AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 17.4."

Transkriptio

1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina

2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevirasto Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Kannonkosken kunta Karstulan kunta Keuruun kaupunki Kinnulan kunta Kivijärven kunta Konneveden kunta Kuhmoisten kunta Kyyjärven kunta Laukaan kunta Luhangan kunta Multian kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Saarijärven kaupunki Toivakan kunta Uuraisten kunta Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki Keski-Suomen kauppakamari

3 2. SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi sekä varmistaa sellaisten liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta merkittävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla on useita rahoittajia. Sopimuksen rungon muodostavat vuonna 2012 valmistuneessa Keski-Suomen maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunnassa toimivat myös maakunnallinen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, alueellinen joukkoliikennetyöryhmä sekä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaryhmä. Liikenteeseen liittyvien työryhmien roolit ja vastuut on määritetty liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä ja niitä tarkennetaan aiesopimuskaudella tarvittaessa. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti myös koko maakunnan kehittä-miseen. Maakuntasuunnitelma sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma ja sen toteutussuunnitelmat kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnittelun sekä tarkemmin tämän aiesopimuksen ja maakuntaohjelman päivitysaikataulujen yhteensovittaminen luo rungon maakunnan kehittämiseen tähtäävälle kokonaissuunnittelulle. Lisäksi maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnallisen ja kuntakohtaisen alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen sekä palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen kanssa (ns. MALPE-ajattelu). Yhden lähtökohdan tälle sopimukselle ja sen seurannalle muodostavat myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus ( ) sekä seudulle laadittava kasvusopimus. Aiesopimuskaudella käynnistyy lisäksi Keski-Suomen maakuntakaavan kokonaisuudistusprosessi. Kaavatyötä tuetaan jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhteydessä ja se otetaan huomioon tämän aiesopimuksen seurannassa. Tämä aiesopimus sisältää tärkeimmät vuosina toteutettavat maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Aiesopimuksen toimenpiteet on esitetty luvussa 5 sekä liitteen 1 taulukossa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 5 on esitetty myös liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjatut valtakunnan tasolla päätettävät suuret investoinnit.

4 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Liikennejärjestelmän kehittämisresurssit eivät vastaa tarpeita. Maakunnan toimijoiden käytössä oleva rahoitus muodostaa kuitenkin lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle ja tälle aiesopimukselle. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuuri-investoinneista, kunnossapidon kustannuksista, joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista. Valtaosa avoimesta joukkoliikenteestä on markkinaehtoista, eikä siten aiheuta kustannuksia julkisen sek-torin toimijoille. Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien välisenä aikana keskimäärin noin 117 milj. euroa. Summassa ovat mukana katuverkon ja maanteiden ylläpitoon ja pieniin parantamistoimenpiteisiin sekä joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytettävä rahoitus. Summa ei sisällä suurten kehittämisinvestointihankkeiden eikä radanpidon kustannuksia. Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän rahoituksesta käytetään liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oman toiminnan edellyttämässä tahdissa. ELY:n investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja elinkeinoelämän sijoittumista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vaikka resurssit eivät vastaa tarpeita, rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on myös aivan lähivuosille suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla pystyä parantamaan. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Rahoituksen osalta on huomioitavaa myös Kataisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa esitetty linjaus, jonka mukaan väyläinvestoinneista siirretään 100 M /v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Toteutuessaan linjaus antaa hieman mahdollisuuksia myös pienten alueellisten investointien toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa mahdolliset elvytystoimenpiteet, äkillisen rakennemuutoksen seuduille kohdistettava rahoitus tai Jyväskylän kaupunkiseudun tavoiteltavan kasvusopimuksen pohjalta käynnistettävät kehittämistoimenpiteet. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee pyrkiä hyödyntämään myös liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. 5

5 4. TAVOITTEET Vuoteen 2035 tähtäävät liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat yleiset periaatteet on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehittämisperiaatteet ja -tavoitteet on hyväksytty maakuntahallituksessa Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty visio: Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Visio tuodaan läpikäyvänä periaatteena myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettäviin tavoitteisiin, linjauksiin ja toimenpiteisiin. Vision huomioimisen lisäksi on määritetty seuraavat, kaikki tavoitealueet läpäisevät yleiset periaatteet: Toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista, tehokasta ja joustavaa. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen. Kestäviin kulku ja kuljetusmuotoihin siirtymiseen kannustetaan. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan valtakunnallisten ja alueellisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Luonnonympäristö sekä maisema ja kulttuuriarvot otetaan huomioon. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja varaudutaan odotettavissa oleviin muutoksiin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: Elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten liikkuminen sekä yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen. Maakuntahallituksen helmikuussa 2012 hyväksymät tavoitteet ovat osa-alueittain: Elinkeinoelämän kilpailukyky Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee metsä- ja teknologiateollisuuden säilymistä ja kehittymistä. Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetusten toimivuus varmistetaan myös vähäliikenteisellä tie- ja rataverkolla. Matkailun kehittämisedellytykset paranevat liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Liikennejärjestelmä huomioi jatkuvasti palveluvaltaisemmaksi muuttuvan elinkeinorakenteen muuttuvat tarpeet ja vahvistaa Keski-Suomea houkuttelevana yritysten ja osaajien toimintaympäristönä. Logistiikkaosaaminen ja - yhteistyö parantavat kuljetusten kustannustehokkuutta. Kuljetusten palvelutaso paranee sekä tie- ja rataverkolla että eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit sekä kuljetusketjujen kustannustehokkuus-, täsmällisyys-, turvallisuus- sekä vaurioitumattomuustarpeet huomioon ottaen. Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittäminen tukee maakunnan saavutettavuuden parantamista. Logistisissa ratkaisuissa hyödynnetään maakunnan asema eteläisen Suomen keskellä. Kaukoliikenneyhteyksiä nopeutetaan ja syöttöliikenneyhteyksiä ulkomaan lennoille parannetaan. Raideliikenteen kilpailukyky paranee erityisesti pääkaupunkiseudun yhteyksissä. 6

6 Ihmisten liikkuminen Matkaketjujen palvelutaso paranee ja helpottaa eri kulkumuotojen käyttöä. Kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee Jyväskylän seudulla ja taajamakeskustoissa sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta potentiaalisilla alueilla. Joukkoliikennettä kehitetään valtakunnallisten ja alueellisten palvelutasotavoitteiden pohjalta hyödyntäen myös seudullisen junaliikenteen kehittämispotentiaali. Joukkoliikenteen palvelutaso on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen yhteysväleillä, joilla kysyntä riittää palvelutason selkeään parantamiseen. Haja-asutusalueella turvataan julkinen liikenne. Julkisen liikenteen palvelut tunnetaan. Henkilöautoliikenteen olosuhteet turvataan koko maakunnan alueella. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä terveellisten ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosion lisäämistä. Liikenneturvallisuus paranee Keski-Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkumisympäristöjen ja liikennepalvelujen esteettömyys helpottaa ikääntyvän väestön liikkumista. Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat kaikkien ulottuvilla ja tukevat osaltaan palvelujen saavutettavuutta myös haja-asutusalueilla. Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmätyö: tukee maakunnallisten yhteisesti hyväksyttyjen näkemysten muodostamista lisää kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä sekä yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa on jatkuvaa ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin varmistaa liikennejärjestelmän tilan seurannan varmistaa Keski-Suomen tarpeiden ja tavoitteiden näkymisen myös valtakunnan tasolla Alueiden käytön sekä liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen toimii sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on tehokasta, vaikuttavaa ja hyödyntää monipuolisesti poikkihallinnollista asiantuntemusta ja ottaa huomioon maakunnan erityispiirteet ja -tarpeet. Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Liikenteeseen liittyvä asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja systemaattista sekä selkeää niin asiakkaan kuin eri organisaatioiden kannalta. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia. 7

7 5. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET Toimenpiteiden valintaperusteet Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämislinjaukset toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Suuret väyläinvestoinnit päätetään valtakunnan tasolla ja ne on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat suuria investointeja lukuun ottamatta edistettävissä ja toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Toteutuksen koordinoinnista ja toimenpiteiden tarkemmasta sisällön määrittämisestä vastaa aiesopimuskauden alussa perustettava Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti: Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Valmistella ja tehdä esitykset päätöksentekijöille edistettävistä toimenpiteistä. Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä. Varmistaa osaltaan palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän kehittämisen yhteen kytkentä. Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä vahvistaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamista. Koordinoida Keski-Suomen liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (esim. kansainvälisten liikennekäytävien kehittämistyöhön). Varmistaa aiesopimuksen seuranta ja valmistella sen päivitys päätöksentekijöiden hyväksyttäväksi. Varmistaa liikennejärjestelmän tilan systemaattinen seuranta Keski-Suomessa. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön sekä antavat työryhmälle valtuudet valmistella maakunnallisen tason toimenpiteitä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 8

8 Suuret valtakunnan tasolla päätettävät investoinnit Vt 4 kehittäminen osana Botnian käytävää (yhteysväli Jyväskylä-Oulu sisältäen Vaajakosken kohdan) Sisältö: Yhteysväliä kehitetään korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi osana TEN-T-ydinverkkoa. Hanke kuuluu liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Ohjelman kohteiden suunnitelmavalmiutta edistetään. Jatkosuunnittelussa arvioidaan pitkän yhteysvälin eri osavälien tehokkuutta parhaan mahdollisen toteutuskokonaisuuden löytämiseksi. Perustelu: Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys, joka palvelee kansainvälistä, valtakunnallista ja maakunnallista henkilö- ja tavaraliikennettä. Yhteysvälin ongelmallisimpia tiejaksoja ovat Kirri-Tikkakoski sekä Vaajakosken kohta. Vaajakosken kohdan parantaminen on valtatieliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden ohella tärkeää myös maankäytön kehittämisen kannalta. Valtatie 4 on osa TEN-T-ydinverkkoa ja Botnian käytävää, jolla on strateginen rooli koko Pohjois- Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tampere-Jyväskylä -ratayhteyden kehittäminen Sisältö: Tavoitteena on nykyisessä ratakäytävässä kulkeva kaksoisraide koko välille Tampere-Jyväskylä. Yhteysvälin kehittämisessä on mahdollista päästä liikkeelle nopeasti ja pienin kustannuksin, mutta tavoitetilan saavuttaminen vie aikaa huomattavasti enemmän. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan radan häiriöherkkyyttä vähentävät sekä eri käyttäjäryhmien palvelutasoa parantavat kohdennetut toimenpiteet. Aiesopimuskaudella toteutetaan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet sekä käynnistetään maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset. Perustelu: Ratayhteys on yksi Suomen rataverkon keskeisimmistä kehittämistä vaativista yhteysväleistä. Junaliikenne on selkeästi suosituin joukkoliikenteen kulkutapa Tampereen ja Jyväskylän välisessä pitkämatkaisessa liikenteessä ja yhteysvälin kehittäminen parantaa liikkumisen palvelutasoa maakunnan kannalta keskeisimmillä yhteyssuunnilla (pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa). Keski-Suomen kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisessä ratayhteyden parantamisella on merkittävä vaikutus, vaikka junaliikenteellä ei voidakaan saavuttaa vastaavaa palvelutasoa kuin lentoliikenteellä. Kysymyksessä on pitkän aikavälin hanke, jonka vaiheittainen toteuttaminen edellyttää suunnitelmavalmiuden järjestelmällistä kohottamista. Ratayhteyden kehittäminen on yksi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman kärkihankkeista. 9

9 Valtatie 9, välin Jämsä-Jyväskylä kehittäminen Sisältö: Yhteysväliä kehitetään yhtenäiseksi korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi. Aiesopimuskaudella käynnistetään maankäytön hankkeiden edellyttämien akuuttien kohteiden yleissuunnittelu sekä toteutetaan esiselvityksen pohjalta määritettävät pienet parantamistoimenpiteet. Perustelu: Valtatie 9 on yksi valtakunnan merkittävimmistä poikittaisyhteyksistä. Vt 9 yhdistää Etelä- ja Lounais- Suomen sekä Keski- ja Itä-Suomen kasvavat kaupunkiseudut ja innovaatiokeskittymät. Yhteyden merkitys on suuri myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Esitetyt kärkihankkeet ovat kustannusarvioiltaan huomattavia. Esimerkiksi Vt 4 Jyväskylä- Oulu-hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 160 M (väli Kirri-Tikkakoski noin 100 M, Keski- Suomen puolen muu osuus noin 50 M, Pohjois- Pohjanmaan puolinen osuus noin 10 M ). Vaajakosken kohdan parantamisen kustannuksiksi on arvioitu alustavassa tarveselvityksessä noin 125 M. Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittämisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 580 M. Myös valtatien 9 parantamiskustannukset ovat huomattavia. Erityisesti Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden parantamisen aikajänne tulee olemaan pitkä, kun otetaan huomioon suurten investointien toteuttamiseen nykyisin koko maassa käytettävissä oleva rahoitus. Suunnitelmavalmiutta tulee parantaa myös: valtatiellä 9 välillä Jyväskylä-Kuopio. Valtatien 9 merkitys on suuri myös Jyväskylästä itään päin. Valtatien parantaminen on myös koko Itä-Suomen yhteyksien kannalta tärkeää. valtatiellä 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi. Yhteysvälin Äänekoski-Kokkola selvityksen pohjalta on Keski-Suomen puoleisen pään Äänekoski-Saarijärvi parantaminen kiireellisintä. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Tiejakso kytkeytyy suoraan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvaan valtatiehen 4. valtatiellä 23 välillä Jyväskylä-Keuruu. Tiejakso on läntisen Keski-Suomen kannalta tärkeä tiejakso ja yhteys maakuntakeskukseen. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Suunnitelmavalmiuden nostaminen on tärkeää myös siksi, että maankäytön suunnittelussa voidaan varautua tarvittaviin toimenpiteisiin. Suunnittelun tulee pohjautua todellisiin asiakastarpeisiin sekä toimenpiteitä mitoittaviin kriittisiin matka- ja kuljetusketjutarkasteluihin. Tarpeita ja hankkeita täsmennetään aiesopimuskauden loppupuolella ottaen huomioon nyt solmittavan aiesopimuksen toteutumisaste ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. 10

10 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Listaus aiesopimuskaudella toteutettavista toimenpiteistä sekä kehitettävistä toimintamalleista on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Seuraavassa on avattu toimenpidekokonaisuuksia osa-alueittain. Yhteistyö ja uudet toimintamallit Keskeisenä toimenpiteenä yhteistyön ja toimintamallien kehittämisessä on jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen alla kuvatun organisointimallin mukaisesti. Jatkuvalla yhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Aiesopimukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat muun muassa yhteistyön toimintamalleja tukevan valmisteluvoiman hankkiminen ostopalveluna, Jyväskylän seudun kasvusopimuksen ja maakuntakaavan päivitystyön tukeminen liikenteeseen liittyvien taustaselvitysten ja toimenpiteiden osalta, liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvän jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi sekä liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen. Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Keski-Suomessa. 11

11 Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitotoimien priorisoimiseksi laaditaan vuorovaikutteisesti eri alueiden ja asiakkaiden kanssa maakunnan kattava kokonaissuunnitelma. Suunnitelman lähtökohtana ovat nykyinen rahoitustaso sekä liikennepoliittisessa selonteossa linjatut mahdollisuudet pieniin kehittämistoimenpiteisiin seuraavalla hallituskaudella. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimien perusteluihin ja viestintään. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös kuntien rooli ja katuverkon kunnossapito. Vähäliikenteisen tiestön liikennöitävyyden varmistamiseksi kehitetään edelleen tienpidon alueurakoiden sisältöä ja vuorovaikutusta, tiestön täsmäkunnossapitoa, kunnossapitoinformaatiota sekä eri tienpitäjien yhteistyötä. Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Kansainvälisten kuljetuskäytävien hyödyntämistä selvitetään laatimalla Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys. Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön kehittämiseksi tehtävät toimenpiteet hankkeistetaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimesta. Hankkeet toteutetaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden koordinoimina. Lisäksi selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet rekkaparkkien toteuttamiseksi taajamien läheisyyteen. Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Julkisen liikenteen kehittämisstrategiaan sisältyvät kaukoliikenteen suunnitelmallisen kehittämisen lisäksi muun muassa maakunnan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinnan ohjelmointi siten, että siirtymäajan liikennöintisopimusten jälkeen resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti. Hankinnoilla tuetaan mahdollisuuksien mukaan kuntien henkilökuljetusten järjestämistä. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat pidetään ajantasaisina. Lisäksi kehitetään Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämiskäytävän joukkoliikennepalveluja. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluja kehitetään kutsujoukkoliikennejärjestelmään perustuen. Joukkoliikenteen infrastruktuuria kehitetään linkittämällä toimenpiteitä mahdollisimman tehokkaasti väylänpidon alueurakoihin ja investointihankkeisiin. Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Kuntien henkilökuljetusten (esim. koulukuljetukset) suunnittelua ja hankintaa kehitetään kuntien välisenä yhteistyönä. Työn pohjaksi laaditaan maakunnallinen strategia, jonka yhteydessä selvitetään muun muassa kuljetuksiin liittyvät lähtökohdat (esim. nykyisin käytettävät resurssit, kuljetusoikeuksien myöntöperusteet ja kuntayhteistyön mahdollisuudet). Työhön liitetään myös palveluliikenteen kehittäminen. Aiesopimuskauden lopussa tarkastellaan mahdollisuuksia yhdistää kuntien henkilökuljetuksiin myös tavarakuljetuksia. Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Viisaan liikkumisen kehittämisellä tarkoitetaan terveellistä, turvallista, taloudellista ja kestävää liikkumista tukevaa toimintaa. Liikenteeseen liittyvää kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä kehitetään laajentamalla kuntien liikenneturvallisuustyötä viisasta liikkumista koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Samanaikaisesti kampanjointi- ja tiedotustyön kanssa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen infrastruktuuria ja sen kunnossapitoa. Esteettömyyden kehittäminen on yksi toiminnan keskeisiä lähtökohtia. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös henkilöautoliikenteen mahdollisuudet muun muassa haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksien kehittämisessä (kimppakyydit). 12

12 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Seuranta linkitetään Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) aiesopimuksen seurantaan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Raportoinnissa otetaan huomioon myös JYSELI:n aiesopimuksen seuranta, josta vastaa seu-dullinen seurantaryhmä. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kuntaedustajat vastaavat vuosittain tilanteen seuraamisesta omien alueidensa osalta. Liikennejärjestelmän tilan seurantaa kehitetään valtakunnallisen kehityksen tahdissa ottamalla käyttöön maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa seurattavat indikaattorit. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja yhteistyön toimintamallien muutosten myötä). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. 13

13

14

15 Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Toimenpide Vastuutaho/koordinoija Ajoitus Selite Yhteistyö ja uudet toimintamallit Jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen organisointimallin mukaisesti liitto Toimintamalli Maakuntakaavan päivitystyön tukeminen lj-työryhmä jatkuvaa Toimintamalli Liikennetyöryhmien valmisteluresurssien lisääminen liitto, ELY, kunnat Toimintamalli Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevan jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi lj-työryhmä 2013 Toimintamalli Liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Liikenteen teemojen sisällyttäminen Jyväskylän seudun kasvusopimukseen JYSELI:n seurantaryhmä 2013 Toimintamalli MALPE-yhteistoiminnan edistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitosuunnitelma ELY Suunnitelma Tienpidon alueurakoiden sisällön ja vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Tiestön täsmäkunnossapidon sekä kunnossapitoinformaation kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Kuntien kadunpitoyhteistyön kehittäminen lj-työryhmä Toimintamalli Yksityisteiden kunnossapidon kehittäminen (tieisännöintipalvelut, avustusperiaatteiden yhtenäistäminen sekä avustuskohteiden priorisointi) ELY, kunnat Toimintamalli ELY:n ja kuntien välisen kunnossapitoyhteistyön kehittäminen ELY, kunnat Toimintamalli Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys liitto 2013 Suunnitelma Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön hankkeistaminen lj-työryhmä Toteutus - Innoroad -logistiikkakeskuksen edelleen kehittäminen - yhteistyö logistiikan palveluntarjoajien ja teollisuuden välillä (sis. yhdistetyt kuljetukset) - haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistelymahdollisuudet ja yhteistoimintamallit - varastointipalvelujen sekä logistiikan lisäarvopalvelujen kehittäminen Selvitys rekkaparkkien toteuttamisesta taajamien läheisyyteen Kunnat 2015 Suunnitelma Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Kaukoliikenteen kehittämisohjelma (sisältäen liityntäliikenteen toimenpiteet) Alueell. joukkoliik.työryhmä 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen hankintastrategia ELY, Jyväskylän kaupunki 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmien ylläpito ja toteuttaminen ELY, Jyväskylän kaupunki jatkuvaa Toteutus Jämsä Jyväskylä Äänekoski laatukäytävän kehittäminen Alueell. joukkoliik.työryhmä jatkuvaa Toteutus Kutsujoukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma Alueell. joukkoliik.työryhmä 2014 Suunnitelma Solmupysäkkien määrittely ja pysäkki-infran kehittämisohjelman laadinta ELY 2015 Suunnitelma Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Henkilökuljetusten kilpailuttamisstrategia Kunnat Suunnitelma Palveluliikenteen kehittämissuunnitelmat Kunnat Suunnitelma Alueelliset henkilö- ja pientavaralogistiikkasuunnitelmat ja toiminnan organisointi Kunnat Suunnitelma Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Keskustojen turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittäminen lj-työryhmä Suunn./tot. - maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen ELY kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen seudullisesti ELY, kunnat kävely- ja pyöräily-ympäristöjen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen Kunnat, ELY jatkuvaa - maankäytön suunnitelmien liikenneturvallisuustarkistukset Kunnat jatkuvaa - joukkoliikenneinfran kehittämistoimenpiteet (mm. solmupysäkit) ELY jatkuvaa - kevyen liikenteen laatukäytävien kunnossapidon yhtenäistäminen ELY, kunnat jatkuvaa Kasvatus, valistus, tiedotus, motivointi: lj-työryhmä Toteutus - hallintokuntien liikennevalistustyön resursointi (kuntien liikennetoimijahanke) ELY kuntien henkilöstön sekä muiden suurten työpaikkojen liikkumisenohjaussuunnitelmat Kunnat seurojen ja järjestöjen liikennekasvatustyön tukeminen Kunnat jatkuvaa - valtakunnallisten hankehakujen ym. rahoituksen hyödyntäminen lj-työryhmä jatkuvaa Dynaamisen kimppakyytipalvelun pilotointi Keski-Suomessa lj-työryhmä 2014 Toteutus Valtakunnan tasolla päätettävät maakunnan kärkihankkeet Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä-Oulu Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittäminen Valtatie 9 välillä Jämsä-Jyväskylä Suunnitelmavalmiuden nostaminen, varautuminen maankäytön suunnittelussa Valtatie 9 välillä Jyväskylä-Kuopio Valtatie 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi Valtatie 23 välillä Jyväskylä-Keuruu Jyväskylän seudun infrahankkeet JYSELI:n aiesopimuksen mukaisesti Liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan kuuluva hanke. Kehittämispolun varmistaminen, ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden ohjelmointi ja käynnistäminen sekä maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset Ensimmäisen vaiheen pienten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen sekä yleissuunnittelu vaiheittain Yleissuunnitelman laatiminen vaiheittain Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen

16 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: I fax: I Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella:

AIESOPIMUS. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä. Luonnos 18.12.

AIESOPIMUS. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä. Luonnos 18.12. 1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 Luonnos 18.12.2012 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017

AIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 1 AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015

AIESOPIMUS. Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 1 AIESOPIMUS Lapin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina 2013-2015 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille

Lisätiedot

AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestel- män ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019

AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestel- män ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019 AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina 2015 2019 2 3 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019

AIESOPIMUS. Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 1 AIESOPIMUS Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Hämeen liitto Hausjärven kunta Uudenmaan

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset

Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset LUONNOS 17.10.2011 Itä-Suomen liikennestrategiatyöryhmä 1 Liikennestrategian laadintaprosessi Työ käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 12/2012 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

AIESOPIMUS. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden. v. 2011-2016. Luonnos 14.3.2011

AIESOPIMUS. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden. v. 2011-2016. Luonnos 14.3.2011 AIESOPIMUS Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä v. 2011-2016 Luonnos 14.3.2011 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

AIESOPIMUS Etelä-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämisestä vuosina 2015 2018

AIESOPIMUS Etelä-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämisestä vuosina 2015 2018 AIESOPIMUS Etelä-Karjalan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämisestä vuosina 2015 2018 1. SOPIJAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Etelä-Karjalan liitto Imatran

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 SISÄLTÖ ESIPUHE... 2 1 SUUNNITTELUN TAUSTAT... 3 1.1 Taustalla olevat suunnitelmat ja strategiat... 3 1.2 Liikennejärjestelmän kehittämiseen

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. Kuva: Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. Kuva: Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle Kuva: Etelä-Savon maakuntaliitto Kartat: Maanmittauslaitos lupanro ESAVO/04/08 MML, ESAVO/03/08 Karttakeskus, L4356 Raportin taitto ja ulkoasu: Sito-Kuopio Oy

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 Tikkurila Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi 14.9.2012 Christina Hovi 1 MAL-kokonaisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Hallitus 161 19.11.2013 LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUSIMAA -OHJELMASTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 374/07/70/700/2013.

Hallitus 161 19.11.2013 LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUSIMAA -OHJELMASTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 374/07/70/700/2013. Hallitus 161 19.11.2013 LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUSIMAA -OHJELMASTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 374/07/70/700/2013 Hallitus 161 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot