AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 17.4."

Transkriptio

1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina

2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevirasto Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Kannonkosken kunta Karstulan kunta Keuruun kaupunki Kinnulan kunta Kivijärven kunta Konneveden kunta Kuhmoisten kunta Kyyjärven kunta Laukaan kunta Luhangan kunta Multian kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Saarijärven kaupunki Toivakan kunta Uuraisten kunta Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki Keski-Suomen kauppakamari

3 2. SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi sekä varmistaa sellaisten liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta merkittävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla on useita rahoittajia. Sopimuksen rungon muodostavat vuonna 2012 valmistuneessa Keski-Suomen maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunnassa toimivat myös maakunnallinen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, alueellinen joukkoliikennetyöryhmä sekä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaryhmä. Liikenteeseen liittyvien työryhmien roolit ja vastuut on määritetty liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä ja niitä tarkennetaan aiesopimuskaudella tarvittaessa. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti myös koko maakunnan kehittä-miseen. Maakuntasuunnitelma sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma ja sen toteutussuunnitelmat kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnittelun sekä tarkemmin tämän aiesopimuksen ja maakuntaohjelman päivitysaikataulujen yhteensovittaminen luo rungon maakunnan kehittämiseen tähtäävälle kokonaissuunnittelulle. Lisäksi maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnallisen ja kuntakohtaisen alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen sekä palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen kanssa (ns. MALPE-ajattelu). Yhden lähtökohdan tälle sopimukselle ja sen seurannalle muodostavat myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus ( ) sekä seudulle laadittava kasvusopimus. Aiesopimuskaudella käynnistyy lisäksi Keski-Suomen maakuntakaavan kokonaisuudistusprosessi. Kaavatyötä tuetaan jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhteydessä ja se otetaan huomioon tämän aiesopimuksen seurannassa. Tämä aiesopimus sisältää tärkeimmät vuosina toteutettavat maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Aiesopimuksen toimenpiteet on esitetty luvussa 5 sekä liitteen 1 taulukossa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 5 on esitetty myös liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjatut valtakunnan tasolla päätettävät suuret investoinnit.

4 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Liikennejärjestelmän kehittämisresurssit eivät vastaa tarpeita. Maakunnan toimijoiden käytössä oleva rahoitus muodostaa kuitenkin lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle ja tälle aiesopimukselle. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuuri-investoinneista, kunnossapidon kustannuksista, joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista. Valtaosa avoimesta joukkoliikenteestä on markkinaehtoista, eikä siten aiheuta kustannuksia julkisen sek-torin toimijoille. Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien välisenä aikana keskimäärin noin 117 milj. euroa. Summassa ovat mukana katuverkon ja maanteiden ylläpitoon ja pieniin parantamistoimenpiteisiin sekä joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytettävä rahoitus. Summa ei sisällä suurten kehittämisinvestointihankkeiden eikä radanpidon kustannuksia. Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän rahoituksesta käytetään liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oman toiminnan edellyttämässä tahdissa. ELY:n investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja elinkeinoelämän sijoittumista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vaikka resurssit eivät vastaa tarpeita, rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on myös aivan lähivuosille suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla pystyä parantamaan. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Rahoituksen osalta on huomioitavaa myös Kataisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa esitetty linjaus, jonka mukaan väyläinvestoinneista siirretään 100 M /v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Toteutuessaan linjaus antaa hieman mahdollisuuksia myös pienten alueellisten investointien toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa mahdolliset elvytystoimenpiteet, äkillisen rakennemuutoksen seuduille kohdistettava rahoitus tai Jyväskylän kaupunkiseudun tavoiteltavan kasvusopimuksen pohjalta käynnistettävät kehittämistoimenpiteet. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee pyrkiä hyödyntämään myös liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. 5

5 4. TAVOITTEET Vuoteen 2035 tähtäävät liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat yleiset periaatteet on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehittämisperiaatteet ja -tavoitteet on hyväksytty maakuntahallituksessa Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty visio: Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Visio tuodaan läpikäyvänä periaatteena myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettäviin tavoitteisiin, linjauksiin ja toimenpiteisiin. Vision huomioimisen lisäksi on määritetty seuraavat, kaikki tavoitealueet läpäisevät yleiset periaatteet: Toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista, tehokasta ja joustavaa. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen. Kestäviin kulku ja kuljetusmuotoihin siirtymiseen kannustetaan. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan valtakunnallisten ja alueellisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Luonnonympäristö sekä maisema ja kulttuuriarvot otetaan huomioon. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja varaudutaan odotettavissa oleviin muutoksiin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: Elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten liikkuminen sekä yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen. Maakuntahallituksen helmikuussa 2012 hyväksymät tavoitteet ovat osa-alueittain: Elinkeinoelämän kilpailukyky Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee metsä- ja teknologiateollisuuden säilymistä ja kehittymistä. Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetusten toimivuus varmistetaan myös vähäliikenteisellä tie- ja rataverkolla. Matkailun kehittämisedellytykset paranevat liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Liikennejärjestelmä huomioi jatkuvasti palveluvaltaisemmaksi muuttuvan elinkeinorakenteen muuttuvat tarpeet ja vahvistaa Keski-Suomea houkuttelevana yritysten ja osaajien toimintaympäristönä. Logistiikkaosaaminen ja - yhteistyö parantavat kuljetusten kustannustehokkuutta. Kuljetusten palvelutaso paranee sekä tie- ja rataverkolla että eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit sekä kuljetusketjujen kustannustehokkuus-, täsmällisyys-, turvallisuus- sekä vaurioitumattomuustarpeet huomioon ottaen. Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittäminen tukee maakunnan saavutettavuuden parantamista. Logistisissa ratkaisuissa hyödynnetään maakunnan asema eteläisen Suomen keskellä. Kaukoliikenneyhteyksiä nopeutetaan ja syöttöliikenneyhteyksiä ulkomaan lennoille parannetaan. Raideliikenteen kilpailukyky paranee erityisesti pääkaupunkiseudun yhteyksissä. 6

6 Ihmisten liikkuminen Matkaketjujen palvelutaso paranee ja helpottaa eri kulkumuotojen käyttöä. Kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee Jyväskylän seudulla ja taajamakeskustoissa sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta potentiaalisilla alueilla. Joukkoliikennettä kehitetään valtakunnallisten ja alueellisten palvelutasotavoitteiden pohjalta hyödyntäen myös seudullisen junaliikenteen kehittämispotentiaali. Joukkoliikenteen palvelutaso on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen yhteysväleillä, joilla kysyntä riittää palvelutason selkeään parantamiseen. Haja-asutusalueella turvataan julkinen liikenne. Julkisen liikenteen palvelut tunnetaan. Henkilöautoliikenteen olosuhteet turvataan koko maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä terveellisten ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosion lisäämistä. Liikenneturvallisuus paranee Keski-Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkumisympäristöjen ja liikennepalvelujen esteettömyys helpottaa ikääntyvän väestön liikkumista. Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat kaikkien ulottuvilla ja tukevat osaltaan palvelujen saavutettavuutta myös haja-asutusalueilla. Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmätyö: tukee maakunnallisten yhteisesti hyväksyttyjen näkemysten muodostamista lisää kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä sekä yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa on jatkuvaa ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin varmistaa liikennejärjestelmän tilan seurannan varmistaa Keski-Suomen tarpeiden ja tavoitteiden näkymisen myös valtakunnan tasolla Alueiden käytön sekä liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen toimii sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on tehokasta, vaikuttavaa ja hyödyntää monipuolisesti poikkihallinnollista asiantuntemusta ja ottaa huomioon maakunnan erityispiirteet ja -tarpeet. Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Liikenteeseen liittyvä asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja systemaattista sekä selkeää niin asiakkaan kuin eri organisaatioiden kannalta. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia. 7

7 5. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET Toimenpiteiden valintaperusteet Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämislinjaukset toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Suuret väyläinvestoinnit päätetään valtakunnan tasolla ja ne on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat suuria investointeja lukuun ottamatta edistettävissä ja toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Toteutuksen koordinoinnista ja toimenpiteiden tarkemmasta sisällön määrittämisestä vastaa aiesopimuskauden alussa perustettava Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti: Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Valmistella ja tehdä esitykset päätöksentekijöille edistettävistä toimenpiteistä. Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä. Varmistaa osaltaan palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän kehittämisen yhteen kytkentä. Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä vahvistaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamista. Koordinoida Keski-Suomen liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (esim. kansainvälisten liikennekäytävien kehittämistyöhön). Varmistaa aiesopimuksen seuranta ja valmistella sen päivitys päätöksentekijöiden hyväksyttäväksi. Varmistaa liikennejärjestelmän tilan systemaattinen seuranta Keski-Suomessa. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön sekä antavat työryhmälle valtuudet valmistella maakunnallisen tason toimenpiteitä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 8

8 Suuret valtakunnan tasolla päätettävät investoinnit Vt 4 kehittäminen osana Botnian käytävää (yhteysväli Jyväskylä-Oulu sisältäen Vaajakosken kohdan) Sisältö: Yhteysväliä kehitetään korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi osana TEN-T-ydinverkkoa. Hanke kuuluu liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Ohjelman kohteiden suunnitelmavalmiutta edistetään. Jatkosuunnittelussa arvioidaan pitkän yhteysvälin eri osavälien tehokkuutta parhaan mahdollisen toteutuskokonaisuuden löytämiseksi. Perustelu: Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys, joka palvelee kansainvälistä, valtakunnallista ja maakunnallista henkilö- ja tavaraliikennettä. Yhteysvälin ongelmallisimpia tiejaksoja ovat Kirri-Tikkakoski sekä Vaajakosken kohta. Vaajakosken kohdan parantaminen on valtatieliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden ohella tärkeää myös maankäytön kehittämisen kannalta. Valtatie 4 on osa TEN-T-ydinverkkoa ja Botnian käytävää, jolla on strateginen rooli koko Pohjois- Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tampere-Jyväskylä -ratayhteyden kehittäminen Sisältö: Tavoitteena on nykyisessä ratakäytävässä kulkeva kaksoisraide koko välille Tampere-Jyväskylä. Yhteysvälin kehittämisessä on mahdollista päästä liikkeelle nopeasti ja pienin kustannuksin, mutta tavoitetilan saavuttaminen vie aikaa huomattavasti enemmän. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan radan häiriöherkkyyttä vähentävät sekä eri käyttäjäryhmien palvelutasoa parantavat kohdennetut toimenpiteet. Aiesopimuskaudella toteutetaan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet sekä käynnistetään maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset. Perustelu: Ratayhteys on yksi Suomen rataverkon keskeisimmistä kehittämistä vaativista yhteysväleistä. Junaliikenne on selkeästi suosituin joukkoliikenteen kulkutapa Tampereen ja Jyväskylän välisessä pitkämatkaisessa liikenteessä ja yhteysvälin kehittäminen parantaa liikkumisen palvelutasoa maakunnan kannalta keskeisimmillä yhteyssuunnilla (pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa). Keski-Suomen kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisessä ratayhteyden parantamisella on merkittävä vaikutus, vaikka junaliikenteellä ei voidakaan saavuttaa vastaavaa palvelutasoa kuin lentoliikenteellä. Kysymyksessä on pitkän aikavälin hanke, jonka vaiheittainen toteuttaminen edellyttää suunnitelmavalmiuden järjestelmällistä kohottamista. Ratayhteyden kehittäminen on yksi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman kärkihankkeista. 9

9 Valtatie 9, välin Jämsä-Jyväskylä kehittäminen Sisältö: Yhteysväliä kehitetään yhtenäiseksi korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi. Aiesopimuskaudella käynnistetään maankäytön hankkeiden edellyttämien akuuttien kohteiden yleissuunnittelu sekä toteutetaan esiselvityksen pohjalta määritettävät pienet parantamistoimenpiteet. Perustelu: Valtatie 9 on yksi valtakunnan merkittävimmistä poikittaisyhteyksistä. Vt 9 yhdistää Etelä- ja Lounais- Suomen sekä Keski- ja Itä-Suomen kasvavat kaupunkiseudut ja innovaatiokeskittymät. Yhteyden merkitys on suuri myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Esitetyt kärkihankkeet ovat kustannusarvioiltaan huomattavia. Esimerkiksi Vt 4 Jyväskylä- Oulu-hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 160 M (väli Kirri-Tikkakoski noin 100 M, Keski- Suomen puolen muu osuus noin 50 M, Pohjois- Pohjanmaan puolinen osuus noin 10 M ). Vaajakosken kohdan parantamisen kustannuksiksi on arvioitu alustavassa tarveselvityksessä noin 125 M. Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittämisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 580 M. Myös valtatien 9 parantamiskustannukset ovat huomattavia. Erityisesti Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden parantamisen aikajänne tulee olemaan pitkä, kun otetaan huomioon suurten investointien toteuttamiseen nykyisin koko maassa käytettävissä oleva rahoitus. Suunnitelmavalmiutta tulee parantaa myös: valtatiellä 9 välillä Jyväskylä-Kuopio. Valtatien 9 merkitys on suuri myös Jyväskylästä itään päin. Valtatien parantaminen on myös koko Itä-Suomen yhteyksien kannalta tärkeää. valtatiellä 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi. Yhteysvälin Äänekoski-Kokkola selvityksen pohjalta on Keski-Suomen puoleisen pään Äänekoski-Saarijärvi parantaminen kiireellisintä. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Tiejakso kytkeytyy suoraan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvaan valtatiehen 4. valtatiellä 23 välillä Jyväskylä-Keuruu. Tiejakso on läntisen Keski-Suomen kannalta tärkeä tiejakso ja yhteys maakuntakeskukseen. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Suunnitelmavalmiuden nostaminen on tärkeää myös siksi, että maankäytön suunnittelussa voidaan varautua tarvittaviin toimenpiteisiin. Suunnittelun tulee pohjautua todellisiin asiakastarpeisiin sekä toimenpiteitä mitoittaviin kriittisiin matka- ja kuljetusketjutarkasteluihin. Tarpeita ja hankkeita täsmennetään aiesopimuskauden loppupuolella ottaen huomioon nyt solmittavan aiesopimuksen toteutumisaste ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. 10

10 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Listaus aiesopimuskaudella toteutettavista toimenpiteistä sekä kehitettävistä toimintamalleista on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Seuraavassa on avattu toimenpidekokonaisuuksia osa-alueittain. Yhteistyö ja uudet toimintamallit Keskeisenä toimenpiteenä yhteistyön ja toimintamallien kehittämisessä on jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen alla kuvatun organisointimallin mukaisesti. Jatkuvalla yhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Aiesopimukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat muun muassa yhteistyön toimintamalleja tukevan valmisteluvoiman hankkiminen ostopalveluna, Jyväskylän seudun kasvusopimuksen ja maakuntakaavan päivitystyön tukeminen liikenteeseen liittyvien taustaselvitysten ja toimenpiteiden osalta, liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvän jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi sekä liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen. Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Keski-Suomessa. 11

11 Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitotoimien priorisoimiseksi laaditaan vuorovaikutteisesti eri alueiden ja asiakkaiden kanssa maakunnan kattava kokonaissuunnitelma. Suunnitelman lähtökohtana ovat nykyinen rahoitustaso sekä liikennepoliittisessa selonteossa linjatut mahdollisuudet pieniin kehittämistoimenpiteisiin seuraavalla hallituskaudella. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimien perusteluihin ja viestintään. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös kuntien rooli ja katuverkon kunnossapito. Vähäliikenteisen tiestön liikennöitävyyden varmistamiseksi kehitetään edelleen tienpidon alueurakoiden sisältöä ja vuorovaikutusta, tiestön täsmäkunnossapitoa, kunnossapitoinformaatiota sekä eri tienpitäjien yhteistyötä. Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Kansainvälisten kuljetuskäytävien hyödyntämistä selvitetään laatimalla Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys. Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön kehittämiseksi tehtävät toimenpiteet hankkeistetaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimesta. Hankkeet toteutetaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden koordinoimina. Lisäksi selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet rekkaparkkien toteuttamiseksi taajamien läheisyyteen. Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Julkisen liikenteen kehittämisstrategiaan sisältyvät kaukoliikenteen suunnitelmallisen kehittämisen lisäksi muun muassa maakunnan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinnan ohjelmointi siten, että siirtymäajan liikennöintisopimusten jälkeen resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti. Hankinnoilla tuetaan mahdollisuuksien mukaan kuntien henkilökuljetusten järjestämistä. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat pidetään ajantasaisina. Lisäksi kehitetään Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämiskäytävän joukkoliikennepalveluja. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluja kehitetään kutsujoukkoliikennejärjestelmään perustuen. Joukkoliikenteen infrastruktuuria kehitetään linkittämällä toimenpiteitä mahdollisimman tehokkaasti väylänpidon alueurakoihin ja investointihankkeisiin. Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Kuntien henkilökuljetusten (esim. koulukuljetukset) suunnittelua ja hankintaa kehitetään kuntien välisenä yhteistyönä. Työn pohjaksi laaditaan maakunnallinen strategia, jonka yhteydessä selvitetään muun muassa kuljetuksiin liittyvät lähtökohdat (esim. nykyisin käytettävät resurssit, kuljetusoikeuksien myöntöperusteet ja kuntayhteistyön mahdollisuudet). Työhön liitetään myös palveluliikenteen kehittäminen. Aiesopimuskauden lopussa tarkastellaan mahdollisuuksia yhdistää kuntien henkilökuljetuksiin myös tavarakuljetuksia. Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Viisaan liikkumisen kehittämisellä tarkoitetaan terveellistä, turvallista, taloudellista ja kestävää liikkumista tukevaa toimintaa. Liikenteeseen liittyvää kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä kehitetään laajentamalla kuntien liikenneturvallisuustyötä viisasta liikkumista koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Samanaikaisesti kampanjointi- ja tiedotustyön kanssa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen infrastruktuuria ja sen kunnossapitoa. Esteettömyyden kehittäminen on yksi toiminnan keskeisiä lähtökohtia. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös henkilöautoliikenteen mahdollisuudet muun muassa haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksien kehittämisessä (kimppakyydit). 12

12 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Seuranta linkitetään Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) aiesopimuksen seurantaan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Raportoinnissa otetaan huomioon myös JYSELI:n aiesopimuksen seuranta, josta vastaa seu-dullinen seurantaryhmä. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kuntaedustajat vastaavat vuosittain tilanteen seuraamisesta omien alueidensa osalta. Liikennejärjestelmän tilan seurantaa kehitetään valtakunnallisen kehityksen tahdissa ottamalla käyttöön maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa seurattavat indikaattorit. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja yhteistyön toimintamallien muutosten myötä). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. 13

13

14

15 Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Toimenpide Vastuutaho/koordinoija Ajoitus Selite Yhteistyö ja uudet toimintamallit Jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen organisointimallin mukaisesti liitto Toimintamalli Maakuntakaavan päivitystyön tukeminen lj-työryhmä jatkuvaa Toimintamalli Liikennetyöryhmien valmisteluresurssien lisääminen liitto, ELY, kunnat Toimintamalli Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevan jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi lj-työryhmä 2013 Toimintamalli Liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Liikenteen teemojen sisällyttäminen Jyväskylän seudun kasvusopimukseen JYSELI:n seurantaryhmä 2013 Toimintamalli MALPE-yhteistoiminnan edistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitosuunnitelma ELY Suunnitelma Tienpidon alueurakoiden sisällön ja vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Tiestön täsmäkunnossapidon sekä kunnossapitoinformaation kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Kuntien kadunpitoyhteistyön kehittäminen lj-työryhmä Toimintamalli Yksityisteiden kunnossapidon kehittäminen (tieisännöintipalvelut, avustusperiaatteiden yhtenäistäminen sekä avustuskohteiden priorisointi) ELY, kunnat Toimintamalli ELY:n ja kuntien välisen kunnossapitoyhteistyön kehittäminen ELY, kunnat Toimintamalli Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys liitto 2013 Suunnitelma Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön hankkeistaminen lj-työryhmä Toteutus - Innoroad -logistiikkakeskuksen edelleen kehittäminen - yhteistyö logistiikan palveluntarjoajien ja teollisuuden välillä (sis. yhdistetyt kuljetukset) - haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistelymahdollisuudet ja yhteistoimintamallit - varastointipalvelujen sekä logistiikan lisäarvopalvelujen kehittäminen Selvitys rekkaparkkien toteuttamisesta taajamien läheisyyteen Kunnat 2015 Suunnitelma Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Kaukoliikenteen kehittämisohjelma (sisältäen liityntäliikenteen toimenpiteet) Alueell. joukkoliik.työryhmä 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen hankintastrategia ELY, Jyväskylän kaupunki 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmien ylläpito ja toteuttaminen ELY, Jyväskylän kaupunki jatkuvaa Toteutus Jämsä Jyväskylä Äänekoski laatukäytävän kehittäminen Alueell. joukkoliik.työryhmä jatkuvaa Toteutus Kutsujoukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma Alueell. joukkoliik.työryhmä 2014 Suunnitelma Solmupysäkkien määrittely ja pysäkki-infran kehittämisohjelman laadinta ELY 2015 Suunnitelma Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Henkilökuljetusten kilpailuttamisstrategia Kunnat Suunnitelma Palveluliikenteen kehittämissuunnitelmat Kunnat Suunnitelma Alueelliset henkilö- ja pientavaralogistiikkasuunnitelmat ja toiminnan organisointi Kunnat Suunnitelma Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Keskustojen turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittäminen lj-työryhmä Suunn./tot. - maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen ELY kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen seudullisesti ELY, kunnat kävely- ja pyöräily-ympäristöjen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen Kunnat, ELY jatkuvaa - maankäytön suunnitelmien liikenneturvallisuustarkistukset Kunnat jatkuvaa - joukkoliikenneinfran kehittämistoimenpiteet (mm. solmupysäkit) ELY jatkuvaa - kevyen liikenteen laatukäytävien kunnossapidon yhtenäistäminen ELY, kunnat jatkuvaa Kasvatus, valistus, tiedotus, motivointi: lj-työryhmä Toteutus - hallintokuntien liikennevalistustyön resursointi (kuntien liikennetoimijahanke) ELY kuntien henkilöstön sekä muiden suurten työpaikkojen liikkumisenohjaussuunnitelmat Kunnat seurojen ja järjestöjen liikennekasvatustyön tukeminen Kunnat jatkuvaa - valtakunnallisten hankehakujen ym. rahoituksen hyödyntäminen lj-työryhmä jatkuvaa Dynaamisen kimppakyytipalvelun pilotointi Keski-Suomessa lj-työryhmä 2014 Toteutus Valtakunnan tasolla päätettävät maakunnan kärkihankkeet Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä-Oulu Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittäminen Valtatie 9 välillä Jämsä-Jyväskylä Suunnitelmavalmiuden nostaminen, varautuminen maankäytön suunnittelussa Valtatie 9 välillä Jyväskylä-Kuopio Valtatie 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi Valtatie 23 välillä Jyväskylä-Keuruu Jyväskylän seudun infrahankkeet JYSELI:n aiesopimuksen mukaisesti Liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan kuuluva hanke. Kehittämispolun varmistaminen, ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden ohjelmointi ja käynnistäminen sekä maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset Ensimmäisen vaiheen pienten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen sekä yleissuunnittelu vaiheittain Yleissuunnitelman laatiminen vaiheittain Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen

16 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: I fax: I Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella:

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen 1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN MAL yhteistyö Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Uusien maaankäyttökohteiden (esim. Kymppi_R ja TYKKI - ohjelmat) ja mm.

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina Luonnos

AIESOPIMUS. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina Luonnos 1 AIESOPIMUS Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2016 2019 Luonnos 7.12.2015 2 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Hankasalmen kunta Joutsan kunta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Liikenne kohti tulevaa Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta digitalisoituvassa Suomessa Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö ohjausryhmä 12.10.2012 Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus ja muut ajankohtaiset asiat Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina

AIESOPIMUS. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina AIESOPIMUS Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2016-2019 14.4.2016 1 AIESOPIMUS Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2016 2019 2 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus

Lisätiedot

AIESOPIMUS KUOPION SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JATKUVASTA KEHITTÄMISESTÄ Päivitys vuosille

AIESOPIMUS KUOPION SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JATKUVASTA KEHITTÄMISESTÄ Päivitys vuosille AIESOPIMUS KUOPION SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JATKUVASTA KEHITTÄMISESTÄ Päivitys vuosille 2014-2017 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: - Kuopion kaupunki - Suonenjoen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot