Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p , suunnittelija Satu Rönnqvist, p

Transkriptio

1 Hallitus TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄN 2014 PERIAATTEET 1/07/72/720/2010 hall 33 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p , suunnittelija Satu Rönnqvist, p Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmän uudistaminen liittyy matkakorttijärjestelmän uudistamiseen. Työ käynnistyi vuonna YTV:n ja kuntien yhteistyönä on laadittu useita erilaisia vaihtoehtoja ja tarkasteltu niiden vaikutuksia. Jatkoon on valittu parhaiksi arvioidut vaihtoehdot. YTV:n hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2009 valmistui alustava kuvaus järjestelmästä, jossa arvoliput perustuvat matkan pituuteen ja muut liput nykytyyppisesti vyöhykkeisiin. Järjestelmästä pyydettiin kuntien ja sidosryhmien lausunnot. Joukkoliikenteen organisaatiomuutoksen myötä päätösvalta asiassa on siirtynyt HSL:n hallitukselle, joka käsitteli asiaa iltakoulussaan joulukuussa Hallitus edellytti, että esitetyn vaihtoehdon lisäksi valmistellaan toinen vaihtoehto, jossa kaikkien lippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. Matkakorttijärjestelmän uudistamishanke (Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014) on edennyt kilpailuttamisvaiheeseen. Jatkoon valittavien järjestelmätoimittajien kanssa käynnistetään neuvottelut, joissa tarkennetaan järjestelmän määrittelyjä. Tätä varten tarvitaan päätös taksa- ja lippujärjestelmän perusratkaisusta. Hallitukselle esitetään, että se valitsee perusratkaisuksi järjestel män, jossa kaikkien päälippulajien eli kausi-, arvo- ja kertalippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. Tausta ja tavoitteet Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmän uudistaminen liittyy matkakorttijärjestelmän uudistamiseen. Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä (LIJ2014-hanke) tuo käyttöön uuden teknologian matkakortit sekä ajantasaisen matkustajainformaation vaiheittain vuoteen 2014 mennessä. Matkakorttien vaihto käynnistyi vuoden 2009 lopulla ja yli korttia on jo vaihdet tu. Teknisen järjestelmän uudistaminen antaa mahdollisuuden uudistaa seudun taksa- ja lippujärjestelmä. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta oikeudenmukainen ja selkeä ja jota voidaan sen elinkaaren aikana helposti vaiheittain laajentaa. Helsingin seudun työssäkäyntialueen laajetessa seudun taksa- ja lippujärjestelmää tulee voida laajentaa vaiheittain lähi- ja kehyskuntiin. Tavoitteena on myös lieventää nykyjärjestelmän epäkohtia. Nykyinen järjestelmä perustuu vyöhykkeisiin, jotka määräytyvät kuntarajojen mukaan. Nykyjärjestelmässä on arvosteltu eniten sitä, että kuntarajan yli työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja tekevät maksavat matkastaan lähes kaksinkertaisen hinnan verrattuna niihin, jotka tekevät kunnan sisäisiä matkoja. Seutu muodostaa yh-

2 teisen työssäkäyntialueen, jossa kuntarajoja ylitetään päivittäin työ-, koulu- ja opiskelumatkoilla. Seudun kunnat ovat myös pyrkineet kehittämään palvelujaan yhä enemmän yhdessä siten, että palveluja voidaan käyttää yli kuntarajojen (päivähoito, terveyskeskukset, koulut, kirjastot, uimahallit ym.). Nykyinen tariffijärjestelmä ei tue tätä kehitystä. Tästä johtuen tavoitteeksi asetettiin, että matkojen hinnoittelun tulisi perustua nykyistä enemmän matkan pituuteen, ei kuntarajoihin (nykyisiin vyöhykkeisiin). Matkalippujärjestelmän tekninen uudistus antaa mahdollisuuden toteuttaa kokonaan uusia ominaisuuksia ja ratkaisuja. Helsingin seudun uutta järjestel mää valmisteltaessa on seurattu kiinnostuneina Hollannin ja Tanskan suunni telmia koko maan kattavista järjestelmistä, joissa lippujen