Analyysimenetelmien kuvaus

Transkriptio

1 Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkimusotteiden erot. KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS (tilastollinen-, positivistinen-, eksperimentaalinen tutkimus) - vallitseva tutkimusstrategia yhteiskuntatiet. - taustalla luonnontieteet 1

2 - ajatus yleispätevistä syyn ja seurauksen laeista - realistinen ontologia (todellisuus rakentuu objektiivisesti todettavista tosiasioista) - looginen positivismi (tieto peräisin suorasta aistihavainnosta ja näihin perustuvasta loogisesta päättelystä) Keskeistä hypoteesien esittäminen käsitteiden määrittely johtopäätökset aiemmista tutkimuksista aiemmat teoriat aineiston keruun suunnittelu määrällinen, numeerinen mittaaminen tarkat otantasuunnitelmat tilastol. analyysi,taulukot,tilastol.testaus 2

3 Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskysymys: Missä määrin tutkittavan ilmiön peruspiirteet ovat systemaattisesti mitattavissa? Missä määrin tutkittavasta ilmiöstä voidaan eristää mitattavia osia? KVALITATIIVINEN TUTKIMUS (laadullinen tutkimus) - kysymyksessä joukko monenlaisia tutkimuksia - lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen - tavoitteena ilmiön ymmärtäminen - kohdetta tutkitaan kokonaisvaltaisesti - objektiivisuuden saavuttaminen ei perinteisessä mielessä mahdol. 3

4 Kvalitatiivisessa tutkimusstrategiassa olennaista VALIDITEETIN (pätevyys) esille tuleminen. Validiteetti Tutkimuksen tavoitteiden validiteetti (esim. tutkjjan kyky rakentaa toimiva tutkimusasetelma) Tutkittavan aineiston validiteetti (esim. kattaako aineisto tutkittavan ilmiön; vastaako kokoamistapa valittua analyysimenetelmää) Havaitsemisen ja ilmiön kuvaamisen validiteetti (erottuvatko kuvauksessa todelliset ja olennaiset ilmiön piirteet) Tulkinnan validiteetti (tulkitaanko havaitut seikat oikein; tuottavatko tulkinnat oikean teoreettisen konstruktion) Tutkimuksen luotettavuus l. reliabiliteetti (uskottavuus, toistettavuus) 4

5 Ihmistieteellisen tutkimuksen menetelmällistä kenttää ei voi jakaa kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin. Sen sijaan voidaan erottaa kaksi tutkimuksen tekemistä tulkitsevaa ideaalimallia: yhtäältä luonnontieteellinen koeasetelma, toisaalta arvoituksen ratkaiseminen.(alasuutari 1999.) Voidaan kyllä erottaa toisistaan kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi, mutta niitä voi aivan hyvin soveltaa - ja usein sovelletaankin samassa tutkimuksessa ja saman tutkimusaineiston analysoinnissa. (Alasuutari 1999). 5

6 Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen vertailu(hirsjärvi et al) Näkökulma Kvantit. Kvalitat. tutkimukseen Tutkij. ja tukit- etäinen läheinen tavan suhde Tutk.strateg. struktur. ei strukt. Aineiston kova, rikas,syluonne luotettava vä Teorian ja teoriaa teoriaa tutkim. suhde varmist. luova Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen toisiaan täydentävinä suuntauksina (Hirsjärvi et al) Kvalitatiivista käytetään kvantitatiivisen tutkimuksen esikokeena Kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää käytetään rinnakkain Kvantitatiivinen vaihe voi edeltää kvalitatiivista vaihetta. LISÄKSI: Numerot (kvantitat.) ja merkitykset (kvalitat.) ovat vastavuoroisesti toisistaan riippuvaisia Mittaaminen sisältää kaikilla tasoilla sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen puolen. 6

