Oulunkaaren vanhuspalveluiden tiekartta vuoteen Hyvinvointia ikäihmistä lähellä

Transkriptio

1 Oulunkaaren vanhuspalveluiden tiekartta vuoteen 2020 Hyvinvointia ikäihmistä lähellä

2 1. Tiekartan taustaa Valtakunnalliset vanhuspolitiikan tavoitteet korostavat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista ikäihmisille. Tämä edellyttää hyvinvointinäkökulman laaja-alaista huomioimista sekä Oulunkaaren että kuntien tuottamissa palveluissa. Taustalla Oulunkaaren strategia, STM:n laatusuositus sekä uusi vanhuspalvelulaki ja sen pohjalta laadittu suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi. Ikäihmisten palveluiden kehittämiseen haastaa osaltaan myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, joka astui voimaan (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä parantaa heidän mahdollisuutta osallistua elinoloihin vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen. Oulunkaarella on laadittu lain edellyttämä suunnitelma toimenpiteistä, joilla huolehditaan ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä (Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuosille ). Uuden vanhuspalvelulain sekä STM:n ja Kuntaliiton antaman laatusuosituksen mukaan ikääntyneen väestön osalta tulee erityisesti huomioida kotona asumisen turvaaminen, kuntoutumista edistävät toimenpiteet sekä ikääntyneiden osallistaminen oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Myös Oulunkaaren kuntayhtymän strategia nostaa esiin palveluiden asiakaslähtöisen kehittämisen ja siihen liittyvän tasapainoisen talouden lähtökohdan. Strategiset painopisteet on kirjattu seuraavasti: - Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut - Tasapainoinen talous - Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Alueellinen vaikuttavuus Tiekartan tavoitteena on linjata vanhuspalveluiden kehittämistyötä vuoteen 2020 saakka ja samalla varmistaa, että jo käynnistetyt kehittämistoimet vastaavat Oulunkaaren ja sen omistajakuntien strategisiin tavoitteisiin. Tiekartta myös antaa pohjaa arvioida esim. lähivuosina käynnistettäviä kehittämishankkeita. Laadittu tiekartta sitoo yhteen eri palvelualojen yhteisen päämäärän terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaisesta edistämisestä.

3 Tiekarttaan on kiteytetty kuvaus vanhuspalveluiden kehittämisen suuntaviivoista ja ns. kärkitoimenpiteistä. Täsmälliset kehittämis- tai hankesuunnitelmat tarkennetaan erikseen kuhunkin kehittämistoimeen liittyen. Vanhuspalveluiden tiekartan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa edetään vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää kotihoidon uudelleen määrittelyn. Prosessin tuloksena kotihoidon uudeksi määritelmäksi on muodostunut kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille. Käytännössä suurin osa ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä on jo käynnissä erilaisten kehittämishankkeiden osana. Toisessa vaiheessa kehittäminen keskittyy asumis- ja hoivapalveluihin. Tältä osin tiekarttaa tarkennetaan syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana siten, että konkreettiset kehittämistoimet ajoittuvat vuosille Tiekartan toimeenpanoon liittyvät tavoitteet kirjataan Oulunkaaren järjestämissopimuksiin vuosille 2015 ja Vuoden 2014 osalta toimenpiteet on sisällytetty kuntakohtaisiin järjestämissopimuksiin ja niitä täydennetään tarvittaessa. Kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut mahdollistavat ikäihmisille hyvän elämän kotona mahdollisimman pitkään. Palveluasuminen ja hoivahoito vastaavat osaltaan palvelurakenteessa vahvempien palvelujen tarpeeseen. Ikääntyneellä on aktiivinen rooli palveluprosessissa ja sen kehittämisessä. Sähköiset palvelut ja asiointi ovat saumaton osa palvelukokonaisuutta. Palvelujen tuottamiseen osallistuvat Oulunkaaren palvelualojen lisäksi muut alueen ja kylien toimijat sekä omaiset ja läheisverkosto. Palvelut ovat vaikuttavia ja siten myös kustannuskehitys pysyy maltillisena.

