AIESOPIMUS. Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIESOPIMUS. Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019"

Transkriptio

1 1 AIESOPIMUS Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina

2 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Hämeen liitto Hausjärven kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja Humppilan kunta ympäristökeskus Janakkalan kunta Liikennevirasto Jokioisten kunta Hämeenlinnan kaupunki Lopen kunta Riihimäen kaupunki Tammelan kunta Forssan kaupunki Ypäjän kunta Hyvinkään kaupunki Hattulan kunta 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiselle asetettavista tavoitteista sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat edistämään tavoitteiden toteutumista sekä edistämään ja toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksella edistetään maakunnallista koordinaatiota asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi sekä aikaisempaa monipuolisempien poikkihallinnollisten toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi. Sopimuksen rungon muodostavat Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt palvelutasotavoitteet. Tavoitteet osoittavat suunnan, mihin maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää. Tavoitteisiin pohjautuvat vuosina toteutettaviksi esitetyt maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet on esitetty luvussa 6 sekä liitteenä 1 olevissa taulukoissa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 6 on esitetty myös valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteet on priorisoitu tarpeiden ja palvelutasotavoitteiden pohjalta liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Toimenpiteiden perustelut on esitetty liitteessä 2. Liikennevirasto sitoutuu resurssiensa puitteissa ensi vaiheessa vuosia koskeviin toimenpiteisiin sekä suunnitelman pohjalta käynnistettävään jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön. Seuraavan hallituskauden ajalle ohjelmoituihin toimenpiteisiin sitoutumisesta sovitaan hallituskauden alussa. 3. SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KEHIT- TÄMINEN Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa ja myös yli maakuntarajojen tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoimaan perustetaan tämän aiesopimuksen pohjalta Hämeen liiton vetämä maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunta osallistuu jo nykyisin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Uudenmaan yhteistoiminta-alueen yhteistyöryhmiin. Lisäksi Helsinki-Hämeenlinna-Tamperekehityskäytävän yhteistyöverkoston toiminta on kehittymässä ja Kanta-Häme osallistuu osaltaan toiminnan kehittämiseen. Maakunta osallistuu myös Helsinki-Forssa-Pori-liikennekäytävän neuvottelukunnan toimintaan.

3 3 Maakunnassa toimivat tai ovat käynnistymässä myös seudulliset liikenneturvallisuustyöryhmät, joiden toiminta-aluetta esitetään laajennettavaksi kattamaan koko seudun liikennejärjestelmä. Seuduilla toimivat tämän lisäksi joukkoliikennetyöryhmät sekä osassa kuntia kuntakohtaiset liikenneturvallisuustyöryhmät. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti koko maakunnan kehittämiseen. Samanaikaisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa on valmisteltu Häme-ohjelma, mikä sisältää maakuntasuunnitelman sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittavan maakuntaohjelman. Myös eräitä liikennekysymyksiä sisältävä toinen vaihemaakuntakaava on ollut valmistelussa samaan aikaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Ne kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen lähtökohta myös liikennejärjestelmän kehittämiselle ja uusien ongelmien syntymisen vähentämiselle. Tämä koskee maakuntatason ohella myös seutu- ja kuntatasoa. Vain näin kehittämiseen saadaan osaoptimoinnin sijaan tehokkuutta yli hallintokuntarajojen. Jatkossa tulee myös palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen kytkeä tiiviisti yhteen liikennejärjestelmän sekä alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. Toimintamallit tulee päättää aluekohtaisesti liikennetyöryhmien toiminnan käynnistyttyä. 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien välisenä aikana keskimäärin noin 90 M ilman kertaluonteisia suuria laajennus- tai kehittämisinvestointeja. Menot ovat muodostuneet suhteellisen vähäisistä infrastruktuuri-investoinneista (20 M ) sekä pääosin jatkuviin toimenpiteisiin sidotuista kunnossapidon kustannuksista (39 M ), joukkoliikenteen ostoista (5 M ), kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista (14 M ) sekä Kelan maksamista kuljetuskustannuksista (12 M ). Rahoituksesta hieman yli puolet on tullut kunnista ja loput valtion eri tahoilta. Investointien osalta on kuntien osuus ollut erittäin suuri. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa Kanta- Hämeen tarpeita. Yhteiskunnan rahoitusosuuden kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena, joten kehittämisen lähtökohdat ovat haasteelliset. Jatkuviin toimenpiteisiin sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on aivan lähivuosille myös suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla ja laajemmin poikkihallinnollisesti yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa parantaa. Tässä aiesopimuksessa sovittavilla toimenpiteillä tehostetaan nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa osin uudentyyppistäkin keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Lisäksi tulee lisätä vuorovaikutusta muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa uusien ongelmien syntymisen välttämiseksi ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavimpien toimenpidekokonaisuuksien löytämiseksi. Tehostamisen ohella osapuolet sitoutuvat osaltaan vaikuttamaan myös perusväylänpidon rahoitustasojen nostoon. Käyttäjien liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistama rahoitus on yhteiskunnan rahoitusosuuteen nähden moninkertainen; Kanta-Hämeessä arviolta noin 1,1 mrd. euroa/vuosi. Myös tämän resurssin käyttöä tulisi pystyä tehostamaan ja järkevöittämään. Tämä mahdollistaisi osaltaan liikennejärjestelmän palvelutason turvaamista ja kehittämistä kun käytettävät resurssit pystyttäisiin suuntaamaan niin yksilön kuin samalla koko yhteiskunnan kannalta tehokkaammin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee myös pyrkiä hyödyntämään liikennejärjes-

