantaa hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Oman sisäisen seurannan lisäksi otetaan huomioon myös ulkopuolisten tekemät arvioinnit kunnan valvonnasta. Tällaisia ovat mm. lääninhallitusten ja Eviran kuntiin tekemät tarkastukset, lääninhallitusten suorittamat paikallisen elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnit ja ns. EU-tarkastuskäynnit. Lisäksi mahdollisesti kunnan itse tekemät tai ulkopuolisilla teetetyt auditoinnit otetaan huomioon arvioinnissa. Hyväksytyt laboratoriot Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö, Lahden laboratorio, Lappeenrannan kaupungin ja alue ja keskuslaboratoriot jne Kansalliset ja EU-valvontaohjelmat - salmonellavalvontaohjelma - vierasainevalvontaohjelma eläimistä saatavien elintarvikkeiden osalta - torjunta-ainejäämävalvontaohjelma - ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma - säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma Varautuminen epidemioiden selvittämiseen Ruokamyrkytysten selvitystyöryhmään kuuluvat terveydenhuollon ylilääkäri, terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava terveydenhoitaja, terveystarkastaja. Selvitystyöryhmän yhdyshenkilönä toimii terveysvalvonnan johtaja. Toiminnasta ja tiedottamisesta on olemassa valmiussuunnitelma Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen - ruokamyrkytysselvitystyöryhmä - valmiussuunnitelma Viestintä - valmiussuunnitelma Laatujärjestelmä elintarvikevalvonnan toteuttamiseksi

12 LUONNOS laatujärjestelmässä sovelletaan 7-portaisen HACCP-järjestelmän sekä YTERVA:n kriteereitä. Laatujärjestelmä käsittää mm toimintaohjeen ja tarkistuslistan koskien pukeutumishygieniaa, toimijan varmistusten arvioimista ja tarkastuksen menettelytapoja kuten näytteenottoa ja tarkastuskertomusta ja valvontakirjanpitoa. Laatujärjestelmästä annetaan tiedot erikseen. TUOTETURVALLISUUSVALVONTA Kuluttajapalvelukohteet Lohja kpl Sammatti kpl Nummi-Pusula kpl Huvi-/perhepuisto/tivoli/sirkus Kuntosali Laskettelu/snowtubing/mäkiau 1 Leikkikenttä Skeittauspaikka 1 Ohjelmapalveluyritys 1 Kiipeilykeskus/seinä muu kuin ed Ratsastustalli/keskus 9 3 Karting-keskus Uimahalli/kylpylä/vast 2 Uimaranta Talviuintipaikka 3 Yleisötilaisuus 7 Tatuointien ja lävistysten tekijä 1 Muut kuluttajapalveluiden valvontakohteet Kulutustavaroihin liittyvät valvontakohteet Kynttilätuotteiden valmistaja 1 Lelujen valmistaja 1 Kosmetiikan valmistaja 1 1 Muut valmistajat/valmistuspaikat 6 2 Maahantuojat/maahantuoj varastot Myyntipaikat Muut 5 Riskinarviointi ja tarkastusten laadunvarmistus esitetään tehtäväksi kuluttajaviraston ja tuoteturvallisuuden valvontaohjelman ohjeiden sekä mm. seuraavien ohjeiden mukaan: - Kuluttajaviraston ohjeet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman laatimiseksi - Kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö - Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi - ohjelmapalveluiden tuoteturvallisuuden tarkastuslista - Turvallinen yleisötilaisuus ISBN seikkailu- ja elämyspalveluiden tuoteturvallisuusvalvonnan tarkastuslista - kuntosalilaitteiden tarkastuslista - ratsastuspalveluiden tuoteturvallisuuden tarkastuslista