4 2. Tiekartan työstäminen Vanhuspalveluiden tiekartan työstäminen on toteutettu työryhmällä, johon on kutsuttu kaikki palvelutuotannon kannalta keskeiset toimijat ja toimijaryhmien edustajat. Tavoitteena on ollut tuottaa mahdollisimman laaja-alainen näkemys ikääntyvän väestön hyvinvointiin liittyvästä kokonaisuudesta. Vanhuspalveluiden henkilöstön lisäksi mm. perhe- ja terveyspalveluiden asiantuntemus on ollut merkittävässä roolissa palvelukokonaisuuden työstämisessä. Tiekartan työstämiseen ovat osallistuneet: - Vanhuspalvelujohtaja Kyllikki Syrjäpalo - Vanhuspalveluiden esimiehet - Vanhuspalveluiden henkilöstö - Projektipäällikkö Hanna Siltakoski - Sosiaalijohtaja Hilkka Karttunen - Ylilääkäri H. Tapio Hanhela - Hoitotyön päällikkö Matti Vähäkuopus - Kehitysjohtaja Anu Vuorinen - Tietohallintopäällikkö Matti Matero - Oulunkaaren kuntayhtymän johtoryhmä

5 3. Kotihoidon uudelleen määrittely Tiekarttaa työstettäessä keskeisenä kehittämistuloksena on ollut kotihoidon uudelleen määrittely, jossa kotihoidon ajatusmallia ja terminologiaa on suunnattu kohti ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden korostamista. Tavoitteena on, että ikäihminen haluaa ja voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Työryhmä on tiekarttaprosessissa pyrkinyt vastaamaan erityisesti alla olevassa kuviossa oleviin kysymyksiin ja rakentamaan niiden pohjalta konkreettisia kehittämispolkuja. 4. Tiekartan toimeenpano Vanhuspalveluiden tiekarttaan kirjattujen kehittämistoimien konkreettinen toimeenpano tapahtuu toisiinsa linkittyvien kehittämishankkeiden muodossa sekä osana organisaation normaalia, jatkuvaa kehittämistyötä. Hankkeet perustuvat palvelutuotannon tarpeisiin ja ovat erottamaton osa arjen toimintaa. Tiekartan ensimmäisen vaiheen kehittämistoimenpiteet ( kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille ) muodostavat kolme kokonaisuutta: 1. Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) 2. Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi 3. Arjen turvaa toimintamalli ja palvelukokonaisuus

6 4.1. Vatupassi - varhaisen tuen palveluita Sinulle Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden kehittämisen tavoitteena on laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Vatupassi on palvelu, joka perustuu kaikille avoimen laadukkaan hyvinvointi-informaation tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Palvelun avulla tuetaan asiakkaan oman osallisuuden lisäämistä. Tavoitteena on saada kaikki Oulunkaaren yli 65-vuotiaat asukkaat Vatupassipalveluiden piiriin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien toimenpiteiden myötä asiakkaiden tarve vanhuspalveluiden muille palveluille syntyy nykyistä myöhemmin. Kaikille avoimen, laadukkaan hyvinvointiinformaation tuottaminen ja hyödyntäminen. Tavoitteena on saada kaikki Oulunkaaren yli 65-vuotiaat Vatupassi-palveluiden piiriin. Kytkee yhteen eri hyvinvointipalveluiden ja -tiedon tuottajat. Esimerkkeinä Omahoito, ohjaus- ja neuvontapalvelut, internet-sivut, videoyhteydet, esitteet ja infopaketit. Oulunkaarella on käytössä Omahoito-palvelu, jolla on hieman yli rekisteröitynyttä käyttäjää. Omahoitoa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen asiointiin sekä oman terveys- ja hyvinvointitiedon tallentamiseen ja seurantaan. Erityisesti vanhuspalveluiden asiakkaille tuotettuja omahoitopalveluita ovat mm. yli 65-vuotiaiden omaishoidontukihakemus, sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalveluhakemus, hakemus tehostettuun palveluasumiseen sekä vanhuspalveluiden palveluohjauksen ja neuvonnan kysymyslomake. Omahoitopalveluita kehitetään jatkuvasti eteenpäin asiakkaiden ja ammattihenkilöstön tarpeet huomioiden. Omahoito-palvelu mahdollistaa Vatupassille teknisen alustaratkaisun. Vatupassi tarjoaa kaikille avointa yleistä hyvinvointisisältöä, joka on käytettävissä ilman henkilön tunnistautumista. Eri mediamuodoissaan (mm. videoleikkeet) esitetyllä sisällöllä tuetaan asiakasta omaehtoiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vastaavasti Omahoito-palvelu on tarkoitettu sähköiseen asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vaatii käyttäjän tunnistautumisen. Omahoidon lisäksi Vatupassi-palveluita voidaan tarjota esim. Oulunkaaren ja kuntien internet-sivuilla ja myös tarvittaessa erilaisten perinteisempien (paperi)esitteiden tai infopakettien muodossa.