4 4 telmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee uuden liikennepolitiikan jalkauttamista koskevien kokeilujen ja niihin saatavissa olevan valtakunnallisen osarahoituksen ohella muun muassa kasvusopimuksia, tulevan EU-ohjelmakauden rahoituksen kohdentamista työllisyyttä tukeviin toiminnallisiin toimenpiteisiin sekä maaseuturahastojen hyödyntämistä haja-asutusalueille ehdotettujen uudentyyppisten toimenpiteiden toteuttamisessa. 5. TAVOITTEET Vuoteen 2040 tähtäävät liikennejärjestelmän visio ja palvelutasotavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat toiminnan reunaehdot on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteet on asetettu todetuille keskeisille tarpeille. Visio ja tavoitteet osoittavat tahtotilan ja suunnan, mihin maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja mihin eri osapuolet sitoutuvat resurssiensa puitteissa. Reunaehdot ovat ohjanneet tarkempien palvelutasotavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyä sekä toimineet samalla tarkistuslistana esitettävien toimenpiteiden laadulle ja suuntaamiselle. Visio, tavoitteet ja reunaehdot on hyväksytty maakuntahallituksessa maaliskuussa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän visioksi on määritelty seuraavaa: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen reunaehtoja ovat: - Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. - Ratkaisuissa hyödynnetään nykyistä monipuolisempaa keinovalikoimaa. - Nykyisen infrastruktuurin käytön tehokkuus varmistetaan. - Eri liikennemuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan. - Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. - Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä työpaikka-alueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarpeita. - Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta. - Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Liikennejärjestelmän palvelutasoa koskevat tavoitteet on määritelty aluetyypeittäin, koska maakunnan erityyppisten alueiden kehitys ja lähtökohdat ovat erilaistuneita samalla myös tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaistuneet. Lisäksi on esitetty liikennekäytäviä koskevien tavoitteiden yhteydessä myös pitkiä ylimaakunnallisia matkoja ja kuljetuksia koskevat tavoitteet. Myös yhteistyölle ja toimintamallien kehittämiselle on asetettu tavoitteet.

5 5 Kuva 1. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen kohdentamisessa käytetyt aluetyypit. Keskeisimmät palvelutasotavoitteet ovat aluetyypeittäin seuraavia: Kaupunkiseutujen ydinalueet: - Joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyörällä tehtävien työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa yhdessä yhdyskuntarakenteen eheytymisen kanssa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen: - Hämeenlinnan keskusta-alueella sekä Parola-Hämeenlinna-Turenki-vyöhykkeellä - Riihimäen ja Hyvinkään keskusta-alueilla sekä kantatiellä 54 välillä Loppi-Riihimäki- Oitti - nauhataajamassa Jokioinen-Forssa-Tammela. - Matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. - Pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle suuntautuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Matkaketjut ovat HHT-vyöhykkeellä henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä niin matka-ajaltaan kuin matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan. - Teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistisiin palveluihin liittyvien kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys on hyvä. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä: - Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset työ-, opiskelu- ja asiointimatkat niin pääkaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Matkaketjut ovat sujuvia, helppoja ja hallittavia. - Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. - Teollisuuden sekä tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys paranevat.