7 Case 1. Muutosvastarinta ja muutos (Kvalitatiiv. tutkimus) TAUSTA: Yliopisto-opetuksen heikko valmius muutokseen ja voimakas muutosvastarinta TAVOITE: Edistää sen suuntaisia pyrkimyksiä, että oppilaitokset muuttuisivat samaan tahtiin kuin yhteiskunta eikä yrittää muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. MENETELMÄ: Analyysi alan kirjallisuuden pohjalta muutoksesta, muutosvastarinnasta ja johtamisen vaikutuksesta muutosvastarintaan sekä muutosjohtamisesta (sisält. myös kvantit. tarkast. organis. kypsyysasteesta opiskel. valmistumismäärien valossa) TULOKSET/SOVELLETTAVUUS: Analyysien kohteet selkiytyivät ja oli mahdollista antaa selkeitä suosituksia koulujen johtamiselle muutosvaiheen edellä. Menetelmä on sovellettavissa opetusalan eri tasoisiin laitoksiin. (Juha Jaako 2004). Case 2. Opettajien perehdyttämiskoulutus(kvalitat.tut) TAUSTA: Yliopisto opetuksessa ongelmia/puutteita pedagogiikan opetustarvetta TAVOITE: Yliopisto-opetuksen tason parantaminen Oulun Yliopistossa MENETELMÄ: Opettajien jatkokoulutuksen yhteydessä koulutettavien laatimien portfolioiden/oppimisseurannan avulla analysoida/parantaa pedagogista osaamista TULOKSET/SOVELLETTAVUUS: Puutteet saatiin paikallistettua ja niiden ominaislaatu kartoitettua. Tavoite saavutettiin. Menettely laajasti sovellettavissa yliopisto-opetukseen. (Juha Jaako 2003.) 7

8 Case 3. Alkoholinkäyttö Suomessa näytevuosien 1955 ja 1985 valossa. (Kvantitatiivinen tutkim.) Pelkästään miesten juttu? Alkoholi, sukupuoli ja perhe suomalaisissa yleisaikakauslehdissä ja naistenlehdissä 1955,1985.(R.Heiskala 1988)/P.Alasuutari MENETELMÄ: Taulukoitu aineisto, johon kvalitatiivinen/kvantitatiivinen analyysi perustuu. Luokiteltu tapaukset käyttäjäryhmien ja näytevuosien sekä sen mukaan, onko alkoholimaininnoissa kyse humalakäytöstä vai instrumentaalisesta käytöstä. 8

9 TULOKSET/JOHTOPÄÄTÖKSET: Todetaan: V.1955 alkoholi ei voinut edes instrumentaalisessa käytössä yhdistyä naisiin muutoin kuin miesten välityksellä ja oli humalakäytössä täysin monopolisoitu miehille ja miesryhmille. Yksi poikkeus säännöstä: Poikkeus, joka Heiskalan tuli käsitellä osoittaakseen, että havaintolause pätee absoluuttisesti koko aineistoon. Tosiasiassa tämä yksikin viittaus vain vahvistaa alkoholin humalakäytön maskuliinisuutta. 9

10 Kyseessä vitsi, jossa mies palaa kotiin juhlimasta. Vaimo kotona odottamassa hervottomana jalkalamppuun nojaten, sopertaa: Va-hik-vahinko, kun et tullut aikaisemmin kotiin! Nyt olen litkinyt kaiken viskisi loppuun!` Vastaava aineiston tarkastelu taulukoinnin avulla: Heiskala tiivistää vastaavalla tavalla tarkastelunsa humalakäytöstä sen mukaan, kuka milloinkin on kontrollin agentti. Vuoden 1955 kontrolliperspektiivin sisältävästä tapauksesta neljässä kontrolloijana on vaimo ja kahdessa poliisi. Sen sijaan vuonna 1985 miesten humalajuomisen kuva on monimutkaistunut. Ensinnäkään miesten humalajuominen ei aina jäsenny kontrollointia vaativaksi ongelmaksi. Toiseksi naisen rinnalle on tullut muita kontrolloijia, kuten valtio. 10

11 Lähteet Alasuutari, P.(1999):Laadullinen tutkimus. Vastapaino, Tampere. Hirsjärvi, S., Remes, P.& Sajavaara,P.(2001):Tutki ja kirjoita.tammi, Helsinki. Jaako,J. (2003):Säätötekniikan laboratorion opetuskokeiluja III Opettajien perehdyttämiskoulutus. Raportti B No 40. Oulun Yliopisto,Oulu. Jaako J. (2004):Tekniikan pedagogiikka Muutosvastarinta ja muutos. Raportti B No 52. Oulun Yliopisto,Oulu. Kujala, J. (2002):Tutkimusmetodologia-seminaari. Seminaariaineisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere. Tervakari, A-M.(2005):Hypermedian jatko-opintoseminaari. Seminaariaineisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere. 11