7 Vatupassi kytkee yhteen kunnan eri hyvinvointipalveluiden ja -tiedon tuottajat. Sisältöä Vatupassiin voivat olla Oulunkaaren palvelualojen lisäksi laatimassa ja tarjoamassa mm. muut kunnan hallinnon alat, alueen yritykset ja kolmas sektori sekä asiakkaat ja esim. omaiset. Vatupassiin voidaan myös koostaa kattavasti tietoa alueen yritys- ja järjestötoimijoista, joilta asiakas voi omaehtoisesti hankkia palveluita kotona asumisen ja hyvinvoinnin tueksi. Vatupassi-palvelun kehittämisen ja käytön kynnys on matala. Konkreettisia toimenpiteitä ovat sisällön suunnittelu, kokoaminen ja tuottaminen, palvelun ylläpito ja markkinointi. Esimerkkinä Vatupassi-palveluista voidaan mainita myös kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevat neuvontapalvelut. Oulunkaarella käynnistetään syksyllä 2014 monikanavainen palveluohjaus, jonka kautta ikääntyvä väestö saa ohjausta ja neuvontaa mm. puhelimitse, ns. senioripisteestä, hyvinvointia tukevina kotikäynteinä, sähköisesti Omahoidosta ja Vatupassi-palvelukanavasta. Tavoitteena on tuotteistaa Vatupassi osaksi Oulunkaaren vanhuspalveluiden normaalia palvelukokonaisuutta, joka osaltaan tukee asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista Asiakastyön uudelleen määrittely ja organisointi Tiekartan ensimmäisen vaiheen kehittämistoimiin liittyy myös asiakastyön uudelleen määrittely ja organisointi. Tavoitteena on kehittää henkilöstön työskentelytapoja siihen suuntaan, että välittömään asiakkaaseen kohdentuvaan työhön voidaan käyttää mahdollisimman suuri osa resursseista. Välilliseen työn (esim. matkat, kirjaaminen) käytettyä aikaa organisoidaan uudella tavalla. Asiakastyön uudelleen määrittelyyn ja organisointiin kytketään myös tavoitteellinen seuranta, jolla varmistetaan, että välittömään asiakastyöhön kohdentuvaa työaikaa saadaan Asiakkaat ovat oikeiden ja heidän yksilöllistä hyvinvointiaan tukevien palveluiden piirissä. Asiakkaan palveluntarpeen arvioinnin merkitys korostuu ja samalla voidaan ottaa uusia palveluiden tuottamiseen mahdollistavia välineitä käyttöön. Välittömään asiakkaaseen kohdentuvaan työhön käytetään mahdollisimman suuri osa resursseista. Esim. mobiilikotihoito työvälineenä. aidosti lisättyä. Samoin palveluiden käyttöasteita seurataan jatkossa tehotetusti, jotta voidaan varmistaa asiakaslähtöinen palvelurakenne, eli ikäihmiset ovat oikeiden ja heille oikeantasoisten palveluiden piirissä. Asiakastyön uudelleen määrittely ja organisointi mahdollistaa myös asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden entistä paremman huomioimisen.