6 6 Muut liikennekäytävät: - Matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä. - Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten sekä maakunnan läpi kulkevien itälänsisuuntaisten kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat kehityskäytävillä. - Työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet lähimpään seutu- ja kuntakeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. - Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen. Pitkät matkat ja kuljetukset: - Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat HHT-vyöhykkeeltä niin pääkaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. - Joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia. - Kuljetusten kustannustehokkuuden, täsmällisyyden ja vaurioitumattomuuden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. - Maakunnan rajat ylittävät kuljetukset ja matkat toimivat turvallisesti ja ennakoitavuudeltaan hyvin. Palvelukeskukset: - Palvelukeskuksissa asuvien lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikka-alueet ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. - Työ- ja opiskelumatkat lähimpään seutukeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. - Henkilöautolla tehtävien matkojen palvelutaso turvataan. - Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti. Haja-asutusalueet: - Matka-ajan ennakoitavuudeltaan tyydyttävät matkat ja täsmällisyydeltään tyydyttävät kuljetukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella. - Haja-asutusalueen henkilö- ja tavarakuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti. - Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti. - Palveluliikenne mahdollistaa turvallisen asumisen ja tieverkko elinkeinoelämän kuljetukset koko Kanta-Hämeen alueella. Yhteistyö ja toimintamallit: - Yhteistyö naapurimaakuntien ja HLJ-alueen kanssa on jatkuvaa ja yhteistyölle on löydetty toimivat mallit. - Maakunta- ja seututasoilla tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä, varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin sekä huolehtii maakuntaa koskevien suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten aikaisempaa monipuolisempien ja poikkihallinnollisempien kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia.

7 7 6. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET 6.1 Toimenpiteiden valintaperusteet Aiesopimukseen sisältyvät toimenpiteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita. Toimenpiteet on muodostettu aluetyyppikohtaisten tavoitteiden perusteella analysoimalla eroa tavoitetilan ja nykytilan välillä sekä määrittämällä mahdollisimman tehokkaat toimenpiteet, joita toteuttamalla tavoitetilaan on mahdollista päästä. Eteneminen tavoitetilaan tapahtuu vaiheittain. Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet suunnitelmassa asetettujen priorisoitujen tavoitteiden ohella: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja kehittämisstrategiat toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Liikenteen ja maankäytön sekä laajemmin myös palveluiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällisen yhteensovittamisen merkitys ja myös keinot on nostettu nykyistä voimakkaammin esille. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat merkittäviä väylien kehittämistoimenpiteitä lukuun ottamatta toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Merkittävät valtakunnan tasolla edistettävät väylien kehittämistoimenpiteet on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Entistä tärkeämpää on, että toimenpiteet perustuvat uudistetun liikennepolitiikan mukaisesti selkeisiin kehittämispolkuihin ja toteuttavat vaiheittaisen asiakastarpeet huomioon ottavan palvelutason parantamisen periaatetta. Toimenpiteiden toteutusta koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Aiesopimuksen toteutusta koordinoi maakunnallinen virkamiestason liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja työryhmän vetämisestä vastaa Hämeen liitto. Työryhmä koordinoi sekä maakuntatason liikennejärjestelmätyötä että liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta ottaen huomioon myös kytkennät kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyöhön. Kuntatason edustus maakunnallisessa ryhmässä järjestetään seutukuntakohtaisesti. Ryhmä on mukana olevien organisaatioiden keskeisin vuorovaikutusfoorumi ja sen puitteissa käsitellään liikenteeseen liittyvät keskeiset maakuntatason kysymykset. Jatkuvalla liikennejärjestelmäyhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Työryhmän keskeisimpinä tehtävinä on: - Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tässä aiesopimuksessa esitettyjen palvelutasotavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden edistymistä.

8 8 - Valmistella ja tehdä jäsentensä välityksellä esitykset päätöksentekijöille aiesopimuksessa edistettäviksi sovituista toimenpiteistä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. - Huolehtia aiesopimuksen ajantasaisena säilyttämisestä ja päivittämiskierroksista. Samalla tulee tarkistaa toteuttavatko esitetyt toimenpiteet palvelutasotavoitteita. Mikäli näin ei ole, tulee toimenpiteitä tarkistaa. - Varmistaa ja vahvistaa osaltaan maankäytön, asumisen, palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen yhteenkytkentää (ns. MALPEajattelu). Lisäksi työryhmän tehtäviin kuuluu: - Seurata ja analysoida valtakunnallisten liikennettä ja alueidenkäyttöä koskevien tavoitteiden ja linjausten kehittymistä sekä varmistaa mahdollisten nopeastikin esille nousevien toimintaympäristön, asiakastarpeiden yms. muutosten edellyttämien toimenpiteiden edistäminen. - Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä sekä seudullisten liikenneryhmien työtä. - Edistää viisaan ja kestävän liikkumisen valintoja investointien kohdentamisella, liikennejärjestelmäratkaisuin sekä valistus- ja tiedotustoimintaa kehittämällä. - Koordinoida liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä varmistaa jatkossakin hyvä ja vaikuttava osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön. - Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää asiakas-, päätöksentekijä- ja yritysvuorovaikutusta. - Seurata liikennejärjestelmän tilan kehittymistä. Työryhmän tehtäviä täsmennetään työryhmän toiminnan käynnistyttyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. 6.2 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Aiesopimuskaudella toteutettaviksi ehdotetut, maakunnassa päätettävissä olevat toimenpiteet sekä kehitettävät toimintamallit on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteet on eroteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan; vuosina ja sekä vuoden 2019 jälkeen käynnistettäviin toimenpiteisiin. Osa toimenpiteistä johtaa jatkuvan toiminnan kehittämiseen, jolloin kiireellisyysluokka tarkoittaa ajankohtaa, jolloin toiminta tulee saada liikkeelle. Lisäksi osa hankkeista on nykyisen toiminnan kehittämistä, jolloin ajoitus on esitetty jatkuvana. Ajankohdat ovat alustavia ehdotuksia ja ovat kiinni käytettävissä olevista resursseista. Toimenpiteiden edistämisen koordinoinnista ja aiesopimuksen ajantasaisena pitämisestä huolehtii maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Toimenpiteillä edistetään palvelutasotavoitteilla kuvatun tahtotilan toteutumista. Keskeisimpiä lähivuosina käynnistettäviä alueella edistettävissä olevia jatkotoimenpiteitä ovat:

9 9 Toimenpide Ajoitus Vastuu Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan käynnistäminen 2014 Liitto Liikenteen ja maankäytön asioiden sisällyttäminen osaksi HHTyhteistyöverkoston 2014 Liitto toimintaa Valtakunnallisesti merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden Liikennevirasto parantaminen Seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien ajantasaistaminen ja kytkeminen maankäytön suunnitteluun (ajoitus ja tarkkuustasot Seutujen keskuskaupungit päätetään seutukohtaisesti) Avoimen joukkoliikenteen sekä kuntien henkilökuljetusten seudullisen Kunnat, ELY kokonaissuunnittelun ja hankinnan käynnistäminen sekä seudullisten joukkoliikenne- ja henkilökuljetuskoordinaattorien nimeäminen Kantatien 54 täsmähoidon kehittäminen 2015 ELY Seutujen viisaan liikkumisen strategioiden toteuttaminen ja konkretisoiminen Kunnat, ELY kuntatasolle, eri hallintokuntiin sekä eri järjestöihin ja työpaikoille Kevyen liikenteen laatukäytävien määrittäminen ja priorisointi ympärivuotisessa Kunnat, ELY hoidossa ja ylläpidossa Yhteisöllisten joukkoliikenneratkaisujen (mm. kyläbussi, kimppakyyti) 2015 Kunnat pilotointi HHT-kehityskäytävän liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittäminen ELY, kunnat, liitto, liikennöitsijät, Liikennevirasto Haja-asutusalueiden tavarakuljetusten yhdistelyä ja tehostamista koskevien uudentyyppisten toimenpiteiden käynnistäminen, pilotointi Forssan seudulla 2016 Kunnat 6.3 Valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet Kanta-Hämeen merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet sijoittuvat suurelta osin valtakunnallisestikin merkittävimpään Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävään ja niillä on selkeä valtakunnallinen merkitys. Toimenpiteet sijoittuvat osin myös TEN-t-ydinverkolle. Kärkitoimenpiteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita, perustuvat selkeisiin kehittämispolkuihin sekä toteuttavat vaiheittaisen palvelutason parantamisen periaatetta. Keskeisiä Kanta-Hämeen toimenpiteitä ovat: - Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnan kohdalla välillä Hattelmala (vt 3) Eteläinen, ensimmäinen vaihe (osana koko valtatien 10 vaiheittaista kehittämistä, eteneminen maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen kautta). - Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, toinen vaihe (tätä ennen ensimmäisen vaiheen toteutumisen varmistaminen). Toinen vaihe on esitetty liikennepoliittisessa selonteossa yhtenä vuosina toteutettavista kärkihankkeista. - Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkytkeminen sisältäen maankäytön sisäisten yhteyksien parantamisen, liittymäjärjestelyt, liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämisen sekä älyliikenneratkaisujen määrittämisen. - Valtatien 2 Helsinki-Forssa-Pori palvelutason parantaminen vaiheittain. Lisäksi Kanta-Hämeen maakunta priorisoi yhteisesti edellisten rinnalle myös kantatien 54 palvelutason parantamisen vaiheittain, erityisesti Riihimäen seudulla välillä Loppi Riihimäki Oitti. Kehittämistoimenpiteiden perustelut ja vastaavuus asetettuihin palvelutasotavoitteisiin on kuvattu liitteenä 2 olevassa taulukossa. Valtatietä 10/12 ja kantatietä 54 koskeva liikennejärjestelmätasoinen kehittämisselvitys on käynnistetty suunnitelman jatkotoimenpiteenä. Selvityksessä vertaillaan maanteiden keskinäisiä rooleja sekä määritellään konkreettiset kehittämispolut molempien yhteyksien kehittämiselle.