hinnoittelu perustuu matkan pituuteen. Teknisesti järjestelmät toteutetaan ns. check in - check out - järjestelmänä, jossa matkakortti leimataan aina liikennevälineeseen mentäessä sekä siitä poistuttaessa. Kehittämisvaiheet Helsingin seudulla Tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmän keskeisiä kysymyksiä ovat, miten laajalle alueelle HSL:n lippujärjestelmän halutaan ulottuvan ja perustuuko lippujen hinnoittelu nykyiseen tapaan vyöhykkeisiin vai matkan pituuteen. YTV on selvittänyt yhteistyössä kuntien kanssa useita vaihtoehtoisia toteuttamismalleja ja niiden vaikutuksia vuodesta 2006 alkaen. Valmistelua on jatket tu kuntien ja sidosryhmien lausuntojen sekä YTV:n hallituksen linjausten mukaan. Taksa- ja lippujärjestelmän 2014 valmistelun päävaiheet ovat seuraavat (suluissa YTV:n julkaisusarjan nro; raportit löytyvät vuosiluvun mukaan HSL:n www-sivuilta): 1) Pääkaupunkiseudun Taksa- ja lippujärjes telmän vaihtoehdot esiselvitys (14/2006): Selvityksessä tutkit tiin erilaisia malleja, joissa lippujen hinnoittelu perustuu kuntarajoista riippumattomaan vyöhykejakoon tai nykyistä enemmän matkan pituu teen. Työhön ei sisältynyt suositusta valittavasta ratkaisusta. 2) Taksa- ja lippujärjestelmät Euroopassa - selvitys (18/2007) 3) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tak sa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelma 2014 (4/2008): Selvi tyksessä tutkittiin ja vertailtiin erilaisia vyöhykkeisiin ja matkan pituu teen perustuvia malleja, joista valittiin jatkotarkasteluun parhaiksi ar vioidut, perusperiaatteiltaan erilaiset vaihtoehdot. Niistä pyydettiin kuntien ja sidosryhmien lausunnot. 4) YTV:n hallitus linjasi lausuntojen perus teella jatkovalmistelun periaatteet LIJ 2014-hankkeessa tuli varautua siihen, että matkalippujärjestelmä voi ulottua noin 80 km säteelle Helsingin keskustasta kausiliput voidaan toteuttaa nyky tyyppisiin vyöhykkeisiin perustuen arvoliput voidaan toteuttaa matkan pituuteen perustuen kertaliput voidaan toteuttaa vyöhyk keisiin, matkan pituuteen tai aikaan perustuen

3 järjestelmän tulee tuottaa kuntalai suuteen perustuvia tietoja matkustamisesta joukkoliikenteen kustannusjakoa varten taksa- ja lippujärjestelmän muut omi naisuudet selvitetään jatkovalmistelussa. 5) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tak sa- ja lippujärjestelmän 2014 alustava kuvaus (14/2009): Työssä ku vattiin tarkemmin YTV:n hallituksen linjausten mukainen vaihtoehto. Työryhmä teki myös suositukset toteutukseen liittyvistä valinnoista. Suosituksista pyydettiin kuntien ja sidosryhmien lausunnot. 6) YTV:n hallitus käsitteli asiaa ja merkitsi saadut lausunnot tiedoksi sekä luovutti asian HSL:lle jatko käsittelyä ja päätöksentekoa varten. 7) HSL:n hallituksen iltakoulu : Hallitukselle esiteltiin em. taksa- ja lippujärjestelmän alustavan ku vaus, yhteenveto kuntien ja sidosryhmien lausunnoista sekä kerrot tiin uusimmista kansainvä lisistä kokemuksista ja arvioista, joita oli saatu matkan pituuteen perustuvasta hinnoittelusta ja sen toteutta misesta check in - check outjärjestelmällä. Keskustelun perusteella hallitus edellytti, että valmistellaan myös toinen perusvaihtoehto, jos sa kaikkien lippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin ilman check in - check out-järjestelmää. Lisäselvitykset ja vertailut Hallituksen iltakoulun sekä kuntien ja sidosryhmien lausuntojen perusteella on tehty seuraavat lisäselvitykset: - valmisteltu toinen perusvaihtoehto, jossa kaikkien lippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin - tarkasteltu ryhmälipun toteutusmahdolli suuksia - arvioitu uudelleen suosituksia, jotka kos kevat katevarauksia ja leimauskäytäntöjä check in - check