8 Konkreettisena esimerkkinä asiakastyön uudelleen organisoinnista ovat erilaiset kotihoidon sähköiset toiminnanohjausratkaisut. Erimerkiksi Kuntien Tiera Oy tarjoaa Mobiilikotihoito-palvelua, joka on kotihoidon ammattilaisten päivittäiseen käyttöön suunniteltu toiminnanohjauspalvelu. Palvelu tukee kotihoitoon liittyvien resurssien hallintaa ja toiminnan suunnittelua jättäen näin enemmän aikaa välittömälle asiakastyölle. Palvelun avulla kotihoidon ammattilaisilla on käytössään kentällä olennainen, asiakkaaseen ja työtehtäviin liittyvä tieto. Henkilöstön käytössä olevien päätelaitteen avulla palvelu mm. parantaa asiakastyön turvallisuutta ja laatua sekä vähentää kiinteiden työasemien tarvetta. Järjestelmä integroidaan käytössä oleviin asiakas- ja työajansuunnittelujärjestelmiin sekä tarvittaessa sähköiseen ovenavaukseen. Mobiilikotihoidon avulla voidaan mm. - vähentää matkoihin, asiakaskäyntien jakamiseen sekä toimistolla tapahtuvaan tilastointiin käytettyä työaikaa - lisätä asiakastyöhön käytettyä aikaa ilman lisäresursseja - tehdä reaaliaikaisia muutoksia henkilöstön päiväohjelmiin (esim. sairauspoissaolot) - optimoida reittejä ja matkoja - vähentää kiinteiden työasemien tarvetta ja niistä kertyviä kustannuksia - toteuttaa asiakaslaskutus perustuen todelliseen toteutuneeseen palvelun määrään Mobiilikotihoitopalveluja on otettu Suomessa viime vuosina enenevässä määrin käyttöön ja kokemukset palvelun hyödyistä ovat varsin myönteisiä niin asiakkaiden kuin henkilöstön näkökulmasta. Kotihoidon asiakastyön uudelleen määrittelyyn liittyy myös tavoite siitä, että asiakkaat ovat oikeiden ja heidän yksilöllistä hyvinvointiaan tukevien palveluiden piirissä. Asiakkaan palveluntarpeen arvioinnin merkitys korostuu ja samalla voidaan ottaa uusia palveluiden tuottamiseen mahdollistavia välineitä käyttöön, kuten kotikäynnin korvaava etäyhteyskäynti yhtenä palvelumuotona.

9 4.3. Arjen turvaa Pudasjärven kaupunki on mukana Lapin aluehallintoviraston Arjen turvaa kunnissa hankkeessa. Tavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Toimintamalli rakennetaan yhdessä kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja tehostava ja suunnittelua yksinkertaistavasta toimintamallista on tarkoitus tulla keskeinen osa kuntien vuotuista toiminnan ja talouden suunnittelua sekä paikallisten resurssien tehokasta käyttöä. Pudasjärven palkittu Arjen turvaa kunnissa -hanke. Ikäihminen haluaa ja voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Tuetaan kotona asumista parantamalla asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta. Hyvinvointiteknologian ratkaisut apuna. Keskeiset välineet tavoitteisiin pääsemiseksi: - Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus ja niistä kumpuavien asioiden sovittaminen kunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. - Järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelujen kartoitus ja saattaminen asukkaitten tietoisuuteen ja käyttöön. - Palvelumuotoilu eli käyttäjälähtöiset palvelukokonaisuudet: lapset/lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Palvelumuotoilu tehdään yhdessä järjestöjen, kunnan, kyläyhdistysten, yritysten, hankkeiden, seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Kuvaus Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toimintamallista, jolla johtamista ja resurssien käyttöä tehostetaan: 1. Kokonaisvaltainen tietopohja a. Sähköinen hyvinvointikertomus kokoaa kuntien lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit, paikalliset tarpeet (mm. kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset) ja olemassa olevat resurssit. 2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit a. Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä (mm. kunnan poliittinen ja virkamiesjohto, muut viranomaiset, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunta) määrittelee paikallisista tarpeista nousevat painopistealueet. 3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet a. Paikallisesti sovittuihin painopistealueisiin (esim. ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden palvelut) muodostetaan arjen turvaa tukevat palveluko-