13 LUONNOS tuotteen turvallisuuden varmistamisen työkalupakki VTT riskienhallinta - vika- ja vaikutusanalyysi SFS EN 1176 leikkikentät - muut standardit kuten lelut - kuluttajaviraston ohjeet laskettelurinteiden turvallisuuden edistämiseksi REV 1 - laki kosmeettisista valmisteista ym Tuoteturvallisuuslain korvannut laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) tuli voimaan Lain 14 :n mukaan Kuluttajavirasto laatii tuoteturvallisuusvalvonnan ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi valtakunnallisen valvontaohjelman. Valtakunnallinen valvontaohjelma laaditaan keskushallinnon viranomaisten yhteistyönä. Tuoteturvallisuuden ajantasainen lainsäädäntö on mm. Kuluttajaviraston internetsivuilla > Lait ja ohjeet > Tuoteturvallisuus. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20 mukaan kunnat perivät elinkeinonharjoittajalta ja muulta palvelun tarjoajalta kuntien hyväksymän ympäristöterveydenhuollon taksan mukaisen maksun 15 :ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Uusittu kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö otetaan käyttöön ensimmäisen kerran laadittaessa vuoden 2007 valvontasuunnitelmaa. Tämän jälkeen valvontakriteeristön menettelytavat ovat voimassa paitsi valvontasuunnitelmien laadinnassa myös valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnissa sekä tuoteturvallisuusvalvonnan tietojen keruussa. *) Uimarantojen, talviuintipaikkojen, yleisötilaisuuksien ja tatuointien / lävistysten tekijöiden tuoteturvallisuusvalvontatarkastukset suositellaan tehtäviksi terveydensuojelulain mukaisten valvontakäyntien yhteydessä (yhteistarkastuksena). Tämä on otettu huomioon valvontakriteeristöön arvioidussa valvontakäynnin kestossa, ts. taulukossa on tuoteturvallisuusvalvonnan laskennallinen osuus Tarkastusten määrittely Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 17 : Valvontaviranomaisella on oikeus päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun sellaiseen tilaan, jonne pääsy on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Ekstranetissä on valvontatyössä käytettävät tarkastuslistat ja malliasiakirjat (vahvistus tarkastuksen tekemisestä, tarkastuspöytäkirja ja päätös). Hallintolaki (434/2003) 39 : Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. Tarkastus voi olla mm: - Ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus, joka

14 LUONNOS kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden ja / tai kulutustavaroiden turvallisuuden tarkastamiseen valmistus-, maahantuonti- tai myyntipaikalla. Kuluttajapalveluiden turvallisuutta tarkastettaessa tarkastukseen kuuluu mm: tarkastuksen ajankohdan sopiminen, toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan / -suunnitelmiin tutustuminen ennakolta, kohteen tarkastaminen, sisältäen mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuuden tarkastamisen, keskustelua toiminnanharjoittajan ja mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön kanssa sekä tarvittaessa palvelun suorittamisen seuraamista todellisilla suorituspaikoilla. - Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus, joka voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton, esim. uimahallin uinninvalvonnan tosiasiallisen toteutuksen toteamiseksi. Jälkitarkastus voi olla myös esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita. - Ennalta ilmoittamaton tarkastus, esim. kuluttajan tekemässä ilmoituksessa mainitun turvallisuuspuutteen toteamiseksi sellaisissa olosuhteissa, ettei toiminnanharjoittaja voi ennakolta varautua viranomaisen tarkastukseen. Tehdyistä tarkastuksista tulee viipymättä laatia tarkastuskertomus eli tarkastuspöytäkirja (hallintolaki 39 ). Tarkastuspöytäkirja tulee laatia, vaikka turvallisuusasiat kohteessa olisivatkin olleet kunnossa. Tarkastuspöytäkirja on annettava tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastustoiminnassa ei voida liikaa korostaa tehokkaan jälkivalvonnan merkitystä. Perusteellinenkin tarkastus on merkityksetön, jollei jälkivalvonnalla varmenneta, että kohteen turvallisuustaso on saatettu hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi jälkitoimien (pöytäkirjan laatiminen ja jälkitarkastus) laiminlyöminen vie uskottavuutta valvonnalta ja vähentää toiminnanharjoittajien sitoutumista turvallisuusasioihin sekä yleistä lainkuuliaisuutta. Kiertävien toiminnanharjoittajien valvonnassa tehdään yhteistyötä välittämällä tietoa erityisesti mahdollisista vakavista turvallisuuspuutteista toiminnanharjoittajan seuraavaan kohteeseen. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Kuluttajaviraston julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Valvontakohteiden kartoittaminen Lähtökohdan valvontayksikön alueella olevien riskien arvioimiselle muodostaa tieto valvontakohteiden lukumääristä ja niiden tuntemus. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta ei sisällä elinkeinonharjoittajille tai muille palvelun tarjoajille (esim. kunta, seurakunta ja asunto-osakeyhtiö) tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta uusista palveluista. Lain 4 :n ilmoitusvelvollisuus koskee pelkästään vaaralliseksi todettuja palveluita ja tavaroita. Tämän takia valvontaviranomainen ei saa tietoa uusista palveluiden tarjoajista. Tosin kunnan terveysvalvonta saa tietoa joistakin uusista palveluiden tarjoajista terveydensuojelulain perusteella tehtävien ilmoitusten johdosta. Valvontakohteiden kartoittamisessa voidaan käyttää apuna oman paikallistuntemuksen lisäksi mm: - terveydensuojelulain ja mahdollisesti muun lainsäädännön perusteella tehtyjä ilmoituksia - aiempien vuosien tietojenkeruussa ilmoitettuja tietoja päivitettyinä - yritysrekistereitä - viranomaisyhteistyönä poliisilta ja pelastustoimelta saatavia tietoja (esim. suuret yleisötilaisuudet). Valvontakohteiden lukumäärätietoja tarvitaan myös tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruussa. Tarvittaessa aiempina vuosina tehtyjä selvityksiä / arvioita tulee tarkentaa ja päivittää. Painopistealueiden kohteiden lukumäärät tulee selvittää ja tietää tarkasti, muiden kohteiden lukumäärät voidaan tarvittaessa arvioida. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa annetaan kunnalle tosiasialliset valvontakeinot puuttua mm. kuluttajapalveluiden turvallisuuteen. Kunnan valvontaviranomainen voi määrätä minkä tahansa lain soveltamisalalle kuuluvan kuluttajapalvelun ja kulutustavaran väliaikaiseen suoritus- / myyntikieltoon (24 ). Lain mukaan asia on siirrettävä 14 päivän kuluessa Kuluttajaviraston ratkaistavaksi. Käytännössä kuntia kehotetaan keskustelemaan

15 LUONNOS tilanteesta lääninhallituksen ja / tai Kuluttajaviraston kanssa ennen väliaikaisen kiellon määräämistä. Käytännössä valvontatoimenpiteiden joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi käyttämiseksi lain 23 ja 24 :n mukainen toimivalta kunnissa on delegoituna valvontaa suorittavalle viranhaltijallellain 11 :n 1 momentin mukaisesti. Esim. vaaralliseksi havaitun kuluttajapalveluksen väliaikaiseen kieltoon määräämisessä ei voida odottaa lautakunnan seuraavaan kokoukseen kuluttajien turvallisuutta vaarantamatta. Tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnalliset painopistealueet Tuoteturvallisuuslainsäädännön laajan soveltamisalan takia on tarpeen valtakunnallisesti määrittää yhtenäiset valvonnan painopistealueet. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueita ovat: - Lasten, nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden turvallisuus. He eivät voi vaikuttaa ympäristöönsä, eivätkä tunne ja hallitse erilaisia riskejä. - Liikunta- ja vapaa-ajan palvelut, joita käyttävät suuret kuluttajajoukot. Palveluun / lajiin sinänsä ei tarvitse liittyä suuria vaaroja vaan riskit muodostuvat siitä, että lajia harrastavat suuret määrät kuluttajia. Suuri osa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista tapahtuu erilaisissa liikunta aktiviteeteissa. Keskeisiä valvontakohteita kuluttajapalveluiden osalta ovat: - huvi- / perhepuistot / tivolit / sirkukset - kuntosalit - laskettelu- / snowtubing- / mäkiautokeskukset - leikkikentät - skeittauspaikat - ohjelmapalveluiden tarjoajat - kiipeilykeskukset / -seinät - ratsastustallit / -keskukset - karting-keskukset - uimahallit / kylpylät / vastaavat - uimarannat - avantouintipaikat - yleisötilaisuudet. - Painopistealueita kulutustavaroiden osalta ovat: - lelut ja lastenhoitotarvikkeet - tulipalon vaaraa aiheuttavat tuotteet, esim. kynttilätuotteet - tuotteet, joilla pyritään suojelemaan kuluttajan turvallisuutta ja joiden asianmukainen toiminta tai toimimattomuus selviää vasta hätä- tai onnettomuustilanteessa, mm. henkilönsuojaimet (esim. suojakypärät ja heijastimet) ja tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalle kuuluvat pelastustoimintaan tarkoitetut tavarat esim. sammutuspeitteet ja pelastautumisvälineet). Tuoteturvallisuusvalvonnan työnjako ja kunnan valvonnan painopisteet Tuoteturvallisuusvalvonnan työnjaon mukaisesti kunnat (valvontayksiköt) kantavat päävastuun kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnasta. Tarvittaessa on tehtävä yhteistyötä kuntien välillä ja pyydettävä asiantuntija-apua lääninhallituksesta. Kuntia on kehotettu suuntaamaan rajalliset valvontaresurssit kuluttajapalveluiden valvontaan koska: 1) kuluttajapalveluiden valvonta on mahdollista ainoastaan paikallistasolla (kohteiden tuntemus ja saavutettavuus) 2) kunnilla ei ole mahdollisuuksia tehokkaiden valtakunnallisten toimenpiteiden suorittamiseen (kulutustavarat ovat pääosin valtakunnallisessa levityksessä ja kunnilla on toimivalta vain omalla alueellaan)

16 LUONNOS ) kunnilla on vähäiset mahdollisuudet tavaroiden testauttamiseen, etenkään akkreditoiduissa laboratorioissa 4) Kuluttajavirastolla on vakiintuneet valvontakäytännöt ja pitkän tähtäimen suunnitelmat sekä kansainvälisen yhteistyön kautta saatava tieto kulutustavaroiden vaaroista tavaroiden markkinavalvonnanvaltakunnalliseksi suorittamiseksi. Kunnissa käsitellään sinne tulevat (tavaroita ja palveluita koskevat) ilmoitukset osaamisen ja toimivallan rajoissa. Tarvittaessa asian käsittely siirretään Kuluttajavirastoon, asiasta Kuluttajaviraston kanssa sopien. Kuluttajavirasto vastaa keskitetysti tavaroiden markkinavalvonnasta. Kuluttajavirasto pyytää tarvittaessa apua kunnista ja lääninhallituksista näytteenottoon, notifikaatioiden pikavalvontaan ja myynnistä poistettavien tavaroiden jälkivalvontaan sekä kiireellisiin valtakunnallisiin valvontatehtäviin. Kunnassa on tarkoituksenmukaista valvoa paikallisesti valmistettavien tavaroiden (erityisesti painopistealueet huomioiden: lelut, kynttilätuotteet, kosmetiikka) vaatimustenmukaisuutta (etenkin merkinnät ja rakenteelliset perusasiat), ennen kuin tavarat leviävät jakeluun. Kunnat ja lääninhallitukset seuraavat alueellaan tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä (uudet tavarat ja palvelut sekä toiminnanharjoittajat) ja tapahtuneita onnettomuuksia (mm. tiedotusvälineiden raportoimat) sekä ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin. Lääninhallitukset toteuttavat Kuluttajaviraston kanssa vuosittain tulossopimuksessa sovitut valvontaprojektit ja muut tehtävät. Lääninhallitukset antavat ohjausta ja apua kunnille. Tuoteturvallisuusvalvonnassa noudatettava työnjako on tuoteturvallisuusvalvonnan ekstranetissä > Työohjeet > Työnjako tuoteturvallisuusvalvonnassa. Valvontakohteiden tarkastustiheys Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Tuoteturvallisuusvalvonnan laatukriteeristössä on esitetty valvonnan painopistealueiden eri kohdetyyppien tarkastustiheydet ja arviot laadukkaan tarkastuksen kestolle Laatukriteeristössä esitetyt tarkastusten kestoajat ovat keskimääräisiä aikoja, joka kuluu tuoteturvallisuustarkastuksen tekemiseen. Aika-arviot sisältävät niin matkat kohteeseen ja myös toimistotyöt, mm. tarkastuspöytäkirjan laatimisen. Tulee kuitenkin muistaa, että valvontayksikkö ja -kohdekohtainen riskinarviointi määrää tilanteenmukaisesti valvonnan tarpeen. Tarkastustiheyteen ja tarkastukseen tarvittavaan aikaan vaikuttaa mm. kohteen toiminnan laatu, laajuus ja riskialttius. Laatukriteeristö on tuoteturvallisuusvalvonnan ekstranetissä > Työohjeet > Valvonnan laatukriteeristö. Riskillä tarkoitetaan ei-toivotun tapahtuman esiintymistodennäköisyyttä. Riski muodostuu vaaran suuruudesta ja todennäköisyydestä. Riski = Vaaran suuruus x Tapahtuman todennäköisyys R = V x T (riskitulo) Vaara tarkoittaa tekijöitä, jotka kohdistuvat kuluttajan terveyteen tai omaisuuteen laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 6. Vaaratekijöitä, suuntaa-antavasti suurimmasta vähäisimpään: - hengenmenetys - pysyvä vammautuminen - paraneva / ohimenevä haitta - lievä loukkaantuminen - mielenpahoitus / järkytys

17 LUONNOS taloudellinen menetys. Vaaran suuruuteen (kuinka moni altistuu, jos jotain tapahtuu) ja vaaran todennäköisyyteen (kuinka todennäköisesti jotain tapahtuu) vaikuttaa vaaralle altistuvien henkilöiden määrä. Vinkkejä riskien arviointiin Mieti arvioinnin kohteeseen liittyviä riskejä. Dokumentoi riskit syineen ja seurauksineen. Ideariihen käyttäminen on hyvä keino riskien arvioinnissa. Ota arvioinnissa huomioon palvelun / tavaran tavanomainen ja tavanomaisesta poikkeava käyttö / käyttäytyminen. Ota huomioon myös mm. tavaran mahdollinen kokoamis- ja purkuvaihe ja tarkoitettua nuoremmat käyttäjät. Moniin palveluihin liittyy useita yhtäaikaisesti esiintyviä riskejä. Arvioi niiden yhteisvaikutus ja ennakoi pahin mahdollinen tilanne. Suunnittele tuotannon laadunvarmistuksen toteutustapa. Kirjaa käytännöt ylös. Varmista, että mahdolliset virheelliset tuotte-erät voidaan tarvittaessa jäljittää. Eräs keino on erityisten valmistuserätunnusten käyttö. Testaa tavara ennen myynnin aloittamista. Monille tavararyhmille on olemassa standardeja, joissa on määritelty turvallisuuden vähimmäistaso. Tarkastuskohteeseen ja annettuihin ohjeisiin tulee perehtyä huolellisesti. Tarkastus vaatii yleensä keskustelua kohteen henkilökunnan kanssa ja toiminnan havainnointia (esim. uimahallissa asiakkaitten opastuksen järjestäminen tai miten uinninvalvonta on tosiasiallisesti järjestetty). Näin ollen tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvän tarkastuksen yhdistäminen osaksi muuta valvontaa ei yleensä ole mahdollista. Mahdollisesti jonkin yksittäisen turvallisuusnäkökohdan toteaminen tai vähäinen jälkitarkastus voidaan tehdä samalla kertaa, kun esim. otetaan vesinäyte uimahallista. Ylläkuvatun perusteella määritellään seuraavat säännöllisen valvonnan kohdekohtaiset vuosittaiset tarkastustiheydet ja niiden perusteella tehtävät suunnitelman toteutumisen arviointi. Kuluttajapalvelukohteet Suunniteltu valvontakäyntien lukumäärä Yhden valvontakäynnin kesto t Huvi-/perhepuisto/tivoli/sirkus Jokainen vierailu 3 Kuntosali 0,5 4 Laskettelu/snowtubing/mäkiau Leikkikenttä 0,5 2 Skeittauspaikka 0,5 2 Ohjelmapalveluyritys 0,5 4 Kiipeilykeskus/seinä muu kuin ed Ratsastustalli/keskus 0,5 3 Karting-keskus Uimahalli/kylpylä/vast 2 4 Uimaranta 1 2 Talviuintipaikka 1 2 Yleisötilaisuus Jokainen 3 Tatuointien ja lävistysten tekijä 1 2 Muut kuluttajapalveluiden valvontakohteet 0,2-2 Toteutuma

18 LUONNOS Kulutustavaroihin liittyvät valvontakohteet Kynttilätuotteiden valmistaja 0,3 2 Lelujen valmistaja Kosmetiikan valmistaja 1 4 Muut valmistajat/valmistuspaikat 0,2-1 2 Maahantuojat/maahantuoj varastot Myyntipaikat 0,1-0,5 2 Muut 0,1-1 2 Kunnan toimeenpanema näytteenotto Kuluttajapalveluiden valvontaan ei yleensä sisälly näytteenottoa. Näin ollen näytteenottosuunnitelma tulee kyseeseen vain tavaravalvonnan osalta. Kuluttajavirasto vastaa pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Suunnitelman toteutumisen arviointi Raportointi Valvontayksikössä vuosittain suoritetut tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus tuoteturvallisuusvalvontaan raportoidaan tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruulomakkeistolla 12. Lääninhallitukset tekevät läänikohtaiset yhteenvedot, joista Kuluttajavirasto koostaa valtakunnallisen yhteenvedon Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten projekteista raportoidaan projektin ohjeistuksessa mainitulla tavalla. Yleensä on tarkoituksenmukaista suorittaa raportointi mahdollisimman pian tarkastusten suorittamisen jälkeen, kun asiat ovat vielä tuoreena muistissa. Vastaavasti lääninhallitukset raportoivat projektien tulokset Kuluttajavirastoon mahdollisimman nopeasti. Valvontaprojektien tuloksista raportointi on keskeisessä asemassa valtakunnallisen tilannekuvan saamiseksi kuluttajapalveluiden turvallisuudesta ja valvontakeinojen käytön tehokkuudesta. Lisäksi projektien tuloksia käytetään valvonnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutuminen tulee käsitellä vuosittain kunnan tuoteturvallisuusvalvonnasta vastaavassa lautakunnassa tai muussa monijäsenisessä toimielimessä (kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 11 :n mukainen kunnan valvontaviranomainen). Tällöin tulee käsitellä ainakin seuraava asiat: 1. Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt. 2. Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja noudattaako valvonta tuoteturvallisuusvalvonnan työnjakoa. 3. Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunnitelmaa. 4. Onko valvonta määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista. 5. Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset tulee raportoida lääninhallitukselle. Lääninhallitukset raportoivat valvontasuunnitelmien toteutumisesta ja kunnassa suoritetusta toteutumisen arvioinnista Kuluttajavirastolle. Valvonnan toteutumista arvioidaan myös tuoteturvallisuusvalvonnan tasonarvioinnilla. Lääninhallitukset suorittavat tasonarvioinnin valvontayksiköiden toimittamien tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruulomakkeiden ja Kuluttajaviraston valmisteleman ohjeasiakirjan perusteella.

19 LUONNOS Työajan tarve Palveluiden turvallisuuden valvonta vie huomattavasti aikaa kun se tehdään laadukkaasti. Palveluiden turvallisuuden valvonnassa tarkastajan tulee monasti ennakolta tutustua kohteen turvallisuusjärjestelyihin kirjallisten suunnitelmien avulla ja suorittaa tarkastuskäynti sekä laatia tarkastuspöytäkirja. Nämä toimet vaativat yleensä huomattavan pitkän ajan. Työajan tarvetta tulee peilata mm. karkeaan vähimmäistasomittariin, jonka mukaan valvontayksikössä tulisi laskennallisesti kuluttajaviraston mielestä olla yksi kokopäiväinen tuoteturvallisuusvalvontaa suorittava viranhaltija / asukasta. Valvontakohteiden tuntemuksen tarkentuessa resurssitarvetta voidaan ja tulee arvioida riskilähtöisesti. Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten projektit Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten projektien aiheet ovat ajankohtaisia ja niiden aiheet painottuvat työnjaon mukaisesti pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuuteen. Projekteihin liittyy yleensä valvontayksiköiden henkilöstölle suunnattua koulutusta ja opastusta sekä aiheeseen liittyvä valvontaohje ja tarkastuslista. Projektit muodostavat valtakunnallisen kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnan selkärangan. Kuluttajavirasto organisoi yleensä vuosittain yhden valtakunnallisen kuluttajapalveluiden valvontaan liittyvän valvontaprojektin. Projektissa on tarkoitus lyhyehköllä aikavälillä tarkastaa kaikissa valvontayksiköissä jonkin ajankohtaisen palvelumuodon kohteita. Kuluttajia ja palveluiden tarjoajia informoidaan projektista tiedotuksella ennen ja jälkeen projektin. Kuluttajavirasto laatii valtakunnallisista tuloksista yhteenvedon. Projektin aihe ja ajankohta sekä toteutuksen yksityiskohdat sovitaan yhdessä lääninhallitusten kanssa. Tyypillisesti kukin lääninhallitus toteuttaa kahdesta kolmeen valvontaprojektia. Tiedot projekteista löytyvät myös tuoteturvallisuusvalvonnan ekstranetistä > Projektit. Kuluttajaviraston ajankohtaiskirjeessä (2/2004) on kuntia kehotettu ryhtymään toimiin valvontakeinojen käytön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi kunnassa. Ajankohtaiskirjeet ovat tuoteturvallisuusvalvonnan ekstranetissä > Ajankohtaiskirjeet. Valvonnan tehokkuuden varmistaminen Laskennallisen vähimmäistason saavuttaminen ei pelkästään takaa tuoteturvallisuusvalvonnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Valvonnan kokonaistehokkuuden (tuoteturvallisuuden varmistaminen) toteutumiseen vaikuttaa määrällisten mittareiden (käytetyn työajan ja tehtyjen tarkastusten) lisäksi valvontatyön tehokkuus ja laadukkuus. Merkityksellistä on mm: - valvontakohteiden määrityksen ja tehtävien priorisoinnin oikeaan osuvuus (riskinarviointiin perustuen) - valvonnan suunnitelmallisuus ja tulosten arviointi sekä seuranta - valvontatyön tehokkuus ja joutuisuus - kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetuin lain 23 ja 24 :n mukaisten valvontakeinojen käyttäminen on siirretty (delegoitu) viranhaltijalle. - työn laatu (tarkastusten perusteellisuus, keskeisten asioiden löytäminen, tarkastuspöytäkirjan ymmärrettävyys ja hyödynnettävyys sekä jälkivalvonnan suorittaminen) - valvonnan suorittajien ammattitaito, osaamistaso ja sitoutuneisuus työhön - kouluttautumiseen ja oheistoimintoihin (kuten hallinnointi, toimistotyöt ja matkat) kuluvan ajan määrä - sijaisjärjestelyiden toimivuus ja sijaisten osaamistaso.

20 LUONNOS Vähimmäistasolla on kyky: 1. Suunnitella tuoteturvallisuusvalvontaa ja tehdä riskinarviointia. 2. Kartoittaa kuluttajille tarjottavia palveluita ja valmistettavia / maahantuotavia / myytäviä tavaroita (esim. sektori kerrallaan, suuririskisimmästä alkaen). 3. Suorittaa laadukkaasti tarkastuksia (mm. perehtyä asiaan etukäteen ja suorittaa tarpeellisia jälkitarkastuksia). 4. Osallistua lääninhallituksen ja Kuluttajaviraston valvontaprojekteihin. Projektien aiheet ovat ajankohtaisia ja keskeisiä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin tehokkaan tuoteturvallisuusvalvonnan suorittamiseksi. 5. Käyttää kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetuin lain mukaisia valvontakeinoja nopeasti, joustavasti ja uskottavasti. 6. Seurata paikallisesti tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä (uudet palvelut ja tavarat sekä elinkeinonharjoittajat ja muut palveluiden tarjoajat) ja tapahtuneita onnettomuuksia (mm. tiedotusvälineiden raportoimat) sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. 7. Seurata lainsäädännön kehittymistä ja Kuluttajaviraston sekä lääninhallituksen tiedotteita. 8. Kehittää omaa ammattitaitoa ja kouluttautua. 9. Käsitellä kuluttajilta, toiminnanharjoittajilta ja muilta viranomaisilta tulevat ilmoitukset 11. Valvontayksiköiden koon kasvattaminen liittyen ympäristöterveydenhuollon seudullistamiseen on eräs varteenotettava mahdollisuus tuoteturvallisuusvalvonnan tehokkuuden lisäämiseksi ja laadukkuuden varmistamiseksi. Tällöin tuoteturvallisuusvalvontaa tekevä viranhaltija voi keskittyä kokonaan tai puolipäiväisesti tuoteturvallisuusvalvontaan. Näin viranhaltijalle kehittyy osaamista ja ammattitaitoa, sekä valvontakohteiden parempi tuntemus. Tasonarvioinnin ohjeasiakirja on tuoteturvallisuusvalvonnan ekstranetissä > Raportit. Valvontakriteeristön menettelytavat Uusittu valvontakriteeristö koostuu kolmesta osasta. Painopistealueille määritellään valvontatarve liitteessä olevan taulukon lukujen perusteella sen mukaan, kuinka paljon painopistealueiden kohteita valvontayksikön alueella on. Muiden kohteiden valvontaan ja muuhun valvontaa tukevaan työhön lasketaan resurssitarve asukasluvun perusteella (1 htv / asukasta). Kolmas osa-alue, kiinteä hallinnollisen työn osuus, varmistaa, että asukasluvultaan pienissäkin valvontayksiköissä hallinnollisille töille on varattu työaikaa, jolloin tuoteturvallisuusvalvonta ei voi perustua pelkästään näiden tehtävien tekemiseen. Kappaleissa on esitelty tarkemmin valvontakriteeristön osaalueet. Valvontakriteeristö perustuu arvioon erilaisten kohteiden aiheuttamista riskeistä ja riittävän tuoteturvallisuusvalvonnan vaatimaan työaikaan. Valvontakriteeristö ei perustu olemassa olevien resurssien riittävyyden selittämiseen. Uskottava valvontakriteeristö on eräs apuväline perusteltaessa tuoteturvallisuusvalvonnan resurssitarvetta valvontayksikössä ja valtakunnallisesti. - tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvä yhteistyö muiden valvontaviranomaisten kanssa, esim. pelastuslaitos - elinkeinonharjoittajan opastaminen KuTuL 4 :ssä säädettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja sen noudattamisen valvonta - tiedottaminen sekä yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa - näytteenotto (esim. Kuluttajaviraston pyynnöstä). Kaikissa valvontayksiköissä tarvitaan työaikaa myös tuoteturvallisuusvalvonnan hallinnollisille tehtäville, joiden avulla toiminta on suunnitelmallista, tieto ajantasaista ja raportointi toimivaa. Hallinnollisia töitä ovat mm: - valvontasuunnitelman laatiminen ja suunnitelman toteutumisen arviointiin liittyvät tehtävät