out - ratkaisussa - tarkasteltu mahdollisuuksia lieventää vyö hykejärjestelmän epäkohtia - laadittu vertailu perusvaihtoehdoista. Kausiliput Kausiliput perustuvat molemmissa perusratkaisuissa nykytyyppisesti vyöhykkeisiin. Kaarimaiset vyöhykkeet voivat ulottua noin km Helsingin keskustasta. Vyöhykkeet voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että ensin toteu tetaan 3. ja 4 vyöhyke, mutta varaudutaan toteuttamaan myöhemmin myös 5. ja 6. vyöhyke. Kolmas vyöhyke on toteutunut jo osittain nykyjärjestelmässä, kun HSL:n matkakortin käyttö on laajennettu Keravalle ja Kirkkonummelle. Kausilippua käyttää nykytilanteessa noin 80 % matkustajista. Vyöhykejako voi noudattaa kuntarajoja, mutta tavoitteena on yhdistää kuntia kaarimaisiksi vyöhykkeiksi, jotka muodostavat yhtenäisen maksualueen. Vyöhykejärjestelmä on kuvattu alustavasti liitteenä olevissa esittelykalvoissa.

4 Arvoliput Perusratkaisut eroavat toisistaan vain arvolippujen osalta. Arvolipuilla matkustaa nykytilanteessa noin 10 % matkustajista. Arvolippujen hinnoittelu Matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä matkakortin arvolla maksetun matkan hinta määräytyy osamatkojen linnuntie-etäisyyksien summana. Tätä vaihtoehtoa on pidetty parempana kuin sitä, että hinnoittelu perustuisi vain lähtö- ja määräpaikan väliseen linnuntie-etäisyyteen. Jälkimmäisessä vaihto ehdossa yhdensuuntainen matka olisi kalliimpi kuin edestakainen tai lähelle lähtöpaikkaa päättyvä matka, jos sen voi tehdä lipun vaihtoajan puitteissa. Hinnoittelu on samanlaista lähtöpaikasta riippumatta ja vastaa nykyistä paremmin tuotantokustannuksia, koska hinta määräytyy kuljetun matkan mukaan. Lyhyet, kuntarajan (vyöhykerajan) ylittävät matkat hinnoitellaan samalla periaatteella, mikä alentaa niiden hintoja nykyjärjestelmään verrattuna arvolipulla matkustettaessa. Haittapuolena on, että asiakas ei aina tiedä matkan tarkkaa hintaa etukäteen. Arvostelua on herättänyt myös se, että pitkiä kuntien sisäisiä matkoja tekevien matkan hinta nousisi nykytilanteesta silloin, kun matka tehdään arvolipulla. Kaksi erilaista hinnan määräytymisperustetta (arvoliput matkan pituuden mukaan, muut vyöhykkeiden mukaan) eivät myöskään anna selkeää kuvaa järjestelmästä. Vyöhykejärjestelmässä matkan hinta arvolipulla määräytyy kuljettujen vyöhyk keiden (kuntien ja/tai vyöhykekaarien mukaan). Arvolipulla on vaihtoaika, joka voi vaihdella vyöhykkeittäin. Järjestelmä on selkeä, kun kausi-, arvo- ja kertalippujen hinnoittelu perustuu sa moi hin yh te näi siin vyöhykkeisiin. Asiakkaan on helppo hah mottaa matkan hin ta ja tar vit ta vat lip putuotteet. Nykyisessä hinnoittelussa kaikki sisäiset matkat ovat edullisia, mutta lyhyetkin vyöhykerajan ylittävät matkat kalliita. Vyöhykejärjestelmän haittapuolia voidaan lieventää lippujen hinnoittelulla. To teutukseltaan yksinkertaisin keino on madaltaa eri vyöhykkeiden lippujen hin tasuhteita (hintaportaita). Kausi- ja arvolipun yhdistelmän käyttöönotto vä hentää myös vyöhykerajasta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi on selvitetty päällek käisiä vyöhykkeitä ja lyhytmatkalippua, mutta niiden käyttöönottoa ei suositel la, koska ne lisäävät järjestelmän monimutkaisuutta. Arvolippujen leimauskäytäntö Matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä asiakas tekee arvolla matkus taessaan sisään -leimauksen aina kulkuneuvoon noustessaan ja ulos-leimauksen aina kulkuneuvosta poistuessaan, jos hinnoittelu perustuu osamatkojen summaan. Leimaus on yksinkertainen ja nopea ilman valintapainik keita, mutta ulosleimaus voi hidastaa kulkuneuvosta poistumista. Haittaa voi daan lieventää sijoittamalla leimauslaitteita myös asemille ja vilkkaimmille py säkeille.

5 Matkustajan toimintatapa muuttuisi nykyisestä, jossa matkakortti näytetään lukijalle vain ensimmäisellä kerralla liikennevälineeseen noustaessa ja samalla valitaan vyöhyke. Käyttäytymisen muutos voi alussa olla vaikeaa, mikä aiheuttaa leimaamisen hidastumista, unohduksia ja katevarauksen menetyksestä aiheutuvia reklamaatioita. Ikävät kokemukset voivat heikentää joukkoliiken teen imagoa. Vyöhykejärjestelmässä asiakas toimii nykyjärjestelmän tapaan. Hän valitsee arvolla matkustaessaan oikean vyöhykkeen noustessaan ensimmäiseen kulkuneuvoon. Vyöhyke valitaan esim. painamalla matkakortin lukijan käyttöliittymäs tä vastaavaa painiketta. Matkakortin lukijan käyttöliittymän toteuttamiseksi on uu sia, käyttäjän kannalta nykyistä parempia vaihtoehtoja. Jos vyöhykkeitä on paljon, käyttöliittymä muodostuu monimutkaiseksi, jolloin matkustajan toiminta hidastuu ja harvemmin joukkoliikennettä käyttävillä on vaikeuksia omaksua järjes telmää. Katevaraus Matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä asiakkaan matkakortilla tulee olla riittävästi arvoa katevarauksen tekemistä varten. Katevaraus tarvitaan väärinkäyttömahdollisuuksien välttämiseksi kattamaan matkan hinta mille tahansa linjan pysäkille. Katevaraus voi olla linjaryhmäkohtainen, jolloin se vaihtelee kulkumuodoittain. Katevaraus on erilainen, jos matka alkaa raitiovaunussa, metrossa, bussissa tai junassa. Asiakkaan kannalta tätä ratkaisua on vaikea hahmottaa. Katevaraus voidaan määritellä aina samaksi, mutta silloin se nousee mel ko suu reksi, jotta se kattaa koko alueelle ulottuvan matkan (esim. 12 eu roa). Käytän tö on selkeä, mutta estää matkan tekemisen, jos matkakortin arvo riittäisi mat kan hintaan, mutta ei katevaraukseen. Ongelmaa voidaan lievittää nostamalla matkakortin hankintahintaa katevarauksen verran (5 eurosta 17 euroon). Kor tin saldo saisi silloin mennä katevarauksen verran miinuspuolelle. Arvon va jaukset tulisi kattaa seuraavan arvon latauksen yhteydessä. Asiakkaan kan nalta tämäkään ratkaisu ei ole kovin selkeä. Kausi- ja arvolippumatkan yhdistelmä Kausi- ja arvolippumatkan yhdistelmä on tarkoitus toteuttaa uudessa järjestelmässä, valittiinpa kumpi perusvaihtoehto tahansa. Voimassa olevaa kausilippua voidaan silloin käyttää osamaksuna sen kelpoisuusalueen ylittävillä matkoilla. Lisämatkan hinta veloitetaan matkakortin arvolta. Matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä kortin arvolta veloitettava osuus olisi linnuntie-etäisyyden mukaan laskettu matkan hinta kauden voimassaoloalueen rajalta nousu/poistumispysäkille. Vyöhykejärjestelmässä kortin arvolla ostetaan vyöhykelisälippu kausilippualu een ulkopuolisille vyöhykkeille. Vyöhykelisälippu ostetaan niille vyöhykkeille, joille matkustajalla ei ole voimassaolevaa kausilippua.

6 Ryhmien matkojen maksaminen Matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä ryhmien matkojen maksamista matkakortin arvolla ei ole perusteltua toteuttaa, koska ryhmän matkoihin tarvit tavat katevaraukset nousisivat hyvin korkeiksi. Ryhmien matkat voidaan to teuttaa ennakkoon hankitulla kertakortilla, joka leimataan liikennevälineeseen noustaessa. Ennakkoon hankittu lippu ei ole joustava ratkaisu, jos ryhmän ko ko muuttuu. Jos ryhmän koko jää ennakoitua pienemmäksi, maksetaan myös pois jääneistä. Vyöhykejärjestelmässä ryhmän matkan maksaminen voidaan toteuttaa arvolippuna matkakortille. Ryhmän koko voidaan valita erikseen käyttöliittymässä. Tämä tuo joustavuutta ryhmien matkojen maksamiseen ja matka maksetaan vain mukana olevista. Kertaliput Kertaliput toteutetaan molemmissa perusvaihtoehdoissa kausilipun vyöhykkeisiin perustuen. Kertalipuilla on vaihtoaika, joka voi vaihdella vyöhykkeittäin. Matkan pituuteen perustuvassa järjestelmässä kertalippujen hinnat muodostu vat nykyistä korkeammiksi, jos periaatteena on, että arvolippu on aina hal vempi kuin kertalippu vastaavan pituisella matkalla. Vyöhykejärjestelmässä kertalippujen hinnat voidaan määritellä vapaammin tai suhteutettuina vastaavan vyöhykkeen arvolipun hintaan, jolloin kertalippujen hinnat pysyvät kohtuullisempina kuin matkan pituuteen perustuvassa vaihto ehdossa. Kustannukset Matkan pituuteen perustuva järjestelmä toteutettaisiin ns. check in - check out- järjestelmänä, jossa tarvitaan kortinlukijat myös ulosleimauksen te kemistä varten. Investointikustannusten on arvioitu olevan 6-8 milj. euroa suu remmat kuin vyöhykejärjestelmässä. Lisäkustannukset ovat kuitenkin perus teltavissa, jos ratkaisu on onnistunut, lisää joukkoliikenteen käyttöä ja arvolip pua käyttävien määrä nousee suuremmaksi kuin nykyinen noin 10 %. Kansainvälisten kokemusten mukaan sisään - ja ulosleimausta edellyttävissä järjestelmistä aiheutuu huomattavan paljon asiakasreklamaatioita varsinkin järjestelmän käyttöönoton alkuvaiheessa. Reklamaatioita tulee katevarausten menetyksistä, kun asiakas on unohtanut ulosleimauksen tai se ei muuten ole onnistunut. Reklamaatioiden käsittelyn ja hyvitysten on arvioitu lisäävän käyttökustannuksia vuosittain noin 1,8-2,0 milj. euroa. Vyöhykejärjestelmässä kortinlukijoita tarvitaan samaan tapaan kuin nykyjärjestelmässä vyöhykevalintaa varten. Myös asiakkaiden reklamaatioista aiheutuvat kustannukset ovat nykyjärjestelmän tasoa, missä reklamaatioita on vähän. Laajennettavuus Matkan pituuteen perustuvaa järjestelmää on teknisesti melko helppo laajen taa uusille alueille. Alueen laajetessa joudutaan todennäköisesti kasvattamaan edelleen arvolipun käytössä tarvittavia katevarauksia.

7 Vyöhykejärjestelmässä alueen laajentumiseen tulee varautua jo suunnitteluvaiheessa. Matkakortin lukijan käyttöliittymässä on teknisesti varauduttava tarvittaviin vyöhykkeisiin. Käyttöliittymässä on oltava vyö hykkeiden mukainen määrä painikkeita tai valintanäppäimiä. Esitys perusratkaisusta ja perustelut Hallitukselle esitetään, että taksa- ja lippujärjestelmän 2014 perusratkaisuksi valitaan järjestelmä, jossa kaikkien päälippulajien eli kausi-, arvo- ja kertalippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. Matkan pituuteen ja sisään - ulos - leimauksiin perustuva järjestelmä olisi tuonut arvolipun käyttäjille parannuksen nykyjärjestelmän pahimpana koettuun epäkohtaan, lyhyiden kuntarajat (vyöhykerajat) ylittävien matkojen kalleuteen. Tämä olisi todennäköisesti lisännyt arvolippujen käyttöä merkittävästi. Tällaista järjestelmää ei kuitenkaan ole vielä missään vastaavanlaisessa toimintaympäristössä todellisessa käytössä. Hollannin ja Tanskan järjestelmien toteutuksessa on ajauduttu vaikeuksiin. Järjestelmän ylläpito-kustannukset muodostuvat vyöhykejärjestelmää korkeammiksi reklamaatioiden suuren määrän vuoksi. Järjestelmän vuoden elinkaaren aikana kustannusero on merkittävä. Kokonaan vyöhykkeisiin perustuva järjestelmä on matkustajan kannalta selkeä ja yksinkertainen verrattuna järjestelmään, jossa kausi- ja kertalippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin ja arvolippujen hinnoittelu matkan pituu teen. Matkan hinta on tiedossa etukäteen ja sopivan lipputyypin valinta sään nöllisille työ- ja opiskelumatkoille on helppoa. Asiakkaan ei tarvitse muuttaa käyttäytymistään uudessa järjestelmässä, vaan hän voi toimia totuttuun tapaan. Asiakkaan ei myöskään tarvitse pitää kortillaan ylimääräistä arvoa katevarausten kattamiseksi. Ryhmien matkojen maksaminen on helppo maksaa matkakortin arvolla, eikä ryhmälippua tarvitse ostaa etukäteen. Vyöhykejärjestelmän haittoja lievennetään ottamalla käyttöön kausi- ja arvolipun yhdistelmä. Jatkotyössä tarkennetaan vyöhykemallia, lippujen hinnoitteluperiaatteita ja hintasuhteita, mm. mahdollisuuksia alentaa vyöhykkeistä aiheutuvia hintaportaita. Ehdotus (SR) Hallitus päättää, että - taksa- ja lippujärjestelmän 2014 perusrat kaisuksi valitaan järjestelmä, jossa kaikkien päälippulajien eli kausi-, arvo- ja kertalippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. - jatkotyössä tarkennetaan vyöhykemallia, lip pu jen hin noit te lu pe ri aatteita ja hin ta suh tei ta, mm. mah dol li suuk sia alen taa vyö hyk keistä aiheutu via hin ta por tai ta. Käsittely Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: jatkotyössä tarkennetaan vyöhy ke mal lia, muun muu assa kun ta ra jois ta riip pu mat to mia vyöhykkeiden rajoja huomioiden myös lyhyet vyö hyke rajat ylit tävät matkat, lippujen hin noit te lu pe riaat teita ja hin ta suh tei ta, mm. mah dol li suuk sia alen taa vyö hyk keistä ai heutu via

8 hinta portaita. Päätös Hallitus päätti, että - taksa- ja lippujärjestelmän 2014 perusrat kaisuksi valitaan järjestelmä, jossa kaikkien päälippulajien eli kausi-, arvo- ja kertalippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. - jatkotyössä tarkennetaan vyöhykemallia, muun muuassa kuntarajoista riippumattomia vyöhykkeiden rajoja huomioiden myös lyhyet vyöhy kerajat ylittävät matkat, lippujen hinnoitteluperiaatteita ja hintasuhteita, mm. mahdollisuuksia alentaa vyöhykkeistä aiheutuvia hintaportaita. Liite Esittelykalvot