10 konaisuudet. Asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet muodostetaan eri tahojen olemassa olevista toiminnoista esimerkiksi palvelumuotoilun avulla. Palveluaukot paikataan toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. 4. Päätöksenteko ja seuranta a. Painopistealueet kirjataan kuntastrategiaan, kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä budjetointijärjestelmään. Eri tahojen toimenpiteet kirjataan sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille. (Lähde: Arjen turvaa kunnissa hankkeen väliraportti.) Arjen turvaa kunnissa on valittu vuonna 2013 parhaimmaksi kehittämishankkeeksi Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA:n suuressa hankekilpailussa. Kilpailussa haettiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi. Oulunkaarella vanhuspalveluiden tiekartassa sovelletaan Pudasjärvellä testattua Arjen turvaa -toimintamallia. Kokonaisuuteen sisällytetään yllä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi hyvinvointiteknologian tarjoamat mahdollisuudet tukea ikäihmisten hyvinvointia ja kotona asumista. Tavoitteena on, että Arjen turvaa -palvelukokonaisuuden tuloksena ikäihmiset haluavat ja voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Päämääränä on tukea kotona asumista eri keinoin parantamalla asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta sekä turvata ikäihmisen itsemääräämisoikeus. Arjen turvaa palvelukokonaisuuteen liittyy olennaisena osana kodin olosuhteiden kartoittaminen. Yksilöllinen asiakkaan palvelutarpeesta lähtevä olosuhteiden määrittäminen on tärkeää, sillä esimerkiksi lievää muistisairautta sairastavan asiakkaan turvallisuutta parantava apuväline on todennäköisesti hyvinkin erilainen kuin lonkkaleikkauksesta kotiutuvan asiakkaan tarvitsemat apuvälineet. Arjen turvaa palvelukokonaisuuteen liittyy myös asiakkaan suunnitelmallinen kotiutusprosessi esimerkiksi vuodeosastolta. Oulunkaarella on otettu käyttöön potilasturvallisuuden parantamiseksi mm. asiakkaan paikantamiseen perustuvaa teknologiaa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa tehostetun palveluasumisen yksikössä erilaisen terveydentilan omaavien asiakkaiden turvallinen toiminta heidän yksilölliset edellytykset huomioiden. Vastaavia teknologisia ratkaisuja on markkinoilla useita ja niistä löytyy myös kotona asuvien ikäihmisten turvallisuutta parantavia ratkaisuja (mm. monitorointi, liikkeentunnistus, videokuva). Palvelukokonaisuuden kehittämisvaiheessa tullaan pilotoimaan erilaisia hyvinvointiteknologian ratkaisuja.

11 Vanhuspalveluiden henkilöstön tuottamien palveluiden lisäksi myös muilla kotona asuvien ikäihmisten elinpiirissä toimivilla henkilöillä ja tahoilla voi olla merkittävä rooli arjen turvallisuuden parantamiseksi ja arkipäivän rutiinien haasteista suoriutumiseksi. Arjen turvaa palvelukokonaisuuden kehittämisvaiheessa keskeistä on tunnistaa alueen toimijat ja luoda käytänteet keskinäiselle yhteistyölle. Kotikuntoutus Oulunkaaren kuntayhtymä on pilotoinut ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävää ja kehittävää videovälitteistä ryhmäkuntoutusta, ns. etäjumppaa. Toiminta on aloitettu kansainvälisessä kehittämishankkeessa (ITTS). Aluksi etäjumppaa tuotettiin Oulunkaaren terveyspalveluiden palveluna, mutta pilottijakson jälkeen palvelua on tuottanut Vaalan kunnan liikuntatoimen ohjaaja. Hyvinvointiteknologian ratkaisut apuna, esim. kotikuntoutus, kukkatolppa-konsepti ja Smartvisio-palvelu ja paikantaminen. Pilottiryhmän kokemukset ovat olleet myönteisiä, sillä kaikkien etäjumppaan osallistuneiden toimintakyky parani jakson aikana. Kokemuksen perusteella voidaan myös todeta, että hyvinvointia edistävää palvelua voidaan hyvin tarjota myös muun kuin terveyspalveluiden organisaation tuottamana. Etäkuntoutusta pyritään jatkamaan säännöllisenä palveluna ja laajentamaan tarjontaa koko Oulunkaaren alueelle laajakaistayhteyksien saatavuuden kehittyminen huomioiden. Kukkatolkka-monitorointi Esimerkkinä ikäihmisille joustavasti käyttöönotettavasta hyvinvointiteknologiasta voidaan mainita Seniortek Oy:n kehittämä valvontaja hälytysjärjestelmän, johon on liitetty hoitajakutsupalvelu. Teknologia on upotettu ikäihmisen kotiin soveltuvaan ns. kukkatolppaan. Hoivateknologia lisää ikääntyneen itsenäisyyttä ja mahdollistaa osaltaan kotona asumisen turvallisesti. Järjestelmää voidaan säätää kotihoidon toimesta asiakaskohtaisesti, ikääntyneen kunto ja päivärytmi huomioiden. Järjestelmä toimii liiketunnistimilla. Järjestelmä toimii ilman ranneketta eikä hälytys vaadi erillisiä toimenpiteitä. Kotihoito vastaanottaa hälytykset suo-

12 raan matkapuhelimeen ja seuranta sekä asukaskohtaiset säädöt tapahtuvat tietokoneen näytöltä. Konseptia on mahdollista soveltaa myös esim. tehostettuun asumispalveluun. (Lähde: Smartvisio-palvelukanava Kolmantena esimerkkinä hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä voidaan tuoda esiin Smartvisiopalvelukanava. Smartvisio tuottaa ns. ei-teknisiä etäpalveluita. Kyseessä on skaalautuva hoiva- ja ajanvietepalvelu joka tarjoaa mm. yhteydenpitoon, virikkeisiin ja hoivapalveluihin liittyviä sisältöjä. Palvelun päätelaitteena toimii normaali taulutelevisio. Smartvision tuottamaa sisältöjä ovat mm. jumppatuokiot, muisteluhetket, laulu- ja tarinahetket, lääkkeiden oton seuranta, muut muistutukset, videopuhelut läheisille, vertaisryhmät, yhteisön hetket palvelukodissa ja hengelliset tilaisuudet. (Lähde: 5. Jatkoaskeleet Vanhuspalveluiden tiekartan työstämisessä ovat olleet osallisina kaikki Oulunkaaren palvelutuotannon kannalta keskeiset toimijaryhmät. Tiekartan toimeenpano toteutuu Oulunkaarella meneillään olevan kehittämistyön sekä mm. käynnistettävien hankkeiden kautta. Vuotuisissa kuntakohtaisissa järjestämissopimuksissa nostetaan esiin konkreettiset kehittämistoimet ja niiden linkittyminen myös muihin palvelualoihin. Toimenpiteiden eteenpäin viemisestä vastaavat vanhuspalvelujohtaja sekä palvelualan lähiesimiehistä koostuva johtoryhmä. Hankkeet ja niiden henkilöstö tukee toimenpiteiden jalkautumista. Järjestämiskeskus on osaltaan tiiviisti mukana kehittämistyössä. Tiekartan linjausten toteutumista arvioidaan mm. osavuosikatsauksissa sekä tilipäätöksen yhteydessä toteutettavassa toiminnan arvioinnissa.