10 10 Selvityksen tulokset voivat vaikuttaa valtatietä 10 ja kantatietä 54 koskevien toimenpiteiden asemaan ja sisältöön. Maakunnallisen lj-työryhmän tulee ottaa kantaa merkittävien väylien kehittämistoimenpiteiden asemaan ja sisältöön selvityksen valmistuttua. Keskeistä on tarkastella myös, miten mahdollisesti tarkentuvat toimenpiteet toteuttavat palvelutasotavoitteita. Kanta-Hämeen kannalta erittäin tärkeää on myös Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. Parantaminen on edellytys Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämishankkeen toisen vaiheen hyötyjen realisoimiselle ja mahdollistaisi mm. Kanta-Hämeestä pääkaupunkiseudulla suuntautuvan junaliikenteen vuorotarjonnan kehittämisen sekä matka-aikojen ennakoitavuuden ja laajemmin matkaketjujen palvelutason parantamisen. Toiminnallisuutta parannetaan jo ennen Pisara-radan toteuttamista. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeää kehittää myös matka-ajaltaan ja matka-ajan ennakoitavuudeltaan henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä joukkoliikenteen matkaketjuja Helsingin keskustaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa osin vaihdollisia matkaketjuja (linja-autoista juniin), koska joukkoliikenne-etuuksien toteuttaminen Helsingin katuverkon ruuhkautuvissa liittymissä ei ole mahdollista ja jatkossa kaikki vuorot eivät välttämättä voi ajaa enää suoraan Helsingin keskustaan. Yhteyksiä Helsinki-Vantaalle tulee kehittää hyödyntäen Kehäradan valmistumisen antamat mahdollisuudet. Pitkällä tähtäimellä varaudutaan maankäytön suunnittelussa sekä muutoin edistetään vaiheittain parantamista erityisesti seuraavissa kohteissa: - valtatien 10/12 ja kantatien 54 kehittäminen vaiheittain ottaen huomioon edellä esitetyt priorisoidut yhteysvälit ja käynnistetyn selvityksen tulokset - Riihimäki-Tampere-radan kehittäminen. Helsinki-Forssa-Pori-ratayhteyden osalta tulee aiesopimuskaudella selvittää ratayhteyden todellinen tarve osana yhteysvälin ljs-tasoisen kehittämisselvityksen laatimista. Ensisijaisesti kehitetään kuitenkin valtatiehen 2 tukeutuvaa liikennettä ja linja-autoliikennettä. Kuva 2. Kanta-Hämeen merkittävimmät valtakunnan tasolla edistettävät kehittämistoimenpiteet.

11 11 Muu valtakunnallinen vaikuttaminen Valtakunnan tasolla tehtävin päätöksin edistetään myös muutoin alueellisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Valtakunnallinen vaikuttaminen nykyisen infrastruktuurin kunnon sekä hoidon ja ylläpidon turvaamiseksi tarvittavaan perusväylänpidon rahoituksen nostoon on koettu maakunnassa tärkeäksi. Raskaan liikenteen mitta- ja massamuutokset lisäävät paineita ko. rahoituksen nostolle. Valtakunnallisen tason linjauksia tarvitaan myös liikenneturvallisuuden edistämiseen (esim. rattijuopumusrajat, automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen kuntiin), ELY-keskuksen alueurakoiden sisältöjen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämiseen, rautatiekuljetuspalvelujen kehittämiseen, joukkoliikenteen sekä henkilökuljetusten kehittämisen lainsäädännöllisten esteiden karsimiseen sekä laajemmin alueidenkäytön, palvelujen sekä liikenteen suunnittelun vuorovaikutteisten konkreettisten toimintamallien kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa toisaalta alueellista painetta asioiden edistämiseen, toisaalta mahdollisten päätösten nopeaa jalkauttamista alueelle. Myös mm. liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa vahvasti alueelliseenkin liikenteen kysyntään. 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus varmistetaan huolellisella etukäteissuunnittelulla, muun muassa laatimalla vuosikohtaiset työryhmän toimintasuunnitelmat. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen, edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet liitteenä 2 olevaan päivitettävään toimenpidetaulukkoon sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutosten myötä tai mikäli esitetyt toimenpiteet eivät enää vastaa asetettuja palvelutasotavoitteita). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen tavoitteiden ja linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Työryhmä seuraa myös maakunnan liikennejärjestelmän tilan kehittymistä. Seurannan periaatteet ja indikaattorit valitaan työryhmän toiminnan käynnistyttyä pohjautuen valtakunnalliseen juuri valmistuneeseen tilaindikaattorityöhön. Seurattavat indikaattorit valitaan kuvaamaan mahdollisimman hyvin Kanta-Hämeessä tehtäviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta, liikennejärjestelmän tilaa ja palvelutason kehitystä. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta.

12 12 8. ALLEKIRJOITUKSET Forssassa 16. päivänä syyskuuta 2014 Hämeen liitto Forssan kaupunki Hyvinkään kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Riihimäen kaupunki Hattulan kunta Hausjärven kunta Humppilan kunta Janakkalan kunta Jokioisten kunta Lopen kunta Tammelan kunta Ypäjän kunta Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Liitteet: 1. Ehdotukset maakunnallisesti edistettävissä oleviksi toimenpiteiksi 2. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelu

13 Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v , luokka II v ja luokka III v jälkeen.

14 Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v , luokka II v ja luokka III v jälkeen.

15 Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v , luokka II v ja luokka III v jälkeen.

16 Liite 2. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelut Kehittämistoimenpide Toimenpiteen kuvaus Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Valtatien 10 järjestelyt Liikenteellisten pullon- Toimenpide toteuttaa pääosaa valtatien 10 kautta Hämeenlinnan kaulojen poistaminen kulkevalle liikennekäytävälle, Hämeenlinnan kau- kohdalla välillä esim. liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyillä. punkiseudun ydinalueelle sekä ylimaakunnallisille Hattelmala (vt 3) Kes- matkoille ja kuljetuksille asetetuista palvelutasotapunkiseudun Eteläinen, ensimmäinen keistä on liikenteen ja voitteista. Myös keskeiset reunaehdot (yleistavoit- vaihe. maankäytön suunnittelun teet) täyttyvät. yhteensovittaminen ottaen Keskeisimmät tavoitteet koskevat matka-aikojen huomioon käynnistettävän ennakoitavuuden säilyttämistä hyvänä, liikenneturvallisuuden valtatietä 10/12 ja kantatietä parantamista sekä kuljetusten täsmälli- 54 koskevan ljtasoisen syyden ja häiriöttömyyden parantamista. Lisäksi kehittämisselvi- toimenpide toteuttaa tavoitetta estää uusien palvelusyyden tyksen tulokset (maanteiden taso-ongelmien syntyminen maankäytön ja liiken- roolit ja merkitys sekä teen kehittämistoimenpiteet yhteensovittamalla. kehittämispolut). Toimenpide etenee maankäytön ja liikenteen suunnittelun Helsinki-Riihimäkirataosan kapasiteetin lisääminen, toinen vaihe (tätä ennen ensimmäisen vaiheen toteutumisen varmistaminen). Helsinki-Hämeenlinna-Tamperevyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkytkeminen yhteensovittamisen kautta. Hanke on tällä hallituskaudella käynnistettävän hankkeen toinen vaihe ja mainittu liikennepoliittisessa selonteossa. Hyötyjen realisoiminen edellyttää Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamista. Pilotti uudentyyppisestä hankkeesta sisältäen maankäytön paremmaksi liittymiseksi tarvittavat kuntien sisäisiin ratkaisuihin tukeutuvat liittymä- ja liikenneverkolliset toimenpiteet sekä liityntäliikenteen, pysäköinnin ja älyliikenteen kehittämisen. Toimenpide toteuttaa sekä kaupunkiseutujen ydinalueiden tavoitetta koskien pk-seudulle suuntautuvien erityyppisten matkojen (matkaketjujen) kilpailukykyistä hoitamista joukkoliikenteellä että erityisesti HHT-kehityskäytävän ja ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteita. Esitetyt reunaehdot täyttyvät. Tavoitteista ovat keskeisiä: 1) joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat niin pk-seudulle, Hki- Vantaalle kuin Tampereelle, 2) liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuotoosuuden kasvattamisen sekä 3) kuljetusten täsmällisyyden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. Toimenpide toteuttaa erityisesti kaupunkiseutujen ydinalueiden, HHT-kehityskäytävän ja ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten tavoitteita (edellisen kohdan tavoite 1 koskien erityyppisten matkojen hoitamista joukkoliikenteellä, yhdyskuntarakenteen eheytymiseen kytkeytyvää joukkoliikenteellä tehtävien matkojen parantunutta palvelutasoa sekä teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantamista). Esitetyt reunaehdot täyttyvät. Tavoitetilan ja nykytilan erot, puutteet Matka-aikojen ennakoitavuus sekä kuljetusten häiriöttömyys ovat nykyisin vain tyydyttävällä tasolla erityisesti keskeisten liittymien kapasiteetin ajoittaisen ylittymisen myötä. Myös liikenneturvallisuudessa on puutteita. Alueen maankäytön kehittäminen on vaikeutunut palvelutasopuutteiden vuoksi ja ero asetettuihin tavoitteisiin on suuri. Ongelmat aiheutuvat suurelta osin paikallisesta liikenteestä mutta myös paikallisen ja pitkämatkaisen liikenteen sekoittumisesta, avainasemassa maankäyttö. Yhteysväli muodostaa koko maan junaliikenteen kapasiteetin pullonkaulan niin kauko- ja lähijunaliikenteen kuin rautatiekuljetusten kannalta. Joukkoliikenne on jo nykyisin matka-ajoiltaan kilpailukykyinen, mutta pullonkaula heikentää merkittävästi matka-aikojen ennakoitavuutta ja matkaketjujen helppoutta (mm. vuorotarjonta, aikataulut). Kuljetukset ovat häiriöherkkiä. Erityisesti valtatiehen 3, mutta myös päärataan tukeutuva maankäyttö kasvaa voimakkaasti. Nykyiset alueet tulisi kytkeä paremmin liikenneverkkoon ja nykyinen infra hyödyntää paremmin. Maankäytön puutteellinen kytkentä heikentää kuljetusten palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Kytkeminen valtatiehen 3 on haastavaa. Joukkoliikenteen matkaketjujen helppous ja hallittavuus on puutteellinen. Ensimmäinen jatkotoimenpide Liikennejärjestelmätasoisen valtatien 10/12 ja kantatien 54 rooleja ja kehittämistä koskevan kehittämisselvityksen laatiminen. Selvityksen tulosten huomioon ottaminen liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisessa sekä jatkossa tehtävässä tarkemmassa tiesuunnittelussa. Toisen vaiheen suunnitelmavalmiuden parantaminen. Hankkeen sisällön konkretisointi uudentyyppiseksi monipuolisen keinovalikoiman käsittäväksi valtakunnalliseksi kehityskäytävän pilottihankkeeksi.

17 Kehittämistoimenpide Valtatien 2 Helsinki- Forssa-Pori palvelutason parantaminen vaiheittain Kantatien 54 palvelutason parantaminen vaiheittain, erityisesti Riihimäen seudulla välillä Loppi Riihimäki Oitti Toimenpiteen kuvaus Valtatietä 2 on parannettu vaiheittain ja parantamista tulee edelleen jatkaa, mutta entistä monipuolisemmalla keinovalikoimalla. Toimenpiteet määritellään ensi vaiheessa laadittavassa liikennejärjestelmätasoisessa kehittämisselvityksessä. Joukkoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös liityntäyhteyksien parantaminen pääradalle. Kantatien riittävän palvelutason turvaaminen monipuolisella keinovalikoimalla, maankäytön ja joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämiseen kytkien. Keinot määritellään liikennejärjestelmätasoisessa kehittämisselvityksessä. Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Toimenpide toteuttaa kaupunkiseutujen ydinalueiden tavoitetta koskien matka-aikojen ennakoitavuuden säilyttämistä hyvänä ja liikenneturvallisuuden parantamista. Lisäksi toimenpide toteuttaa muiden liikennekäytävien sekä ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten tavoitteita: 1) teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten sekä ylimaakunnallisten kuljetusten häiriöttömyyden paraneminen, 2) kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantaminen, 3) matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä sekä 4) joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pk-seudulle ja Hki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia. Toimenpide toteuttaa keskeisiä kaupunkiseutujen ydinalueille asetettuja tavoitteita: 1) joukkoliikenteellä tehtävien erityyppisten matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen, 2) matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. Lisäksi muille liikennekäytäville ja ylimaakunnallisille matkoille ja kuljetuksille asetetut tavoitteet toteutuvat osittain: 1) kuljetusten kustannustehokkuus, täsmällisyys ja häiriöttömyys paranevat, 2) työ-, opiskeluja asiointimatkayhteydet ovat mahdollisia joukkoliikenteellä sekä 3) maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen. Tavoitetilan ja nykytilan erot, puutteet Liikenneturvallisuudessa on erityisesti pistemäisiä palvelutasopuutteita. Yhteys on elinkeinoelämän näkökulmasta puutteellinen ja hidastaa kuljetuksia. Kuljetusten häiriöttömyys on paikoin puutteellinen ja joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuudessa on puutteita (liityntäpysäköinti ja liikenne, lipputuotteet, informaatio). Kantatiellä 54 on Riihimäen kohdalla liikenneturvallisuus- ja kuljetusten häiriöttömyyspuutteita. Myös maankäytön kytkentä on puutteellista ja joukkoliikenteen kilpailukyky on huono. Matka-aikojen ennakoitavuus on kuitenkin hyvä. Ensimmäinen jatkotoimenpide Liikennejärjestelmätasoisen kehittämisselvityksen laatiminen. Liikennejärjestelmätasoisen kehittämisselvityksen laatiminen laajemmin koko kantatiestä. Samassa selvityksessä vertaillaan myös kantatien 54 ja valtatien 10/12 roolia ja merkitystä sekä määritellään kehittämispolut molempien yhteyksien kehittämiselle.

AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestel- män ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019

AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestel- män ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019 AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019 2 3 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 17.4.

AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 17.4. AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 17.4.2013 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä. Luonnos 18.12.

AIESOPIMUS. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä. Luonnos 18.12. 1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 Luonnos 18.12.2012 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017

AIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 1 AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015

AIESOPIMUS. Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 1 AIESOPIMUS Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille:

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun

Lisätiedot

Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta

Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä varten perustettiin laaja-alainen neuvottelukunta 2010. Alkuvaiheessa sovitun 2-vuotiskierron

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Aiesopimus Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2009 2013 - luonnos, 5.1.

Aiesopimus Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2009 2013 - luonnos, 5.1. Aiesopimus Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2009 2013 - luonnos, 5.1.2009 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille:

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Hämeen liiton julkaisu 2014. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Hämeen liiton julkaisu 2014. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos 9.12.2008 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Lisätiedot

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikenteen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset

Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset LUONNOS 17.10.2011 Itä-Suomen liikennestrategiatyöryhmä 1 Liikennestrategian laadintaprosessi Työ käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

AIESOPIMUS Etelä-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämisestä vuosina 2015 2018

AIESOPIMUS Etelä-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämisestä vuosina 2015 2018 AIESOPIMUS Etelä-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämisestä vuosina 2015 2018 1. SOPIJAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Etelä-Karjalan liitto Imatran

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 Tikkurila Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi 14.9.2012 Christina Hovi 1 MAL-kokonaisuus

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden. v. 2011-2016. Luonnos 14.3.2011

AIESOPIMUS. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden. v. 2011-2016. Luonnos 14.3.2011 AIESOPIMUS Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä v. 2011-2016 Luonnos 14.3.2011 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot